Planläggningsöversikt Kaavoituskatsaus

Tekniska avdelningen / Tekninen osasto Niko Toivonen Bernt Simons Planläggningsöversikt Kaavoituskatsaus 31.12.2014

Aktuell planläggningsöversikt 31.12.2014 Enligt 7 i markanvändnings- och bygglagen ska kommunen minst en gång om året upprätta en översikt över de planärenden som är anhängiga eller som under den närmaste tiden blir anhängiga i kommunen. I planläggningsöversikten presenteras planprojekten i korthet och redogörs för deras behandlingsskeden. Avsikten är att informera om planläggningen så att de som berörs av planerna har möjlighet att följa med och påverka planläggningen i ett tidigt skede. Man kan bekanta sig med planläggningsöversikten på Malax kommuns hemsida www.malax.fi. Planläggningsnivåer Landskapsplanen i Österbotten som fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010 ligger som grund för områdesplaneringen. Österbottens förbund utarbetar etapplaner som kompletterar landskapsplanen, t.ex. planer för förnybar energi i Österbotten. Generalplanerna anvisar områden för den detaljerade planläggningen och för byggande och markanvändning. Det är kommunfullmäktige som godkänner generalplanerna. Detaljplaner godkänns av kommunen. De uppgörs på basen av kommunens utveckling och behov, t.ex. av nya bostadstomter. Många detaljplaner görs också på privat initiativ, där kommunen gör markanvändningsavtal med markägaren. Det är alltid kommunen som bestämmer om markplaneringen. Beslutsfattandet i Malax utgår från att kommunstyrelsen fattar ett beslut om inledande av planering. Ett program för deltagande och bedömning (PDB) och ett planeutkast uppgörs, antingen av kommunens egen personal eller av en utomstående planerare. Planen behandlas först i tekniska nämnden och kommunstyrelsen Kaavoituskatsaus 31.12.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7. :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet. Kaavoitusmenettelystä on tarkoitus tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusprosessia ja vaikuttaa siihen varhaisessa vaiheessa. Kaavoituskatsaukseen voi tutustua Maalahden kunnan verkkosivustolla www.maalahti.fi. Kaavoituksen tasot Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 21.12.2010, toimii aluesuunnittelun pohjana. Pohjanmaan liitto laatii maakuntakaavaa täydentäviä vaihekaavoja kuten esimerkiksi uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla koskevan kaavan. Yleiskaava osoittaa alueet asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta maankäyttöä varten. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan hyväksyy kunta. Asemakaava laaditaan kunnan kehittämiseksi ja tarpeiden, esimerkiksi uusien asuntotonttien tarpeen, pohjalta. Usein asemakaava laaditaan myös yksityishenkilön aloitteesta, jolloin kunta tekee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen. Maankäytöstä päättää aina kunta. Maalahdessa kaavoitusprosessi alkaa siitä, kun kunnanhallitus päättää kaavoituksen käynnistämisestä. Sitten joko kunnan henkilöstö tai ulkopuolinen kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen. Kaava käsitellään ensin teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa, minkä jälkeen kunnanvaltuusto päättää kaavan lopullisesta hyväksymisestä. Kaavoitusprosessin aikana kaava asetetaan yleisesti nähtäville, ja eri vi- 2

innan kommunfullmäktige slutligen godkänner planen. Under processens gång sätts planen till allmänt påseende och utlåtande begärs av olika myndigheter. Se processbeskrivningen! ranomaisilta pyydetään siitä lausuntoja. Katso prosessikuvaus. Planläggningens kontaktuppgifter i Malax kommun / Maalahden kunnan kaavoituksen yhteystiedot: Mätningsteknikern / Mittausteknikko Bernt Simons, tel. / puh. 06 347 7330, 050 511 7072, berndt.simons@malax.fi Planläggningsingenjör / Kaavoitusinsinööri Niko Toivonen, tel. / puh. 06 347 7349, niko.toivonen@malax.fi Byggnadsinspektör / Rakennustarkastaja Nicklas Ingves, tel. / puh. 06 347 7346, 050 502 7786, nicklas.ingves@malax.fi Teknisk assistent för byggnadsinspektionen / Rakennustarkastuksen tekninen assistentti Jonas Nylund, tel. / puh. 0500 861 191, jonas.nylund@malax.fi Kanslisekreterare / Kansliasihteeri Monica Asplund, tel. / puh. 06 347 7326, monica.asplund@malax.fi 3

Detaljplaner 1. Mattlars bostadsområde utvidgning av detaljplan 2. Uppgörande av ny detaljplan för en eventuell biogasanläggning 3. Detaljplaneändring, Kyrkbacken 4. Uppgörande av ny detaljplan i Åminne, Hedman m.fl. 5. Råmark för bostadsområde på Söderfjärdsbacken i Yttermalax 6. Petalax Kyrknejd-Skolcentrum, revidering av detaljplan 7. Petalax Kyrknejd-Kyrkbacken, revidering av detaljplan 8. Utvidgning av detaljplan, söder om Syrensbacken i Petalax 9. Övermalax centrum, utvidgning av detaljplan, Björkell 10. Industritomter i Långåminne 11. Detaljplaner som slutförts och godkänts under 2014 Detaljplaneändring Hage i Pixne. Delgeneralplaner 12. Delgeneralplan för havsnära boende, mellersta delen på Sidlandet 13. Revidering av Bergö strandgeneralplan/delgeneralplan 14. Revidering av delgeneralplan, Yttermalax, Övermalax, Petalax och Bergö byar 15. Planering av vindraftspark på Sidlandet i Yttermalax 16. Uppgörande av strategisk generalplan för vindkraft 17. Planering av vindkraftspark i Ribäcken 18 Planering av Långmossa vindkraftspark 19. Planering av Gjutskogens vindkraftspark 20. Molpe-Petalax: Planering av vindkraftspark Asemakaavat 1. Asemakaavan laajennus, Mattlarin asuntoalue 2. Uuden asemakaavan laatiminen mahdollista biokaasulaitosta varten 3. Asemakaavan muutos, Kirkonmäki 4. Uusi asemakaava Åminnessä, Hedman ym. 5. Söderfjärdsbackenin asuntoalueen raakamaa, Yttermalax 6. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kirkonseutu koulukeskus 7. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kirkonseutu kirkonmäki 8. Asemakaavan laajennus, Petolahden Syrénsbackenin eteläpuoli 9. Asemakaavan laajennus, Övermalaxin keskusta, Björkell 10. Långåminnen teollisuustontit 11. Vuonna 2014 valmistuneet ja hyväksytyt asemakaavat Asemakaavan muutos, Hage, Pixne. Osayleiskaavat 12. Merenläheisen asumisen osayleiskaava, Sidlandetin keskimmäinen osa 13. Bergön rantayleiskaavan/osayleiskaavan tarkistus 14. Osayleiskaavan tarkistus, Yttermalaxin Övermalaxin, Petolahden ja Bergön kylät 15. Sidlandetin tuulivoimapuiston kaavoittaminen, Yttermalax 16. Strategisen tuulivoimayleiskaavan laatiminen 17. Ribäckenin tuulivoimapuiston kaavoittaminen 18. Långmossa: tuulivoimapuiston kaavoittaminen 19. Gjutskogen: tuulivoimapuiston kaavoittaminen 20. Moikipää-Petolahti: tuulivoimapuiston kaavoittaminen 4

