RAJAKADUN LIIKENNESUUNNITELMA RAPORTTI 24.5.2013

RAJAKADUN LIIKENNESUUNNITELMA RAPORTTI 24.5.2013

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Suunnittelualue ja työn tavoitteet... 1 1.2 Liikennemäärät... 2 1.3 Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily... 3 1.4 Onnettomuudet... 3 2 NYKYTILANTEEN LIIKENNEONGELMAT 4 2.1 Liikenteen toimivuus... 4 2.2 Muita kehittämistarpeita... 5 3 VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 6 3.1 Sepänkadun risteys... 6 3.1.1 VE1: ryhmittymiskaistojen rakentaminen ja valo-ohjauksen muutokset... 6 3.1.2 VE2: kiertoliittymä... 8 3.2 Puistokadun risteys... 10 3.2.1 VE1: parantaminen liikennevalo-ohjattuna risteyksenä... 10 3.2.2 VE2: kiertoliittymä... 12 3.3 Muita henkilöautoliikenteen parantamistoimenpiteitä... 13 3.4 Bussiliikenne... 14 3.5 Kävely ja pyöräily... 15 4 VAIHE II: RAJAKADUN LISÄKAISTAT 16 4.1 2+2-kaistainen bulevardi... 16 4.2 2+1-kaistainen vaihtoehto... 18 5 LIIKENNESUUNNITELMA 19 6 LIITTEET 21 LIITE 1: Rajakadun liikennesuunnitelma, vaihe I... 21 LIITE 2: Sepänkadun liikennesuunnitelma Rajakatu Viitaniementie, vaihe I. 21 LIITE 3: Rajakadun liikennesuunnitelma, vaihe II... 21 LIITE 4: FORE-kustannusarviot, vaihe I... 21 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja työn tavoitteet Rajakadun liikennesuunnitelmassa on kartoitettu nykytilanteen liikenteelliset ongelmat ja laadittu parannustoimenpide-ehdotukset Rajakadulle välille Puistokatu Sepänkatu. Henkilöautoliikenteen ongelmakohtia ja parantamistoimenpiteitä on arvioitu Paramics-simuloinnein. Lisäksi on hyödynnetty mm. kaupungin keräämiä asukaspalautteita. Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on ollut nykyisten henkilöautoliikenteen ruuhkien vähentäminen Rajakadulla lähitulevaisuudessa (vaihe I). Henkilöautoliikenteen lisäksi on huomioitu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamismahdollisuudet. Myöhempää tulevaisuutta varten on laadittu alustava suunnitelma Rajakadun laajemmaksi kunnostamiseksi ja lisäkaistojen rakentamiseksi (vaihe II). Rajakadun lisäksi on tarkasteltu Sepänkadun Viitaniementien pään pyöräily- ja kävely-yhteyksien parantamismahdollisuuksia ja pysäkkijärjestelyjä. Tarkastelualue on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Suunnittelualue. 1

LÄHTÖKOHDAT 1.2 Liikennemäärät Suunnittelualueen liikennemäärät on arvioitu kaupungin laatimien maastolaskentojen ja liikennevalokojelaskentojen perusteella. Osa liikennevirroista on jouduttu arvioimaan asiantuntija-arvioina (esim. Aatoksenkadun liikennemäärät). Nykytilan ruuhkatuntien liikennemäärät on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 2. Nykyliikennemäärät ruuhkatunteina. 2

