TORNION KANSALAISOPISTO Visuaalisten taiteiden perusopetuksen opetussuunnitelma aikuisille
2 Saatteeksi Tornion kansalaisopistolla alkoi syksyllä 1990 kolme vuotta kestänyt taiteen perusopetuskokeilu. Tuona aikana taideaineiden opettajat valmistivat Tornion kaupunginhallituksen nimeämien opetussuunnitelmatyöryhmien tuella opetussuunnitelmat seuraaviin taideaineisiin: kuvataide, musiikki, käsityö ja tanssi. Teatteri-ilmaisun opetussuunnitelma valmistui joulukuussa 1993. Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö uudistui vuonna 1998 (Laki taiteen perusopetuksesta 633/1998 ja Asetus taiteen perusopetuksesta 813/1998). 2000 luvulla taiteen perusopetus jakaantui yleiseen ja laajaan oppimäärään. Tornion kansalaisopistossa päätettiin keskittyä yleisen oppimäärän opetukseen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen vastaamaan Opetushallituksen laatimia taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteita (30.3.2005). Tornion kansalaisopisto järjesti vuonna 2006 taiteen perusopetuksen opettajille ja taidekasvattajille opetussuunnitelmatyöpajan, TPO - OPS - jamit 1-2. Tällöin päätettiin uudistaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat vastaamaan valtakunnallisia taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman yleisen oppimäärän perusteita. Uudistettu opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2007. Joulukuussa 2012 taiteen perusopetuksen opettajille esitettiin mahdollisuutta aikuisten taiteen perusopetuksen käynnistämiseen Tornion kansalaisopistossa. Tuolloin selvitettiin millaista opetusta oli jo saatavilla lähikunnissa. Tavoitteena oli löytää sopiva profiili päällekkäisen opetustarjonnan välttämiseksi. Varsinainen kirjoitustyö aloitettiin syyskuussa 2013. Aikuisten taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman visuaalisiin taiteisiin laativat Sari Raikaslehto ja Tuula Seppänen, jotka toimivat Tornion kansalaisopistossa taito- ja taideaineiden tuntiopettajina. Opiston taideaineiden opettaja Liisa Kivimäki toimi opetussuunnitelmatyön ohjaajana. Pohjana käytettiin Liisa Harjun ja Tuula Seppäsen vuonna 2007 laatimaa visuaalisten taiteiden/kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmatyö toteutettiin Tornion kansalaisopistossa OSAAVA - hankkeen puitteissa. Aikuisten taiteen perusopetuksen tavoitteena on toteuttaa Tornion kansalaisopiston toiminta ajatusta, jonka mukaan opiston opetustarjonta edistää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta ihmisten hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaisuutta tukevia opetuspalveluja. Opetuksessa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys, osallisuus ja tasa-arvo. Kiitämme yhteistyöstä Pirjo Roponen Lunnasta Kemin työväenopistosta ja Marjo Hyttistä Kivalojen seutuopistosta.
3 Torniossa tammikuussa 2014 Tarja Hooli vt. rehtori Liisa Kivimäki taideaineiden opettaja Sari Raikaslehto tuntiopettaja Tuula Seppänen tuntiopettaja Osaava-ohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt määräaikaisen opetustoimen henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän Osaava-ohjelman vuosille 2010 2016. Osaava-ohjelman tavoitteena on aktivoida yleissivistävän, ammatillisen, aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön organisaatioita kehittämään paikallisina ja alueellisina verkostoina oman henkilöstönsä osaamista, sekä osaamisen kehittämistä palvelevia rakenteita ja suunnitelmia. Osaava-ohjelmalla uudistetaan opetustoimen henkilöstökoulutusta niin, että se palvelee entistä paremmin työyhteisökohtaisia ja henkilöstön omia osaamistarpeita sekä laajempaa verkostoyhteistyötä. Osaava-ohjelma rakentuu tarvelähtöisten, paikallisesti hyödynnettävien osaamisen kehittämisessä tarvittavien yhteisten toimintamallien ja suunnitelmien varaan. Näitä ovat mm. osaamistarvekartoitukset, paikallisesti laadittavat koulutus- ja kehittämissuunnitelmat tai toimeenpanosuunnitelmat, kehityskeskustelukäytännöt sekä verkoston yhteistyössä tuottamat täydennyskoulutukset. Tätä Osaavaohjelmaa hallinnoi Lapin aluehallintovirasto (AVI). Lapin kansalaisopistojen verkosto on toteuttanut kolme Osaava-hanketta. Tällä hetkellä on käynnissä hankkeen neljäs vaihe. Tornion kansalaisopisto on ollut hankkeessa mukana sen jokaisessa vaiheessa. Hankkeen ensimmäisissä vaiheissa järjestettiin aikuisten taiteen perusopetuksen seminaareja, joissa perehdyttiin opetussuunnitelmien laadintaan ja perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia opetussuunnitelma aikuisten visuaalisten taiteiden perusopetukseen. Hankkeen kolmannessa ja neljännessä vaiheessa ops - työryhmän jäsenet ovat työstäneet opetussuunnitelmaa sekä järjestäneet aiheesta seminaareja ja tutustumiskäyntejä. Aikuisten visuaalisten taiteiden perusopetuksen suunnitelma valmistui keväällä 2014. Ops - työtä tehneet opettajat esittelevät tuloksia oppilaitoksissa sekä paikallisissa ja alueellisissa seminaareissa.