Övriga planer 21. Övermalax, användningsplan för området norr om Malaxvägen 22. Skötsel- och användningsplan för Söderfjärdens landskapsvårdsområde 23. Österbottens Förbund, utarbetande av landskapsplan Etapplan I och II 24. Av kommunfullmäktige (godkända) planärenden enligt ekonomiplanen för 2013 Övrigt Förfarande vid behandling av byggnadslov på AP-områden i generalplanen för havsnära boende. Påpekande i samband med behandling av planläggningsöversikten. Utredning av behovet för revidering av detaljplaner Muita suunnitelmia/kaavoja 21. Övermalax, Maalahdentien pohjoispuolisen alueen käyttösuunnitelma 22. Söderfjärdenin maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 23. Pohjanmaan liitto, maakuntakaavan vaihekaavojen 1 ja 2 laatiminen 24. Kunnanvaltuuston hyväksymät vuoden 2013 toimenpideohjelman kaava-asiat Muuta AP-alueiden rakennuslupien käsittelykäytäntö merenläheisen asumisen yleiskaavassa Huomiot vuoden 2013 kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä Selvitys asemakaavojen tarkistamisen tarpeesta 5

Detaljplaner Yttermalax 1. Mattlars bostadsområde, utvidgning av detaljplan. Bostadsområdet utvidgas västerut över ett ca 4,7 ha stort markområde bestående av öppen åkermark. Över området finns uppgjord baskarta 1:2000. Kommunen har påbörjat planeringen 2013, men ett egentligt planeringsbeslut har ännu inte tagits av kommunen. Öster om det befintliga bostadsområdet finns ytterligare ett kommunägt markområde som lämpar sig för en framtida utvidgning. Området omfattar ca 6,8 ha. Området har tillsvidare lämnats oplanerat eftersom baskarta saknas. Planeringen av ovannämnda område påbörjas senare. Asemakaavat Yttermalax 1. Asemakaavan laajennus, Mattlarin asuntoalue Asuntoaluetta laajennetaan länteen noin 4,7 hehtaarin kokoiselle avoimelle peltoalueelle. Alueesta on tehty pohjakartta mittakaavassa 1:2 000. Kunta on käynnistänyt kaavoituksen vuonna 2013, mutta varsinaista kaavoituspäätöstä kunta ei vielä ole tehnyt. Myös Mattlarin asuntoalueen itäpuolella on kunnan omistama maa-alue asuntoalueen laajentamista varten. Alue on kooltaan noin 6,8 hehtaaria. Aluetta ei toistaiseksi ole kaavoitettu, koska pohjakartta puuttuu. Tämän alueen kaavoittaminen aloitetaan myöhemmin. 2. Uuden asemakaavan laatiminen mahdollista biokaasulaitosta varten Pohjois-Brinkenin asemakaavan laatimisen loppuvaiheessa päätettiin laajentaa asemakaavaa länteen mahdollista biokaasulaitosta varten. Kunta odottelee, toteutuuko hanke. Utvidgning av Mattlars bostadsområde västerut märkt med rött. Mattlarin asuntoalueen laajennus länteen on merkitty punaisella. 3. Asemakaavan muutos, Kirkonmäki Maalahden seurakunta laatii asemakaavan muutosta ulkopuolisen konsultin avustuksella. Muutos mahdollistaa pysäköinnin kirkkoa vastapäätä, sillä viheralue muutetaan pysäköintialueeksi, ja liittymän rakentamisen Kyläpellontielle. Kaavaehdotusta on viimeksi käsitelty kunnanhalli- 6

2. Uppgörande av ny detaljplan för eventuell biogasanläggning. När detaljplanen för Norra Brinken uppgjordes beslöts i slutskedet att även uppgöra en utvidgning av detaljplanen för en eventuell biogasanläggning strax väster om området. Kommunen avvaktar för att se om projektet förverkligas. 3. Detaljplaneändring, Kyrkbacken. Malax församling uppgör en detaljplaneändring med hjälp av en privat konsult. Vid ändringen möjliggörs parkering mittemot kyrkan genom att ändra ett grönområde till parkering, samt bygger väganslutning till Byåkersvägen. Planeförslaget har senast behandlats i kommunstyrelsen och varit till allmänt påseende i 14.12.2007 18.1.2008. Miljöcentralen hade en del anmärkningar som konsulten skulle rätta till. Detaljplanen för området kan revideras i samband med en kommande revidering av skolområdet. 4. Uppgörande av ny detaljplan i Åminne, Hedman m.fl. En ny detaljplan uppgörs i privat regi som en utvidgning av den befintliga detaljplanen för Åminne hamnområde. Området omfattar ett skogsområde sydost, och väster om Mobergs skogsväg. Detaljplanen uppgörs av konsult. Utkastet till detaljplan har behandlats av tekniska nämnden och lagts till preliminärt påseende. Anmärkning om att ytterligare en rågranne vill delta i planeringen har gjort att botuksessa, ja se on ollut yleisesti nähtävillä 14.12.2007 18.1.2008. Ympäristökeskus jätti kaavaehdotuksesta muistutuksia, joiden osalta konsultin oli tarkoitus tehdä korjauksia. Alueen asemakaavaa voidaan päivittää tulevan koulualueen päivityksen yhteydessä. 4. Uusi asemakaava Åminnessä, Hedman ym. Åminneen laaditaan yksityisesti uutta asemakaavaa, joka laajentaa Åminnen satama-alueen asemakaavaa. Alue käsittää metsäalueen kaakossa, Mobergin metsätien länsipuolella. Asemakaavan laatii konsultti. Asemakaavaluonnosta on käsitelty teknisessä lautakunnassa, ja se ollut alustavasti nähtävillä. Muistutus, jonka mukaan vielä yksi rajanaapuri haluaa osallistua kaavoitukseen, on johtanut siihen, että alueen asukkaat suhtautuvat kaavoitukseen kielteisesti. Uutta vaihtoehtoa, jossa liikenne johdetaan osalta aluetta suoraan etelään Åminnentielle, on selvitetty. Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavaluonnoksen ja asettanut sen nähtäville joulukuussa 2013. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaehdotuksen ja se on ollut yleisesti nähtävänä kesällä 2014. Tiettyjen asianhaarojen vuoksi kaava-alueesta on kuitenkin vapaaehtoisesti päätetty jättää pois itäosa, jotta kaavoituksessa päästään eteenpäin. 5. Söderfjärdsbackenin asuntoalueen raakamaa, Yttermalax Maalahden kunta on ostanut Söderfjärdsbackenin maa-alueita useaan otteeseen. Tällä hetkellä kunnan maanomistus on noin 86 hehtaaria. Alue 7

