2 SISÄLTÖ Johdanto... 3 1. Elinikäisen ohjauksen prosessi Keski-Uudenmaan alueella... 4 2. Ohjaus perusopetuksessa... 5 2.1. Siirtopalaverien järjestäminen nivelvaiheissa... 6 2.2. Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen... 6 2.3. Siirtyminen esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle... 6 2.4. Siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle... 6 2.5. Siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle... 7 2.6. Jälkiohjaus... 7 3. Uraohjausprosessi ammatillisella toisella asteella... 8 3.1. Uraohjausprosessi ammatillisessa erityisoppilaitoksessa... 9 4. Lukion uraohjausprosessi... 11 5. Useamman tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen... 12 6. Harrastustoiminta... 13 7. Nuori ilman opiskelupaikkaa... 13 8. Valmistavien koulutusten uraohjausprosessi... 14 8.1. Nuorisokeskuksen uraohjausprosessi, case Järvenpää... 17 9. Jos toisen asteen opinnot keskeytyvät... 18 10. Toisen asteen koulutuksesta eteenpäin (nivelvaihe)... 18 11. Johtopäätöksiä... 18
3 Johdanto Ohjaustyötä tehdään erilaisissa ympäristöissä, ja ihmiset saavat ohjausta eri-ikäisinä erilaisissa elämänvaiheissa. Oppilaitoksissa ohjauksen järjestäminen on jo itsestään selvää, ja oppilaitoksesta eteenpäin siirryttäessä tehdään aktiivisesti yhteistyötä eri vastaanottajatahojen kanssa. Keski- Uudenmaan alueella ohjausta on kehitetty jo vuosien ajan, mutta kehittämistä vielä tarvitaan. Elinikäisen ohjauksen malli liittyy elinikäiseen oppimiseen. Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaankin toimia, jotka auttavat ihmisiä eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraansa liittyviä päätöksiä hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, CEDEFOP, 2005) Elinikäisen ohjauksen malli Keski-Uudellemaalle on syntynyt yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntien sivistystoimien, nuorisopalvelujen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen ohjauksen ammattilaisten sekä muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Tavoitteena on ollut kuvata valinnan mahdollisuudet eri nivelvaiheissa ja ohjauksen ydinsisällöt eri organisaatioissa. Tästä mallista löytää mahdollisuuksia myös silloin kun on erityisen tuen tarve tai jostain syystä urapolku ei aukene ensimmäisellä yrittämällä tai halutaan käyttää vaihtoehtoisia urapolkumalleja. Tämä malli on suunnattu niin ohjauksen ammattilaisille kuin ohjausta kaipaaville henkilöillekin. Mallia täydentää Koulutuksella tulevaisuuteen Keski-Uudellamaalla ja Sipoossa -koulutusopas. Opas julkaistaan vuosittain ja jaetaan painoversiona kaikille alueen perusopetuksen 9.-luokkalaisille sekä alueen kirjastoihin. Opas on saatavissa myös sähköisessä muodossa kuuma.fi- ja keuda.fi-nettisivuilta. Malli ei vielä tällä hetkellä sisällä kuvausta aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista alueella. KUUMA OpinOvi -hanke, joka päättyy kesäkuussa 2012, tuottaa alueen aikuisohjauksen yhteistyöstrategian. Strategiassa kuvataan niitä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, joita aikuinen voi saada koulutus- ja uravalintansa tueksi ennen mahdollista opiskelun aloittamista. Strategian mukaisesta toiminnasta ja sen koordinoinnista hankkeen jälkeen sovitaan verkoston yhteistyösopimuksella, ja toimenpiteet kuvataan toimintasuunnitelmassa, jota tarkennetaan vuosittain. Tämä malli täydentyy kevään 2012 aikana KUUMA OpinOvi-hankkeen tavoitteiden osalta. Lisäksi mallista puuttuu eri aikuiskoulutusta tarjoavien tahojen (esim. te-hallinto, ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu) ohjausprosessien kuvaukset. Niiden kokoaminen malliin vaatii kehitystyötä jatkossakin. Hyvinvoinnin verkot (HYVE) on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda), Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen (IJKK) ja Seurakuntaopiston yhteishanke, jonka osarahoittajana on toiminut Opetushallitus. Lähtökohtana hankkeessa on ollut aikaisemmin tehdyt kehittämishankkeet mm. Ohjauksen verkot ja Mahis työhön. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää ohjauksen laatua ja vaikuttavuutta Keski-Uudellamaalla. Lisäksi tavoitteena on ollut koota jo olemassa olevia hyviä käytänteitä yhteen sekä jalostaa niitä edelleen. Hanke päättyy vuoden 2011 lopussa.
4 1. Elinikäisen ohjauksen prosessi Keski-Uudenmaan alueella Elinikäisen ohjauksen prosessi Keski-Uudenmaan alueella E S I O P E T U S J A A I K U I S T E N P E R U S O P E T U S P E R U S O P E T U S Infot Vierailut Oppaat Avoimet ovet Tutustumiset Koulutusmessut Yhteishaku -Neuvonta -Ohjaus -Joustavahaku Suorahaku Pääsy- ja soveltuvuus kokeet Haastat- Telut Kielikokeet Etsivä nuorisotyö Työnhaku AMMATILLINEN TOINEN ASTE Ammatilliset oppilaitokset PK/YO-pohjainen Ammatilliset erityisoppilaitokset LUKIO Aikuislukio Ammattistartti Perusopetuksen lisäopetus Talouskoulu Mava-koulutus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Vapaa sivistystyö Ilman koulutus- ja työpaikkaa olevat - työpaja, nuorisokeskus, kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu jne. TYÖELÄMÄ Työnhaku Infot Vierailut Oppaat Tutustumiset Avoimet ovet Ainevalinnat Koulutusmessut Haku Tieto Neuvonta Ohjaus Erillishaku Etsivä nuorisotyö TYÖELÄMÄ Yrittäjyys Henkilöstökoulutus AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Muu lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus KORKEAKOULUT Ammattikorkeakoulut Yliopistot Aikuislukio Vapaa sivistystyö Varusmiespalvelus Siviilipalvelus Muu toiminta Harrastustoiminta, ei tutkintoon johtava koulutus (non-formaalikoulutus) TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN (TE-toimistot) PALVELUT Elinikäisen ohjauksen -prosessi Keski-Uudellamaalla on pääprosessi, jota syvennetään myöhemmin tässä mallissa. Prosessi kertoo ohjauksen tarpeista ja valinnan mahdollisuuksista urapolun eri vaiheissa. Malli kuvaa mahdollisuuksia Keski-Uudellamaalla, mutta se on sovellettavissa myös eri alueille Suomessa. Kuvaa katsoessa voi huomata mahdollisuuden liikkua koulutusten ja muiden vaihtoehtojen sisällä ja niistä eteenpäin niin vertikaalisesti kuin horisontaalisestikin. Prosessista kuvastuu koulutusorganisaatioiden ja kunnallisten palveluiden yhteistyö ja joustavuus tällä alueella. Yhteistyötä tehdään eri koulutuksenjärjestäjien välillä ja kuntien tarjoamien muiden ohjaus-, koulutus- ja TE-palveluiden kanssa. Perusopetuksesta eteenpäin Mallista voi nähdä, kuinka perusopetuksesta eteenpäin siirryttäessä on mahdollisuus saada ohjausta perusopetuksen ja toisen asteen aikana. Hakuvaiheen jälkeen ohjauksen painopiste siirtyy toiselle asteelle tai muulle vastaanottavalle taholle. Toisen asteen koulutuksen haku- ja valintavaiheessa ohjauksessa huomioidaan myös muut vaihtoehdot, kuten ammattistartti, perusopetuksen lisäopetus, työelämä jne. Näiden vaihtoehtojen osalta ohjausta saa niin perusopetuksen kuin vastaanottavan organisaationkin puolelta. Työelämään ohjauksesta vastaa ns. lähettävä oppilaitos tai organisaatio. Usein myös työ- ja elinkeinotoimisto on tässä vaiheessa merkittävässä roolissa.
