Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA SUORITETTAVAN RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Helsingin tekniikan alan oppilaitos 1.8.2009
SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 JOHDANTO... 5 1.1 ARVOT JA YHTEISET PERIAATTEET... 9 1.2 YHTEISTYÖ... 11 1.2.1 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja koulutuksenjärjestäjien kanssa... 11 1.2.2 Yhteistyö elinkeinoelämän ja muun työelämän kanssa... 11 1.3 OPPIMINEN JA AMMATTITAITO... 12 1.3.1 Oppimiskäsitys... 12 1.3.2 Ammattitaitokäsitys... 12 1.3.3 Elinikäinen oppiminen... 14 1.4 OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT... 16 1.4.1 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 17 1.4.2 Kodin ja koulun yhteistyö... 18 1.4.3 Kansainvälinen yhteistyö... 18 1.4.4 Opiskelijoiden osallisuus... 19 1.4.5 Yhteisöllisyys... 19 1.4.6 Yrittäjyys... 19 1.5 OPISKELIJOIDEN OHJAUS JA TUKI... 21 1.5.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 21 1.5.2 Opiskelijahuolto... 23 1.5.3 Ammatillinen erityisopetus ja erityinen tuki... 24 1.5.4 Maahanmuuttajien sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 25 1.5.5 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus... 27 1.6 TOIMINNAN JATKUVA ARVIOINTI... 28 2 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 30 2.1 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON RAKENNE... 30 2.1.1 Ammatilliset tutkinnon osat... 31 2.1.2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat... 31 2.1.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 32 2.1.4 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat... 32 2.2 OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMISPERIAATTEET... 32 2.2.1 Kolmen lukuvuoden opintojen jaksojärjestelmä... 32 2.2.2 Tutkinnon osan tai osien suorittaminen... 34 2.2.3 Kahden tai useamman toisen asteen tutkinnon samanaikainen suorittaminen34 2.5 JATKO-OPINTOKELPOISUUS... 34 3 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 35 3.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 35 3.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 35 3.3 OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 36 3.3.1 Osaamisen tunnistaminen... 36 3.3.2 Osaamisen tunnustaminen... 37 3.3.3 Arvosanojen muuntaminen... 38 3.4 OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 39 1
3.4.1 Oppimisen arviointi... 39 3.4.2 Osaamisen arviointi... 40 3.4.3 Ammattiosaamisen näytöt... 40 3.4.4 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 41 3.5 ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN... 41 3.6 ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN... 42 3.7 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN... 42 3.8 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN... 43 3.9 TODISTUKSET... 43 3.9.1 Tutkintotodistus... 43 3.9.2 Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista... 45 3.9.3 Erotodistus... 46 3.9.4 Kansainväliseen käyttöön tarkoiteut todistukset... 46 3.10 ARVIOINTI ERITYSOPETUKSESSA... 46 3.11 MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI... 47 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA... 49 4 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 51 4.1 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 51 4.2. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 53 4.3 OPINTOJEN ETENEMINEN, KOLMEN LUKUVUODEN OPINTOJEN JAKSOJÄRJESTELMÄ... 56 4.3.1 Rakennusalan perustutkinto, talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja... 56 5. RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 58 5.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 58 5.1.1 Perustustyöt, 15 ov... 58 5.2. TALONRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 64 5.2.1 Runkovaiheen työt, 35 ov... 64 5.3 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 70 5.3.1 Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov... 70 5.3.2 Ulkoverhous- ja kattotyöt, 10 ov... 75 5.3.3 Muuraus, 10 ov... 78 5.3.4 Laatoitus, 10 ov... 82 5.3.5 Raudoitus ja betonointi, 10 ov... 86 5.3.6 Rappaus, 10 ov... 91 5.3.7 Muottityöt, 10 ov... 95 5.3.8 Teräsrakentaminen, 10 ov... 99 5.3.9 Teräsohutlevyrakentaminen, 10 ov... 103 5.3.10 Hirsirakentaminen, 10 ov... 106 5.3.11 Korjausrakentaminen, 10 ov... 110 5.3.12 Telinerakentaminen, 10 ov... 115 2
5.3.13 Ikkunatyöt, 10 ov... 119 5.3.14 Maaperätutkimukset, 10 ov... 123 5.3.15 Piharakentaminen, 10 ov... 127 5.3.16 Mittaus, 10 ov... 131 5.3.17 Rakentamispalvelut, 10 ov... 134 5.3.18 Vedeneristys, 10 ov... 137 5.4 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 141 5.4.1 Yrittäjyys, 10 ov... 141 5.4.2 Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta... 145 5.4.3 Paikallisesti tarjottavat rakennusalan tutkinnon osat... 146 5.4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 146 5.4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävat tutkinnon osat... 146 5.5. AMMATILLISEN TUTKINNON OSIIN SISÄLTYVÄ OPINNÄYTE... 147 6. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 148 6.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 148 6.1.1 Äidinkieli, 4 ov... 148 6.1.2 Toinen kotimainen kieli, 1 ov... 152 6.1.3 Vieras kieli, 2 ov... 154 6.1.4 Matematiikka, 3 ov... 155 6.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov... 158 6.