ende på området är negativt inställda till planeringen. Ett nytt alternativ om att leda trafiken till en del av området direkt söderut till Åminnevägen har utretts. Ett detaljplaneutkast har godkänts av tekniska nämnden och lagts till påseende i december 2013. Detaljplanförslaget har behandlats av kommunstyrelsen och lagts till allmänt påseende sommaren 2014. På grund av vissa omständigheter har man dock på frivillig väg valt att ta bort den östra delen av planområdet och lämna den utanför planeringen i detta skede för att komma vidare. 5. Råmark för bostadsområde på Söderfjärdsbacken i Yttermalax. Malax kommun har i flera repriser köpt markområden på Söderfjärdsbacken. Kommunens markinnehav är för närvarande ca 86 ha. Området kommer i huvudsak att planeras för bostadsändamål. Baskarta över området har uppgjorts 2009. Ramboll Ab har valts som konsult hösten 2014 för uppgörande av detaljplan för området. Kommunen har via tidningsannons sökt privatpersoner till en referensgrupp vars uppgift är att delta, påverka och komma med idèer för planeringen. Planeringens förskeden har påbörjats och styrgruppen har haft sina första möten. Den egentliga planläggningen av området inleds när utkast till delgeneralplanen för området godkänts av tekniska nämnden uppskattningsvis våren 2015. kaavoitetaan pääasiassa asuntokäyttöön. Alueen pohjakartta on laadittu vuonna 2009. Kaavoittajaksi on syksyllä 2014 valittu Ramboll Oy. Kunta on lehti-ilmoituksella etsinyt yksityishenkilöitä ohjausryhmään, jonka tarkoituksena on osallistua, vaikuttaa ja tuoda ideoita suunnitteluun. Kaavoituksen alkuvaiheet ovat meneillään, ja ohjausryhmä on kokoontunut ensimmäiset kerrat. Alueen varsinainen kaavoitus aloitetaan, kun tekninen lautakunta on hyväksynyt alueen osayleiskaavaluonnoksen arviolta keväällä 2015. Petolahti 6. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kirkonseutu koulukeskus Koulukeskuksen asemakaavanosan tarkistamista on ensimmäisen kerran käsitelty yleisten töiden lautakunnassa (teknisessä lautakunnassa) vuonna 1989. Tämän jälkeen ehdotusta on muutettu ja käsitelty monta kertaa pääsemättä sellaiseen ehdotukseen, jonka kaikki maanomistajat hyväksyisivät. Alueen kaavanmuutoksella ei ole kiire, joten kunta kaavoittaa muita tärkeämpiä alueita ensin. 7. Asemakaavan tarkistus, Petolahden kirkonseutu kirkonmäki Kirkonmäen asemakaavan tarkistuksessa vanha hautausmaa on jätetty kaavan ulkopuolelle. Tätä kaavanosaa on ensimmäisen kerran käsitelty yleisten töiden lautakunnassa (teknisessä lautakunnassa) vuonna 1991. Jotta kaavoitusprosessi voi jatkua, tarvitaan sopimus maanvaihdosta tai -ostosta maanomistajan ja seurakunnan välillä. Asemakaavan tarkistus jatkuu, jos osapuolten välillä päästään sopimukseen. 8

Petalax 6. Petalax kyrknejd skolcentrum, revidering av detaljplan. Revidering av Skolcentrum detaljplanedel har första gången behandlats 1989 i nämnden för allmänna arbeten (tekniska nämnden), därefter har den ändrats och behandlats många gånger utan att komma fram till något förslag som godkänns av samtliga markägare. Planändring av detta område är inte brådskande, varför kommunen kommer att utföra planering av andra viktigare områden först. 7. Petalax kyrknejd kyrkbacken, revidering av detaljplan. Vid revidering av Kyrkbacken detaljplanedel har en gammal begravningsplats lämnats utanför planen. Plandelen har första gången behandlats 1991 i nämnden för allmänna arbeten (tekniska nämnden). För att planeringsprocessen skall kunna fortsätta bör överenskommelse om markbyte eller köp göras mellan markägaren och församlingen. Revideringen fortsätter ifall överenskommelse mellan berörda parter nås. 8. Utvidgning av detaljplan, söder om Syrensbacken i Petalax. Diskussioner om utvidgning av detaljplan söder om Syrensbacken har aktualiserats av privata markägare. Om planeringen genomförs kommer även Malax kommun att delta, eftersom kommunen äger mark inom området. I dagsläget är planeringen inte aktuell, eftersom alla markägare inte längre är intresserade av att planera sina marker. Ifall en anhål- 8. Asemakaavan laajennus, Petolahden Syrénsbackenin eteläpuoli Yksityiset maanomistajat ovat keskustelleet Syrensbackenin asemakaavan laajentamisesta etelään. Jos asemakaavaa laajennetaan, myös kunta osallistuu siihen, koska kunta omistaa alueelta maata. Tällä hetkellä kaavoittaminen ei ole ajankohtaista, koska kaikki maanomistajat eivät enää ole kiinnostuneita maidensa kaavoittamisesta. Mikäli myöhemmin jätetään kaavoituspyyntö, kaavoittaminen voidaan aloittaa. Kunnanhallitukselta on saatava kaavoituslupa, ennen kuin kaavoitus voidaan aloittaa. Övermalax 9. Asemakaavan laajennus, Övermalaxin keskusta, Björkell Övermalaxin keskustan asemakaavaa laajennetaan siten, että yksityiset maanomistajat teettävät itse konsultin avustuksella uuden asemakaavan omille maa-alueilleen. Alue on rakentamatonta 9

lan om planering inlämnas senare kan planeringen påbörjas. Planeringstillstånd skall utfärdas av kommunstyrelsen före planeringen kan påbörjas. Övermalax 9. Övermalax centrum, utvidgning av detaljplan, Björkell. Detaljplanen i Övermalax centrum kommer att utvidgas genom att privata markägare själva via konsult uppgör ny detaljplan över sina markområden. Området omfattar ca 7,6 ha obebyggd åkermark och är beläget öster om befintlig detaljplan, mellan Malaxvägen och Malax å. Ett planutkast omfattande 22 st tomter har utarbetats redan 2005 2006. Principer för uppgörande av markavtal har godkänts. Avtal har inte uppgjorts med markägarna. Planeringen fortsätter om markägarna återupptar planeringen. peltomaata, laajuudeltaan noin 7,6 hehtaaria, ja se sijaitsee nykyisen asemakaavan itäpuolella Maalahdentien ja Maalahdenjoen välissä. Kaavaluonnos, joka käsittää 22 tonttia, on laadittu jo vuosina 2005 2006. Maankäyttösopimusten periaatteet on hyväksytty. Maanomistajien kanssa ei ole laadittu sopimuksia. Kaavoitus jatkuu, kun maanomistajat jatkavat kaavoitusprosessia. 10. Långåminnen teollisuustontit Maakauppaneuvottelujen ryhmä on saanut kunnanhallitukselta tehtäväksi tutkia mahdollisuudet Porintien varrella sijaitsevien maa-alueiden ostoon tai vaihtoon tarkoituksenmukaisten teollisuustonttien luomiseksi. Yhden maanomistajan kanssa on käyty keskusteluja maa-alueen vaihtamisesta toiseen, mutta yhteisymmärrykseen ei ole vielä päästy. Metsämaa, jolle teollisuusalue Jurvantien varteen on kaavoitettu, on myyty vuonna 2011. 10. Industritomter i Långåminne. Markförhandlingsgruppen har fått i uppdrag av kommunstyrelsen att undersöka möjlighet till inköp eller markbyte längs Björneborgsvägen för att skapa ändamålsenliga industritomter. Diskussioner har förts med en markägare om byte till annat område, men överenskommelse har ännu inte nåtts. Skogsmarken där det befintliga industriområdet planerats vid Jurvavägen har sålts 2011. 11. Detaljplaner som slutförts och godkänts under 2014. 11. Vuonna 2014 valmistuneet ja hyväksytyt asemakaavat Yttermalax 11. Asemakaavan muutos, Hage, Pixne Pixnen asemakaavan laajentaminen Svarvarien alueelle: Pixnen asemakaavaa laajennetaan länteen yksityisestä aloitteesta. Asemakaavan laatii konsultti. Tekninen lautakunta on käsitellyt asemakaavaluonnosta useaan otteeseen, koska on ollut vaikea laatia sellaista kaavaa, jonka lä- 10