5 Yhteiskuntatakuu Nuorten yhteiskuntatakuu sisältää lupauksen siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömänä työnhakijana olevalle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden sisällä koulutus-, työ-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Ohjaus toiselta asteelta eteenpäin Seuraavassa nivelvaiheessa voi mallista nähdä ne mahdollisuudet, jotka avautuvat toisen asteen koulutuksen tai esim. työelämän jälkeen. Tässä siirtymävaiheessa ohjauspalveluja saa lähettävältä tai vastaanottavalta taholta. 2. Ohjaus perusopetuksessa 20.3.2011 OHJAUS PERUSOPETUKSESSA Ennen opintojen alkua alkaessa aikana päättyessä päätyttyä 1-5.luokka 6.luokka 7. ja 8.luokka 9.luokka TET Seuranta Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen -siirtopalaverit Esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle -siirtopalaverit Oppimisen ja opiskelun ohjaus on luokanopettaja -johtoista Oppilaanohjaaja vierailee luokissa Vanhempainillat yläkoulussa Nivelpalaverit Luokat vierailevat yläkoulussa 7.luokka Perehdytys opiskeluun Ryhmäytyminen Työelämään tutustuminen (TET) Ohjaus valinnaisaineisiin 8.luokka TET Ohjaus -henkilökoht -ryhmä -perhe Koulutusmessut Vanhempainillat Tutustumis- Käynnit Tiedotus Yhteishaku Kesäohjeet Jälkiohjaus Jatko-opinnot 2.asteella Ammattistartti Perusopetuksen lisäopetus Talouskoulu Mava-koulutus Valmentava ja kuntouttava Vapaa sivistystyö Työelämä Työpaja, nuorisokeskus, kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu jne. Ohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan monitahoisella yhteistyöllä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Ohjauksessa korostuu yhteistyö huoltajien kanssa. Kaikki opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Tällä ennaltaehkäistään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.
6 Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksen ensimmäisillä luokilla korostuvat kasvun ja kehityksen tuki sekä oppimisen ja opiskelun ohjaus. Alaluokkien ohjauksella luodaan pohja opiskelulle sekä itsetunto oppijana. Tukea tarjotaan mahdollisimman varhain, jotta ehkäistään ongelmien kasautumista. Luokanopettaja, kaikki opettajat ja oppilashuolto osallistuvat ohjaukseen. Yläluokilla korostuu ammatinvalinnanohjaus. Tavoitteena on päättötodistus ja jatko-opintopaikka kaikille oppilaille. Riittävällä ja taitavalla ohjauksella ehkäistään syrjäytymistä. Ohjauksen tuella opitaan tekemään valintoja, jotka perustuvat nuoren vahvuuksiin. Opiskelun ja kasvamisen haasteissa auttaa riittävä opiskelun ohjaus sekä kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaaja, kaikki opettajat ja oppilashuolto osallistuvat ohjaukseen. Oppilaanohjaus on oppiaineena 7. 9. -luokilla. 2.1. Siirtopalaverien järjestäminen nivelvaiheissa Siirtopalavereissa siirretään opetuksen järjestämisen kannalta tarvittavia tietoja uuteen kouluun. Vanhemmille kerrotaan etukäteen siirtopalaverista ja sen tavoitteista ja vanhemmilta hankitaan lupa lapsen tietojen siirtoon. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot saa kuitenkin siirtää ilman vanhempien suostumusta. Siirtopalaverit järjestetään yleensä, kun oppilaan koulu vaihtuu ja 1. 6. -luokilla, kun luokanopettaja vaihtuu. Tiedonsiirrolla taataan lapsen /nuoren kasvulle ja opiskelulle turvallinen jatkuvuus ja ennen kaikkea tukea tarvitsevien lasten tukitoimien jatkuminen, silloin kun se on tarpeen. 2.2. Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Esiopetukseen siirtyvien lasten siirtopalaveri (ks. edellinen kappale Siirtopalaverien järjestäminen nivelvaiheissa) järjestetään kevään lopulla. Lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettajat ja esiopettajat keskustelevat lapsista, joilla on päivähoidon puolella ollut tuen tarvetta. Mukana ovat myös ne esikouluun ilmoitetut lapset, jotka eivät siirry päiväkodista. Tapaamisessa on edustaja myös oppilashuollosta. 2.3. Siirtyminen esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lasten siirtopalaveri pidetään keväällä. Tässä keskustelussa ovat läsnä mm. rehtori, oppilashuollon edustaja, esiopettajat ja tulevat alkuopettajat sekä huoltajat. 2.4. Siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle Oppilaiden siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle on suuri muutos. Lähes kaikki, mikä koulunkäynnissä on oleellista, muuttuu. Tämän lisäksi muutos tapahtuu aikana, jolloin oppilas on muuttumassa lapsesta nuoreksi. Siksi tähän nivelvaiheeseen ja sen kitkattomaan sujumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhtenäiskoulussa oppilaat selviävät mahdollisesti pienemmillä muutoksilla. Yläluokkien oppilaanohjaajat vierailevat kuudensissa luokissa keväällä. Mukana voi olla tukioppilaita. Vierailun aikana kerrotaan opiskelusta yläluokilla. Kuudesluokkalaisille jaetaan yläkouluopas tai muuta materiaalia yläkouluun liittyvistä asioista. Oppilaanohjaaja ja luokanopettaja keskustelevat luokan tilanteesta yleisesti. Yläkoulu järjestää vanhempainillan kuudesluokkalaisten huoltajille keväällä. Illassa käsitellään yläkouluun siirtymistä, mahdollisia valintoja sekä opiskelua seitsemännellä luokalla. Huoltajat voivat samalla tutustua koulun tiloihin. Yhtenäiskoulussa sama informaatio voidaan antaa vanhemmille 6. luokan vanhempainillassa, jossa oppilaanohjaaja on mukana ja/tai 7. luokan alussa pidettävässä vanhempainillassa.
