Haminan kaupunki. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys

Haminan kaupunki Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys 2013 2.4.2013

Sisällysluettelo 1 Työryhmän ehdotuksen yhteenveto 2 1 Toimeksianto 2 2 Työryhmän tavoitteet työskentelylle 3 3 Lähtökohdat 4 3.1 Aikaisemmat selvitykset ja päätökset 4 3.2 Väestön kehitys 4 3.3 Nykyinen palveluverkko 4 3.3.1 Oppilaaksiottoalueet 5 Oppilasmäärät 20.1.2013 mukaan 6 3.3.2 Varhaiskasvatuksen järjestämistapa 7 Nykyiset päiväkoti- ja esikoulutilat 8 3.3.3 Käytettävät kiinteistöt ja arvio niiden nykyisestä kunnosta 9 Kuntoarvio 11 Päiväkodit 12 Koulut 12 Päivähoidon ja perusopetuksen rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset; toteutuma v. 2012 ja kustannusarvio v. 2013 13 4 Väestö- ja oppilasennusteet 14 5 Kaavoitusohjelman vaikutus oppilasennusteisiin 14 6 Ehdotus uusiksi oppilaaksiottoalueiksi 15 6.1 Perusteet ehdotukselle 16 6.2 Uudet toiminta-alueet 16 6.2.1 Tarkastelu oppilasennusteen mukaan 2014 2015 17 6.2.2 Muutoksen pedagogiset vaikutukset 17 6.2.3 Tulevaisuuden koulurakenne 19 7 Ehdotus varhaiskasvatuksen järjestämisestä 23 7.1 Esiopetuksen järjestäminen 24 7.1.1 Pysyvät esiopetusryhmät koulujen yhteydessä 24 7.2 Päivähoidon järjestäminen 25 8 Kustannusvaikutukset 26 8.1 Tarvittavien koulujen ja päiväkotien rakentamisen kustannusvaikutukset 26 8.2 Perusopetuksen kustannusten muutos ja investoinnit 27 8.3 Varhaiskasvatuksen kustannusten muutos ja investoinnit 28 9 Toimitilojen kunnostuksen rahoitusratkaisut 29 10 Muutosten toteuttamisaikataulu 30 Valmistelusta vastannut työryhmä 31 LIITTEET: Liite 1 Oppilasmäärien ennuste nykyisten oppilaaksiottoalueiden ja koulujen mukaan (pohjana elokuun 2012 tilanne) Liite 2 Koulujen kulut vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan Liite 3 Bruttokustannukset vuonna 2012 päiväkodeittain ja esikouluittain

Työryhmän ehdotuksen yhteenveto 2 Työryhmä ehdottaa: - Oppilaaksiottoalueiden uudistamista - Esiopetuksen ryhmien vakiinnuttamista - Koulujen koon kasvattamista keskittämällä perusopetus 8 rakennukseen - Päivähoitoyksikköjen keskittämistä keskustan alueella isompaan päiväkotiin. Työryhmän ehdotuksessa korostuu opetus- ja varhaiskasvatuksen tilojen kunnon parantaminen. Oppilaaksiottoalueiden muutoksella tavoitellaan yhteensä 6 koulurakennuksen vähentämistä. Yhden yläkoulun toteuttamisen jälkeen Haminassa on noin 670:n oppilaan yläkoulu. Alakoulujen suurimmaksi kouluksi jää Keskustan koulu, jonka noin 300 oppilasta asuu keskustassa tai sen lähialueella. Pienin on Pyhällön koulu 71 oppilasta. Muut koulut ovat kooltaan 159-227 oppilasta. Päivähoidon uuden yksikön rakentaminen poistaa käytöstä pieniä huonokuntoisia yksiköitä pääasiassa keskustasta ja sen lähialueilta. Palveluverkon keskittämisellä tavoitellaan investointien vähennystä. Rakennusten kuntoarvion mukaan seuraavan 15 vuoden aikana nykyisistä koulurakennuksista 10 vaatii peruskorjausta. Arvio niiden korjauksista/uudelleen rakentamisista olisi 32 milj. euroa. Tulevaisuuden rakenteen investointitarve on 20 milj. euroa. Päivähoidon käytössä olevien kiinteistöjen osalta investointitarve hieman suurenee uuden 120-paikkaisen päiväkodin rakentamisen myötä. Työryhmä on hakenut esityksellään myös käyttökuluihin säästöä. Suurin säästö tulee rakennusten vuokrien ja tilojen puhtaanapidon osalta. Käyttökuluvuokrat laskevat tilojen pienentymisen ja myös energiatehokkuuden nousun johdosta, pääomavuokra tulee nousemaan investointien johdosta. Ravitsemuskulujen on arvioitu laskevan lähes 10 %, kun ruoanjakelupisteitä vähennetään. Henkilöstökulujen osalta arvioitu säästö on noin 3 %. Henkilöstön lähivuosien eläköityminen mahdollistaa muutoksen ilman irtisanomisia kaikissa henkilöstöryhmissä. Työryhmän käsityksen mukaan näillä toimenpiteillä turvataan myös laadullisesti hyvä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen taso. Palveluverkon uudistaminen mahdollistaa kiinteistöjen käytön uudelleen arvioinnin, joka toteutetaan kiinteistöstrategian laadinnan yhteydessä. 1. Toimeksianto Haminan kaupunginvaltuusto käsitteli ja hyväksyi vuoden 2013 talousarvion kokouksessaan 13.11.2012. Kaupunginvaltuusto lisäsi investointiohjelmaan seuraavan tekstin: Vuoden 2013 1. osavuosikatsauksen käsittelyyn mennessä selvitetään mahdollisuudet Keskuskoulun ja Vilniemen koulun sekä Viipurinkadun päiväkodin korjaus- ja rakentamiskustannusten rahoitukseen ja aika-

taulu. Käytännössä esitetty aikataulu edellyttää, että asia käsitellään kaupunginvaltuustossa viimeistään toukokuussa 2013. Selvitystyö edellyttää, että päiväkodeista, esikouluista ja kouluista tehdään palveluverkkoselvitykset, joiden pohjalta laaditaan kiinteistöstrategia ja selvitykset investointien eri rahoitusvaihtoehdoista. Työ on varsin laaja ja edellyttää selvitysten välitöntä käynnistämistä ja hyvää saumatonta yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Tässä raportissa selvitetty palveluverkko kuvaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluluiden järjestämisen kokonaisuutta. Palveluverkko tuotannon näkökulmasta: - osaavan henkilöstön saatavuus - henkilöstö- ja toimitilakustannukset - muut palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset Palveluverkko asioinnin näkökulmasta: - fyysinen palveluverkon kattavuus - palvelun laatu, laajuus ja saavutettavuus Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: - asioinnissa tapahtuvat muutokset - korvaavat ja täydentävät palvelut (yksityinen sektori) - kaupunginosissa ja niiden välillä tapahtuvat muutokset Toimeksiantoon ei ole kuulunut esittää ratkaisu tyhjiksi jääville rakennuksille. 3 2. Työryhmän tavoitteet työskentelylle Työryhmän tavoitteet palveluverkkoselvityksen toteutukselle: - turvalliset, terveelliset, asianmukaiset ja toimivat kasvu- ja oppimisympäristöt sekä päivähoito-, esiopetus- ja opetustilat - oppilaaksiottoalueiden uudelleen tarkastelu tarvelähtöisesti tavoitteena vähentää koulurakennuksia - kaupungin talouden paraneminen - tasa-arvo oppimisympäristöjen, opetuksen järjestämisen sekä opetuksen laadun suhteen - esiopetuksen järjestäminen koulun yhteydessä - päivähoidon palveluverkon uudistaminen siten, että syntyy nykyistä suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia, mm. uusi 120-paikkainen päiväkoti - tilojen oikea mitoitus, monikäyttöisyys ja muunneltavuus - korjausvelan vähentäminen ja tehokkaan huolto- ja kunnossapitotoiminnan mahdollisuus.