Yttermalax 11. Detaljplaneändring Hage i Pixne. Utvidgning av detaljplan i Pixne på Svarvars område benämnt Hage. Detaljplanen i Pixne utvidgas västerut på privat initiativ via en konsult. Ett detaljplaneutkast har behandlats flera gånger i tekniska nämnden, eftersom man haft svårt att få en planering som kan accepteras av närliggande boende och rågrannar. Ett nytt planförslag har utarbetats där man delvis utvidgar området västerut, samt leder en del av trafiken direkt från Ginstigen. Detaljplanen har godkänts av kommunfullmätige i april 2014. hellä asuvat ja rajanaapurit hyväksyvät. Uusi asemakaavaehdotus, jossa aluetta laajennetaan länteen ja osa liikenteestä johdetaan suoraan Oikotieltä, on laadittu. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Hagen asemakaavan huhtikuussa 2014. 11

Delgeneralplaner 12. Delgeneralplan för havsnäraboende, mellersta delen på sidlandet Osayleiskaavat 12. Merenläheisen asumisen osayleiskaava, Sidlandetin keskimmäinen osa Vid uppgörande av delgeneralplan för havsnära boende indelades hela området i tre delar. Den norra och södra delen har tidigare godkänts, medan den mellersta delen lämnades utanför planeringen. Planeringsarbetena har påbörjats 2007 för att även få den mellersta delen godkänd för havsnära boende. En stor del av arbetet utfördes redan före området indelades i tre delar. Det är även på det här området där behovet och efterfrågan är som störst. Området har getts både RA (fritidsbosättning) och RAO, vilket direkt tillåter byggande av egnahemshus. Kommunfullmäktige godkände planen vintern 2008. Västra Finlands miljöcentral har sommaren 2008 inlämnat rättelseyrkan över kommunfullmäktiges beslut. Bl.a. med påpekande att planens syfte är att ändra strandbebyggelse till fast bosättning, bristfälliga utredningar beträffande natur, samhällsstruktur, trafik samt vatten och avlopp. Efter planerarens förklaringar över rättelseyrkandet beslöt kommunstyrelsen dock att uppmaningen inte föranleder nya planeringsåtgärder och godkänner planen. Delgeneralplanen godkändes av kommunfullmäktige den 15.12.2008. Besvär över delgeneralplanen lämnades in av miljöcentralen. Besvären har behandlats i förvaltningsdomstolen och utslag erhölls i december 2010. Domstolen anser bl.a. att planen inte baserar sig på tillräckliga utredningar och undersökningar, varför kommunfullmäktiges beslut är lagstridigt och planen bör upphävas. Ärendet har överförts till högsta förvaltningsdomstolen för avgörande. Utslag från högsta förvaltningsdomstolen har erhållits. HFD upphäver kommunfullmäktiges beslut om godkän- Merenläheisen asumisen osayleiskaavaa laadittaessa koko alue jaettiin kolmeen osaan. Pohjoinen ja eteläinen osa on jo aiemmin hyväksytty, mutta keskimmäinen osa jätettiin kaavoittamatta. Kaavoitustyöt aloitettiin vuonna 2007, jotta myös keskimmäinen osa saadaan hyväksyttyä merenläheisen asumisen alueeksi. Suuri osa työstä tehtiin jo ennen alueen jakoa kolmeen osaan. Juuri tällä alueella merenläheisen asumisen tarve ja kysyntä on suurinta. Alueella on kahdenlaisia kaavamerkintöjä: RA (loma-asuntoalue) ja RAO, joka mahdollistaa omakotitalon rakentamisen. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan talvella 2008. Länsi-Suomen ympäristökeskus jätti kesällä 2008 oikaisuvaatimuksen kunnanvaltuuston päätöksestä. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun muassa, että kaavan tarkoitus on muuttaa rantojen vapaaajanasutus vakituiseksi asutukseksi ja että luontoa, yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja vesihuoltoa koskevat selvitykset ovat puutteelliset. Suunnittelijan annettua vastauksensa oikaisuvaatimukseen kunnanhallitus päätti, että oikaisuvaatimus ei johda uusiin kaavoitustoimenpiteisiin, ja hyväksyi kaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 15.12.2008. Ympäristökeskus valitti kunnanvaltuuston päätöksestä. Valitus käsiteltiin hallinto-oikeudessa, jonka päätös saatiin joulukuussa 2010. Kaavoitus ei päätöksen mukaan muun muassa perustu riittäville selvityksille ja tutkimuksille, minkä takia kunnanvaltuuston päätös on lainvastainen ja kaava on kumottava. Asia siirrettiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on saatu. Korkein hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen Sidlandetin merenläheisen asumisen osayleiskaavan hyväksymisestä. 12

nande av delgeneralplan för havsnära boende på Sidlandet. Planeringen kan återupptas och behandlas som en skild delgeneralplan i samband med att kommunens delgeneralplaner revideras. Revideringen kan påbörjas möjligtvis 2014-2015. 13. Revidering av Bergö strandgeneralplan/delgeneralplan. Eftersom både delgeneralplanen och strandgeneralplanen var relativt nya ansågs att inga större utredningar såsom natur- och byggnadsinventeringar skulle behövas. Främst behövdes en överföring av den gamla strandgeneralplanen till kartprogrammet mapinfo. Arbetsgruppen för delgeneralplanering beslöt att begära in Bergö skifteslags utlåtande om var man borde utveckla havsnära boende på Bergö. Skifteslaget har vid stämman behandlat ärendet och ställer sig positivt till planeringen, samt föreslår att planeringen påbörjas där vatten- och avloppsledningar finns, eller lätt kan utbyggas. Skärgårdskommittén har behandlat ärendet och gett förslag till vilka områden som bör utredas i revideringen av strandgeneralplanen. Myndighetsmöte samt allmänt möte med berörda markägare har hållits hösten 2007. Miljöcentralen ifrågasätter planeringen och anser att en större Kaavoitus voidaan aloittaa uudelleen ja käsitellä erillisenä osayleiskaavana samalla, kun kunnan osayleiskaavoja tarkistetaan. Tarkistaminen voidaan aloittaa mahdollisesti vuosina 2014 2015. 13. Bergön rantayleiskaavan/osayleiskaavan tarkistus Koska sekä osayleiskaava että rantayleiskaava olivat suhteellisen uusia, katsottiin, että laajoja selvityksiä, kuten luonto- ja rakennusinventointeja, ei tarvittaisi. Vanha rantayleiskaava pitäisi lähinnä viedä karttaohjelma MapInfoon. Osayleiskaavoittamisen työryhmä päätti pyytää Bergön jakokunnalta lausuntoa, josta selviää, missä osissa Bergötä merenläheistä asumista pitäisi kehittää. Jakokunta käsitteli kokouksessaan asiaa, ja se suhtautuu myönteisesti kaavoitukseen. Jakokunta ehdottaa, että kaavoitus aloitettaisiin alueilta, joilla jo on vesi- ja viemärijohdot tai joille niiden jatkaminen on helppoa. Saariston toimikunta on käsitellyt asiaa ja antanut ehdotuksen niistä alueista, joita pitää selvittää rantayleiskaavaa tarkistettaessa. Viranomaisneuvottelu sekä yleinen kokous asianosaisten maanomistajien kanssa on pidetty syksyllä 2007. Ympäristökeskus kyseenalaistaa kaavoituksen ja katsoo, että kunnan pitäisi kaavoittaa suurempi kokonaisuus. Hanke on saanut noin 95 prosentin avustuksen ympäristökeskukselta. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 14.12.2007 18.1.2008. Täydentäviä lisäselvityksiä kulttuuriympäristöön, tuulivoimaan ja väestöennusteisiin liittyen on tehty keväällä 2008. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen. Länsi-Suomen ympäristökeskus jätti 22.7.2008 oikaisuvaatimuksen kunnanvaltuuston päätöksestä. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun muassa, että kaavan tarkoitus on muuttaa rantojen vapaaajanasutus vakituiseksi asutukseksi ja että luontoa, yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja vesihuoltoa koskevat selvitykset ovat puutteelliset. Lisäksi todetaan, että eräälle alueelle on annettu RAO-merkintä, joka sallii vakituisen asutuksen, kun taas eräälle toiselle alueelle on annettu A-2-13