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov... 160 6.1.7 Liikunta, 1 ov... 162 6.1.8 Terveystieto, 1 ov... 163 6.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov... 164 6.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 165 6.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat165 6.2.2 Äidinkieli... 165 6.2.3 Taide- ja kulttuuri, 0-4 ov... 176 6.2.4 Tieto ja viestintätekniikka, 0-4 ov... 184 6.2.5 Fysiika, 1 ov... 190 6.2.6 Matematiikka, 1 ov... 192 6.2.7 Yritystoiminta, 4 ov... 193 6.2.8 Vieras kieli... 195 6.2.9 Kulttuurien tuntemus, 4 ov... 204 6.2.10 Liikunta, 0-4 ov... 206 6.2.11 Eurooppa-tieto, 2 ov... 208 7. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 211 8 RAKENNUSALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 212 LIITEOSA... 214 LIITE 1: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISÖLLISYYSSUUNNITELMA OPPILAITOKSISSA, OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA JA TYÖPAJOILLA... 216 LIITE 2: AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPISKELIJAHUOLLON PERIAATTEET... 220 LIITE 3: KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖSUUNNITELMA... 222 3
LIITE 4: AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KÄYTÄNTEET... 224 LIITE 5: ARVIOINNIN OIKAISEMINEN... 227 LIITE 6: SUUNNITELMA TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA EDISTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ... 229 LIITE 7: HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA... 234 LIITE 8: HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012... 235 LIITE 9: TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 237 LIITE 10: KÄSITTEITÄ... 239 4
JOHDANTO Helsingin kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen tehtävänä on opiskelijan hyvän ammattitaidon ja -pätevyyden saavuttaminen. Lisäksi se tukee opiskelijaa itsensä kehittämisessä ja ihmisenä kasvamisessa. Tavoitteena on, että opiskelija sijoittuu koulutuksen jälkeen joko työelämään tai jatko-opintoihin ja liittyy yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Helsingin kaupunki järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavasti. helpa Helsingin palvelualojen oppilaitos: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: - catering-alan perustutkinto - hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - matkailualan perustutkinto - 1.8.2010 alkaen hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto sekä matkailualan perustutkinto. Tekniikan ja liikenteen ala: - tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto - elintarvikealan perustutkinto Sosiaali- ja terveysala: - kauneudenhoitoalan perustutkinto - hiusalan perustutkinto. hesote Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos: Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: - hammastekniikan perustutkinto - lääkealan perustutkinto - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. heltech Helsingin tekniikan alan oppilaitos: Tekniikan ja liikenteen ala: - autoalan perustutkinto - kemiantekniikan perustutkinto (1.8.2010 alkaen prosessiteollisuuden perustutkinto) - kiinteistöpalvelujen perustutkinto 5
- kone- ja metallialan perustutkinto - laboratorioalan perustutkinto - logistiikan perustutkinto - maanmittausalan perustutkinto - painoviestinnän perustutkinto - pintakäsittelyalan perustutkinto - puualan perustutkinto - rakennusalan perustutkinto - suunnitteluassistentin perustutkinto - sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto - talotekniikan perustutkinto - tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto - turvallisuusalan perustutkinto - verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto. Kulttuuriala: - audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Ammatillinen peruskoulutus järjestetään oppilaitoksessa ja työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Se voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Tällöin tietopuoliset jaksot järjestetään oppilaitoksessa, mutta suurin osa tutkinnossa vaadittavasta ammattitaidosta hankitaan työpaikoilla käytännön työtehtävissä. 6
OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 7
8
1 TOIMINTAKULTTUURI 1.1 ARVOT JA YHTEISET PERIAATTEET Helsingin tekniikan alan oppilaitos noudattaa toiminnassaan Helsingin kaupungin yhteisiä arvoja: asiakaslähtöisyyttä, oikeudenmukaisuutta, kestävää kehitystä, turvallisuutta, taloudellisuutta ja yrittäjämielisyyttä. Näiden lisäksi oppilaitos korostaa toiminnassaan avoimuutta, vastuullisuutta ja jatkuvaa oppimista. Nämä keskeiset arvot ohjaavat kohti opetustoimen yhteistä visiota; oppivaa, osaavaa, sivistynyttä ja hyvinvoivaa Helsinkiä. Lisäksi ne toteuttavat oppilaitoksen visiota olla tavoiteltu ammattikoulu sekä toiminta-ajatusta kouluttaa ja kasvattaa monipuolisia tekniikan, liikenteen ja kulttuurin alan osaajia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Asiakaslähtöisyyteen kuuluvat asiakkaan hyvä kohtelu, kuuntelu, ohjaaminen ja muu myönteinen viestintä. Asiakas voi olla opiskelija, yritys tai yksityishenkilö. Kun opiskelija on oppilaitoksen asiakkaana, puhutaan opiskelijalähtöisyydestä. Opiskelijalähtöisyys tarkoittaa opiskelijan huomioon ottamista yksilönä, oppimisessa ohjaamista ja tukemista sekä yhdenvertaista ja kannustavaa kohtelua ja arviointia. Opiskelijan tarpeet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan oppimisen järjestelyissä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus osallistua opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Erityisesti tuetaan opiskelijan oman oppimisen itsearviointitaitojen kehittymistä ja opiskelijaa kannustetaan kansalaisaktiivisuuteen. Myös opiskelijan perheen kanssa tehdään yhteistyötä. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että työyhteisössä kaikki kohtelevat toisiaan tasapuolisesti ja tasavertaisesti. Oikeudenmukainen kohtelu kattaa myös opiskelijan asiakassuhteet. Opiskelija kohtelee asiakkaitaan oikeudenmukaisesti ja hyväksyy asiakkaiden ja opiskelutovereiden erilaisuuden ja pitää yllä työrauhaa oppimistilanteissa. Kestävällä kehityksellä pyritään luontoa, taloutta sekä sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Opiskelijan opintoihin kuuluu kestävän kehityksen lisäksi kuluttajaosaamista. Kestävä kehitys otetaan huomioon opiskelussa siten, että kiinnitetään huomiota ympäristöön, työvälineineiden ja -materiaalien käyttöön sekä toimintatapoihin. Myös yhteisöllisyys ja toisten ihmisten huomioiminen kuuluvat kestävään kehitykseen. Kestävälle kehitykselle antavat suuntaa Helsingin kaupungin ympäristötavoitteet ja oppilaitoksen kestävän kehityksen suunnitelma. 9
Turvallisuuden tavoitteena on ylläpitää turvallista ja terveellistä oppimisympäristöä. Erityisen tärkeää on ottaa vastuu omasta ja muiden ihmisten turvallisuudesta. Opiskelijan turvallisuuden edistämisessä on kaikkien tärkeää noudattaa työturvallisuussääntöjä ja - ohjeita. Taloudellisuus on omasta ja yhteisön omaisuudesta huolehtimista. Opiskelijan ja asiakkaan etua kunnioittava taloudellinen toiminta on erityisen tärkeää silloin, kun käsitellään toisen ihmisen rahaa tai omaisuutta. Taloudellisuus, yrittäjyys ja kestävä kehitys kytkeytyvät arvoina kiinteästi toisiinsa. Yrittäjämielisyys on tapa suhtautua työhön ja avain elämässä menestymiselle. Se kannustaa opiskelijaa oma-aloitteisuuteen, ahkeruuteen, vastuullisuuteen ja luovuuteen sekä opiskelussaan että tulevassa elämässään. Yrittäjämielisyys kasvattaa itseluottamusta, oman osaamisen arvostamista ja sitoutumista työhön sekä osallisuutta ja kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä. Yrittäjämielisyyttä tarvitaan sekä omassa itsenäisessä yrityksessä että työntekijänä toisen palveluksessa. Yritteliäs asenne antaa hyvät mahdollisuudet menestyä myös kaikessa muussa toiminnassa. Avoimuus tarkoittaa, että jokainen toimii vuorovaikutustilanteissa avoimesti ja rehellisesti ottaen huomioon toisten mielipiteet ja antaen mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Oppilaitoksessa tiedotetaan yhteisöä koskevista ja kehittävistä asioista avoimesti, oikea-aikaisesti ja aktiivisesti. Näin varmistetaan yhteinen hyvinvointi, riittävä tiedonsaanti ja hyvät oppimistulokset. Oppilaitoksessa toimitaan kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa avoimesti ja joustavasti. Vastuullisuus tarkoittaa, että jokainen ottaa vastuun omalta osaltaan toiminnasta, tavoitteista sekä työyhteisön ilmapiiristä. Jokainen kehittää ja arvioi toimintaa, huolehtii osaamisen ylläpitämisestä ja kannustaa siihen myös muita. Oppilaitoksessa tuetaan yhteisön innovatiivisuutta ja huolehditaan yhteisten suunnitelmien, sopimusten ja päätösten toteutumisista. Vastuullisesti toimien sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit voivat luottaa oppilaitokseen. Jatkuva oppiminen on arvo, joka kannustaa opiskelijaa ylläpitämään ammattitaitoaan ja kehittää itseään elinikäisesti sekä arvioi omaa osaamistaan ja oppimistaitoaan. Tärkeää on myös osata ratkoa esille tulevia ongelmia sekä tarkastella omia vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan koko opintojen ajan ja niiden kehittyminen voidaan kirjata soveltuvin osin esimerkiksi ammatillisen kasvun kansioon (portfolioon). Jatkuvaan oppimiseen sisältyy ihmisenä kasvaminen, jossa eettisten ja esteettisten taitojen kehittyminen on tärkeää. 10
1.2 YHTEISTYÖ 1.2.1 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja koulutuksenjärjestäjien kanssa Peruskoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä peruskoululaiset saavat mahdollisuuden tutustua ammatteihin ja ammatilliseen koulutukseen sekä helpotetaan oppilaan siirtymistä ammatilliseen koulutukseen. Opinto-ohjaus ja tutustumiset ammatillisiin oppilaitoksiin ovat tavanomaisimpia yhteistyömuotoja peruskoulujen kanssa. Yhteistyö on tärkeää erityisesti opintojen nivelvaiheessa (8- ja 9-luokka). Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö lisää opiskelijan mahdollisuuksia valita opintoja muista oppilaitoksista ja helpottaa kahden tutkinnon suorittamista yhtä aikaisesti. Se helpottaa myös jatko-opintoihin hakeutumista ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon liittyviä ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia lukion vastaavista opinnoista. Helsingin ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijat voivat valita opintoja yhteisistä vapaavalinnaisista opinnoista. Muiden oppilaitosten, koulutuksenjärjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on edistää opiskelijan opintojen monipuolistamista ja jatko-opintomahdollisuuksia. Opiskelija voi valita opintoja myös muista oppilaitoksista. Näistä on sovittava erikseen. Ammattioppilaitokset tarjoavat ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijoille tilaisuuksia harjoitteluun. 