4 1.2 Arvot ja yleiset tavoitteet... 5 2 Opetuksen toteuttaminen... 7 2.1 Oppimiskäsitys... 7 2.2 Oppimisympäristö... 7 3.1 Opintojen rakenne... 9 3.2 Opintojen laajuus... 9 4 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen... 10 5 Arviointi... 11 6 Todistukset... 12 7 Opiskelijaksi ottaminen ja opiskelun kesto... 13 8 Näyttely- ja esitystoiminta... 14 9 VISUAALISET TAITEET... 15 9.1 Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet... 15 9.3.1 Arvioinnin tehtävät ja kohteet... 17 9.4 Muualla suoritetut opinnot... 18 9.5 Suuntautumisvaihtoehdot: KUVATAIDE... 19 9.5.1 Kuvataiteen yleiset tavoitteet... 19 9.5.2 Keskeiset sisällöt... 19 9.5.3 Kuvataiteen perusopetus aikuisille... 20 9.5.3.1 Annettavan opetuksen määrä ja keskeiset sisällöt... 20 9.5.3.2 Keskeiset tavoitteet... 21 9.5.3.3 10 opintokokonaisuutta... 21 9.5.3.4 Opintokokonaisuudet 1 6 tavoitteet... 22 9.5.3.5 Opintokokonaisuudet 7 10 tavoitteet... 23 9.5.3.6 Opintokokonaisuuksien sisällöt... 24 9.5.3.7 Tiivistelmä... 27 Liite1... 28 Teoksia... 31 Kannen kuva: Piet Mondrian, Puu II, 56,5 cm x 84,5 cm, lyijykynäpiirros, 1910 11, Haagin Gemeentemuseum de la Haye
5 1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet Tämä on taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma aikuisille ja se koskee kuvataiteen suuntautumisvaihtoehtoa. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi myös järjestää alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria, sekä tukea opiskelijan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata opiskelijoille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää opiskelijoiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia tietoja ja taitoja, joita opiskelija tarvitsee elämän eri aloilla, ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhemmin myös eri taiteenalojen jatko-opintoihin. 1.2 Arvot ja yleiset tavoitteet Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on ainutkertainen toimiessaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa vaikuttaen aktiivisesti omaan elämäänsä. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua ja kehittymistä, aisti- ja tunneherkkyyttä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Opiskelija rakentaa maailmankuvaansa tutkimalla ja ilmaisemalla taiteen keinoin kokemuksiaan sekä itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekemisen ja kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot ja tukea opiskelijan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Keskeistä on opiskelijan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Tavoitteena on myös ohjata opiskelijaa keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys sekä nykytaiteen luonne ja merkitys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten sekä muiden tahojen välillä. 6
7 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään sekä yksilölliseksi että yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista ja etenevää. Erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän välillä sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä opiskelijan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten opiskelijoiden edistyminen on mahdollista. Opiskelijalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan aiemmat kokemukset sekä hänen elämysmaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata opiskelijaa arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä sekä työn tuloksia. 2.2 Oppimisympäristö Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee opiskelijan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja opiskelijaa rohkaiseva. Opiskelijaa tuetaan löytämään sopivia työtapoja ja asettamaan omia tavoitteita, sekä kehittämään taitojaan tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Työskentely tapahtuu itsenäisesti, sekä erityisesti toisten kanssa yhteistyössä opiskellen ja oppien. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ajan myötä.