4 3. Lähtökohdat 3.1 Aikaisemmat selvitykset ja päätökset Haminassa on tehty kouluverkkoselvitykset vuosina 2004, 2006 ja 2008, jolloin selvitettiin kouluverkon lisäksi kansainvälisen luokan perustamista. Lisäksi Tahto- hankkeen yhteydessä on käsitelty kouluverkkoasiaa. Edellä mainittujen selvitysten perusteella on toteutettu siirtyminen yhteen lukioon, perustettu Ruissalon alueelle yhtenäiskoulu, johon Leislahden koulu siirrettiin vuonna 2005 ja lakkautettu Reitkallin koulu. Oppilaaksiottoalueisiin on tehty Reitkallin osalta muutoksia ja lisäksi joitakin aluemuutoksia. Päivähoidon palveluverkkoa on arvioitu vuosina 2003-2005, jolloin lapsiperhepalvelujen talouden tasapainottamiseksi lakkautettiin Reitkallin koululla toiminut päiväkoti ja esiopetustoiminta sekä Poitsilan päiväkoti ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Myös muita varhaiskasvatuksen tilamuutoksia on tehty useita. Esim. Ruotsinkylän päiväkodin entisistä parakkitiloista on luovuttu ja tilalle on vuokrattu seurakunnalta Itäristin tilat. Myös esiopetuksen tiloja on vuosien mittaan järjestely uudelleen. Ympärivuorokautisen päivähoidon tarvetta on selvitetty ja ainoastaan Keskikaupungin päiväkoti antaa nyt ympärivuorokautista päivähoitoa. 3.2 Väestön kehitys Tilastokeskuksen 22.3.2013 päivittämä väestötilasto ikäryhmittäin Ikäryhmät 1995 2000 2005 2010 2012 Ennuste 2015 Ennuste 2020 0-6 1 715 1 557 1 499 1 389 1 367 1 323 1 292 7-16 2 639 2 459 2 402 2 267 2 172 2 151 2 049 17-19 817 763 700 718 704 620 629 20-64 13 544 13 122 13029 12 298 11 924 11 614 11 059 65-3 690 3946 4327 4 728 5 089 5 632 6 182 Haminan väestökehitys on ollut laskeva. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee voimakkaasti ja nuorempien ikäryhmien määrät laskevat. Tässä palveluverkkoselvityksessä ei ole otettu huomioon alenevia ikäryhmiä tulevaisuudessa.

5 3.3. Nykyinen palveluverkko 3.3.1 Oppilaaksiottoalueet Nykyisten koulujen sijainti ja oppilaaksiottoalueet

6 Oppilasmäärät 20.1.2013 tilanteen mukaisesti: Koulu Oppilaita yhteensä Yleisopetuksessa Pienryhmissä Kuljetusoppilaita Joista Vieraskieliset Esiopetusoppilaita Aseman koulu 170 46 216 44 9 27 Husulan koulu 150 16 166 28 24 Kannusjärven koulu 48 0 48 11 1 2 Keskuskoulu 186 0 186 1 6 17 Kirkkojärven koulu 52 0 52 4 0 0 Metsäkylän koulu 40 0 40 0 0 0 Neuvottoman koulu 124 0 124 0 4 18 Pappilansalmen koulu 283 7 290 40 9 0 Poitsilan koulu 63 9 72 9 5 12 Pyhällön koulu 47 0 47 19 0 4 Summan koulu 68 36 104 44 6 9 Uuden-Summan koulu 100 0 100 0 3 15 Vehkalahden koulu 445 17 462 125 55 16 Vilniemen koulu 63 0 63 63 2 9 Yhteensä 1 839 131 1 970 388 100 153

7 3.3.2. Varhaiskasvatuksen järjestämistapa Nykyisten päiväkotien ja esiopetusyksiköiden sijainti

Nykyiset päiväkoti- ja esikoulutilat 8 Päiväkodin/Esikoulun nimi Lasten lukumäärä 5.2.2013 Päiväkodit Ruotsinkylän päiväkoti 44 Keskikaupungin päiväkoti (avoinna 24 t/vrk) 55 Kaivokadun päiväkoti 25 Saviniemen päiväkoti 48 Kurkitien päiväkoti 33 Vallin päivähoito 54 Marinkujan päiväkoti 19 Neuvottoman päiväkoti 47 Uuden - Summan päiväkoti 58 Ruissalon päiväkoti 40 Kannusjärven päiväkoti *) 14 Vilniemen päiväkoti *) 16 Pyhällön päiväkoti *) 15 *) Päiväkodin sisällä esiopetusta Päiväkodeissa lapsia yhteensä 468 Perhepäivähoidossa lapsia 88 Yksityisissä päiväkodeissa lapsia 72 Hamina-lisä (90 perhettä) 137 2013-2014 toimintakausi Esiopetusyksiköt Ruotsinkylän esikoulu 15 Keskuskoulun esikoulu 15 Aseman esikoulu (sis. Kirkkojärvi) 30 Esikoulu Esikko 16 Husulan esikoulu (sis. Metsäkylä) 25 Neuvottoman esikoulu 16 Uuden - Summan esikoulu 23 Ruissalon esikoulu 24 Summan esikoulu 12 Pyhällön esiopetus 10 Kannusjärven esiopetus 7 Vilniemi esikoululaiset 15 Esiopetuksessa lapsia yhteensä 208

3.3.3 Käytettävät kiinteistöt ja arvio niiden nykyisestä kunnosta 9 Koulun ja päivähoidon käytössä olevien rakennusten nykyinen tilajako: Rakennus, missä toimii Toiminta Tilaerittely/ huoneistoneliöt Kurkitien päiväkoti Kurkitien päiväkodin keittiö (Haminan Serviisi) 27 Kurkitien päiväkoti Kurkitien päiväkoti + varasto, Poitsila 472 499 Saviniemen päiväkoti Saviniemen päiväkodin keittiö (Haminan Serviisi) 34 Saviniemen päiväkoti Saviniemen päiväkoti 618 652 Itäristi Ruotsinkylän päiväkodin keittiö (Haminan Serviisi) 13 Itäristi Ruotsinkylän esikoulu 201 Itäristi Ruotsikylän päiväkoti 424 638 Keskikaupungin päiväkoti Keskikaupungin pk:n keittiö (Haminan Serviisi) 18 Keskikaupungin päiväkoti Keskikaupungin päiväkoti 571 589 Uuden-Summan päiväkoti Uuden-Summan päiväkodin keittiö (Haminan Serviisi) 52 Uuden-Summan päiväkoti Uuden-Summan päiväkoti 561 613 Lisäksi: Tervakartano Uuden-Summan päiväkoti 118 118 Neuvottoman päiväkoti Muuraskodin palvelukeittiö (Haminan Serviisi) 59 Neuvottoman päiväkoti Neuvottoman päiväkoti 752 811 Ruissalon päiväkoiti Ruissalon päiväkodin keittiö (Haminan Serviisi) 32 Ruissalon päiväkoti Ruissalon päiväkoti 428 460 Marinkujan päiväkoti Marinkujan päiväkodin keittiö (Haminan Serviisi) 13 Marinkujan päiväkoti Marinkujan päiväkoti 262 275 Kaivokatu 1 Erityispäivähoito 1.1.13 alkaen 35 Kaivokatu 1 Kaivokadun päiväkoti 1.1.13 alkaen 192 Kaivokatu 1 Avoin päiväkotitoiminta 1.1.13 alkaen 122 349 Vilniemen seuratalo Vilniemen päiväkoti, väistötila 1.1.13 alkaen 373 373 Rinnemaa Marian Tarha (ulos vuokrattu) 405 405 Aseman koulu Aseman koulun keittiö (Haminan Serviisi) 97 Aseman koulu Aseman esikoulu 251 Aseman koulu Iltapäiväkerho (vammaispalvelut) 60 Aseman koulu Aseman koulu 3 417 3 825 Keskuskoulu Keskuskoulun keittiö (Haminan Serviisi) 86 Keskuskoulu Ruotsibkylän esikoulu 60 Keskuskoulu Keskuskoulu 2 638 2 784 Poitsilan koulu Poitsilan koulun keittiö (Haminan Serviisi) 35 Poitsilan koulu Esikoulu Esikko 125 Poitsilan koulu Poitsilan koulu 1 700 1 860 Pappilansalmen koulu Pappilansalmenkoulu 4 920 4 920