1.2.2 Yhteistyö elinkeinoelämän ja muun työelämän kanssa Työelämän kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen. Työpaikoilla tapahtuvien ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista vastaavat työpaikkojen ja oppilaitosten edustajat yhdessä. Opiskelija voi suorittaa työpaikoilla opinnäytteensä tai muita työelämälähtöisiä projekteja. Oppilaitoksessa toimii alakohtaisia ammatillisia neuvottelukuntia, joiden jäseninä on työelämän, oppilaitoksen, opettajien sekä opiskelijoiden edustajia. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät mm. oman alansa tulevaisuuden näkymiä ja opetussuunnitelmia sekä osallistuvat ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Helsingin ammatillisilla oppilaitoksilla on yhteinen ammattiosaamisen toimikunta. Se mm. hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Lisäksi toimikunta käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. 11
Työelämänyhteistyö helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja auttaa yrityksiä löytämään työntekijöitä. Elinkeinoelämän ja työelämän palaute auttaa kehittämään perustutkintojen sisältöjä vastaamaan työelämän ammattitaitovaatimuksia. 1.3 OPPIMINEN JA AMMATTITAITO 1.3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan opiskelijan oppimisen perustana ovat hänen omat aikaisemmat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa. Ne muuttuvat tai vahvistuvat, kun hän oppii uusia tietoja ja taitoja sekä saa uusia kokemuksia. Oppimisen keskeisin edellytys on korkea motivaatio. Lisäksi keskeisiä edellytyksiä ovat sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja oman työskentelyn arviointikyky. Oppiminen on tavoitteellista, tilannesidonnaista ja vuorovaikutteista toimintaa. Se edellyttää sekä omien tavoitteiden ja päämäärien asettamista että kykyä arvioida omaa oppimistaan. Positiiviset ja merkitykselliset oppimiskokemukset ovat perustana motivaatiolle, joka on pohjana sekä ammatillisessa että persoonallisessa kasvussa. Opiskelija on aktiivinen ja tavoitteellinen toimija, joka ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja kehittymisestään. Opettajan tehtävänä on kannustaa, tukea ja ohjata opiskelijaa oppimisessa ja kehittymisessä sekä omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja itsearviointitaitojensa kehittämisessä. Opiskelijaa myös ohjataan elinikäiseen oppimiseen. 1.3.2 Ammattitaitokäsitys Ammattitaito on kokonaisuus, jonka pääosina ovat teoria ja käytäntö. Käytännön keskeisiä osataitoja ovat työprosessien hallinta, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta sekä työturvallisuuden hallinta. Teorian keskeisiä osataitoja ovat työn perustana olevan tiedon hallinta, elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta sekä alan yhteiset painotukset, ja valmiudet kehittyä työyhteisön jäsenenä. Nämä osatekijät tuottavat ensin yleisen ja jatkuva oppiminen ajan kuluessa erikoistuneen ammattitaidon. Käytäntö ja teoria yhdistyvät ammatillisen peruskoulutuksen aikana kokonaisuudeksi. Kun opiskelija valmistuu ammattiin, hän hallitsee siinä tarvittavan perustietotaidon. Käytännön taito vahvistuu tekemisen ja harjaantumisen kautta. Ammattityö ja itsensä jatkuva kehittäminen peruskoulutuksen jälkeisessä työelämässä vahvistavat hankittua ammattitaitoa. 12
Kuvio 1: Ammatillinen peruskoulutus sitoo teorian ja käytännön yhteen ja tuottaa oppimisen kautta yleisen ammattitaidon. Jatkuessaan oppiminen tuottaa erikoistuneen ammattitaidon. Yleistä ammatillista tietoa ja taitoa ovat opetussuunnitelmassa kuvatut arvot, asenteet, ydinosaaminen ja elinikäisen oppimisen avaintaidot. Erikoistunut tieto ja taito keskittyvät eri ammateissa tarvittaviin syventäviin ja/tai erikoisosaamisiin. 13
1.3.3 Elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. 14
Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja harrastaa alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija kehittää taitojaan ja vastuutaan esteettisten tekijöiden merkityksestä jokapäiväisen toiminnan henkisenä rikastuttajana. Hän edistää ja ylläpitää viihtyisyyttä ja muita esteettisiä tekijöitä elin- ja työympäristössään. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa mediaaineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 15
Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustoista olevien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisesä toiminnassa. 