8 2.3 Taidekäsitys Taide on vuorovaikutusta tilassa ja ajassa. Sen osapuolina ovat tekijä, teos ja vastaanottaja, kokija. Taiteessa keskeisiä ovat sekä yksilölliset elämykset ja kokemukset että yhteisöllisyys. Taide on myös ajattelun ja kehittymisen väline. Taide vaikuttaa ympäröivään todellisuuteen.
9 3 Opintojen rakenne ja laajuus 3.1 Opintojen rakenne Yleinen oppimäärä eri taiteenaloilla muodostuu opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet. Opintokokonaisuuksien toteuttamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys eri taiteenaloilla määritellään paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Opinnot järjestetään siten, että opiskelijan siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan ja päinvastoin on mahdollista. 3.2 Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on vähintään 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia. Yleisen oppimäärän mukaisessa taiteen perusopetuksessa pyritään joustavuuteen niin, että taiteenala sekä aiemmin hankitut tiedot ja taidot otetaan huomioon. Tornion kansalaisopiston yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi opiskelija voi valita muista taiteen perusopetusta tarjoavista oppilaitoksista valinnaisia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt syventävät ja/tai laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia. Opintojen hyväksi lukemisesta päättää Tornion kansalaisopisto.
10 4 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Mikäli opiskelija ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevien syiden vuoksi kykene opiskelemaan Tornion kansalaisopiston opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhdessä opiskelijan vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa.
11 5 Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa sekä omien tavoitteiden asettamiseen ohjaavaa. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja myös ohjausta itse arviointiin. Oppilas saa työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Jatkuvan arvioinnin muodoista kerrotaan tämän opetussuunnitelman ainekohtaisissa luvuissa. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua.
12 6 Todistukset Opiskelija saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Tällöin oppimäärän kokonaistuntimäärä voi olla enemmänkin kuin 500 tuntia opiskelijan harrastaessa useampaa taideainetta. Opiskelijalle annetaan pyydettäessä todistus myös suoritetuista erillisistä opintokokonaisuuksista. Päättötodistukseen sisältyvät seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan opiskelijan nimi ja syntymäaika opiskeluaika vuosina opiskelijan suorittamat opintokokonaisuudet sekä opiskelijan saaman opetuksen tuntimäärä, jossa laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima lainsäädäntö, johon koulutus perustuu kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistaman taiteen perusopetuksen (Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005) mukaisesti.
13 7 Opiskelijaksi ottaminen ja opiskelun kesto Uudet opiskelijat otetaan Tornion kansalaisopiston taiteen perusopetusryhmiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin ryhmissä on opiskelupaikkoja, pyritään järjestämään samansisältöisiä rinnakkaisryhmiä. Jatkavat opiskelijat antavat kevätlukukauden päättyessä sitovan opintojen jatkamisilmoituksen. Alkavista opintoryhmistä ja ilmoittautumiskäytännöistä tiedotetaan luku vuosittain opiston opetusohjelmassa. Opiskelija säilyttää opiskelupaikkansa taiteen perusopetusryhmissä koko opintojen ajan, mikäli ei itse ilmoita keskeyttävänsä opiskelua. Keskeyttäneiden tilalle voidaan opettajan harkinnan mukaan ottaa mahdollisilla varasijoilla olevia opiskelijoita myös lukuvuoden aikana. Oppilaitoksella on myös oikeus erottaa opiskelija, joka ei sopeudu toimimaan opintoryhmässä ja häiritsee käytöksellään toistuvasti ryhmän muiden opiskelijoiden tai opettajan työskentelyä.
14 8 Näyttely- ja esitystoiminta Opiston taideaineiden ryhmät ja opiskelijat esiintyvät sopimuksen mukaan erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa lukuvuoden aikana järjestäen kuvataide- ja käsityönäyttelyitä (myös tanssi- ja teatteriesityksiä) pääasiassa joulukuussa sekä huhtikuun ja toukokuun aikana. Taide-elämyksessä olen syvällä todellisuuden tapahtumavirrassa. En kuuntele, en ratkaise ongelmaa, en yritä ymmärtää, en yritä suorittaa jotain. Tärkeintä on elämys: tämä ei ala mistään eikä pääty mihinkään, virtaan tämän hetken tämän taiteen mukana, olen ajassa, ja olemisen kokemus jättää jäljen. Jaana Venkula
15 9 VISUAALISET TAITEET 9.1 Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet Visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa sekä kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että opiskelijalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta sekä kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla opiskelija voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Pyrkimyksenä on, että opiskelija opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään. Visuaaliset valmiudet Opiskelija oppii: Ajattelun valmiuksia, kuten maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla, sekä oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa. Käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan. Visuaalisten taiteiden keskeisiä käsitteitä ja sanastoa sekä osaa käyttää niitä. Perehtymään syvemmin kuvataiteisiin. Ilmaisu Opiskelija oppii: Ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti. Ilmaisussa tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Käyttämään kulloiseenkin tehtävään parhaiten soveltuvia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Soveltamaan tietojaan ja taitojaan oman työn suunnittelussa sekä toteuttamisessa.