Pla helhet borde planeras. Projektet har erhållit ca 95 % bidrag av miljöcentralen. Planförslaget har varit framlagt till allmänt påseende 14.12.2007 18.1.2008. Kompletterade tilläggsutredningar angående kulturmiljö, vindkraft, samt befolkningsprognoser har gjorts våren 2008. Planförslaget godkändes av kommunfullmäktige. Västra Finlands miljöcentral har 22.7.2008 inlämnat rättelseyrkan över kommunfullmäktiges beslut. Bl.a. med påpekande att planens syfte är att ändra strandbebyggelse till fast bosättning, bristfälliga utredningar beträffande natur, samhällsstruktur, trafik samt vatten och avlopp. RAO-beteckning som direkt tillåter fast boende och A-2-område som anger att förutsättningar för fast boende inte prövats. Efter planerarens förklaringar över rättelseyrkandet beslöt kommunstyrelsen att uppmaningen dock inte föranleder nya planeringsåtgärder och godkänner planen. Delgeneralplanen godkändes av kommunfullmäktige den 15.12.2008. Besvär över delgeneralplanen har gjorts av miljöcentralen. Besvären har behandlats i förvaltningsdomstolen och utslag erhölls i december 2010. Domstolen anser bl.a. att planen inte baserar sig på tillräckliga utredningar och undersökningar, varför kommunfullmäktiges beslut är lagstridigt och planen bör upphävas. Ärendet överfördes till högsta förvaltningsdomstolen för avgörande. Utslag från högsta förvaltningsdomstolen har erhållits. HFD upphäver kommunfullmäktiges beslut om godkännande av delgeneralplan för havsnära boende på Bergö. Planeringen kan återupptas i samband med att kommunens delgeneralplaner revideras. Revideringen påbörjas möjligtvis 2014-2015. merkintä, joka tarkoittaa, että edellytyksiä vakituiselle asutukselle ei ole selvitetty. Suunnittelijan annettua vastauksensa oikaisuvaatimukseen kunnanhallitus päätti, että oikaisuvaatimus ei johda uusiin kaavoitustoimenpiteisiin, ja hyväksyi kaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 15.12.2008. Ympäristökeskus valitti kunnanvaltuuston päätöksestä. Valitus käsiteltiin hallinto-oikeudessa, jonka päätös saatiin joulukuussa 2010. Hallintooikeus katsoo muun muassa, että kaavoitus ei perustu riittäville selvityksille ja tutkimuksille, minkä takia kunnanvaltuuston päätös on lainvastainen ja kaava on kumottava. Asia siirrettiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on saatu. Korkein hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen Bergön merenläheisen asumisen osayleiskaavan hyväksymisestä. Kaavoitus voidaan aloittaa uudelleen samalla, kun kunnan osayleiskaavoja tarkistetaan. Tarkistaminen aloitetaan mahdollisesti vuosina 2014 2015. 14. Osayleiskaavan tarkistus, Yttermalaxin, Övermalaxin, Petolahden ja Bergön kylät 14. Revidering av delgeneralplan, Yttermalax, Övermalax, Petalax och Bergö byar. Kommunen har 2013 tillsatt en arbetsgrupp för uppgörande av delgeneralplanen och påbörjat förarbeten och offertförfrågan för revidering av delgeneralplanerna i Yttermalax och Övermalax Kunta on asetti vuonna 2013 osayleiskaavatyöryhmän ja aloitti esityöt sekä laati tarjouspyynnön Yttermalaxin ja Övermalaxin kylien osayleiskaavojen tarkistamiseksi. Yttermalaxin ja Övermalaxin kylien osayleiskaavan laatijaksi on talvella 2014 valittu HN- Consult. 14

byar HN-Consult har valts för uppgörande av delgeneralplanen för Ytter- och Övermalax byar vintern 2014. Delgeneralplaner kommer även att uppgöras för Petalax, Nyby och Bergö byar i ett senare skede när man fått mera erfarenhet av planeringen för Ytter- och Övermalax. Som grund för planeringen har en inventering av kulturhistoriska miljön och byggnadsbeståndet i kommunen påbörjats redan 2012 och kommer att färdigställas 2015. Planeringen kommer att fortgå flera år framåt. 15. Planering av vindkraftspark på Sidlandet i Yttermalax. EPV-vindkraft Ab planerar att bygga en vindkraftspark på Sidlandet i Yttermalax. Projektet var planerat från början att omfatta 22 29 vindkraftverk. Vindkraftverken kommer att enskilt producera 3 5 MW och sammanlagt mellan 87 145 MW vid byggande av 29 turbiner. Vindkraftverken kommer att ha en tornhöjd om 96 m (3MW) respektive 115 m (5MW), med rotorblad i översta läget blir höjderna 150 m respektive 180 m. Avståndet mellan möllorna kommer att vara ca 500 meter. På området byggs, förutom befintliga vägar, ytterligare ca 8,4 km nya vägar, samt två elstationer. I februari 2010 beslöt man att inleda planläggningen av vindkraftsparken på Sidlandet. Planläggningen inleds som en generalplangranskning i enlighet med 54 4 mom. i markanvändningsoch bygglagen. Enligt avtal står EPV vindkraft för alla kostnader, medan Malax kommun leder och upphandlar planläggningstjänsterna. I augusti 2010 behandlades och gavs utlåtande angående miljökonsekvensbedömningen för vindkraftsparken. Den första april 2011 trädde en ändring av markanvändnings- och bygglagen i kraft, som möjliggör användning av generalplan som grund för beviljande av bygglov för vindkraftverk. EPV-vindkraft har godkänt att planeringen görs som generalplan, samt även att generalplanområdet utvidgas till Narne området. Osayleiskaavat laaditaan myöhemmin myös Petolahden, Nybyn ja Bergön kylille, kun Yttermalaxin ja Övermalaxin kaavoituksesta on saatu enemmän kokemusta. Suunnittelun pohjana käytettävää kulttuurihistoriallisen ympäristön ja rakennuskannan inventointia on aloitettu jo vuonna 2012, ja se valmistuu vuonna 2015. Kaavoittaminen jatkuu usean vuoden. 15. Sidlandetin tuulivoimapuiston kaavoittaminen, Yttermalax EPV Tuulivoima Oy suunnittelee rakentavansa tuulivoimapuiston Yttermalaxin Sidlandetiin. Hanke käsitti alkujaan 22 29 tuulivoimalaa. Tuulivoimalat ovat teholtaan 3 5 megawattia, ja yhteisteholtaan puisto on 87 145 megawattia rakennettaessa 29 voimalaa. Tuulivoimaloiden tornikorkeus tulee olemaan 96 metriä (3 MW) ja 115 metriä (5 MW). Roottorin lavan ollessa ylhäällä vastaavat kokonaiskorkeudet ovat 150 metriä ja 180 metriä. Tuulivoimaloiden etäisyys toisistaan on noin 500 metriä. Alueelle rakennetaan nykyisten teiden lisäksi vielä noin 8,4 kilometriä uusia teitä sekä kaksi sähköasemaa. Helmikuussa 2010 päätettiin aloittaa Sidlandetin tuulivoimapuiston kaavoitus. Kaavoitus aloitettiin yleiskaavallisella tarkastelulla maankäyttö- ja rakennuslain 54. :n 4. momentin nojalla. Sopimuksen mukaan EPV Tuulivoima Oy vastaa kaikista kustannuksista, kun taas Maalahden kunta johtaa kaavoitusta ja hankkii kaavoituspalvelut. 15