10 Vallitalo Vallin päivähoitoyksikön keittiö (Haminan Serviisi) 38 Vallitalo Vallin päivähoitoyksikkö 798 836 Husulan koulu Husulan koulun keittiö (Haminan Serviisi) 90 Husulan koulu Terveydenhoitajan tilat Husulan koululla 12 Husulan koulu Husulan esikoulu 201 Husulan koulu Husulan koulu 3 866 4 169 Kannusjärven koulu Kannusjärven koulun keittiö (Haminan Serviisi) 39 Kannusjärven koulu Kannusjärven päiväkoti + eskari 142 Kannusjärven koulu Kannusjärven koulu 1 309 1 490 Kirkkojärven koulu Kirkkojärven koulun keittiö (Haminan Serviisi) 45 Kirkkojärven koulu Kirkkojärven koulu 989 Kirkkojärven koulu Iltapäiväkerho 69 1 103 Metsäkylän koulu Metsäkylän koulun keittiö (Haminan Serviisi) 31 Metsäkylän koulu Metsäkylän koulu 666 697 Neuvottoman koulu Neuvottoman koulun keittiö 55 Neuvottoman koulu Neuvottoman esikoulu (sis. Majakka) 252 Neuvottoman koulu Neuvottoman koulu 1 429 Neuvottoman koulu Neuvottoman kerhotila (Neuvottoman koulu) 158 1 894 Lisäksi kokonaan koulun käytössä: Neuvottoman liikuntahalli Neuvottoman liikuntahalli 985 985 Pyhällön koulu Pyhällön koulun keittiö (Haminan Serviisi) 43 Pyhällön koulu Pyhällön päiväkoti 109 Pyhällön koulu Pyhällön koulu 958 1 110 Summan koulu Summan koulun keittiö (Haminan Serviisi) 55 Summan koulu (sis. 108 Edy, 218 Esi 2-1D) ja Summan koulu 2019 Esi 1-2) 1 995 2 050 Lisäksi käytössä: Summan koulun asunt. Esikoulu as. 3 ja 4 (eskari) 99 Summan koulun asunt. Summan koulun IP-kerho (as. 2) 40 139 Uuden-Summan koulu Uuden-Summan koulun keittiö 38 Uuden-Summan koulu Lastenneuvona/ Uuden-Summan Neuvola 48 Uuden-Summan koulu Uuden-Summan esikoulu (U-S koululla) 202 Uuden-Summan koulu Uuden-Summan koulu (sis. ent. kirjasto 242 m2) 2 287 Uuden-Summan koulu Vilniemen koulun väistötilat 1.1.2013 alkaen 200 Uuden-Summan koulu Uuden-Summan kerhotila (U-S koulu) 226 3 001 Kokonaan pois käytöstä: (Vilniemen koulu) (Vilniemen koulun palvelukeittiö) 20 (Vilniemen koulu) (Vilniemen päiväkoti) 73 (Vilniemen koulu) (Vilniemen koulu) 657 (750)

11 Vehkalahden koulu Vehkalahden koulun keittiö 1.7.2011 lukien 204 Vehkalahden koulu Ruissalon hammashoitola 1.7.2011 lukien 57 Vehkalahden koulu (yläk.) Vehkalahden yhtenäiskoulu 1.7.2011 lukien 5 193 5 454 Lisäksi käytössä: Ruissalon liikuntahalli Yläkoulun osuus Ruissalon liikuntahallin tiloista 490 m2 490 490 Vehkalahden koulu (alak.) Vehkalahden yht.koulu/ alakoulu (= ent. lukio) 1 031 1 031 Lisäksi käytössä: Ruissalon liikuntahalli Alakoulun osuus Ruissalon liikuntahallin tiloista 210 m2 210 210 Vehkalahtitalo Iltapäiväkerho Vehkalahtitalon alakerrassa 60 Vehkalahtitalo Nuorisotoimen kerhotila 152 Vehkalahtitalo Bänditila 20 Vehkalahtitalo Alakoulun käytössä olevat Vehkalahtitalon tilat 72 Vehkalahtitalo Yläkoulun käytössä olevat Vehkalahtitalon tilat 135 Vehkalahtitalo Ruissalon esikoulu 220 Vehkalahtitalo Ruissalon kirjasto (1443) Vehkalahtitalo Vehkalahtisali (535) 659 Huom. Palveluverkon muutoksilla on välitön vaikutus Haminan Serviisin toimipisteisiin. Yht. 44 371 Kuntoarvio Tekninen toimi oli tilannut Trellum Consulting Oy:tä konsulttiselvityksen kaupungin omistamien kiinteistöjen arvoista ja korjausvelasta vuonna 2010. Trellum määritteli arvot vuoden 2010 syksyllä. Samassa yhteydessä laskettiin rakennusten korjausvelka. Trellum on päivittänyt nämä arvot vv. 2011 ja 2012 lopun tilanteissa (lisätty uudet investoinnit, vähennetty myydyt ja puretut rakennukset). Tarkastelu osoittaa, että yli 80 % alakoulu- ja päiväkotirakennuksista jää kuntoluokaltaan alle 75 %:n. Kun kuntoluokka on alle 75 %, kertyy korjausvelkaa. Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvioon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Tämän nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laske ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko omaisuuden rahamääräinen korjausvelka. ¹ ¹ Trellum Consulting Oy 28.2.2013 Kuntoluokka 75 % tarkoittaa 13 vuotta vanhaa rakennusta. Tässä tilanteessa, mikä Haminan kaupungin koulu- ja päiväkotirakennusten kohdalla on, tilanne korjaantuu vain sillä, että rakennuksissa tehdään yksi kerrallaan tämän hetken vaatimustasoon tähtäävä peruskorjaus tai vaihtoehtoisesti huonokuntoisimmat rakennukset poistetaan käytöstä ja/tai puretaan ja korvataan uudella.

12 Tilanteen kiinni kurominen on ollut mahdotonta viimevuosien ja voimassa olevan investointiohjelmien puitteissa. PÄIVÄKODIT Päiväkodeista ainoastaan Rinnemaan kiinteistö, jossa toimii yksityinen Leiritien päiväkoti (Marian tarha Oy) on peruskorjattu (2003), eikä tarvitse normaalin vuosihuollon lisäksi suuria korjauksia. Vallitalo on rakennettu vuonna 1920 ja perusparannettu 1985. Keskikaupungin päiväkoti on rakennettu vuonna 1920 ja perusparannettu 1986. Molemmat rakennukset ovat täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Niistä puuttuu käyttötarkoituksenmukainen tulo- ja poistoilmanvaihto eikä niitä ole alkujaan suunniteltu päiväkodeiksi. Vallitalossa on meneillään aiemmin tehtyjen sisäilmatutkimusten perusteella vaadittuja korjaustöitä ja tämän perusteella Vallitalon käyttöaika nykyisessä kunnossa on joitakin vuosia. Ruissalon päiväkoti on rakennettu 1984 ja Kurkitien päiväkoti 1990. Kummassakaan rakennuksessa ei ole tehty peruskorjausta. Nyt molemmissa päiväkodeissa on meneillään sisäilmaongelmaepäilyjen vuoksi sisäilmatutkimukset. Tutkimukset valmistuvat kevään 2013 aikana. Muuten nämä päiväkodit ovat teknisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta sisäpintojen uusimisen ja ikkunaremontin tarvetta on. Uuden-Summan päiväkoti on rakennettu 1975 ja Saviniemen päiväkoti 1981. Kummassakaan rakennuksessa ei ole tehty peruskorjausta, mutta ne ovat teknisesti tyydyttävässä kunnossa. Sisäpintojen uusimisen ja ikkunaremontin tarvetta on molemmissa. Neuvottoman päiväkoti on rakennettu vuonna 1991. Rakennus on talotekniikan puolesta normaalissa kunnossa ja tarvitsee vuosihuollon lisäksi lähivuosina vain sisäpintojen uusimista. KOULUT Aseman koulu (2004), Husulan koulu (1955/2002) ja Vehkalahden yläkoulu (2011) ja alakoulu (1980/2011) eivät tarvitse normaalin vuosihuollon lisäksi suurempia korjauksia. Vilniemen vanha koulurakennus rakennettu 1897 ja sitä on laajennettu 1958/1978. Rakennus ei ole enää käytössä sisäilmaongelmien takia eikä koulun kunnon takia korjauksia enää kannata tehdä. Keskuskoulu on rakennettu 1952 ja perusparannettu 1988. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Sisäilmatutkimuksissa havaittuja ongelmia on korjattu. Rakennukseen on asennettu tilapäinen tuloilmalaitteisto, samoin poistoilmanvaihtoa on parannettu. Keskuskoulun käyttöaika nykykunnossaan on enää muutamia vuosia. Neuvottoman koulu on rakennettu 1969, laajennettu ja peruskorjattu 1983. Rakennuksessa on tehty sisäilmatutkimuksia ja niitä koskeva raportti on julkaistu 15.3.2013. Tutkimuksen mukaan koulussa on mm. riskirakenteita, joista