16 Hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta, mediasta, internetistä sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta. Välinehuollon perusteita, työtilojen kunnossapitoa sekä materiaalien ominaisuuksia ja niiden tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. Kulttuurisuhteen kehittyminen Opiskelija oppii: Hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavoista, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään. Arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan sekä itselleen vieraita kulttuureita. Tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot Opiskelija oppii: Oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta. Keskittymiskykyä, herkkyyttä ja eläytymiskykyä sekä itseluottamusta. Ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä, sekä työtilojen viihtyisyydestä. Työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa sekä käyttämään kulttuuripalveluja. Arviointikyvyn kehittyminen Opiskelija oppii: Arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista, tavoitteen asettelua ja tuloksia. Käyttämään oppimisen itsearviointia sanallisesti ja työskentelypäiväkirjan, keräilyportfolion tai oppimispäiväkirjan avulla. Ottamaan vastaan kritiikkiä ja antamaan sitä rakentavassa hengessä.
17 Arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä. Aikuisten taiteenperusopetuksen opinnot Aikuisten opetus Aikuisille opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon sekä heidän kiinnostuksensa kohteet, että aiemmat opintonsa ja kokemuksensa visuaalisten taiteiden alueilla. Aikuisia ohjataan laatimaan oma opiskeluohjelma oppilaitoksen opetustarjonnan pohjalta. Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen opiskeluilmapiiri. Aikuisia ohjataan itsenäiseen ja oma-aloitteiseen opiskeluun. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen perusteissa ja työpajoissa on määritelty. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Oppimäärää ja opetusta yksilöllistettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat visuaalisten taiteiden tavoitteiden mukaiset. Opiskelijalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Opetuksessa painottuvat opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja elämyksellinen kokeminen. Opetus voi tapahtua yksilö- tai ryhmäopetuksena. Claire Manningin australialaisessa Wollongong-yliopistossa toteuttaman kasvatustieteen alan väitöstutkimuksen, Work-related learning with the arts developing work skills with the performing and visual arts, tarkoituksena oli selvittää, kuinka taiteellista prosessia voidaan hyödyntää työhön liittyvässä oppimisessa. 9.3 Arviointi Tutkimuksessa kerättiin aineistoa yhdeksästä esittävän ja visuaalisen taiteen pilotista, joissa tutkittiin taideprosessien kokemista. Oppimiskokemukset analysoitiin sekä kontekstuaalisen (persoonallinen, sosiokulttuurinen ja fyysinen) oppimismallintamisen (Falk & Dierking 2002), että työkyvyn mittausmallien (Dest 2002) kautta. 9.3.1 Arvioinnin tehtävät ja kohteet Tutkimus osoitti, että taiteellinen kokemuksellinen oppiminen lisää merkittävästi työhön liittyviä kykyjä. Tällaisia kykyjä ovat kommunikaatiokyvyt, tiimityötaidot, itsenäisyys ja elinikäisen oppimisen kyvyt. Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa. Opiskelijalle annetaan palautetta myös Lisäksi taide ja kulttuuri avartavat työntekijöiden katsetta eettisille näkökulmille. oppitunneilla. Työterveyslaitos
18 Arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan edistymistä opinnoissaan. Monipuoliseen jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja vuorovaikutuksessa sekä opettajaan että opiskelijaryhmään ja ohjausta itse arviointiin. Opiskelija harjoittelee itse arviointia koko opiskelun ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja opiskelijan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tavoitteiden saavuttaminen. Työpajaopinnoissa arviointipalautteen avulla tuetaan opiskelijan edistymistä sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Arvioinnin avulla ohjataan opiskelijan opiskelua, tavoitteiden asettamista, oman työn suunnittelua ja itsenäisiä valintoja. Kriteereinä ovat mm. alkuidea ja sen toteutuksen onnistuminen ja vaikuttavuus. Opettajan ja opiskelijan väliset opetus- ja arviointikeskustelut sekä työprosessin aikana, että valmiista tuotoksesta ohjaavat opiskelijaa keskustelemaan prosessin sekä tuotoksen herättämistä mielikuvista, tuntemuksista ja ajatuksista. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskelijan kuvallisen kehityksen vaihe. Arvioinnin ja palautteen tulee olla asetettujen tavoitteiden mukaista ja kannustavaa. Opiskelijan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja /tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Opiskelijalle annetaan pyydettäessä todistus ja/tai sanallinen arviointi suoritetuista opintokokonaisuuksista. Suoritetut opintokokonaisuudet merkitään opintokirjaan lukukausittain, ja pyydettäessä opiskelijalla on oikeus saada sanallinen arviointi edistymisestään. Opintokokonaisuus katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija on osallistunut opetukseen 70 % osalla opintokokonaisuuden kokonaistuntimäärästä. Sanallinen arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön, sekä oppimisprosessiin että prosessin lopputuloksiin, ottaen huomioon opiskelijan itselleen valitsemat tavoitteet ja oppisisällöt. Sanallinen arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen. Numeroarviointia ei käytetä, mutta arvosanat vastaavat numeroita 1-5. 9.4 Muualla suoritetut opinnot Muualla suoritettu osa opintokokonaisuudesta tai opintokokonaisuus voidaan lukea opiskelijan hyväksi, mikäli se vastaa tämän opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä.
19 9.5 Suuntautumisvaihtoehdot: KUVATAIDE 9.5.1 Kuvataiteen yleiset tavoitteet Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa kuvallista ilmaisua sekä taitoja tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. Lisäksi häntä opastetaan hankkimaan ja kehittämään omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös saavuttaa ennakkoluuloton ja tutkiva työskentelytapa, jossa taiteidenvälisyys on tärkeässä asemassa. Opiskelija oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, oma paikallinen kulttuuriperintö, esineympäristö ja -muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Opiskelija oppii arvottamaan kuvia, tulkitsemaan kuvan kieltä myös sanallisesti, sekä ymmärtämään kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa eettisestä, esteettisestä ja historiallisesta näkökulmasta. 9.5.2 Keskeiset sisällöt Opetuksessa on keskeistä opiskelijan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Opiskelijaa ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti, sanallistamaan työskentelyään, sekä käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, aistitiedon ja intuition merkitys. Opetus on ongelmanratkaisukeskeistä ja vuorovaikutuksellista sekä teemallisia kokonaisuuksia käsittelevää. Opiskelijaa rohkaistaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa opetellen samalla arvostamaan ja arvioimaan rakentavasti sekä omaa että muiden työtä. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus, maalaus, plastinen muotoilu, arkkitehtuuri ja ympäristönsuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, käsityötaide, valokuva (digitaalinen), elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi, kuvallinen media ja monitaiteelliset työmuodot, internet-taide, taidehistoria sekä taiteen filosofia ja estetiikka.
20 9.5.3 Kuvataiteen perusopetus aikuisille 9.5.3.1 Annettavan opetuksen määrä ja keskeiset sisällöt Lähiopetusta annetaan lukuvuoden aikana 4h/viikko, yhteensä 120 opetustuntia/lukuvuosi. Opetustunnin pituus on 45 min. Itsenäinen työskentely ja oppimistehtävät käsittävät 140 tuntia. Opintokokonaisuuksia on 10. Opintojen suoritusaika on 3 5 vuotta, vähintään 500 oppituntia. Perusopinnot suoritetaan kuvataiteen eri osa-alueilta, kuten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa opintokokonaisuudet 1 6, soveltaen aikuisille sopiviksi ja työpajaopintojen tavoin toteutettuna. Työpajaopinnot, opintokokonaisuudet 7 10, sisältävät perusopinnoissa opiskeltujen asioiden soveltamista ja syventämistä opiskelijan valitsemilla osa-alueilla. Opinnot voidaan suorittaa yhdistettyinä myös muihin käden- taitojen taideopintoihin opetuksen tarjoajan resurssien puitteissa. Työpajaopinnot järjestetään usealta kuva- ja/tai käsityötaiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Opinnot voivat toimia täydennyskoulutuksena luokan- ja lastentarhanopettajille, kansalaisja työväenopistojen opettajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Opinnot ovat hyödyksi myös pyrittäessä ammatillisiin jatko-opintoihin. Opiskelu voi tapahtua työn ohessa. Opinnot tukevat työelämässä tarvittavaa jaksamista ja innovatiivisuutta. Opetus painottuu käytännön tekemiseen. Opetuksen painoalueita ovat kuvataiteen historia ja nykypäivän kuvasto sekä kuvallisen ilmaisun, tekniikoiden ja materiaalien hallinta aikuisten valitsemilla kuvataiteen alueilla. Aikuisten kuvataiteen opintojen keskeiset sisällöt ovat taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman työpajaopintojen kaltaiset (Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005). Niihin kuuluvat perusopinnot sisältävät samoja osa-alueita kuin lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman (Tornion kansalaisopisto) opintokokonaisuudet 1 6 (Liite1), joissa opiskellaan kuvan tekemisen perustyökaluja. Opetus perusopinnoissa on etenevää ja tapahtuu opiskelijoiden valintojen sekä valmiuksien puitteissa opettajan painottaessa kulloinkin tarkoituksenmukaisia osa-alueita.