1.4 OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan tilaa, yhteisöä tai ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu. Sen toimijoina ovat opiskelijat, opettajat sekä muu henkilöstö. Oppimisympäristö voi olla myös virtuaalinen, jolloin oppiminen tapahtuu tilasta ja ajasta riippumattomina verkko-opintoina. Opiskeluympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisistä, sosiaalisista, psyykkisistä, pedagogisista ja virtuaalisista osatekijöistä. Fyysiseen opiskeluympäristöön kuuluvat mm. tilojen rakenteet, varusteet ja toimivuus sekä sen terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys. Sosiaaliseen opiskeluympäristöön kuuluvat mm. vuorovaikutussuhteet, osallistumismahdollisuudet ja rakenteet. Psyykkinen opiskeluympäristö muodostuu fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kautta, kun ympäristössä toimivat arvioivat omia kokemuksiaan mm. opiskelusta tai työstä, oikeudenmukaisuudesta, turvallisuuden tunteesta ja ilmapiiristä. Opiskelijoille luodaan erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat erilaisia oppimistyylejä, omaehtoisuutta sekä opiskelu- ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Ne antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä yrittäjämielisyyteen. Oppimistilanteiden luomisesta vastaavat pääosin opettajat huolehtien opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua niiden suunnitteluun. Oppimista tuetaan käyttämällä menetelmiä, jotka yhdistävät käytännön ja teoriatiedon ja jotka tukevat niiden soveltamista ammattityöhön. Opiskelijaa kannustetaan palautteella, joka ohjaa häntä näkemään omat vahvuutensa ja omat kehittämistä vaativat osa-alueensa. Palaute auttaa häntä tuntemaan oppimisen ja onnistumi- 16
sen iloa sekä lisää hänen uskoaan omaan osaamiseensa ja tulevaisuuteensa. Palaute kasvattaa häntä yrittäjämieliseen asenteeseen ja kannustaa oma-aloitteisuuteen, vastuullisuuteen ja luovuuteen kaikilla elämän osa-alueilla. 1.4.1 Työssäoppiminen ja työturvallisuus Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksot ovat ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Oppilaitos huolehtii, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana ja että opettajilla ja muulla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Oppilaitos ja opettajat varmistavat yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa työssäoppimisen laadun, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa oppilaitos. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi oppilaitos huolehtii työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työssäoppimispaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Oppilaitos tekee yhdessä työssäoppimispaikan kanssa keskinäisen sopimuksen. Sopimuksessa määritellään työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteet, kesto, ajoitus ja järjestäminen sekä arvioinnin menettelytavat. Lisäksi sopimuksessa määritellään turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. 17
Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. 1.4.2 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön tavoitteena on tukea opiskelijan opintojen etenemistä ja hyvinvointia ja vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Yhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota ennaltaehkäisevään toimintaan. Oppilaitos ja huoltajat ovat yhteistyössä koko koulutuksen ajan. Huoltajille tiedotetaan oppilaitoksen toiminnasta oppailla, tiedotteilla ja internetsivuilla. Oppilaitoksen ja kotien yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, -yhdistykset ja -toimikunnat. Huoltajilla on edustaja oppilaitoksen johtokunnassa. Oppilaitos järjestää lukuvuosittain vanhempainiltoja, joissa käsitellään opintoihin ja nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia asioita. Oppilaitos huolehtii siitä, että huoltaja voi seurata nuoren opintojen edistymistä ja läsnäoloa. Jos opiskelija tarvitsee tukea, järjestetään erilaisia huoltajien ja oppilaitoksen edustajien välisiä yhteistyötapaamisia 1.4.3 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on rohkaista ja ohjata opiskelijaa kansainvälisille työmarkkinoille, opiskelijavaihtoon sekä työssäoppimisjaksoille ulkomaille. Monipuolisia opintoja järjestämällä pyritään täyttämään työelämän kansainväliset tarpeet sekä valmentamaan opiskelijaa toimimaan omassa ammatissaan niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä kansainvälisten yritysten palveluksessa. Työssäoppimisjaksoilla painotetaan Pohjoismaita, Itämeren aluetta ja EU-maita. Myös Venäjä ja Kiina ovat Helsingin kansainvälisyysstrategian mukaisia yhteistyökumppaneita. Oppilaitoksen kansainvälistyminen perustuu Helsingin kaupungin kansainvälistymissuunnitelmaan. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan monilla tavoin. Opiskelijat voivat lähteä työssäoppimisjaksoille ja opiskelijavaihtoon ulkomaille. Vastaavasti yhteistyöoppilaitoksista tulee opiskelijoita opiskelemaan oppilaitoksiimme, jolloin kansainvälinen yhteistyö tavoittaa mahdollisimman monia omia opiskelijoitamme. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksot 18
koskettavat lisäksi yhteistyöyrityksiämme. Kansainvälinen opettajavaihto ja vierailevat opettajat monipuolistavat oppilaitoksissa annettavaa opetusta. 1.4.4 Opiskelijoiden osallisuus Opiskelijan yhteiskunnallista osallistumista edistetään erilaisilla kansalaisaktiivisuutta lisäävillä teemapäivillä ja -tehtävillä. Oppilaitoksessa toimi oppilaskunta, jonka toiminnan tavoitteena on edistää opiskelijoiden keskinäistä yhteistoimintaa ja opiskelua. Jokainen oppilaitoksen opiskelija on oppilaskunnan jäsen. Näin hän voi osallistua oppilaitoksen toiminnasta tehtäviin päätöksiin. Ammatillisissa neuvottelukunnissa ja oppilaitoksen johtokunnassa on lisäksi opiskelijoiden edustus. Uuden opiskelijan tutustumista oppilaitokseen, selviytymistä opintojen alkuvaiheesta ja hyvän opiskeluilmapiirin syntymistä vahvistetaan opiskelijatutortoiminnalla. Opinnoissaan pidemmälle ehtineet opiskelijatutorit opastavat uutta opiskelijaa oppimisyhteisön jäseniksi. Tutortoiminnan kehittäjinä toimivat opiskelijoiden lisäksi tutoropettajat. 