7 Kuudesluokkalaisten nivelpalaverit järjestetään keväällä. Paikalla ovat mm. luokanopettaja, kuraattori, erityisopettaja ja oppilaanohjaaja. (ks. 2.1. Siirtopalaverien järjestäminen nivelvaiheissa) Kuudesluokkalaiset käyvät tutustumassa yläkouluun keväällä. Vierailuista vastaa oppilaanohjaaja ja mukana voi olla tukioppilaita. Uusille 7.-luokkalaisille järjestetään ryhmäytymispäivä elokuussa. Ryhmäytyminen edistää uuteen luokkaan sopeutumista. 2.5. Siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle Päättöluokkalaisilla on viikoittaiset oppilaanohjauksen oppitunnit. Oppilaat tapaavat ohjaajansa myös henkilökohtaisissa tapaamisissa. Perheohjauksessa oppilaanohjaaja tapaa päättöluokkalaisen ja huoltajat. Tätä työtapaa käytetään mm. silloin, kun nuorella on erityisen tuen tarve. Työelämään tutustuminen eli TET-jakso kestää yleensä kaksi viikkoa 9. luokalla. TET-jakso pyritään järjestämään jo syyslukukaudella, jotta se hyödyttäisi mahdollisimman paljon koulutuspaikan valintaa. Kunnittain tai kouluittain järjestetään koulutusmessut, jossa lähialueen oppilaitokset voivat esittäytyä niin nuorille kuin heidän huoltajilleenkin. Koulutusmessujen yhteydessä tai erikseen järjestetään myös vanhempainiltoja, joissa selvitellään jatko-opintoja ja yhteishakua. Päättöluokkalaiset vierailevat myös toisen asteen koulujen järjestämissä avoimien ovien päivissä omien valintojensa mukaan. Toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat ja tuutorit voivat vierailla oppilaanohjauksen tunneilla päättöluokissa. Erityisen tuen tarpeessa oleville päättöluokkalaisille järjestetään aina tarvittaessa koulutuskokeilu. Oppilaanohjaaja informoi sekä päättöluokkalaisia että heidän huoltajiaan TET:ista, tutustumiskäynneistä, valinnaisista aineista, koulutusmessuista, vanhempainilloista sekä yhteishausta. Oppilaanohjaaja hoitaa yhteishaun käytännön järjestelyt. Samoin hän hoitaa lukioiden ainevalintojen ohjaamisen ja pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin valmentamisen. Ennen lukuvuoden loppua päättöluokkalaisille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan opiskelupaikan vastaanottamisesta ja toimimisesta siinä tapauksessa, että nuori jää vaille opiskelupaikkaa. 2.6. Jälkiohjaus Yhteishaun tulosten selvittyä oppilaanohjaaja on yhteydessä niihin oppilaisiin, jotka jäivät ilman jatko-opiskelupaikkaa. Yhteistyössä huoltajien kanssa haetaan ratkaisua tilanteeseen. Oppilaita kannustetaan mm täydennyshakuun. Yhteistyötä tehdään myös kunnan etsivän nuorisotyön kanssa (ks. 7.2. Nuorten työpajat). Kunnan etsivä nuorisotyö seuraa opiskelupaikatta jääneiden tilannetta.
8 3. Uraohjausprosessi ammatillisella toisella asteella 15.2.2010 URAOHJAUSPROSESSI AMMATILLISELLA TOISELLA ASTEELLA Ennen opintojen alkua alkaessa aikana päättyessä päätyttyä Peruskoulut Muut oppilaitokset Nuorten työpajat TE-toimisto Valmentavat opinnot Vakuutusyhtiö Muut tahot Tutustumisjaksot Yleisinfot Opintoneuvonta Hakuja valintaneuvonta Oppilaitokseen hakeminen ja valinta Useamman tutkinnon yhtäaik. suorittaminen Asuntolapaikat 1. vuosi 2. vuosi 3.(/4.) vuosi HOPS/HOJKS Lähtötilanne Alustava urasuunnitelma opiskelijalähtöisesti Työelämän pelisäännöt Oman ammattialan perusvalmiudet ja ammatti-identiteetti Työssäoppimisjakso ja näyttö opintoihin ohjaus kesätyöt HOPS/HOJKS Ammatillisen osaamisen kehittäminen Kohti työelämää 1 Työssäoppimisjakso ja näyttö Urasuunnitelman Täsmennys Kesätyöt HOPS/HOJKS Kohti työelämää 2 (työllistyminen) Työssäoppimisjakso ja näyttö Ammattiidentiteetin vahvistaminen Ura- / jatkosuunnitelman Päivittäminen Opinto- ja uraohjaus Ammatillinen kasvu ja elämän hallinta Jatkokoulutus Työelämä Yrittäjyys TE-toimisto Nuorten työpajat Muut yhteiskunnan Tukipalvelut Varusmies-/ siviilipalvelus Mahis työhön projektin mallista muokattu. Ennen opintojen alkua keskeistä on oppilaitosten ja muiden nivelvaiheen toimijoiden välinen yhteistyö. Tällä on tarkoitus turvata hakijoille oikeat koulutuspolut. Ammatillisissa perustutkinnoissa opinto-ohjausta sisältyy opintoihin vähintään 1,5 ov. Ohjauksessa korostuvat opiskelutaitojen harjaannuttaminen, ammatillinen suuntautuminen, oman ammattiylpeyden ja ammatti-identiteetin kehittyminen, työelämään sijoittumisen suunnittelu sekä jatkoopintomahdollisuuksien kartoittaminen. Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjauksella edistetään valinnaisuuden, joustavuuden ja monimuotoisuuden toteutumista opinnoissa. Koulutuksen aikana on esim. mahdollisuus opiskella kaksi toisen asteen tutkintoa samanaikaisesti. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Hopsiin kirjataan mm. aiemmin hankittu osaaminen. Tällä toimenpiteellä voidaan lyhentää opiskeluaikaa, kun opiskellaan vain se mitä ei vielä osata. Koko opintojen ajan kestävän uraohjauksen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja koulutuksesta, työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista. Opiskelijoita perehdytetään myös kansainvälisiin opiskelu- ja työssäoppimisen mahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin työelämässä. Opiskelijoiden lähimpiä ohjauksen henkilöitä ovat ryhmänohjaajat, jotka tutustuttavat opiskelijan opintoihin, omaan oppilaitokseen ja koulun käytänteisiin. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa koko