21 9.5.3.2 Keskeiset tavoitteet Opiskelija oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa persoonallista kuvallista ilmaisuaan. Opiskelija tutustuu eri tekniikoihin ja materiaaleihin sekä niiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Opiskelija harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen teoksia ja arjen kuvia, sekä kehitetään opiskelijan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Opiskelija tutustuu muotoilun perusteisiin, esineympäristöön sekä luonnon- ja rakennettuun ympäristöön. Työskentely pohjautuu opiskelijan omiin havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Opiskelija opettelee arvioimaan, arvostamaan ja tulkitsemaan sanallisesti omaa sekä muiden työtä ja työskentelyä. Opiskelijaa rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. 9.5.3.3 10 opintokokonaisuutta Opintokokonaisuuksia on kuusi (6) + neljä (4), yhteensä 10, ja ne jakautuvat läpäisyperiaatteella perusopetuksen jaksoihin yhdestä kuuteen sekä työpajaopintojen jaksoihin seitsemästä kymmeneen. Kunkin osa-alueen sisältöjä tarkastellaan ja opiskellaan aina aiemmin opitun pohjalta vuodesta toiseen etenevästi, laajenevasti sekä tietoja ja taitoja syventäen. Kunkin lukukauden aikana voidaan tutustua useampaan eri osa-alueeseen. Taiteelliseen työskentelyyn olennaisesti kuuluvan sisäisen integraation (yhtä tehtävää työstettäessä käsitellään monia sisältöjä samanaikaisesti) vuoksi, suurta osaa opetussisällöistä käsitellään perusopintovaiheessa useita kertoja, joitakin jopa jokaisella opetuskerralla.
22 9.5.3.4 Opintokokonaisuudet 1 6 tavoitteet 1. Väri Tavoitteena on oppia värioppiin kuuluvat asiat etenevästi ja syventäen opintokokonaisuudesta toiseen edeten. 2. Tila, muoto ja sommittelu Tavoitteena on oppia tilan ja muodon käsite sekä sommittelu- ja perspektiiviopin tärkeimmät asiat opintokokonaisuudesta toiseen edeten. 3. Ympäristön merkitys Tavoitteena on oppia tutkimaan ja havainnoimaan sekä rakennettua, että luonnonympäristöä ja ymmärtämään ympäristön esteettisen ja eettisen merkityksen ihmiselle niin omassa lähiympäristössään kuin globaalistikin. Opetus etenee opintokokonaisuudesta toiseen. 4. Taiteen tehtävät ja tulkinta Tavoitteena on oppia pohtimaan taiteen funktioita, sekä taiteen tekijän itsensä, että vastaanottajan näkökulmasta, sekä oppia tulkitsemaan ja analysoimaan taide- ja muita teoksia. Tavoitteena on myös kuvan sanalliseen arviointiin liittyvän keskeisen terminologian omaksuminen. Opetus etenee opintokokonaisuudesta toiseen. 5. Kuvallinen viestintä ja media Tavoitteena on tutustua kuvalliseen viestintään ja sen työkaluihin, median vaikutuskeinoihin ja merkitykseen tiedon välittäjänä sekä kehittää medianlukutaitoa. Opetus etenee opintokokonaisuudesta toiseen. 6. Ihminen, luonto ja liike Tavoitteena on tutkia ihmistä taiteilijan kohteena kautta historian, sekä kuvata ihmistä ja elävää luontoa eri keinoin omakohtaisesti koettuna ymmärtäen ja oppien liikkeen kuvaamisen merkityksen. Opetus etenee opintokokonaisuudesta toiseen.