1.4.5 Yhteisöllisyys Oppilaitosyhteisö muodostuu opiskelijoista, opettajista ja oppilaitoksessa työskentelevästä muusta henkilökunnasta. Yhteisöllisyyden edistäminen ja ylläpitäminen kuuluu kaikille oppilaitoksessa. Yhteisöllisyys perustuu yhteishenkeen, joka syntyy ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Oppilaitosyhteisössä toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen, avoimeen kommunikaatioon, vilkkaaseen vuorovaikutukseen sekä osallistumiseen. Oppilaitoksen toimintakulttuuri perustuu opiskelijalähtöiseen näkemykseen. Jokaisen opiskelijan oppimisprosessia tuetaan rakentamalla opetus- ja opiskelutilanteet opiskelijoiden oppimistarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Järjestämällä aikaa koko työyhteisön yhteisiin kokoontumisiin luodaan puitteet yhteisöllisyydelle ja ryhmäkeskusteluille. Lisäksi voidaan yhdessä pohtia arvonäkökohtia sekä ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmiin. 1.4.6 Yrittäjyys Opetussuunnitelmassa yrittäjyydellä tarkoitetaan sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä. Laajasti määriteltynä yrittäjyydellä voidaan ymmärtää myös ajattelu- ja toimintatapaa sekä suhtautumistapaa työntekoon. Yrittäjähenkisyys on aktiivista ja vastuullista suhtautumista asioihin, kanssaihmisiin ja kaikkiin tekemisiin, sekä omiin että toisten. 19
Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa aloitteellista, itseensä luottavaa ja omaa osaamistaan arvostavaa sekä vastuullista, joustavaa, laadukasta ja asiakaslähtöistä toimintatapaa opiskelijana ja myöhemmin työntekijänä tai kuluttajana. Se on tapa työskennellä, ikään kuin hoitaisi omaa yritystään vaikka olisikin toisen palveluksessa. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa oman yrityksen perustamista ja toimista yrittäjänä. Ulkoinen yrittäjyys edellyttää lisäksi sisäisen yrittäjyyden tietojen, taitojen ja asenteiden hallintaa. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on luoda opiskelijoille yrittäjämielinen asenne sekä lisätä opiskelijan valmiuksia ja halukkuutta ryhtyä valmistuttuaan itsenäiseksi yrittäjäksi. Opiskeluaikana omaksutuilla asenteilla on keskeinen merkitys siihen, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen ja miten he suhtautuvat omaan opiskeluunsa ja myöhemmin työhönsä. Kuvio 2: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen keinoina ovat opetusmenetelmien kehittäminen tiimityöskentelyn, tekemällä oppimisen, projektioppimisen ja harjoitusyritystoiminnan suuntaan. Lisäksi verkostoidutaan työelämän kanssa ja vahvistetaan liiketaloudellista tietämystä ja osaamista. Opinto-ohjauksella luodaan yrittäjyydestä varteenotettava vaihtoehto. Oppilaitoksen arkipäivän toimintatapa parhaimmillaan palvelee yrittäjähenkisen toiminnan ominaisuuksien omaksumista. 20
1.5 OPISKELIJOIDEN OHJAUS JA TUKI 1.5.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen opintojen alkua, sen aikana ja päättyessä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Opinto-ohjauksella edistetään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, vahvistaa elämänhallinnan valmiuksia, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Opinto-ohjauksen järjestäminen Jokaiselle opiskelijalle annetaan opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa opintojen aikana. Oppilaitos on laatinut ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako sekä yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjaajalla on kokonaisvastuu opinto-ohjauksen koordinoinnista ja opiskelijan ohjauksesta. Hän toimii oppilaitoksessa myös konsultoivassa roolissa ohjausasioissa. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa oman oppiaineensa opinnoissa, tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijoidensa opintojen seurannasta jaksoittain ja ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajaan ja opinto-ohjaajaan. 21
Kuvio 3: Opiskelijan opinto-ohjauksen eteneminen opintojen eri vaiheissa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops). Opiskelijan opiskelusuunnitelman laatimista ohjaavat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja eri opinnoista vastaavat opettajat sekä tarpeen vaatiessa muut asiantuntijat. Opiskelusuunnitelma rakennetaan opetussuunnitelman pohjalta ja siihen kirjataan osaamis- ja oppimistavoitteet, -sisällöt, toteuttamistavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Lisäksi siihen kirjataan aikaisemmin suoritettujen 22
opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnustaminen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Opiskelusuunnitelman laadinnassa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit, oppimista vaikeuttavat seikat ja tarvittavat tukitoimet. Opiskelusuunnitelma edistää opintojen suunnitelmallista etenemistä sekä kannustaa opiskelijaa itseohjautuvuuteen, opiskeluun sitoutumiseen, urasuunnitteluun, itsearviointiin ja ammatilliseen kasvuun. Ohjaus- ja arviointikeskustelut täydentävät ja tarkentavat henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija sitoutuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa, jonka muutoksista hän sopii etukäteen eri osapuolten kanssa. Vastuu opintojen etenemisestä ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista on opiskelijalla itsellään. Opiskelija voi suorittaa myös tutkinnon osan tai osia, joista on lisätietoa kappaleessa 2.2.2 Tutkinnon osan tai osien suorittaminen. 