9 opintojen ajan ja päivittää yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS). Opiskelijatuutorit ovat opiskelijoiden vertaistukena koko opintojen ajan, mutta ennen kaikkea opintojen alkuvaiheessa. Kaikki opettajat auttavat opiskelijoita opintojen eteenpäin viemisessä. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijaa ohjaavat sekä opettaja että työpaikkaohjaaja. Opintoohjaajat vastaavat ohjauksen kokonaissuunnittelusta ja antavat sekä ryhmä- että henkilökohtaista ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Oppilaitoksilla on erilaisia tapoja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi (esim. oppimisvaikeudet) ja tuen järjestämiseksi. Psykososiaalinen tuki on järjestetty mm. oppilaitoksien kuraattoreiden ja kuntien terveydenhoitajien ja psykologien kanssa yhteistyössä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oleville nuorille järjestetään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja toisena vuonna lääkärin tarkastus. Prioriteettina pidetään, että etusijalla tarkastuksissa ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. päättövaiheessa ohjauksen painopisteenä on opiskelijan ohjaaminen työelämään ja/tai jatko-opintoihin. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakeutumaan muihin yhteiskunnan tukipalveluihin (mm. nuorten työpajat). 3.1. Uraohjausprosessi ammatillisessa erityisoppilaitoksessa 15.2.2010 URAOHJAUSPROSESSI AMMATILLISESSA ERITYISOPPILAITOKSESSA Ennen opintojen alkua alkaessa aikana päättyessä päätyttyä Jatkosuunnitelman toteutuminen Peruskoulut Muut oppilaitokset Nuorten työpajat TE-toimisto Valmentavat opinnot Vakuutusyhtiö Muut tahot Tutustumisjaksot Koulutuskokeilut Yleisinfot Oppilaitokseen hakeminen ja valinta Palvelutarpeen kartoitus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi aloitus Orientaatio ja sitoutuminen HOJKS/HOPS Palvelutarpeen kartoittaminen toimenpiteiksi Tukitoimet Alustava urasuunnitelma opiskelijalähtöisesti Yksilövalmennus Elämänhallinta ja työelämän pelisäännöt Yrityskäynnit Oman ammattialan Perusvalmiudet Työssäoppimisjakso ja näyttö kesätyöt Ammatillinen kasvu HOJKS/HOPS Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnhakuvalmennus Yrityskäynnit Työssäoppimisjakso ja näyttö Urasuunnitelman täsmennys Yksilövalmennus Työtehtävään soveltuvuus: arviointi Työllistymismahdollisuuksien arviointi kotikunnissa Tukitoimet Opiskelija sidosryhmineen Työelämään valmistautuminen ja itsenäistyminen HOJKS/HOPS Tarvittavat tukitoimet Työllistyminen/ itsenäinen elämä Työssäoppimisjakso ja näyttö Opintosuoritusten ajan tasalle saattaminen Ammatti-identiteetin luominen Ura- / jatkosuunnitelman päivittäminen Koulutus Avoimet työmarkkinat Palkkatyö Tuettu työ Välityömarkkinat Työpaja/ toimintakeskus Työkeskus TE-toimisto Sosiaalitoimisto 4.-5.vuosi opintojen suorittaminen Mahis työhön projektin mallista muokattu.
10 Koulutukseen hakeutuminen Soveltuvan koulutusalan ja opiskelumuodon valinta ovat tärkeitä edellytyksiä urasuunnitelman toteutumiseksi. Työelämään ja koulutuksiin tutustumiset ja koulutuskokeilut auttavat opiskelijaa selkiyttämään uratoiveitaan. Opiskelijat tulevat ammatilliseen erityisoppilaitokseen joko suoraan peruskoulusta tai muista oppilaitoksista, työpajoilta, työ- ja elinkeinotoimiston kautta tai valmentavan opinnoista. Opiskelija toimittaa hakuvaiheessa tietoja mm. aikaisemmista opinnoistaan ja terveydentilastaan. Erityisen tuen tarve on edellytys opiskelijavalinnalle. Valintavaiheessa hakijan soveltuvuutta alan opiskeluun arvioidaan. Lisäksi kartoitetaan opiskelijan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja tukitoimien tarvetta opiskelussa. Orientaatio ja sitoutuminen Koulutuksen alussa opiskelija, huoltaja, opetus- sekä opiskelijahuollon henkilöstö sekä yksilövalmentaja tekevät yhteistyössä alkukartoituksen opiskelijan tilanteesta. Kartoituksessa hyödynnetään opiskelijavalinnassa esille tulleita tietoja, lähettävän tahon lausuntoja ja muita lähtötilannetietoja. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koulutuksen alussa ammatillisten taitojen ja työelämävalmiuksien kehittyminen painottuu työelämän pelisääntöjen ja ammattialan perusvalmiuksien hankintaan. Ammatillinen kasvu Toisena opiskeluvuotena opiskelijan ura- ja jatkosuunnitelma alkaa täsmentyä hänen ammattiosaamisensa ja ammatillisen identiteettinsä kehittyessä. Opinnot ja työssäoppimisjaksot suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan, opettajien, yksilövalmentajan ja työnantajan ja työpaikkaohjaajan kanssa.. Opintoja voidaan eriyttää tavoitteita ja sisältöjä muokkaamalla, erilaisin opetusjärjestelyin ja mm. työvaltaisella opiskelulla. Erityisen tärkeitä tässä ovat työssäoppimisen jaksot. Työelämävalmiuksiin liitetään työnhakuvalmiudet. Toisena opiskeluvuonna aloitetaan myös työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen ja yhteistyö opiskelijan kotikunnan kanssa. Työelämään valmistautuminen ja itsenäistyminen Kolmantena opiskeluvuotena uraohjaus painottuu työelämään valmistautumisen ja itsenäistymisen tukemiseen. Työssäoppimisen jaksot ja ammattiosaamisen näytöt vahvistavat opiskelijan ammattiidentiteettiä ja suuntaavat opintoja jatkosuunnitelmien mukaan. Opiskelujen loppuvaiheessa tiivistetään yhteistyötä opiskelijoiden kotipaikkakunnan työvoimaviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijan urasuunnitelma täsmentyy, ja jatkopaikan (esim. koulutus, työpaikka, tuettu työ, työpaja tai toimintakeskus) kanssa aloitetaan yhteistyötä. Yhteistyökumppaneita ovat mm. opiskelijan tulevan kotipaikkakunnan työllistymistä tukevat tahot, asumispalvelut, työ- ja elinkeinotoimisto sekä sosiaalitoimi. Jatkosuunnitelman toteutuminen Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle olisi löytynyt omien suunnitelmiensa mukainen työpaikka tai muu jatkosuunnitelmien tavoitteiden mukainen paikka, kuten opiskelu. Myös opiskelijan mahdollisesti tarvitsema yksilöllinen tuki itsenäiseen elämään varmistetaan tulevassa kotikunnassa. Yhteistyötä jatketaan tarvittaessa puolen vuoden ajan valmistumisen jälkeen sellaisen opiskelijan kanssa, joka ei ole valmistunut, jolle ei ole löytynyt jatkopaikkaa tai jonka työsuhde on katkennut.