mahdollisesti tuleva vuotoilma voi aiheuttaa sisäilmaongelmia. Myös rakennuksen alapohjassa on osittain havaittu kosteusvaurioita. Tulokset vaativat lisätutkimuksia, mutta tämänhetkinen arvio on, että lähivuosina koulua odottaa joko laaja peruskorjaus tai kokonaan uuden koulun rakentaminen. Summan koulu on rakennettu 1957, laajennettu ja peruskorjattu 1994. Rakennus on talotekniikaltaan kunnossa. Havaittuja sisäilmaongelmia on korjattu. Normaalia sisäpintojen kunnostusta on tehtävä tulevina vuosina. Uuden-Summan 1. rakennus on rakennettu 1965 ja peruskorjattu 1999. Koulun 2. rakennus on rakennettu 1979. Peruskorjausta ei ole tehty kummassakaan rakennuksen osassa. Koulussa tehdään akustolevyjen vaihto kesäloman 2013 aikana. Näin saadaan poistetuksi mineraalikuiduista aiheutuvat ärsytysoireet. Ilmanvaihdon parantamistoimenpiteitä sekä ikkuna- ja pintaremonttia on edessä lähivuosina. Poitsilan koulu (1959/2991), Kannusjärven koulu (1974), Metsäkylän koulu 1972, laajennus 1980), Kirkkojärven koulu (1982) ja Pyhällön koulu (1985) ovat talotekniikaltaan vanhentuneita ja peruskorjauksen tarpeessa tulevina vuosina. Etenkin ilmanvaihtotekniikan osalta on tehtävä uusimista. Pappilansalmen koulu on rakennettu 1962 ja laajennettu 1984. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulisi uusia. Laaja peruskorjaus on edessä muutamien vuosien kuluttua. 13 Päivähoidon ja perusopetuksen rakennusten ylläpito- ja pääomakustannukset; toteutuma v. 2012 ja kustannusarvio v. 2013: Tot 2012 Arvio 2013 Päivähoidon toimitilat, ylläpito 525 225 520 000 + lisätään rakennusten poistot 120 460 122 000 + lisätään Kaivokatu 1, v. 2013 60 000 645 685 702 000 Opetustoimen toimitilat, ylläpito 1 844 380 1 835 000 + lisätään rakennusten poistot 652 916 654 000 - vähennetään Vilniemi, v. 2013-80 000 2 497 296 2 409 000

14 4. Väestö- ja oppilasennusteet Haminan väestöennuste ikäryhmittääin tilastokeskuksen ennusteen mukaan 3000 2500 2000 1500 1000 7-12 6 0-5 500 0 2013 2018 2023 2028 2033 2038 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Haminan väestö vähenee ja vanhenee tulevina vuosikymmeninä. Uudet työpaikat ja paikkakunnalle muuttavat olisivat tervetulleita. LIITE 1: Oppilasmäärien ennuste nykyisten oppilaaksiottoalueiden ja koulujen mukaan (pohjana elokuun 2012 tilanne) 5. Kaavoitusohjelman vaikutus oppilasennusteisiin Vesihuollon Asemakaava-alue Rakennusoikeus Mahdollisia asuk. Joista 0-15 v. rakent. aikataulu (luku osoit. asuntojen määrän) jakson lopussa (arvio) 2012-2021 Tervasaari AL 1 100 110 2012-2015 Haanvuorentie AO = 23 92 9 2013-2020 Ruukin laajennus AO = 67 AR = 140 548 55 2015-2020 Ajuksenkallio AO = 65 AR = 30 320 32 2015 -> Vilniemi Länsi AO = 350 1 400 140 2018 -> Poitsilan Puro AO = 50 300 30 2018 -> Haralinmäki AO = 35 140 14 2020 -> Nopasenmäki AO = 200 1 200 120 Yhteensä (kaupunkisuunnittelun maksimiarvio) 5 100 510 Merkintöjen selitykset: AL= asuin-/liiketoiminnan tontit AO= omakotitontit AR= asuinrivitalotontit Luku merkinnän perässä tarkoitta asuntojen määrää Alle 15-vuotiaiden määrä on arvioitu 10 % asukasmäärästä.

15 Viimeisen kymmenen vuoden aikana Haminassa on valmistunut uusia asuntoja keskimäärin 100/v. Tästä määrästä omakotitalojen määrä on 50. Kaavoituksen toteuttaminen, mikä tarkoittaa pääasiassa kunnallistekniikan (sis. vesihuolto) rakentamista, etenee kaupungin investointimahdollisuuksien ja tonttikysynnän ehdoilla. 6. Ehdotus uusiksi oppilaaksiottoalueiksi 6.1. Perusteet ehdotukselle Oppilaaksiottoalueita ei ole kokonaisuudessaan uudistettu vuoden 2003 kuntaliitoksen jälkeen. Aluejaossa näkyy kahden kunnan aikainen raja ja jaottelu. Oppilaaksiottoalueita on syytä tarkastella valtuustokausittain. Perusopetusta annetaan tällä hetkellä 14 eri koulukiinteistössä. Tänä päivänä sisäilmaongelmat aiheuttavat terveydellisiä haittoja niin Haminassa kuin muuallakin Suomessa. Kaupungin talouden parantaminen edellyttää käyttötalouden säästötoimia. Perusopetuksessa voidaan säästöä hakea: - tuntikehystä leikkaamalla - säästämällä tarvike- ja muista kuluista - opetusryhmien kokoa suurentamalla - seiniä eli koulujen määrää vähentämällä Haminassa valtaosa opetusryhmistä sijoittuu vuoden 2013 talousarvion mukaan 15-19 oppilaan ryhmäkokoon (valtakunnallisesti 20-24 oppilasta). Isojen opetusryhmien jakamiseen voidaan käyttää ns. jakotunteja.

16 6.2 Uudet toiminta-alueet

6.2.1 Tarkastelu oppilasennusteen mukaan 2014 2015 17 Oppilaaksiottoalueiden muutosten mukaan koulujen määrä vähenee. Opetusryhmien määrä hieman laskee, mutta ei merkittävästi. Yläkoulujen keskittäminen yhteen yksikköön lisää oppilaiden valinnan mahdollisuuksia, kun ryhmiä voidaan muodostaa helpommin. Kuljetukseen oikeutettujen oppilaiden määrä nousee. Kuljetusten kustannusarviot perustuvat nykyisten ostoliikennesopimusten hintoihin. Vuonna 2014 tapahtuvaa vuoroliikennelupien muutoksen aiheuttamia mahdollisia lisäkustannuksia ei ole pystytty arvioimaan. Henkilöstömäärässä tapahtuu muutoksia: opettajat (jos opetusryhmät vähenevät), ruokapalvelupisteen hoitajat ja siivoojat. Muutokset tulevat asteittain toteutettaviksi eikä henkilöstön irtisanomisen tarvetta tule, koska henkilöstöä tulee lähivuosina eläköitymään huomattava määrä. Tavoitteena on varata esiopetukselle koulun yhteydessä tilat, joka tavoite huomioidaan oppilaaksiottoalueita muodostettaessa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa jatketaan nykyisten periaatteiden mukaisesti. Toiminnan ulkoistamista tehostetaan ja lisäksi on käyty keskusteluja iltapäivätoiminnan yhteistoiminnasta ja/tai siirtymisestä varhaiskasvatuksen yhteyteen. Erillisiä tiloja ei tässä raportissa esitetä aamu- ja iltapäivätoiminnalle. 6.2.2 Muutoksen pedagogiset vaikutukset Keskittämällä opetusta suurempiin yksiköihin, saadaan opettajien tietotaitoa hyödynnetyksi suurelle oppilasmäärälle. Opettajille mahdollistuu suurempi kollegiaalisen tuen ja keskustelun mahdollisuus sekä yhteissuunnittelu. Yhtenäiskoulua muodostettaessa perusteluissa todettiin, että yhtenäisessä peruskoulussa opettajat voivat siirtää sujuvammin tietoa oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun ja tällöin oppilaan tuki on helpommin järjestettävissä. Kolmiportainen tuki on lakisääteinen ja oppilaiden integrointiin on luotava toimiva sekä luotettava järjestelmä. Erityisopetuksen pätevöitymiskoulutus ei vielä tuota riittävästi erityisopettajia ja tilanne on sen vuoksi haastava. Kolmiportainen tukijärjestelmä nojaa integrointiin ja sen edellyttämään erityisosaamiseen. Tilanteeseen on pyritty vaikuttamaan paikallisella tasolla resurssoimalla koulutusmenoihin, mikäli opettaja pääsee erikoistumaan. Erityisesti suurempia opetusryhmiä muodostettaessa tulee huolehtia siitä, että kolmiportainen tuki toteutuu. Lähikoulu-periaate on ideologinen ja pyrkii tukemaan koulutuksen saavutettavuutta. Koulumatkat ovat lyhyet ja kuljetuskustannukset pienet. Periaate on hyvä ja tavoiteltava, mutta joskus toteuttamiskelvoton. Koulurakennukset eivät aina taivu oppilaan myötä, jolloin on turvauduttava toisen koulun mahdollisuuteen. Esim. pyörätuoliliikkuminen ja hoitotoimenpiteiden tekeminen jne. saat-