Program för deltagande och bedömning har uppgjorts och lagts till påseende hösten 2011. Ett stort antal anmärkningar och åsikter har inkommit över projektet. EPV vindkraft har även påbörjat planering av en ca 1,5 km lång 110 KV kraftledning till ställverket i Åminne. Ledningen kommer att gå parallellt med den befintliga kraftledningen som går mellan Närpes och Vasa. Hösten 2011 har utlåtande angående den nya kraftledningen inbegärts av kommunen och andra berörda parter. I juni 2012 behandlades ett första utkast till delgeneralplan av tekniska nämnden. Planen anvisar byggplatser för vindkraftverk, vägnät, överföringslinjer och elstationer. Planområdet omfattar en ca 13 km² stor markareal mellan Strandvägen och kusten. Enligt utkastet till generalplan kommer området enligt nuvarande form att omfatta totalt 17 vindkraftverk. I juni 2012 har ett öppet informationstillfälle hållits. Utkastet har lagts till preliminärt påseende sommaren 2012. Ett stort antal anmärkningar har inkommit som planeraren har gjort en sammanställning över. Ärendet har bordlagts för tillfället. 16. Uppgörande av strategisk generalplan för vindkraft. Projektets målsättning är att uppgöra en strategisk generalplan för vindkraft som täcker hela kommunens område. Med planen som grund kan planerare av vindkraftsprojekt på förhand få information om målsättningar och vilka kriterier som gäller inom kommunen. För projektet kan beviljas statsbidrag för 70 % av totalkostnaderna. Kommunen har ansökt om statsbidrag för projektet med en beräknad totalkostnad om 20.000 euro. Program för deltagande och bedömning har varit framlagt hösten 2012. Ett stort antal anmärkningar och åsikter har inkommit. Anmärkningarna är dock till stor del kopplade till Sidlandsområdet. Planeraren håller för tillfället på att sammanställa anmärkningar- Elokuussa 2010 käsiteltiin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostusta, ja siitä annettiin lausunto. Rakennusluvan myöntäminen tuulivoimalalle yleiskaavan pohjalta tuli mahdolliseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella, joka tuli voimaan 1.4.2011. EPV Tuulivoima Oy on hyväksynyt, että kaavoitus tehdään yleiskaavana ja että yleiskaava-aluetta samalla laajennetaan Narnen alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, ja se on ollut nähtävänä syksyllä 2011. Hankkeesta on jätetty suuri määrä muistutuksia ja mielipiteitä. EPV Tuulivoima on myös alkanut suunnitella noin 1,5 kilometrin pituista 110 kv:n voimajohtoa Åminnen kytkinlaitokselle. Johdon on tarkoitus kulkea rinnakkain Närpiön ja Vaasan välisen voimajohdon kanssa. Syksyllä 2011 uudesta voimajohdosta on pyydetty lausuntoa kunnalta ja muilta osallisilta. Tekninen lautakunta käsitteli kesäkuussa 2012 ensimmäistä osayleiskaavaluonnosta. Kaava osoittaa tuulivoimaloiden rakennuspaikat, tieverkoston, sähkölinjojen ja sähköasemien paikat. Suunnittelualue käsittää noin 13 km²:n kokoisen maa-alueen Rantatien ja rannikon välissä. Yleiskaavaluonnoksen mukaan alueelle sen nykyisessä muodossa tulisi yhteensä 17 tuulivoimalaa. Kesäkuussa 2012 on pidetty avoin tiedotustilaisuus. Kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä kesällä 2012. Kaavoittaja on tehnyt yhteenvedon saaduista muistutuksista, joita on paljon. Asia on toistaiseksi jätetty pöydälle. 16. Strategisen tuulivoimayleiskaavan laatiminen 16

na. Myndighetsmöte har hållits i december 2012. Målet har varit att generalplanen skall godkännas hösten 2013. Utkast till Strategisk generalplan för vindkraft var till påseende 15.7 15.8.2013 och ett informationstillfälle för allmänheten hölls 7.8.2013. Över planen inlämnades 36 anmärkningar och gavs 8 utlåtanden. FCG Finnish Consulting Group Oy har uppgjort ett planförslag, ny karta och bemötanden som har behandlats av kommunstyrelsen 21.10.2013. Kommunstyrelsen har beslutat att bordlägga ärendet. Enligt NTM-centralen är det viktigt att invänta naturabedömningen i landskapsplanens etapplan 2 eftersom landskapsplanen styr planeringen. 17. Planering av vindkraftspark i Ribäcken Generalplanering av ett nytt vindkraftsområde har inletts i Ribäcken i Övermalax. Området består av bergig skogsmark på ett område som kallas flatberget. Tanken är att uppföra 5 st vindkraftverk på området. Malax kommun har gett planeringsbeslut för projektet den 15.11.2012. Uppdraget utförs på Österbottens Miljöenergis Ab:s bekostnad med Ramboll Finland Oy som planläggningskonsult. Ett myndighetsmöte har hållits 24.1.2013. Naturinventering samt en del andra utredningar har redan utförts. NTMcentralen har gett utlåtande 29.5.2013 enligt vilket man inte behöver uppgöra miljökonsekvensbedömning för området. Hankkeen tavoitteena on laatia strateginen koko kunnan alueen kattava yleiskaava tuulivoimaa varten. Kaavan pohjalta tuulivoimahankkeiden suunnittelijat voivat saada etukäteen tietoa tavoitteista ja kunnassa käytettävistä kriteereistä. Hankkeelle voidaan myöntää valtionavustusta 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kunta on hakenut hankkeelle valtionavustusta, arvioitu kokonaiskustannus on 20 000 euroa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä 2012. Muistutuksia ja mielipiteitä on tullut paljon. Muistutukset koskevat kuitenkin suurelta osin Sidlandetia. Kaavoittaja tekee parhaillaan yhteenvetoa muistutuksista. Viranomaisneuvottelu on pidetty joulukuussa 2012. Tavoitteena on ollut, että osayleiskaava hyväksytään syksyllä 2013. Kunnan strateginen tuulivoimayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 15.7. 15.8.2013, ja kaavasta on järjestetty yleinen tiedotustilaisuus 7.8.2013. Kaavaluonnoksesta jätettiin 36 mielipidettä ja 8 lausuntoa. FCG Finnish Consulting Group Oy on laatinut kaavaehdotuksen, uuden kartan ja vastineet, jotka ovat olleet esillä kunnanhallituksen kokouksessa 21.10.2013. Kunnanhallitus on päättänyt jättää asian pöydälle. ELY-keskuksen mukaan on tärkeä odottaa maakuntakaavan vaihekaavaa 2 varten tehtävää Natura-arviointia, koska maakuntakaava ohjaa kaavoitusta. 17. Ribäckenin tuulivoimapuiston kaavoittaminen Övermalaxin Ribäckenissä on aloitettu uuden tuulivoima-alueen yleiskaavoitus. Alue muodostuu kallioisesta metsämaasta Flatbergetiksi kutsutulla alueella. Tarkoituksena on rakentaa alueelle 5 tuulivoimalaa. Maalahden kunta on antanut hankkeelle kaavoituspäätöksen 15.11.2012. Kaavoituksen toteuttaa Ramboll Finland Oy Österbottens Miljöenergi Ab:n kustannuksella. Viranomaisneuvottelu on pidetty 24.1.2013. Luon- 17