11 4. Lukion uraohjausprosessi Lukion uraohjausprosessi Ennen opintojen alkua alkaessa aikana päättyessä päätyttyä Peruskoulut Nuorten työpajat Työvoimatoimisto Valmentavat opinnot TE-toimisto Tutustumisjaksot Yleisinfot Opintoneuvonta Hakuja valintaneuvonta Oppilaitoksiin haku ja valinta 1. vuosi 2. vuosi 3.(/4.) vuosi 1. Ryhmäytyminen 2. Lukio-opintoihin perehtyminen 3. Opinto-ohjauskurssi lukio-opinnot koulutusmahdollisuudet omat vahvuudet /kiinnostukset 4. Henkilökohtainen ohjaus opintosuunnitelma yo-tutkintosuunnitelma alustava urasuunnitelma 5. URAesittelyt/ vierailut 6. Ryhmänohjaukset 1. Opinto-ohjauskurssi jatko-opintomahdollisuudet 2. Henkilökohtainen ohjaus opinto- ja yotutkintosuunnitelma urasuunnitelman täsmentäminen 3. URAesittelyt/ vierailut 1. Henkilökohtainen ohjaus 2. Ura- ja jatko-opintosuunnitelman laatiminen 3. Abi-infot 4. URAesittelyt/ vierailut Jatkokoulutus kotimaa/ulkomaat korkeakoulut ammatillinen avoin yo/amk Työelämä Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus TE-toimisto Varusmies-/ siviilipalvelus Ennen opintojen alkua keskeistä on oppilaitosten ja muiden nivelvaiheen toimijoiden välinen yhteistyö. Tällä on tarkoitus turvata hakijoille oikeat koulutuspolut. Lukion ohjausprosessi on koko lukio-opintojen kestävä kokonaisuus, joka muodostuu lukioopintoihin perehdyttämisestä, valtakunnallisista opinto-ohjauksen kursseista sekä henkilökohtaisesta ja pienryhmämuotoisesta ohjauksesta. Opinto-ohjauksen kursseilla käsitellään tietopainotteisesti kaikille opiskelijoille yhteisiä lukio-opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyviä aiheita, kuten ylioppilastutkintoa ja korkeakouluopintojen rakennetta, sisältöjä sekä pyrkimisen käytäntöjä. Henkilökohtaisessa ja pienryhmäohjauksessa opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella omakohtaisemmin opintoja urapolkua koskevista päätöksistään ja valinnoistaan. Lukion opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan opinto- ja urasuunnittelun prosessia, minimoida lukio-opintojen tarpeetonta pitkittymistä sekä sujuvoittaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin sijoittumista. Lukioaikana opiskelija laatii kolme suunnitelmaa: lukio-opintoja koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatkoopintosuunnitelman. Oppilaitoksen eri henkilöt osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen omalla asiantuntemuksellaan.
12 Rehtorilla on kokonaisvastuu lukion opetussuunnitelman mukaisesta ohjauksen toteutumisesta. Opinto-ohjaajat vastaavat ohjauksen kokonaissuunnittelusta, opinto-ohjauksen kursseista sekä opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjaajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa: selkiyttämään opiskelutavoitteitaan suunnittelemaan lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa pohtimaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia Ryhmänohjaajien vastuulla on tiedottaa opiskelijoita ajankohtaisista asioista, seurata opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä huolehtia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Aineenopettajat antavat ohjausta omaa ainettaan koskevissa asioissa. Opiskelijatuutorit perehdyttävät uusia opiskelijoita lukion käytäntöihin ja avustavat opintosuunnitelman laatimisessa. Lukion opinto-ohjausta täydentävät oppilaitoksessa järjestettävät koulutus- ja uratapahtumat sekä vierailut yrityksiin ja oppilaitoksiin. Opiskelijoita rohkaistaan itsenäiseen tiedonhakuun Internetin välityksellä sekä saatavilla olevien hakuoppaiden avulla. Alueen lukioissa on erilaisia toimintamalleja opiskelijan erityisen tuen järjestämiseksi. Tuen avulla edistetään opintojen etenemistä ja valmistumista. Aikuislukiossa ja lukioiden aikuislinjalla voi myös suorittaa koko lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Lisäksi on mahdollista yksittäisten kurssien opiskelu ns. aineopiskelijana. Aikuislukioon voi ilmoittautua kuka tahansa täysi-ikäinen, joka on suorittanut vähintään peruskoulun tai vastaavan oppimäärän. Aikuislukiossa ohjataan jokaista ainevalinnoissa ja opinto-ohjelman tekemisessä yksilöllisesti. Ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin liittyvistä teemoista pidetään ohjausinfotilaisuuksia. Alle 18-vuotiaana aikuislukioon voi päästä vain erityissyistä, mutta alle 18-vuotiaat toisen asteen opiskelijat voivat suorittaa aikuislinjan kursseja, kun opiskelija sopii asiasta oman lähettävän oppilaitoksen opinto-ohjaajan kanssa. Aikuislukioon ilmoittaudutaan yleensä elokuussa, jolloin järjestetään myös aikuislukion opiskeluun liittyviä ohjausinfoja. Opinnot on kuitenkin mahdollista aloittaa myös jokaisen jakson alussa ympäri lukuvuoden. Yhdessä aikuislukion ohjaajan kanssa opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelu- ja opinto-suunnitelma 5. Useamman tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen Useamman tutkinnon yhtäaikaisesta suorittamisesta kerrotaan perusopetuksen 9. luokan oppilaanohjaustunneilla. Lisäksi asiasta tiedotetaan mm. vanhempainilloissa, toisen asteen oppilaitosten avoimissa ovissa, koulutusmessutapahtumissa ja muissa infotilaisuuksissa. Opiskelija voi lukea hyväksi toisen asteen opintoihin muualla kuin omassa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Opiskelijan yksilölliseen opinto-ohjelmaan kuuluvat opinnot voivat olla myös muualla kuin lukiossa tai ammattiopistoissa suoritettuja opintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai kansalais- ja työväenopisto-opinnot. Oppilaitoksittain vaihtelee, miten ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen yhtäaikainen suorittaminen on järjestetty. Suurimmassa osassa oppilaitoksia opetus on jaksotettu, jolloin lukuvuoden aikana vuorottelevat ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen jaksot.