tavat edellyttää rakennusteknisesti mittavia muutoksia. Niihin ryhtyminen ei ole järkevää, jolloin oppilaalle on etsittävä toinen koulu. Suuret luokat, yli 25 oppilasta, eivät tue ihanteellista oppimiskäsitystä. Oppilaiden heterogeenisyys on jo sinänsä haaste, johon ei pystytä aina vastaamaan edes pienissä opetusryhmissä. Opettajien työssä jaksamista tuetaan työnohjauksella ja koulutuksen tarjonnalla. Opettajat joutuvat opetuksen lisäksi tekemään runsasta yhteistyötä joskus vaativienkin huoltajien kanssa ja mm. tämän työn tueksi on huolehdittava opettajien työhyvinvoinnista tehostetusti. Pienten opetusryhmien etu on kiistaton, kun opettajalla on konkreettisesti laskettuna enemmän aikaa oppilasta kohti. Normitunnilla luokalla, jossa on oppilaita 25, on opettajalla 1,8 minuuttia oppilasta kohden oppitunnin aikana. Kun oppilaita on 20, nousee oppilaskohtainen aika 2,25 minuuttiin. Sinänsä näillä minuuteilla ei ole suurta merkitystä, koska luokassa annettava opetus suunnataan samanaikaisesti koko ryhmälle. Uuden tukijärjestelmän henki kuitenkin tähtää nimenomaan siihen, että jokainen oppija otetaan erikseen huomioon. Suurten opetusryhmien etu on taloudellinen säästö sekä kerralla annettavan opetuksen suurempi kuulijakunta. Suuremmat ryhmät on jaettava tärkeissä oppiaineissa (matemaattiset aineet, äidinkieli ja vieraat kielet) sekä taito- ja taideaineissa (kuvataide, musiikki, tekstiilityö, tekninen työ). Ihanteellinen maksimiopetusryhmäkoko on Haminan kouluilta kysyttäessä 20 oppilasta. Erityisopettajan palvelut ovat saatavilla nopeammin suuressa yksikössä. Kiertävät erityisopettajat joutuvat jakamaan aikansa usealle eri koululle. Samassa kiinteistössä olevalle suuremmalle oppilasmäärälle on tuki helpommin saatavilla. Oppilaat voivat käydä koulua muuallakin kuin lähikoulussa. Mikäli huoltajat ovat hakeneet lapselleen opiskeluoikeutta toisessa koulussa, on se usein toteutunut. Tähän toivotaan muutosta siten, että vastaanottavan koulun olisi voitava kontrolloida muualta tulevien määrää ja säilyttää tietty kiintiö omalta oppilaaksiottoalueelta tuleville. Nykyään opetusryhmän maksimikoko, joka on koulutus- ja kirjastolautakunnan hyväksymä, ei ota huomioon sitä, että oppilaita voi tulla luokalle lisää omalta oppilaaksiottoalueelta. Esim. jos luokassa on oppilaita 24 ja toisesta koulusta oppilas hakeutuu oppilaaksi, on koulun otettava oppilas (lautakunnan maksimi oppilasmäärä on 25). Mikäli tämän jälkeen oppilaita tulee omalta alueelta, on heidät joko osoitettava toiseen kouluun tai otettava yli suositetun luokkamaksimin. Kouluilta on tullut toive, että muualta tulleiden oppilaiden tuloa säädeltäisiin siten, että rehtori voisi kieltää oppilaaksi oton, kun oppilaita ryhmässä on 23. Tällöin taattaisiin paremmin oman alueen oppilaiden mahtuminen ryhmiin. 18

6.2.3 Tulevaisuuden koulurakenne 19 VEHKALAHDEN KOULU Keskitetään yläkoulun koulutus Vehkalahden kouluun. Oppilaita 673 lukuvuonna 2014 2015 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 224 221 195 640 Pienluokat 9 15 9 33 Yhteensä 233 229 203 673 Vehkalahden yläkoulu on suunniteltu 450 oppilaan kouluksi. Muutettaessa alakoulun tiloja sopivaksi yläkoululle tulee aineluokkien riittävyyttä tarkastella. Tarvittaessa lisätilaa yläkoululle saadaan Ruissalon kirjaston tilasta (mikäli kirjaston toimintaa muutetaan). Pappilansalmen koulu toimii yläkouluna kunnes Vehkalahden koululle on tehty tarpeelliset muutokset, joten korvaavia tiloja ei tarvitse järjestää. Kuljetusten järjestäminen: - Kirkkojärveltä ja keskustasta on linja-autoyhteys Vehkalahden koululle - Vilniemeltä ja Tallinmäeltä ei ole linja-autoyhteyttä Vehkalahden koululle - Etelä-Poitsilasta on palveluautoyhteys Vehkalahden koululle - Osalla oppilaista koulumatka jää alle 5 km Vaihtoehto yhdelle yläkoululle on kaksi yhtenäiskoulua Vaihtoehtona yläkoulujen keskittämiselle työryhmä on pohtinut yhtenäiskoulun säilyttämistä Vehkalahden koululla ja toisen yhtenäiskoulun muodostamista keskustan alueella. Tällöin Pappilansalmen koulun yhteyteen lisätään alakoulu ja Keskuskoulu tyhjentyy koulukäytöstä. Pappilansalmen koulun peruskorjauksen yhteydessä tulee rakentaa lisätilaa ala-asteelle. Oppilaita olisi yhteensä noin 600. Keskuskoulu toimisi entisellään siihen asti, kunnes tilat olisi muutettu. Kuljetuskustannukset eivät tässä vaihtoehdossa lisäänny. Yhtenäiskouluratkaisun myötä Vehkalahden alakoulu toimii entisellään ja Poitsilan koulu siirretään lakkautuslistalle. Työryhmä päätyi kuitenkin esittämään yhden yläasteen mallia PYHÄLLÖN KOULU TAI KANNUSJÄRVEN KOULU 71 oppilasta entisiltä oppilaaksiottoalueilta: Pyhältö 42 Kannusjärvi 29