Ribäckens delgeneralplan lades till påseende 11.3 8.4.2013. Över planen gavs 10 utlåtanden, men inga anmärkningar. Efter nya vindmätningar gjordes mindre justeringar av vindkraftverkens placering. Kommunstyrelsen beslöt 26.6.2013 att åter sätta planen till påseende under tiden 10.7 19.8.2013. Kommunfullmäktige godkände Ribäckens delgeneralplan för vindkraft 5.6.2014. NTMcentralen lämnade en rättelseuppmaning över beslutet 7.7.2014. Därefter kompletterades utredningarna. Kommunfullmäktige godkände planen 9.10.2014 och planen har nu vunnit laga kraft. 18. Långmossa: Planering av vindkraftspark. Kommunstyrelsen har vid mötet 9.9.2013 beslutat att inleda planeringen av Långmossa vindkraftspark. Långmossa Wind Park Ab planerar en vindkraftspark för maximalt 9 vindkraftverk med en maximal effekt på 29,5 MW. Program för deltagande och bedömning har varit till påseende 3.3 2.4.2014. Planutkastet har varit till påseende 2.6 4.7.2014. Över planutkastet lämnades tre åsikter. toinventointi ja muita selvityksiä on jo tehty. ELY-keskus on antanut 29.5.2013 päivätyn lausunnon, jonka mukaan alueelle ei ole tarvetta laatia ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Ribäckenin osayleiskaava asetettiin nähtäville 11.3. 8.4.2013. Kaavasta jätettiin 10 lausuntoa, mutta ei yhtään muistutusta. Uusien tuulimittausten johdosta kaavaehdotukseen tehtiin pieniä tarkistuksia tuulivoimaloiden sijainteihin, ja kunnanhallitus päätti 26.6.2013 asettaa kaavan uudelleen nähtäville 10.7. 19.8.2013. Kunnanvaltuusto hyväksyi Ribäckenin tuulipuiston osayleiskaavan kokouksessaan 5.6.2014. ELY-keskus jätti päätöksestä oikaisukehotuksen 7.7.2014, jonka jälkeen kaavan pohjana olleita selvityksiä täydennettiin. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan uudelleen 9.10.2014 ja kaava on nyt saanut lainvoiman. 18. Långmossa: tuulivoimapuiston kaavoittaminen Kunnanhallitus on kokouksessaan 9.9.2013 päättänyt käynnistää Långmossan tuulivoimapuiston alueen kaavoituksen. Långmossa Wind Park Ab suunnittelee alueelle tuulivoimapuistoa, johon voisi rakentaa enintään yhdeksän tuulivoimalaa, yhteensä enintään 29,5 MW. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 3.3. 2.4.2014. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.6. 4.7.2014, ja siitä jätettiin kolme mielipidettä. Kaavaehdotus on valmisteilla ja asetetaan todennäköisesti nähtäville vuoden 2015 aikana. 18

Planförslaget är under arbete och sätts troligtvis till påseende under år 2015. 19. Gjutskogen: Planering av vindkraftspark. Oy Tuuliwatti Ab utreder möjligheten att bygga 6 vindkraftverk på Gjutskogsområdet i Övermalax. För planering av området har ett informations- och diskussionstillfälle ordnats för markägare. Vid mötet beslöts att fortsatta utredningar för området kan genomföras. Ingen förändring i nuläget och officiellt inga projekt på gång. 20. Molpe-Petalax: Planering av vindkraftspark. Kommunstyrelsen har vid möte 21.10.2013 359 beslutat att inleda planeringen av Molpe - Petalax vindkraftspark enligt Vindin Ab Oy:s ansökan. Delgeneralplanen uppgörs tillsammans med Korsnäs kommun med FCG Finnish Consulting Group Ab. Vid sidan av planläggningsprocessen uppgörs miljökonsekvensbedömning (MKB) enligt markanvändnings och bygglagens 132 och enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning. Kontaktmyndighet i MKB-förfarandet är NTM-centralen i Södra Österbotten. Program för deltagande och bedömning har varit till påseende 17.2 17.3.2014 och intressenterna har haft möjlighet att lämna in åsikter. Miljökonsekvensbeskrivningen har sätts till påseende 23.12.2014 17.2.2015 och ett möte för allmänheten hålls 29.1.2015 vid Högstadiet i 19. Gjutskogen: tuulivoimapuiston kaavoittaminen Oy Tuuliwatti Ab selvittää mahdollisuutta rakentaa 6 tuulivoimalaa Gjutskogenin alueelle Övermalaxiin. Tuulivoiman kaavoittamisesta on pidetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus alueen maanomistajille, jonka perusteella selvityksiä on päätetty jatkaa. Ei muutoksia, virallisesti hanke ei ole käynnissä. 20. Moikipää-Petolahti: tuulivoimapuiston kaavoittaminen Kunnanhallitus on kokouksessaan 21.10.2013 359 päättänyt käynnistää Moikipään-Petolahden tuulipuiston alueen kaavoituksen VindIn Ab Oy:n hakemuksen mukaisesti. Osayleiskaava toteutetaan yhteistyössä Korsnäsin kunnan kanssa, ja konsulttina toimii FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaavoitusprosessin ohella toteutetaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) maankäyttö- ja rakennuslain 132. :n ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 19

Petalax. Ytterligare utförs EMV-förfarandet som gäller byggandet av 110 kv elkabel utanför projektområde. (Elmarknadslag 14-16 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 17.2. 17.3.2014 ja osallisilla on ollut mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. YVA-selostus on asetettu nähtäville 23.12.2014 17.2.2015, ja yleisölle suunnattu tiedotustilaisuus järjestetään 29.1.2015 yläkoulun Högstadiet i Petalaxin tiloissa. Lisäksi kaavoitusprosessin ohella toteutetaan EMV-menettely, joka koskee 110 kv voimajohdon rakentamista hankealueen ulkopuolella. (Sähkömarkkinalaki 14. 16. ) Övriga planer 21. Övermalax, användningsplan för området norr om Malaxvägen Området ägs av Malax kommun och omfattar ca 2 ha. Enligt planförslaget skulle området omfatta tre TY-tomter (icke miljöstörande industri), samt en KL-tomt (affärsbyggnad). KLtomten är privatägd. En av TY-tomterna har redan bebyggts med en bageribyggnad i enlighet med användningsplanen. Detaljplan över området kommer att uppgöras i ett senare skede. Muita suunnitelmia/kaavoja 21. Övermalax, Maalahdentien pohjoispuolisen alueen käyttösuunnitelma Alue on Maalahden kunnan omistuksessa, ja sen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Kaavaehdotuksen mukaan alue käsittäisi kolme TY-tonttia (ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollisuus) ja yhden KL-tontin (liikerakennus). KLtontti on yksityisomistuksessa. Yhdelle TYtontille on jo rakennettu leipomorakennus käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueelle laaditaan asemakaava myöhemmin. 22. Skötsel- och användningsplan för Söderfjärdens landskapsvårdsområde Planeringsprocessen har uppgjorts som ett pilotprojekt i Finland. Planeringen gjordes på frivillig väg för att bevara naturvärden i och runt Söderfjärden enligt naturvårdslagens 32, 35 och naturvårdsförordningens 15. Söderfjärden har ända sedan 1995 ingått i publikationen Arvokkaat maisema-alueet. Av- 20