13 Hakeutuminen yhdistelmäopintoihin vaihtelee oppilaitoksittain. Joissakin oppilaitoksissa hakeutuminen tapahtuu jo yhteishakuvaiheessa. Joissakin oppilaitoksissa opintoihin ilmoittaudutaan opiskelupaikkaa vastaanotettaessa tai opintojen alettua syyslukukaudella. Joissakin oppilaitoksissa opiskelijat ilmoittavat kesäkuussa halukkuutensa lukio-opintoihin samalla, kun ottavat opiskelupaikan vastaan. 6. Harrastustoiminta Harrastustoimintaa tuottavat pääsääntöisesti kolmannen sektorin kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa harjoittavat paikallisyhdistykset sekä järjestöt. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tuottamat harrastus ja vapaa-ajan toimintamahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa, kun nuori kehittää sosiaalisia valmiuksiin ja aktiivista kansalaisuuttaan. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa nuorille kehittyy yhteisöllisyydestä kumpuavan sosiaalisen pääoman eri muotoja, joista korostuvat luottamus, vastavuoroisuus ja sosiaaliset taidot. Kolmas sektori on myös laaja-alainen ei-tutkintoon johtavien koulutuksien ja osaamisen tuottaja. Joissain tapauksissa ei-tutkintoon johtava koulutus on yksi väylä tutkintoon johtavaan kouluttautumiseen. 7. Nuori ilman opiskelupaikkaa Jos nuori jää ilman koulutuspaikkaa toisen asteen yhteishaussa, hän ottaa yhteyttä edelliseen opintoohjaajaan, yhteishaussa haettuun oppilaitokseen tai työ- ja elinkeinotoimistoon. (Ks. 2.6 Jälkiohjaus) Oppilaan-/ opinto-ohjaajalla on tieto siitä, onko hakija varasijalla johonkin koulutukseen hakutoiveista. Kesän täydennyshaku on seuraava vaihtoehto saada koulutuspaikka. Tietoa vapaista opiskelupaikoista ja täydennyshausta saa työ- ja elinkeinotoimistosta, Opetushallituksen Koulutusnettihakupalvelusta www.koulutusnetti.fi tai suoraan oppilaitoksista. Valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin voi parantaa esimerkiksi hakeutumalla vuoden kestävään perusopetuksen lisäopetukseen, ammattistarttiin (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus) tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen. Näissä koulutuksissa voi korottaa perusopetuksen arvosanoja ja kehittää valmiuksiaan jatko-opintoihin. Mikäli nuori jää ilman opiskelupaikkaa ja kaipaa apua ammatinvalinvalinnassa, voi hän ottaa yhteyttä lähimmän työ- ja elinkeinotoimiston nuortenneuvojaan tai ammatinvalintapsykologiin.
14 8. Valmistavien koulutusten uraohjausprosessi 15.2.2010 Valmistavat koulutukset URAOHJAUSPROSESSI Ennen opintojen alkua alkaessa aikana päättyessä päätyttyä Peruskoulut Muut oppilaitokset Nuorten työpajat TE-toimisto Vakuutusyhtiö Muut tahot Tutustumisjaksot Yleisinfot Opintoneuvonta Koulutuskokeilut Asuntolapaikat Oppilaitokseen haku- ja valintaneuvonta Hakeminen ja valinta HOPS/HOJKS Lähtötilanne Alustava koulutus- ja urasuunnitelma opiskelijalähtöisesti Oppilaitosyhteisössä toimiminen Opiskelijapalveluihin perehdyttäminen Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen Kuntoutumisen niveltyminen opintoihin (HOJKS) HOPS/HOJKS Säännöllinen päivittäminen tehostettu henkilökohtainen ohjaus Tietoa eri ammateista ja opiskelumahdollisuuksista Jatkokoulutusvaihtoehtojen selvittäminen Kielitaidon vahvistaminen (MAVA) Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin perehdyttäminen (MAVA) HOPS/HOJKS Työelämään tutustuminen Koulutukseen haku Ura- ja jatkosuunnitelma Opinto- ja uraohjaus Tiedonsiirto jatko-opintojen valinnoista päättäville Opiskeluvalmiuksien, oman elämänhallinnan ja jatkosuunnitelman vahvistuminen Koulutuspaikan varmistaminen Jatkokoulutus Työelämä Ohjaus tarvittaessa Täydennys-/ lisähakuun TE-toimisto Nuorten työpajat Muut yhteiskunnan tukipalvelut Varusmies-/ siviilipalvelus Valmistaviin koulutuksiin kuuluvat ammattistartit (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, perusopetuksen lisäopetusluokat (Kymppiluokka, Askel eteenpäin, Jatkoaika), maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA), talouskoulu ja ammatilliseen kouluutkseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (mm. Nivel-luokka) sekä aikuisten perusopetus ja kotoutumiskoulutus aikuislukioissa. Näistä koulutuksista saa kolme (3) valintapistettä yhteisvalinnassa ammatilliseen koulutukseen haettaessa (lukuun ottamatta aikuisten perusopetusta ja kotoutumiskoulutusta). Ammattistartti koulutus on tarkoitettu peruskoulun päättäneelle 16 18-vuotiaalle nuorelle, joka ei ole saanut toisen asteen koulutuspaikkaa, jolle ei ole vielä selkiytynyt käsitys ammatin valinnastaan tai joka haluaa parantaa valmiuksiaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Koulutuksessa on tavoitteena: selkeyttää ammatillisia koulutus- ja urasuunnitelmiaan löytää itselleen sopiva koulutusala tutustua käytännönläheisesti eri ammatteihin ja työtehtäviin vahvistaa ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen tarvittavia opiskelutaitoja korottaa joitakin peruskoulun arvosanoja. Perusopetuksen lisäopetuksen eli lisäluokan tavoitteena on, että oppilas pystyy varmistamaan itselleen jatko-opiskelupaikan ja parantamaan perusopetuksen päästötodistuksen arvosanoja. Lisäksi
15 oppilas omaksuu niitä asennevalmiuksia, taitoja ja tietoja, joita tulevissa opinnoissa tarvitaan. Perusopetuksen lisäopetus on ensisijaisesti tarkoitettu samana tai edellisenä vuonna perusopetuksen päättötodistuksen saaneille nuorille, jotka eivät ole päässeet pyrkimäänsä jatkokoulutuspaikkaan. Koulutus kestää yhden lukuvuoden. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille maahanmuuttajille. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy koulutuksen jälkeen seuraamaan opetusta ja suoriutumaan tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Talouskoulu on kotitalousopetusta, jossa tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa monipuoliset valmiudet oman kotitalouden hoitamiseen tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti, turvallisesti ja luovasti. Hän kehittyy aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi ja pystyy suunnittelemaan omaa uraa ja ammatinvalintaa. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I ja II) on tarkoitettu vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistukea tarvitseville opiskelijoille. Valmentava I valmentaa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen. Keskeistä on oppimisvalmiuksien lisääminen ja eri koulutusaloihin sekä ammatteihin tutustuminen, myös peruskoulun arvosanojen korottaminen voi olla mahdollista. Pituudeltaan valmentava I on yleensä yhden lukuvuoden mittainen. Valmentava II:n yhteydessä keskitytään harjoittamaan työhön ja itsenäiseen elämään vaadittavia taitoja. Koulutuksen kesto vaihtelee yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Aikuisten perusopetusta tarjoavat aikuislukiot. Opintoihin osallistuvat opiskelijat, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta. Yläikärajaa ei ole. Opiskelijoilla voi olla peruskoulu kesken tai heillä voi olla erilaisten syiden takia vakavia puutteita perustiedoissa ja -taidoissa. Aikuisten perusopetuksessa opiskelija voi suorittaa koko perusopetuksen päättötodistuksen joustavasti 1 3 vuodessa riippuen opiskelijan lähtötasosta ja tarpeista. Aikuisten perusopetukseen osallistuu suomalaisten lisäksi maahanmuuttajia, sekä aikuisia että nuoria, jotka opiskelevat suomen kieltä ja yhteiskuntaan integroivia aineita kotoutumiskoulutuksessa.