20 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 13 4 10 17 10 17 71 Pienluokat 0 Yhteensä 13 4 10 17 10 17 0 0 0 71 (Pyhällön koulun entiseltä oppilaaksiottoalueelta (Paijärvi, Onkamaa) 8 oppilasta Husulan kouluun), (Kannusjärven koulun entiseltä oppilaaksiottoalueelta (Myllykylä) 10 oppilasta Husulan kouluun) Kuljetusten järjestäminen: - Kannusjärveltä ei ole linja-autoyhteyttä Pyhältöön ASEMAN KOULU 179 oppilasta entisiltä oppilaaksiottoalueilta: Aseman koulu 178 (sis. myös pienluokat) Poitsilan koulu 1 (Pitäjänsaari) (Aseman opp.ottoalueelta Pappilansaaren alueen siirto Keskustan kouluun, jos siellä oppilasmäärä ei kohoa liikaa/ei ole otettu huomioon tässä laskelmassa) 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 17 29 25 21 21 36 149 Pienluokat emu 0 1 2 7 2 2 1 15 Pienluokat eha 4 0 2 0 3 2 2 1 1 15 Yhteensä 21 30 29 28 26 40 2 1 2 179 HUSULAN KOULU 227oppilasta, joista 33 Vehkalahden koulun oppilaaksiottoalueelta (Salmenkylä) ja 186 oppilasta entisiltä oppilaaksiottoalueilta: Husulan koulu 137 (sis. myös pienluokat) Metsäkylän koulu 41 Pyhällön koulu 8 (Paijärvi, Onkamaa) Kannusjärven koulu 8 (Myllykylä) Vehkalahden koulu 33 (Salmenkylä) 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 32 30 40 47 46 24 219 Pienluokat 2 3 3 8 Yhteensä 32 30 40 49 49 27 0 0 0 227 Kuljetusten järjestäminen: - Metsäkylästä on linja-autoyhteys Husulaan - Pyhällöstä on linja-autoyhteys Husulaan - Osalla oppilaista koulumatka jää alle 5 km - Kannusjärveltä on linja-autoyhteys Husulaan

- Metsäkylästä, Paijärveltä, Onkamaalta ja Myllykylästä koulumatka on yli 5 km KESKUSKOULU => KESKUSTAN KOULU 298 oppilasta entisiltä oppilaaksiottoalueilta: Keskuskoulu 170 Kirkkojärven koulu 63 Vilniemen koulu 65 21 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 58 47 49 35 53 56 298 Pienluokat 0 Yhteensä 58 47 49 35 53 56 0 0 0 298 Pappilansalmen koulu peruskorjataan keskustan ala-asteen kouluksi. Keskuskoulu toimii edelleen kouluna siihen saakka, kun Pappilansalmi on kunnostettu. (Ent. Kirkkojärven opp.ottoalueelta Töytärin (7 opp.) ja Kolsilan (21 opp.) kylien oppilaiden siirtyminen Husulan kouluun, jos Keskustan koulu uhkaa täyttyä liikaa) Kuljetusten järjestäminen: - Kirkkojärveltä on linja-autoyhteys Keskuskouluun, osalla koulumatka alle 5 km - Vilniemeltä on linja-autoyhteys Keskuskouluun, osalla koulumatka alle 5 km NEUVOTTOMAN KOULU 166 oppilasta Neuvottoman koulu 117 Summan koulu 49 (Summan koulun yleisopetuksen oppilaat, lukuun ottamatta nk. Laantinkulman ja Kirjokorven aluetta) 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 27 26 31 24 28 30 166 Pienluokat 0 Yhteensä 27 26 31 24 28 30 0 0 0 166 Kuljetusten järjestäminen: - Summasta on linja-autoyhteys Neuvottoman koululle, osalla koulumatka alle 5 km.

UUDEN-SUMMAN KOULU 22 159 oppilasta entisiltä oppilaaksiottoalueilta Uuden-Summan koulu 104 Poitsilan koulu 8 (Hillo) Summan koulu 47 (pienryhmät ja Kirjokorven alue) 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 25 19 22 14 26 17 123 Pienluokat 2 5 10 6 5 8 36 Yhteensä 27 24 32 20 31 25 0 0 0 159 Kuljetuksissa ei muutosta nykyiseen. POITSILAN KOULU 167 oppilasta Poitsilan koulun oppilaaksiottoalueelta 8 (sis. myös pienryhmät) Ruissalo ja Pohjois-Poitsila Vehkalahden koulusta, 82 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yhteensä Yleisopetus 34 22 31 24 23 24 158 Pienluokat 7 2 9 Yhteensä 34 22 31 24 30 26 0 0 0 167 Kuljetusten järjestäminen: - Kaikilla yleisopetuksen oppilailla koulumatka alle 5 km - Pienryhmäläiset kuljetetaan taksilla Poistuvat koulut KANNUSJÄRVEN KOULU TAI PYHÄLLÖN KOULU (karttamerkintänä jäävänä kouluna Pyhältö) METSÄKYLÄN KOULU KIRKKOJÄRVEN KOULU VILNIEMEN KOULU SUMMAN KOULU KESKUSKOULU Kuljetuskustannusten muutos Kuljetuskustannukset tulevat lisääntymään muutoksen johdosta. Hyvällä kuljetusten suunnittelulla saadaan kustannuksia minimoiduksi. Kuljetukset kilpailutetaan määräajoin. Vuonna 2013 kilpailutus koskee taksikuljetuksia ja ostoliikenteen linja-autovuoroja. Tulevien vuosien kuljetuskustannukset määräytyvät kunkin vuoden oppilaiden ja heidän asuinympäristöjensä mukaan. Vuoroliikennelupien tulevien vuosien muutosten vaikutuksia ei ole arvioitu.

23 Kuljetuskustannukset Vuonna 2012 Tulevaisuudessa Kasvu % Matkaliput 131 683 260 000 97 % Taksikuljetukset 257 270 300000 17 % Tilausliikenne/linja-auto 58 840 60000 2 % Ostoliikenne 85 915 310000 261 % Yhteensä 533 707 930 000 74 % 7. Ehdotus varhaiskasvatuksen järjestämisestä Haminassa varhaiskasvatus on alle kouluikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Laki lasten päivähoidosta (L36/1973) sekä asetus (A 239/1973) määrittävät päivähoitoikäiselle lapselle subjektiivisen oikeuden päivähoitoon. Kunnan on järjestettävä hoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tilanteissa hoitopaikka on järjestettävä 2 viikon kuluessa. Päivähoitopaikka järjestetään perheen kanssa yhdessä neuvotellen ja mahdollisuuksien mukaan perheen toiveet huomioon ottaen. Päivähoidon tarpeet muuttuvat mm. työllisyyden ja muuttoliikkeen mukaan. Tätä ei palvelujen mitoituksessa pystytä ennakoimaan. Ruuhkautuvissa tilanteissa joudutaan turvautumaan räätälöityihin ratkaisuihin. Työelämän muutokset lisäävät vuorohoidon ja iltahoidon tarvetta. Lisäksi kansainvälistyminen ja perheiden vaatimustason nousu tuovat uusia haasteita palveluiden järjestämiseen. Päivähoidon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja on odotettavissa tarkempia määrityksiä mm. ryhmäkokojen enimmäismääriin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatusta koskevat säädökset. Työryhmän toimikausi on 1.12.2012-28.2.2014. Tarkoitus on tehdä laaja selvitystyö. Suunnitelmien mukaan hallituksen esitys varhaiskasvatuslaista annetaan Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Tavoitteena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan ja niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Käytännössä siihen osallistuvat Suomessa jo lähes kaikki siihen oikeutetut lapset. Esiopetuksesta vastaavat kunnat, kunnan on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle esiopetukseen oikeutetulle lapselle huoltajan niin halutessa. Haminan lapsiperhepalvelut järjestävät päivähoitopalveluja sekä vastaavat varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja varhaisen tuen tarpeisiin ja tukevat perheitä kasvatustehtävässä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä jatkossa perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.