1.5.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa, luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Jokaisella oppilaitoksella on opiskelijahuoltosuunnitelma, joka on osa ohjaussuunnitelmaa. Oppilaitoksen yksiköissä toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka koordinoi ja kehittää opiskelijahuollon palveluita. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä. Moniammatilliseen opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat oppilaitoksen edustajien lisäksi eri hallinnon alojen edustajat. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Opettajat ja opiskelijahuolto ovat aktiivisessa vuoropuhelussa yhteistyökumppaneihin ja tukijärjestelmiin. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on opiskelijoiden tukemisen lisäksi myös opettajan toiminnan tukeminen. Opiskelijahuoltoryhmä tekee lukuvuosittain toimintasuunnitelman, jossa määritellään toiminnan painopistealueet sekä ryhmän jäsenten pääasialliset tehtävät. Oppilaitokset tiedottavat opiskelijalle ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tiedotetaan opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajia. Opiskelijan omaa vastuuta korostetaan oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. 23
1.5.3 Ammatillinen erityisopetus ja erityinen tuki Tavoitteet Ammatillisen koulutuksen erityisen tuen kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. Tämä tavoite edellyttää järjestelmää, joka kykenee vastaamaan yksittäisten oppijoiden erilaisiin ja usein varsin moninaisiin tarpeisiin lisäämällä yksilöllistä joustoa opiskeluun ja tarjoamalla yksilön tarpeisiin vastaavaa erityistä tukea ja erityisopetusta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Erityisopetuksella turvataan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan omiin edellytyksiin perustuva ammatillinen koulutus. Lähtökohtana erityisopetuksen ja erityisen tuen järjestämisessä on koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Erityisen tuen ja erityisopetuksen järjestäminen Oppilaitos on laatinut oppilaitostasoisen Erityisopetuksen suunnitelman, jossa kuvataan erityisen tuen ja erityisopetuksen järjestämistavat, työnjako ja erityisestä tuesta ja erityisopetuksesta tiedottamistavat. Opetusmenetelmien valinnassa korostetaan yksilöllisyyttä ja oppimisen edistämistä. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja pyritään löytämään kullekin opiskelijalle parhaiten sopivat tavat oppia. Opetuksessa tuetaan opiskelijan vahvoja osaamisalueita. Työssäoppimisjaksojen aikana kiinnitetään erityistä huomiota työssä harjaantumiseen. Erityisopetusta voidaan antaa myös lyhytaikaisesti ilman erityisopetuspäätöstä, jolloin kyseessä on esimerkiksi lisäohjaus, oppimisen tuki tai ohjaaminen jonkun oppiaineen kohdalla. Opintojen alussa selvitetään kaikkien opiskelijoiden erityisopetuksen ja erityisen tuen tarve. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) lisäksi jokaiselle erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS tehdään yhteistyössä opiskelijan itsensä ja hänen huoltajansa kanssa, mikäli opiskelija on ala-ikäinen. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) kirjataan: - suoritettava tutkinto ja sen laajuus - opetuksessa noudatettava tutkinnon opetussuunnitelma - erityisopetuksen peruste - opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma - opiskelijalle järjestettävät erityiset opetus- ja opiskelijahuoltopalvelut 24
- opiskelijalle järjestettävät muut palvelut ja tukitoimet - vastuuhenkilöt tukitoimien järjestämisessä, suunnitelma seurannasta ja täydentämisestä. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päivitetään vähintään kerran vuodessa, mutta opiskelijan suoriutumista opinnoista seurataan jaksoittain. Mikäli on tarpeen, opetuksen tavoitteet voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaisesti. Tavoitteet voidaan mukauttaa joko yhdessä tai useammassa tutkinnon osassa. Opetus- ja opiskelijahuoltopalvelut sekä muut palvelut ja tukitoimet määritellään opiskelijan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja kokonaiskuntoutuksen näkökulmasta. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä tehdään yhteistyötä oppilaitosten sisällä sekä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, työvoimahallinnon sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. 1.5.4 Maahanmuuttajien sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opinnot tukevat opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tarvittaessa tukea opinnoissa erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sisältyy maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetusjärjestelyjen toteuttaminen. Kieltenopetuksen järjestelyt Seuraavia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. 25
Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osien opintoviikot voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Suomi toisena (S2) kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu oman äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osaalueilla, opiskelee suomi toisena kielenä -tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi toisena kielenä -opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä -opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti tai toisinpäin. Suomen kielen opintojen lisäksi opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös hänen oman äidinkielensä opetusta. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkielen tavoitteiden, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille tai vieras kieli -tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina. Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille -tavoitteiden mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja. Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla. Opiskelijan opintoihin kuuluu myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammatillisisssa oppilaitoksissa järjestetään maahanmuuttajille ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Valmistava koulutus 26
on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden tarvitsee parantaa kielellisiä ja muita tiedollisia lähtövalmiuksia ja jotka tarvitsevat valmennusta suomalaiseen opiskelu- ja työkulttuuriin. Mikäli opiskelija suorittaa opintoja ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti, ne arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen arvioinnin mukaisesti. Opinnot voidaan soveltuvin osin tunnustaa opiskelijan suorittaessa myöhemmin ammatillista perustutkintoa. 1.5.5 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta järjestetään niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Koulutus pyrkii madaltamaan jatkoopintoihin siirtymisen kynnystä ja vähentämään keskeyttämistä varsinaisten tutkintoon johtavien opintojen alussa. Koulutus järjestetään siten, että se lisää opiskelijan aktiivisuutta ja tukee sekä kannustaa häntä. Koulutuksessa käytetään monipuolisia ja työvaltaisia opiskelumenetelmiä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät ammatillisessa koulutuksessa tarvittavat perustiedot ja -taidot. Ohjaava ja valmistava koulutus sisältää eri koulutusmuotoihin tutustumista sekä työelämän ammattitehtäviin tutustuttavia opintoja, jotka tukevat opiskelijan ura- ja tulevaisuuden suunnittelua. Ohjaava ja valmistava koulutus pitää sisällään myös opiskelijan elämänhallintataitojen vahvistamisen opintoja. Ohjaava ja valmistava koulutus mahdollistaa yksilöllisen ja tavoitteita tukevan opiskelumuodon, josta hän voi joustavasti siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen siinä vaiheessa, kun se on tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on, että opiskelijalla on näiden opintojen tuloksena varsinaisiin opintoihin tai työhön siirtymisen suunnitelma. Mikäli opiskelija suorittaa opintoja ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti, ne arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen arvioinnin mukaisesti. Opinnot voidaan soveltuvin osin tunnustaa opiskelijan suorittaessa myöhemmin ammatillista perustutkintoa. Koulutus ei ole tarkoitettu erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille. Ohjaava ja valmistava koulutus on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. 27
1.6 TOIMINNAN JATKUVA ARVIOINTI Toiminnan ja tulosten jatkuva arviointi on osa opetusviraston ja oppilaitosten laadunvarmistustyötä ja sen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää hyvän oppimisen edellytyksiä sekä suunnitella ja kehittää jatkuvasti ja innovatiivisesti omaa toimintaa. Arvioinnin lähtökohtina ovat yhteiset arvot ja strategiset lähtökohdat tulossopimusten kanssa. Arviointi perustuu sekä itsearviointeihin että ulkoisiin arviointeihin. Arvioinnissa hyödynnetään Eurooppalaista laatupalkintomallia EFQM. Siinä organisaatiota arvioidaan yhdeksästä näkökulmasta, joista viisi liittyy toimintaan ja neljä saavutettuihin tuloksiin. Kaikki arvioitavat alakohdat vaikuttavat osaltaan opetussuunnitelman toteutumiseen. Toiminnan ja tulosten arviointia tapahtuu organisaation eri asteilla koko opetusviraston tasolta yksittäisiin opettajiin. Kuvio 4: Eurooppalainen laatupalkintomalli EFQM:n mukaiset arviointialueet Koko opetusviraston tasolla toimintaa ja tuloksia arvioidaan vuosittain keskitetyillä työyhteisöjen työhyvinvointitutkimuksilla ja määrävuosin toteutettavilla itsearvioinneilla. Lisäksi toimintaa arvioidaan tulossopimuksen tavoitteiden toteutumisten jatkuvalla seurannalla. Oppilaitostasolla toimintaa arvioidaan määrävuosin toteutettavilla itsearvioinneilla ja verkkopohjaisella opiskelijapalautekyselyllä (kansallinen Inka-palautejärjestelmä). Jälkimmäinen antaa tietoa sekä oppilaitos-, yksikkö-, tutkinto- että opettajatasoilta ja lisäksi vertailutietona koko maan arviot. Tietoa kerätään työssäoppimisesta, ammattiosaamisen näytöistä, ope- 28
tuksen toteutuksesta ja vaikuttavuudesta sekä opiskelun lopussa koko opintojen ajalta summatiivista tietoa. Järjestelmä antaa myös koko maan kattavaa vertailutietoa. Lisäksi arviointitietoa kerätään mm. kehityskeskusteluilla sekä sähköisillä dokumentointijärjestelmillä sekä päivittäisellä havainnoinnilla. Työelämästä kerätään arviointitietoa mm. työssäoppimisen ja ammatillisten neuvottelukuntien kautta. Toiminnan jatkuvaa arviointia tehdään ja kehitetään säännöllisesti myös Helsingin kaupungin kolmen ammatillisen oppilaitoksen yhteisellä vertaisarvioinnilla. Toiminta on laajennettavissa koko pääkaupunkiseudun yhteistyöksi. 29