16 Nuorten työpajat 15.2.2010 Kuuma alueen (Mäntsälä, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Nurmijärvi) Nuorten työpajojen uraohjausprosessi Ennen asiakkuutta Sopimusten teko Pajajakson aikana Jatkosuunnitelma ja arviointi LÄHETTÄVÄT TAHOT Työ- ja elinkeinotoimisto Sosiaalitoimi Koulut ja oppilaitokset Poliisi Puolustusvoimat Nuorisotyö Nuori hakeutuu itse Huoltajat/läheinen Työvoimanpalvelukeskus Terveydenhuollon eri yksiköt Vakuutusyhtiöt Etsivänuorisotyö Kriminaalihuolto 3. Sektori Projektit TYÖPAJA Asiakaslähtöisestä näkökulmasta: - Palvelu- ja uraohjaussuunnitelma - Sosiaalinen vahvistaminen ja elämäntaitojen parantuminen -Työelämän pelisäännöt - Opiskeluvalmiuksien ja oppimistaitojen kehittyminen - Jatkosuunnitelma ja arviointi Yhteiskunnan näkökulmasta: - Syrjäytymisen ehkäisy - Nuorisotyöttömyyden aleneminen - Tukitoimien tarpeen pieneneminen Työpajatoiminnot (kts. oman alueen palvelut) -Puu-, auto-, metalli-, käsityö-, ja mediapaja - Kahvila- ja palvelutuotannonpaja - Seinätönpaja - Etsivänuorisotyö - Terveydenhuollon palvelut - ohjaus ja suorittaminen - Työhön valmennus ja yritysyhteistyö - Kuntouttava työtoiminta SIJOITTUMINEN Avoimet työmarkkinat Opiskelemaan Oppisopimus Työharjoittelu Työkokeilu Koulutuskokeilu Kuntouttava työtoiminta (pajatoiminnan ulkopuolinen) Armeija/siviilipalvelus Eläkkeelle Terveydenhuollon toimenpiteisiin Seuranta YHTEISTYÖTAHOT Työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaalitoimi, koulut ja oppilaitokset, seurakunta, poliisi, puolustusvoimat, nuorisotyö, kaupungin/kunnan eri yksiköt, terveydenhuollon eri yksiköt, kriminaalihuolto, 3. sektori, pajaverkosto, KELA, vanhemmat/läheiset, yritykset, ammattiliitot ja oppisopimuskeskus Työpajatoiminnan tavoitteena on, että nuori vahvistuu sosiaalisesti, saa lisää elämänhallinnan taitoja sekä siirtyy avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan. Lisäksi nuori voi sijoittua tuettuun työtoimintaan, oppisopimuskoulutukseen, työ- ja koulutuskokeiluihin, työharjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan, armeijaan tai siviilipalvelukseen, terveydenhuollon eri toimenpiteisiin (tai eläkeselvittelyihin). Nuoren sijoittumista seurataan pajajakson jälkeen 25 29-vuotiaaksi.