Varhaiskasvatuspalvelujen haasteet ovat hoitopaikkojen määrän vastaaminen kysyntään ja toisaalta päivähoidon tilaratkaisut. Ratkaisuja tilaongelmiin on haettu väliaikaisista ratkaisuista. Pienet väliaikaiset yksiköt ovat haavoittuvia eivätkä luo toiminnalle joustavuutta, jota nykyisin enenevässä määrässä tarvitaan. Henkilöstön osalta eniten haastetta tuo lähivuosina henkilökunnan, erityisesti kotiperhepäivähoitajien eläköityminen. Perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin toi haasteita hoitopaikkojen varajärjestelyihin, jotka toteutetaan päiväkodeissa. Useissa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä on vuoden aikana todettu peruskorjauksen tarvetta sekä sisäilmaongelmia, joihin haetaan ratkaisuja. Uuden päiväkodin hankesuunnitelma on tehty, hyväksytty ja siirretty odottamaan palveluverkkoselvitystä ja tilojen rahoitusratkaisuja. Tuottavuusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi rakentaa Haminan keskustaalueelle uusi 100 -paikkainen päiväkoti. Uusi tila mahdollistaa heikkokuntoisista pienemmistä tiloista myös toiminnallisesti parempiin siirtymisen ja suuremmassa yksikössä vastaaminen lapsen hoitoaikojen joustoihin on kustannustehokkaampaa. Tukipalveluiden kuten ruokapalvelujen ja siivouksen järjestäminen on joustavampaa ja helpompaa isoissa yksiköissä. Tavoitteena on sijoittaa esikoulujen oppilaat koulukiinteistöihin. Poikkeustapauksessa voi olla tarve tehdä jokin muu ratkaisu esiopetuksen sijoittamisessa. 24 7.1 Esiopetuksen järjestäminen 7.1.1 Pysyvät esiopetusryhmät koulujen yhteydessä Esiopetus pyritään järjestämään koulujen yhteydessä, jotta esiopetuksen tavoitteet oppilaiden ryhmäytymisen sekä tulevaan kouluun tutustumisen osalta toteutuisivat. Koulun aloittaminen on merkittävä tapahtuma sekä lapselle, huoltajille että lapsen kanssa työskenteleville. Tässä siirtymävaiheessa lapsen kanssa työskentelevät aikuiset vaihtuvat ja lapsen kehityksen ja oppimisen tukemisen jatkumon säilyttäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ensimmäinen kouluvuosi luo pohjaa lapsen koko myöhemmälle koulunkäynnille. Tämän vuoksi on tärkeää turvata lapselle mahdollisimman hyvä koulunaloitus. Koulussa työskentely isossa ryhmässä yhden aikuisen johdolla on haaste kaikille koulunsa aloittaville lapsille. Lapsen kouluun siirtymistä pehmennetään esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyöllä. Esiopetus pyritään järjestämään seuraavissa yksiköissä koulujen yhteydessä pääsääntöisesti vähintään 20 lapsen ryhmissä tuottavuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi - Aseman esikoulu - Husulan esikoulu - Uuden-Summan esikoulu

- Neuvottoman esikoulu - Keskustan esikoulu (Keskuskoulu/Pappilansalmen koulu) - Esikoulu Esikko (Poitsilan koululla) - Ruissalon esikoulu - Pyhällön päiväkoti, koulun yhteydessä - Kannusjärven päiväkoti, koulun yhteydessä 25 Perusopetuksen kouluverkon uudistumissuunnitelmat vaikuttavat esiopetuksen toteuttamiseen seuraavasti: Mikäli Vehkalahden koulu muuttuu yläkouluksi, ei esiopetuksen (Ruissalon esikoulu) järjestäminen siellä ole tarkoituksenmukaista. Alaluokkien oppilaiden siirtyessä Poitsilan kouluun tulee myös esiopetusta siellä yksikössä tarpeen mukaan lisätä. Summan koulun poistuessa tulee tarkoituksenmukaiseksi siirtää Summan esikoulun toiminta Uuden-Summan koulun yhteyteen. Keskuskoulun esikoulu toimii toistaiseksi Keskuskoululla ja siirtyy Pappilansalmen koulun remontin jälkeen sinne. Yllä olevassa luettelossa se on nimetty Keskustan esiopetukseksi. Mikäli Kannusjärven tai Pyhällön koulu poistuu, siirtyy koko varhaiskasvatus myös pois koulun kiinteistöstä. Esiopetus pyritään toteuttamaan tulevan koulun, Husulan koulun, yhteydessä. Vilniemen esiopetus toteutuu keskustan esiopetuksen yhteydessä. 7.2 Päivähoidon järjestäminen Esitetään keskustan alueelle rakennettavaksi uusi päiväkoti, jonka koko on 120 paikkaa. Lisäpaikkojen tarve johtuu päivähoidon käytössä tällä hetkellä olevien tilojen huonosta kunnosta. Uusi päiväkoti suunnitellaan niin, että sinne siirtyy ympärivuorokautinen hoito Keskikaupungin päiväkodista. Uuden päiväkodin valmistuttua voidaan luopua seuraavista pienistä yksiköistä, jotka ovat vuokratiloja sekä perusteellista korjausta vailla: - Vilniemen päivähoito, toimii nyt tilapäistiloissa. - Kaivokadun päiväkoti, joka on lyhytaikaisella vuokrasopimuksella vuokrattu tila. - Ruotsinkylän päiväkoti on vuokratila, johon on tarvetta tehdä peruskorjaus. - Uuden rakennuksen käyttöönoton suunnittelun yhteydessä tarkastellaan päivähoidon tarvetta ja tilantarvetta ja päätetään Vallin päiväkodin tai Keskikaupungin päiväkodin jatkokäytöstä. Mikäli kaupunkiin tulee uusia yksityisiä päivähoitopalveluja, voidaan niiden tuotannolla korvata omien tilojen toimintaa ja peruskorjausten tarvetta. Kannusjärven (Pyhällön) koulun loputtua tulee harkittavaksi päivähoidon järjestämisen paikka. Molempien päiväkotien hoitopaikkamäärä on nyt 16 lasta. Marinkujan päiväkoti pienenä itsenäisenä yksikkönä, 21 paikkaa, on käyttökuluiltaan kallis, joten sen tarvetta tulee tarkastella. Lisäksi on otettava huomioon

kotiperhepäivähoitajien eläköityminen. Näillä näkymin vuoteen 2018 mennessä perhepäivähoitopaikkoja vähenee 40. 8. Kustannusvaikutukset 8.1 Tarvittavien koulujen ja päiväkotien rakentamisen kustannusvaikutukset Uuden kouluverkon rakennuksissa tulisi olemaan yhtensä n. 25 000 h-m2. Koulujen peruskorjausinvestointien tarve on suuri. Teknisen toimen arvion mukaan vain Aseman, Husulan ja Vehkalahden koulut ovat hyvässä kunnossa. Teknisen toimen arvion mukaan yhdeksästä koulurakennuksesta seuraavan 15 vuoden aikana olisi peruskorjattava ainakin Vehkalahden alakoulun tilojen muuttaminen yläkoulun ja aineluokkien tarpeisiin Pappilansalmen koulun peruskorjaus, jossa samalla otetaan huomioon alakoulun tarpeet, kustannusten suuruusluokka 6-7 milj. euroa Neuvottoman koulun peruskorjaus, kustannusten suuruusluokka 3-4 milj. euroa Jonkin asteinen korjaus on tarpeen Uuden-Summan, Poitsilan ja Pyhällön/Kannusjärven kouluissa. Kustannusten suuruusluokka 8 milj. euroa Mikäli jonkin korjattavan koulun korjausaste nousee korkeaksi, tulee harkita peruskorjauksen sijaan uudisrakentamista. Ehdotuksen mukainen uusi varhaiskasvatuksen palveluverkko rakentuu siten, että keskustan alueelle rakennetaan uusi päiväkoti, jonka mitoitus on 120 paikkaa. Sen kustannusarvio on 3 milj. euroa. Nykyisistä päiväkodeista edelleen jatkavat Neuvottoman, Uuden-Summan, Ruissalon, Kurkitien, Saviniemen ja Leiritien päiväkodit. Ruissalon ja Kurkitien kunnossapitokorjauksiin on varauduttava. Vilniemen päivähoito- ja esiopetus toimivat vuokratiloissa. Tiloista luovutaan niiden kalleuden ja toimimattomuuden takia. Ruotsinkylän päivähoito ja esiopetus toimivat huonosti toimivissa tiloissa, joista pyritään luopumaan lähivuosina. Keskikaupungin vuoropäiväkodin ja Vallin kiinteistöt ovat muutettavissa asuntokäyttöön ja myytävissä, koska kiinteistöt sijaitsevat kaupungin keskusta-alueella. Lisäksi Kaivokadulla on päiväkotitoimintaa vuokratiloissa, jonka vuokrasopimus päättyy v. 2017. Kokonaisuudessaan investointitarve on 24,6 milj. euroa. Jos se rahoitetaan 15 vuoden aikana, on vuosikustannus 1,6 milj. euroa/vuosi. Nykyisessä taloussuunnitelmassa talonrakennukseen on arvioitu vuosiksi 2014 ja 2015 yhteensä 1,8 milj. euroa. 26