gränsningsförslag följer direkt gränsen enligt statsrådet fastställda landskapsområdet, men med fem olika tilläggsområden. Miljön har indelas i tre olika delar, odlingslandskapet, skogslandskapet och den bebyggda miljön. Vid byggande är det närmast att jämföra med att bygga på naturskyddsområde. Skogsområden som utgör en ram runt Söderfjärden har delats upp i skog 1 och skog 2 beroende på naturens formation, skog 1 (marken sluttar brantare) och skog 2 (marken sluttar långsammare). Det finns inga skilda bestämmelser för skog 1 och skog 2, endast skötselrekommendationer. Skog 1 och skog 2 betyder inte att bebyggelse är förbjuden, utan man bör placera byggnaderna på ett miljömässigt bra sätt. En förtätning kan ske där det finns bosättning från tidigare men byggandet skall ogärna ske på krönet. På basen av det hörande som hölls i årsskiftet 2005 2006 fanns inte tillräckligt lokalt stöd för att lämna in en ansökan, men man beslöt ändå att publicera landskapsvårdsplanen. Denna publikation är alltså en riktgivande plan för Söderfjärdens landskap, som förhoppningsvis kommer att vara till glädje och nytta för de som bor och verkar inom området och som har ett intresse av att bevara Söderfjärdens vackra landskap. 23. Österbottens förbund, utarbetande av landskapsplan Landskapsplanen styr kommunernas planläggning och övrig planering gällande områdesanvändning. Landskapsplanen godkänns och utarbetas av landskapsförbundet och fastställs av miljöministeriet. Landskapsplanen har fast- 22. Söderfjärdenin maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitteluprosessi on tehty pilottihankkeena. Suunnittelutyö tehtiin vapaaehtoiselta pohjalta, ja tavoitteena oli Söderfjärdenin alueen luonnonarvoista huolehtiminen luonnonsuojelulain 32. ja 35. :n sekä luonnonsuojeluasetuksen 15. :n mukaisesti. Söderfjärden on vuodesta 1995 lähtien ollut mukana Arvokkaat maisema-alueet -julkaisussa. Suunnitelman rajaamisehdotus seuraa tarkasti valtioneuvoston vahvistamaa maisema-alueen rajaa, mutta se sisältää myös viisi eri lisäaluetta. Ympäristö on jaettu kolmeen erilaiseen osaan: viljelysmaisema, metsämaisema ja rakennettu ympäristö. Rakentamisen kannalta tilannetta voidaan verrata luonnonsuojelualueelle rakentamiseen. Söderfjärdeniä ympäröivät metsäalueet on jaettu alueisiin metsä 1 ja metsä 2 luonnon muotojen mukaan: metsä 1 (maa viettää jyrkemmin) ja metsä 2 (maa viettää loivemmin). Näitä alueita eivät koske mitkään erityiset määräykset, vaan niille on annettu ainoastaan hoitosuosituksia. Rakentaminen ei ole alueilla kiellettyä, mutta rakennukset tulee sijoittaa ympäristön kannalta sopiville paikoille. Jo aikaisemmin rakennetuilla alueilla asutusta voidaan tiivistää, mutta asutusta ei mielellään saisi rakentaa Söderfjärdenin harjalle. Vuodenvaihteessa 2005 2006 pidetyn kuulemisen perusteella hakemuksen jättämiselle ei ollut riittävää paikallista tukea, mutta maisemanhoitosuunnitelma päätettiin kuitenkin julkaista. Julkai- 21

ställts 21.12.2010. Helhetslandskapsplanen kompletteras med etapplaner. Landskapsfullmäktige beslöt hösten 2008 att två etapplandskapsplaner bör uppgöras. En för lokalisering av kommersiell service (etapplan 1) och en som behandlar förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten (etapplan 2). I den senare ligger tyngdpunkten i utredningen på vindkraftsproduktion, och utredningens mål år är 2030. Etapplan I har godkänts av landskapsfullmäktige 14.5.2012 och av miljöministeriet 10 oktober 2013, beslut YM4/5222/2012. Ett planutkast för etapplan II har godkänts av landskapsstyrelsen 19.12.2011 och varit framlagt vintern 2012. Enligt respons från framläggandet har ett planförslag utarbetats som lagts till påseende 11.3-9.4.2013. Inkomna utlåtanden och anmärkningar har behandlats i landskapsstyrelsen 21.10.2013. Naturabedömningen enligt naturskyddslagens 65 färdigställdes 27.7.2013 och var till påseende 5.8.2013 5.2.2014. Etapplanen godkändes av landskapsfullmäktige 12.5.2014 och sändes till miljöministeriet för fastställelse i slutet av maj. Närmare information: http://www.obotnia.fi/omradesplanering/landsk apsplanlaggning/etapplan-2/, (ej bilaga) 24. Planärenden enligt åtgärdsprogram för 2014 - Generalplaner för vindkraftsparker. - Påbörja delgeneralplanering för Söderfjärdsbacken. - Färdigställande av strategisk generalplan för vindkraft. - beredskap att planera tomter vid Mickasvägen om markägarna anhåller om det. - effektivera reservering av industri- och bostadstomter. Övrigt Förfarande vid behandling av byggnadslov på AP-områden i generalplanen för havssu on siis suositusluontoinen suunnitelma Söderfjärdenin maisemanhoidosta, ja sen toivotaan olevan iloksi ja hyödyksi niille, joka asuvat ja toimivat alueella ja joilla on halu säilyttää Söderfjärden maisemallisesti kauniina alueena. 23. Pohjanmaan liitto, maakuntakaava Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakuntaliitto, ja kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava on vahvistettu 21.12.2010. Maakuntakaavaa täydennetään vaihekaavoilla. Maakuntavaltuusto päätti syksyllä 2008 kahden vaihekaavan laatimisesta. Vaihekaava 1 koskee kaupallisten palvelujen sijoittumista ja vaihekaava 2 uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Jälkimmäisen painopiste on tuulivoimatuotannon selvittämisessä, ja vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi 14.5.2012 vaihekaavan 1, jonka ympäristöministeriö on päätöksellään YM4/5222/2012 vahvistanut 10.10.2013. Maakuntahallitus on 19.12.2011 hyväksynyt vaihekaavaluonnoksen 2, joka on ollut nähtävillä talvella 2012. Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta on valmisteltu kaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä 11.3. 9.4.2013. Kaavaehdotuksesta jätetyt lausunnot ja muistutukset on käsitelty maakuntahallituksen kokouksessa 21.10.2013. Vaihemaakuntakaavasta 2 laadittu luonnonsuojelulain 65. :n mukainen Natura-arviointi valmistui 27.7.2013 ja oli nähtävillä 5.8.2013 5.2.2014. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 12.5.2014, ja se lähetettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi toukokuun lopussa. Lisätietoja: http://www.obotnia.fi/aluesuunnittelu/maakuntak aavoitus/vaihekaava-2/ (ei liitteenä) 24. Vuoden 2014 toimenpideohjelman kaavaasiat - tuulivoimapuistojen yleiskaavat - Söderfjärdsbackenin osayleiskaavoituksen aloittaminen - strategisen tuulivoimayleiskaavan valmistumi- 22