17 8.1. Nuorisokeskuksen uraohjausprosessi, case Järvenpää 15.2.2010 NUORISOKESKUKSEN URAOHJAUSPROSESSI, Järvenpää LÄHETTÄVÄT TAHOT Työ- ja elinkeinotoimisto Sosiaalitoimi Koulut ja oppilaitokset Poliisi Puolustusvoimat Nuorisotyö Huoltajat Nuori hakeutuu itse YHTEISTYÖTAHOT Työ- ja elinkeinotoimisto Sosiaalitoimen eri yksiköt Oppilaitokset Terveyspalvelut Kela Alueen yritykset Kaupungin eri yksiköt Etsivänuorisotyö NUORISOKESKUS Asiakkaina 16 25 vuotiaat järvenpääläiset nuoret Kasvun ja oppimisen tuki Työelämän valmiudet Terveydenhuollon palvelut Ohjaamon palveluohjaus, etsivänuorisotyö, nuorten työpajat, nuorisoneuvola, joustavan opetuksen 9. luokka, numeronkorotusluokka ja oppisopimus Asiakaslähtöisestä näkökulmasta palvelu- ja uraohjaussuunnitelman laatiminen ja toimenpiteiden aloittaminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä elämän tilanteen parantuminen Yhteiskunnan näkökulmasta syrjäytymisen ehkäisy, nuorisotyöttömyyden aleneminen ja tukitoimien tarpeen pieneneminen Etsivän nuorisotyön jälkiseuranta SIJOITTUMINEN Avoimille työmarkkinoille Opiskelemaan Oppisopimukseen Työharjoitteluun Tuettuun työllistymiseen Nuorten koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämisestä aiheutuvaa sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa ehkäisee mm. yhteiskuntatakuu. Järvenpään kaupungin Nuorisokeskuksen palveluihin ohjautuu 16 25-vuotiaita järvenpääläisiä nuoria pääsääntöisesti sosiaalitoimen eri yksiköistä, työ- ja elinkeinotoimistosta, kouluista ja oppilaitoksista, puolustusvoimista sekä entistä enemmän nuoret hakeutuvat itse Nuorisokeskukseen. Nuorisokeskuksen palvelu- ja uraohjausprosessissa ohjaamon palveluohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä ja/tai työpajan yksilöohjaaja toimivat nuoren henkilökohtaisena ohjaajana. Etsivänuorisotyö jatkaa jälkiseurantaa, kun nuori poistuu varsinaisesta palveluprosessista. Nuorisokeskus pitää sisällään kolme nuorten työpajaa, nuorisoneuvolan, ohjaamon palveluohjauksen, etsivän nuorisotyön, joustavan perusopetuksen 9. luokan sekä numeronkorotusluokan. Nuorisokeskuksen ohjaus-, neuvonta- ja tiedotuspalvelujen tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistaminen, työ- ja opiskeluvalmiuksien kohentuminen sekä elämänhallinnan parantuminen. Ohjauksen uutena työmuotona on myös hakeva ja etsivä ohjaustyö, jonka tarkoituksena on tavoittaa paremmin sellaisia asiakkaita, jotka vierastavat muodollisia ohjauspalveluita. Ohjaustoiminta tähtää myös kolhiintuneen identiteetin muokkaantumiseen ja uuden identiteetin rakentumiseen. Ohjaustoimintaan liittyy lähes aina erilaisten tukitoimien tarpeen selvitys sekä toi-
18 menpiteiden aloittaminen osana kokonaisvaltaista uraohjausprosessia. Nuorisokeskuksen nuorisoneuvola vastaa asiakkaiden terveystarkastuksista ja terveydenhuollon tukitoimista. 9. Jos toisen asteen opinnot keskeytyvät Syystä tai toisesta toisen asteen opinnot voivat keskeytyä. Tällöin ohjausta antavat mm. oppilaitosten opinto-ohjaajat, työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstö sekä nuorten työpajojen ohjaajat. Tarkoituksena on ohjata opintonsa keskeyttänyttä löytämään uusi opiskelupaikka, työpaikka tai muuta elämäntilanteeseen sopivaa toimintaa. Kuntien etsivä nuorisotyö auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa vastauksia nuoren mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. 10. Toisen asteen koulutuksesta eteenpäin (nivelvaihe) Toisen asteen koulutuksesta tai työpaikoilta eteenpäin on mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinotoimiston palveluja. Tavoitteena on tässä vaiheessa työllistyä tai saada koulutuspaikka. Työpaikan löytymisessä on työ- ja elinkeinotoimiston palvelut tärkeitä mm. www.mol.fi sivusto. Työ- ja elinkeinotoimiston arvioidessa, ettei se kykene tarjoamaan opinnot keskeyttäneelle nuorelle kohtuullisessa ajassa muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä, laaditaan nuorelle lakisääteinen aktivointisuunnitelma yhdessä nuoren, TE-toimiston ja kunnan edustajan kanssa. Kuntouttava työtoiminta voi olla osa aktivointisuunnitelmaa. Kuntouttavaan työtoimintaan nuori osallistuu 1 5 päivänä viikossa, 4 6 tuntia kerrallaan. Siihen on mahdollista sisällyttää tarvittaessa muita sosiaali- ja terveyspalveluja ja sen päämääränä on tukea nuorta uudelleen opiskelun, työharjoittelun tai työn pariin. Jatko-opintoihin hakeutuessa voi hyödyntää oppilaitosten infoja, oppaita ja erilaisia tilaisuuksia kuten koulutusmessuja. Oppilaitoksissa voi vierailla mm. avoimien ovien aikoihin tai erikseen ohjaushenkilöstön kanssa sovittaessa. Haku jatko-opintoihin tapahtuu useimmiten sähköisesti. 11. Johtopäätöksiä Näitä prosessikuvauksia tehdessä on päästy hedelmälliseen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Mitä enemmän asioita pohditaan, sitä näkyvämmäksi tulevat kehittämistarpeet ohjauksen kentällä. Tämän prosessin aikana on noussut esiin mm. työpajojen tarve opinto-ohjaajan resursointiin, jotta urasuunnittelu ja koulutusvalinnat kohdentuisivat yksilön näkökulmasta kohdalleen. Ohjauksen parissa toimijoita on monella tasolla ja eri hallinnonalojen sekä sidosryhmien keskinäinen yhteistyö on jäsentymätöntä Keski-Uudenmaan alueella. Yhteistyömuotojen edelleen kuvaaminen ja kehittäminen edistäisivät mm. ohjauksen tehokkuutta ja lisäisivät ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta. Aikuiskoulutuksen osalta ohjaus on myös tässä mallissa kuvaamatta ja kaipaisi selkeää prosessikuvausta. Jäsentynyt ohjaus nopeuttaa opintojen etenemistä ja selkeyttää opiskelijan oppimis- ja uratavoitteiden saavuttamista.
19 Perusopetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö on vakiintunut. Alueella on jo vakiintuneita yhteistyömuotoja, joita vuosittain uudistetaan. Asioita hoidetaan yhteistyössä, ja toimijoiden välille on luotu selkeät mallit, jotta mm. uusi henkilöstö voi jatkaa organisaatioiden välistä toimintaa mahdollisimman saumattomasti. Kaikesta kehittämisestä ja toiminnan edistymisestä sekä hyvästä yhteistyöstä kiitos kuuluu toimijoille. Jokainen ohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevä henkilö tekee työtä sydämellään. Tekstit: Elisa Vuorenmaa, koulutuskoordinaattori, Keski-Uudenmaan aikuislukio Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Jaana Nevalainen, erityissosiaaliohjaaja, Tuusulan kunta Juha Saurama, Nuorisokeskuksen päällikkö, Järvenpään kaupunki Marjukka Saarinen, opinto-ohjaaja, Keuda Nurmijärvi Marko Väisänen, opinto-ohjaaja, Seurakuntaopisto Merja Juhala, opinto-ohjaaja, Keravan lukio Mirja Pitkänen, opinto-ohjaaja, Keuda Järvenpää Pirkko Haatainen, opinto-ohjaaja, Keuda Tuusula Päivi Järvinen, apulaisrehtori, Järvenpään aikuislukio Raija Tikkanen, opinto-ohjaaja, Sipoonlahden koulu, Sipoon kunta Sanna Mäkinen, opinto-ohjaaja, Järvenpään lukio Sirpa Koppinen, opinto-ohjaaja, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Sirpa-Liisa Takalampi, opinto-ohjaaja, Nurmijärven yhteiskoulu, Nurmijärven kunta Virpi Lindstedt, päiväkodin johtaja, Klaavonkallion päiväkoti Maininki, Tuusulan kunta