8.2 Perusopetuksen kustannusten muutos ja investoinnit 27 Kustannusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2012 tilinpäätöstietoja. Kustannuksia on tarkasteltu kululajeittain alla olevan taulukon mukaan. Lähtötilanteessa perusopetuksen henkilöstökulut ovat 64,5 % toiminnan kuluista. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja puhtaanapito kuluttavat kokonaiskuluista reilun 20 %. Sisäisessä vuokrassa on mukana pääomavuokraa (poistoihin) 0,6 milj. euroa. Oppilasta kohti kulut ovat 7.257 euroa/vuosi. Alla olevassa laskelmassa poistuvina kouluina ovat: Kannusjärvi, Kirkkojärvi, Metsäkylä, Summa, Vilniemi ja Pappilansalmi (yläaste). Vehkalahden alakoulu ei ole laskelmassa mukana, koska tila jää perusopetuksen käyttöön. Henkilöstökuluissa muutosten vaikutukseksi on arvioitu 10 % muutoksen kohteena olevilla kouluilla, jolloin koko perusopetuksen henkilöstökulut alenevat 3 %. Ravintopalvelujen kustannusten arvioidaan alenevan 30 %, mikä toteutuu jakelu- ja valmistuspisteiden vähenemisenä. Muutos ei näin ollen näy oppilaan lautasella. Poistuvien koulutilojen sisäiset vuokrat ovat noin 0,6 milj. euroa. Muihin kuluihin ei ole laskettu vähennystä, vaikka esim. tietoliikenne ja puhelunkulut vähenevät. Kuljetuskustannuksiin on arvioitu 0,4 milj. lisäys muutosten vuoksi. Kuljetuskustannusten nousun arviointi on tehty arvioimalla. Suoraan nykyisen kuljetusjärjestelmän lisäykseksi laskettaessa kustannukset lisääntyvät enemmän. Nyt on arvioitu, että hyvällä suunnittelulla kustannukset pysyvät hieman alle miljoonassa eurossa. Laskennallisesti tarkasteltuna perusopetus olisi kuluttanut 5 % vähemmän vuonna 2012, mikäli palveluverkko olisi ollut suppeampi. Perusopetuksen kustannukset Poistuvien kustannukset Muutos säästö säästö % Menolaji % osuus Henk menot -9 217 526 65 % -3 217 981-321 798 3 % Ravinto -1 153 525 8 % -375 445-112 633 10 % Puhtaanapito -732 823 5 % -178 821-89 410 12 % Vuokrat -2 214 379 16 % -589 413-589 413 27 % Muut -428 067 3 % -308 844 0 0 % Kuljetukset -535 719 4 % 0 400 000-75 % Yhteensä -14 282 039 100 % -4 670 504-713 255 5 % LIITE 2: Koulujen kulut vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan Investointien kustannukset kohdistetaan toiminnalle vuosikuluksi pääomavuokrassa, joka kattaa investoinnin poistot. Poistoaika on uusinvestoinnissa 30-40 vuotta ja peruskorjauksissa 15-30 vuotta riippuen laajuudesta. Tässä laskelmassa on laskettu koko investoinnille 30 vuoden poistoaika, koska peruskorjausten laajuutta ei tiedetä. Tekninen toimi on arvioinut peruskorjausten kustannukset huoneistoneliöihin perustuen 1.600 euroa/m²

Rahalla on hinta. Lainasta peritään korkoa ja se on kaupungin käyttötalouden kulua. Alla on laskettu lainan korko sekä 2,5 % että 5%. Korot ovat alhaiset nyt, mutta tulevaisuutta emme tiedä. 28 Investointitarve nykyisellä rakenteelle Investoinnit tulevaisuuden rakenteella Aseman koulu 0 0 Husulan koulu 0 0 Kannusjärven koulu 2 300 000 0 Keskuskoulu, uudisrakennus 6 000 000 0 Kirkkojärven koulu 1 700 000 0 Metsäkylän koulu 1 100 000 0 Neuvottoman koulu, uudisrakennus 3 600 000 3 600 000 Poitsilan koulu 2 600 000 2 600 000 Pyhällön koulu 1 500 000 1 500 000 Summan koulu 0 0 Uuden-Summan koulu 4 800 000 4 800 000 Vilniemen koulu 2 000 000 0 Vehkalahden ala-koulu 0 200 000 Vehkalahden yläkoulu 0 0 Pappilansalmen yläkoulu 6 900 000 6 900 000 Kokonaisinvestointi 32 500 000 19 600 000 Vaikutus poistoina perusopetuksen kustannuksiin, poistoaika 30 v. 1 083 333 653 333 Korko 2,5 % 812 500 490 000 Korko 5 % 1 625 000 980 000 8.3 Varhaiskasvatuksen kustannusten muutos ja investoinnit Kustannusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2012 tilinpäätöstietoja. Kustannuksia on tarkasteltu kululajeittain alla olevan taulukon mukaan. Päivähoidon kustannukset ovat em. 78 % ja esiopetuksen 22 %. Lähtötilanteessa varhaiskasvatuksen henkilöstökulut ovat 72,5 % kokonaiskuluista. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja puhtaanapito kuluttavat kokonaiskuluista noin 12 %. Sisäisessä vuokrassa on mukana pääomavuokraa (poistoihin) 0,12 milj. euroa. Lasta kohti kulut ovat 10.700 euroa/vuosi. Varhaiskasvatuksessa on lisäksi perhepäivähoidon kustannuksia yhteensä 0,8 milj. euroa ja yksityisen hoidon tukea 0,4 milj euroa ja Hamina-lisän kustannuksia 0,2 milj euroa. Näitä ei ole tarkasteltu tässä yhteydessä. Varhaiskasvatuksen toimipisteitä on yhteensä 21. Esiopetusta järjestetään enimmäkseen kouluilla. Kouluilla sijaitsevien toimipisteiden peruskorjauksen kustannus on tässä selvityksessä huomioitu perusopetuksen kohdalla. Palvelurakenteen ehdotettu muutos kiteytyy uuden ison päiväkodin rakentamisehdotukseen ja esiopetuksen ryhmäkoon muutokseen.

29 Menolaji Varhaiskasvatuksen kustannukset %-osuus Muutokset Säästö Muutos% Henk menot -4 965 069 73 % -1 227 838-122 784-2 % Ravinto -768 925 11 % -187 365-56 210-7 % Puhtaanapito -294 002 4 % -61 903-30 951-11 % Vuokrat -530 987 8 % -113 593-113 593-21 % Muut -289 272 4 % -63 428 0 0 % Yhteensä -6 848 255 100 % -1 654 127-323 538-5 % LIITE 3: Bruttokustannukset vuonna 2012 päiväkodeittain ja esikouluittain Varhaiskasvatuksen toimitilojen investointitarve on iso. Varsinkin keskustan alueen päiväkotiyksiköt ovat vanhoja kiinteistöjä, joita ei ole suunniteltu päivähoidon käyttöön. Päivähoidon kysynnän kasvu on pakottanut ottamaan käyttöön väliaikaisia tiloja, joita ei alkujaan ole tehty päiväkodiksi. Uusi päiväkoti korvaa keskustan alueen pieniä ja huonokuntoisia yksiköitä. Investointitarve nykyisellä rakenteelle Investoinnit tulevaisuuden rakenteella Leiritien päiväkoti 0 0 Vallitalo 2 500 000 0 Keskikaupungin päiväkoti 600 000 600 000 Ruissalon päiväkoti 700 000 700 000 Kurkitien päiväkoti 700 000 700 000 Saviniemen päiväkoti 0 0 Uuden-Summan päiväkoti 0 0 Neuvottoman päiväkoti 0 0 Vilniemen päiväkoti (koululla) 0 0 Marinkujan päiväkoti 0 0 Kaivokadun päiväkoti, vuokratila 0 Ruotsinkylä, vuokratila 0 Uusi päiväkoti 3 000 000 Kokonaisinvestointi 4 500 000 5 000 000 Vaikutus poistoina varhaiskasvatuksen kustannuksiin, poistoaika 30 v. 150 000 166 666 Rahoituksen kustannus, Korko 2,5 % 112 500 125 000 Rahoituksen kustannus, Korko 5 % 225 000 250 000 9 Toimitilojen kunnostuksen rahoitusratkaisut Toimitilojen kunnostuksen ja uudistamisen rahoitusratkaisuja on selvitetty. Investointeja voidaan toteuttaa useammalla tavalla: - Kaupungin taserahoitus - Kaupungin 100 % omistama kiinteistöyhtiö - Kiinteistöyhtiö, jossa kaupungilla osa omistus - Kiinteistöleasingrahoitus - Hankkeen toteutus vuokraamalla