Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1
Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta koti vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus työasiointikohteet päivittäis- tavarakauppa työpaikka rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto erikoiskauppa kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin ittäi tai muutamia kertoja viikoittain itt i useita kertoja kuukausittaink i useita kertoja vuosittain muutaman lähes päivittäin viikossa kuukaudessa vuodessa vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %. TASE 2004-2005 2
Matkustustottumusten muutoksia - kulkutapajakauma ja matkan keskipituus Lahden seudulla eri vuosikymmeninä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % syys lokakuu 1969 *) 51 % 8 % 23 % 15 % 5 % Seutuistuminen i ja oman elinpiirin laajeneminen näkyy matkojen pitenemisenä ja liikkumisjalanjäljen kasvuna. Yhä harvemmalla on mahdollisuus tehdä arkimatkojaan kävellen ja pyörällä. syksy 1983 **) tammi maaliskuu 1996 ***) huhti toukokuu 2010 37 % 16 % 35 % 13 % 26 % 2 % 63 % 9 % 22 % 12 % 59 % 5 %3% jalankulku pyöräily henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa *) Vuoden 1969 tutkimusalueeseen kuului Lahden lisäksi osia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta, tutkimuksessa haastateltiin kotitaloushaastatteluina noin 5 700 henkilöä. **) Vuoden 1983 tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 4 600 seudulla asuvaa 7 vuotta täyttänyttä, tutkimusalue oli sama kuin 1969 tutkimuksessa. k ***) Vuoden 1996 postikyselynä tehtyyn tutkimukseen osallistui noin 600 vastaajaa ja tutkimuksesta rajattiin pois alle 10 vuotiaat. 12 10 8 6 4 2 0 matkan keskipituus, km syys lokakuu 1969 *) syksy 1983 **) huhti toukokuu 2010
Kulkutapaosuuksia eri kaupunkiseuduilla (yli 14-vuotiaat) PKS 2007 2008 22 % 8 % 42 % 8 % 17 % Tampereen seutu 2004 2005 24 % 3 % 49 % 9 % 12 % Oulun seutu 2009 15 % 15 % 54 % 10 % 4 % Jyväskylän seutu 2009 19 % 12 % 51 % 10 % 5 % Lahden seutu 2010 21 % 9 % 52 % 10 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa 4
Joukkoliikenteen käyttö erilaisilla seuduilla - kaikki yli 5-vuotiaat seudun asukkaat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hliki Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ii 27 % 21 % 10 % 12 % 8 % 14 % 7 % Tampere 9 % 25 % 11 % 15 % 10 % 20 % 11 % Tampereen ympäryskunnat 4 % 9 % 5 % 8 % 11 % 38 % 24 % Turku 11 % 16 % 10 % 15 % 12 % 24 % 12 % Turun ympäryskunnat 4 % 7 % 3 % 5 % 6 % 43 % 33 % Oulu 5 % 9 % 6 % 13 % 12 % 34 % 21 % Oulun ympäryskunnat y 5 % 5 % 2 % 5 % 9 % 40 % 35 % päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuussa kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa ei koskaan HLT 2004-2005
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyys Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu noin 3 km:n säteelle ydinkeskustasta. k t Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Tyypillisesti suurilla kaupunkiseuduilla autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. y Pienillä kaupunki- seuduilla joukkoliikennetarjonta on autovyöhykkeellä vähäistä. Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso l on hyvä tai erinomainen. Joukkoliikennevyöhykkeet ulottuvat 250-400 metrin etäisyydelle pysäkeistä. Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke Taajaman ulkopuoliset alueet jakautuvat kyläasutukseen, taajamien lievealueisiin ja harvaan asuttuun maaseutuasutukseen. Kuopion kaupunki, Leo Kosonen 6 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2 SYKE TTY 8
Ydinalueet, kehysalueet ja ympäröivä maaseutu 8 km 8 km 8 km 4k km 30 km 40 km Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2
Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu Eri vyöhykkeillä intensiivisen asuvan väestön raideliikenteen kehysalue liikkumien kilometrien e määrä Uudellamaalla skuntien siivisen nteen alue Kehys inten raideliike Sisempi kehysalue sisempi kehysalue kehysalue 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 henkilökm/asukas, arkivrk 50 6,6 2,6 1,5 8,5 3,4 1,7 alakeskuksen intensiivinen 11,6 10,6 4,6 52 5,2 2,5 21 2,1 14,4 4,5 1,8 18,1 4,4 1,6 16,7 8,8 21,5 8,5 hyvä 20,7 1,6 6,6 k 29,6 1,2 5,9 23,9 6,4 taajaman ulkopuolinen 31,2 1,7 6,0 26,9 5,2 28,9 3,2 hyvä 24,9 5,4 23,3 3,6 31,9 4,3 taajaman ulkopuolinen 30,1 3,7 30,1 2,5 33,2 31,3 4,5 3,6 taajaman ulkopuolinen 35,4 3,3 17,0 19,7 1,5 hyvä 22,2 1,4 y 24,9 taajaman ulkopuolinen 32,7 18,1 3,4 26,4 2,2 hyvä 26,6 1,5 30,3 3,0 31 7 14 1,4 taajaman ulkopuolinen 30,1 3,4 16,2 0,9 15,9 1,5 22,6 taajaman ulkopuolinen 29,8 1,8 26 0 23 2,3 23,3 3,8 1,0 31,1 2,0 taajaman ulkopuolinen 35,0 3,3 ulompi ikh kehysalue 37,1 Ulompi eliikenteesee tukeutuvat punkiseudut raideliikenteeseen tukeutuvat, kaupunkiseudut Raid n t kau uut itsenäiset upunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut 31,7 Liikkumisen kannalta ongelmallisimpia alueita reuna alueiden ovat ne kehysalueet, jotka pienet kaupungit eivät tukeudu raideliikenteeseen. 26,0 Uudenmaan maaseutumaiset alueet M ka Reunaalueiden pienet kaupungit Uudenmaan n maaseutuma ais et alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2 kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro
Eri vyöhykkeillä asuvan väestön liikkumien kilometrien määrä Lahden seudulla henkilökm/vrk 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 18,5 alakeskuksen 16,0 Lahti intensiivinen 17,6 21,3 23,1 31,4 alakeskuksen 22,6 muut Lahden seudun kunnat 30,0 34,4 taajaman ulkopuolinen 41,3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2 Lahden seudun liikennetutkimus 2010 11
0 5 10 15 20 25 30 35 40 Työmatkojen keskipituus Uudenmaan eri vyöhykkeillä asuvilla Työmatkat ovat lyhimpiä pääkaupunkiseudulla ja reuna alueiden pienissä kaupungeissa ja pisimpiä p ulommalla kehysalueella. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2 Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue iivisen kenteen salue Intens raideliik kehys hysalue alakeskuksen intensiivinen iii k hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen k taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen l hk taajaman ulkopuolinen 20,7 sisempi kehysalue Sisempi ke Ulompi ke ehysalue ulompi kehysalue kenteeseen eutuvat nkiseudut raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Raideliik tuke kaupu muut itsenäiset kaupunkiseudut t itsenäiset unkiseudut Muut kaupu Reu una alueiden pienet reuna alueiden pienet kaupungit kaupungit k Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaa n maaseutu maiset alueet 5,8 7,0 11,1 10,4 11,8 12,9 20,6 20,3 20,0 21,6 23,2 23,8 20,3 22,3 20,7 19,3 20,5 22,4 25,3 26,1 30,5 26,8 25,6 20,0 19,6 20,8 18,9 28,6 19,8 20,2 17,0 24,8 25,4 26,5 10,6 10,0 12,4 17,6 13,3 27,2 28,0
Kulkutavat autottomissa, yhden auton ja kahden auton talouksissa pääkaupunkiseudulla Moniautoisuus vähentää huomattavasti joukkoliikenteen k käyttöä, jalankulkua lk ja pyöräilyä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % jalankulun reunavyöhyke alakeskuksen ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa intensiivinen 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa joukkoliikenne k 1 auto vyöhyke enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 53 % 7 % 2 % 15 % 3 % 16 % 3 % 47 % 4 % 25 % 9 % 3 % 12 % 2 % 34 % 49 % 2 % 12 % 34 % 9 % 4 % 23 % 4 % 18 % 8 % 31 % 7 % 38 % 10 % 1 % 3 % 22 % 59 % 9 % 3 % 37 % 10 % 8 % 27 % 9 % 8 % 31 % 5 % 42 % 12 % 22 % 4 % 62 % 6 % 3 % 34 % 8 % 4 % 32 % 8 % 11 % 26 % 6 % 42 % 15 % 5 % 4 % 20 % 5 % 57 % 11 % 3 % 33 % 10 % 8 % 33 % 8 % 2 % 7 % 25 % 9 % 47 % 12 % 4 % 1 % 16 % 5 % 65 % 9 % 2 % 30 % 14 % 8 % 34 % 8 % 6 % 20 % 8 % 52 % 13 % 4 % 15 % 7 % 68 % 9 % 2 % Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2 kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro
Asumistiheyden ja päivittäisten henkilöautolla liikuttujen kilometrien välinen yhteys henkilökm/henkilö (arkivrk) 40 35 30 25 20 15 10 5 Alle 15 asukkaan/ha asukastiheyksillä 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 asukastiheys, asukasta/hehtaari henkilöautolla liikuttujen Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue kilometrien määrä alkaa kasvaa. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, UZ2 Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Reuna alueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Uudenmaan maaseutumaiset alueet