1.3 Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily Rajakadulla kulkee useita linja-autoliikenteen linjoja keskustan ja Taulumäen suuntiin. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta Rajakadun ammattioppilaitos on merkittävä matkakohde. Linjaautoliikenteen pääreitit, pysäkit ja vuoromäärät iltaruuhkassa on esitetty seuraavassa kuvassa. Rajakadun suuntaisen kävelyn ja pyöräilyn pääreitti (yhdistetty jalankulku ja pyöräily) kulkee Rajakadun pohjoispuolella. Keskustan puolella on lisäksi kapeampi jalkakäytävä. Suojatiet ovat pääosin liikennevaloliittymien yhteydessä. Aatoksenkadun kohdalla on ohjaamaton suojatie. Sepänkadun risteyksessä suojatie ylittää Sepänkadun Viitaniementien puoleisen tulohaaran. Tulohaaran suojatie on valo-ohjauksen kannalta ongelmallinen ja vaikeasti hahmotettavissa, koska se sijaitsee kaukana risteysalueesta. 1.4 Onnettomuudet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueella on tapahtunut useita onnettomuuksia (80 kpl) viime vuosina (2008 2012). Kävelijöiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksia (11 kpl) on suhteellisen vähän verrattuna peltikolareihin. Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut neljässä vuodessa 6 kappaletta, joista kolmessa osapuolena on ollut pyöräilijä ja kahdessa mopo. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole tapahtunut viime vuosina. Onnettomuudet keskittyvät odotetusti risteyksien läheisyyteen. Onnettomuuksia on ollut erityisesti Sepänkadun ruuhkaisessa risteyksessä, jossa valo-ohjauksen sekavaihe ja Viitaniementien puolen tulohaaran suojatiejärjestelyt lisäävät onnettomuusherkkyyttä. Risteyksen onnettomuudet näyttävät painottuvan risteyksen keskelle kohtaan, jossa Viitaniementien suunnasta vasemmalle kääntyvät odottavat sopivaa väliä vastaan tulevasta liikenteestä. Myös Tapionkadun risteyksessä on ollut useita henkilöauto-onnettomuuksia Nisulankadun suuntaan. Kuva 3. Linja-autoliikenne ja iltaruuhkan vuoromäärät. Kuva 4. Liikenneonnettomuudet 2008 2012. 3

2 NYKYTILANTEEN LIIKENNEONGELMAT 2.1 Liikenteen toimivuus Rajakadun liikenteen suurimmat ongelmat ovat Puistokadun ja Sepänkadun risteyksissä iltaruuhkan aikana. Puistokadun risteyksessä merkittävin ongelma on Taulumäen suunnasta vasemmalle Puistokadulle kääntyvä liikenne (iltahuipputunnissa 350 400 ajon/h). Suunnalle ei riitä vihreää aikaa, koska Rajakadulta Taulumäen suuntaan menevä liikenne on myös vilkasta. Vasemmalle kääntyvä liikenne jonoutuu voimakkaasti, ja jonot yltävät Taulumäentien risteykseen. Risteyksen jonoutuminen haittaa myös bussiliikennettä (erityisesti Taulumäen suunnasta keskustaan vasemmalle kääntyvät linjat). Sepänkadun risteyksessä Sepänkadun vilkkaat sivusuunnat aiheuttavat ongelmia. Risteyksessä on paljon kääntyviä liikennevirtoja. Valo-ohjauksessa vasemmalle kääntyminen on vaikeaa sekavaiheissa (ei nuolivaloa, vasemmalle kääntyjä joutuu väistämään vastaantulijoita). Tärkeimmille suunnille (Sepänkatu keskustasta, Rajakatu Taulumäen suunnasta) on järjestetty ns. jälkivihreä, jonka aikana vasemmalle pääsee kääntymään ilman vastaantulijoita. Iltaruuhkassa erityisesti Nisulankadun suunta jonoutuu voimakkaasti. Jonot voivat yltää yli Pitkäkadun risteyksen. Vastakkaisen Taulumäen tulosuunnan vasemmalle kääntyvien pakollinen jälkivihreä lyhentää Nisulankadun suunnan vihreää ja heikentää Nisulankadun suunnan toimintaa. Taulumäen suunnasta liikenne jakautuu tasaisemmin suoraan menevälle ja vasemmalle kääntyvälle kaistalle, mikä vähentää jonoutumista. NYKYTILANTEEN LIIKENNEONGELMAT Viitaniementien suunnasta Taulumäen suuntaan kääntyminen on erityisen vaikeaa. Ongelmaa ja koko risteyksen välityskykyä heikentää se, että pysäytysviiva on kaukana risteysalueesta johtuen Nisulankadun alittavan alikulkuyhteyden järjestelyistä. Ruuhkaisuus ja sekavaiheet näkyvät myös onnettomuusmäärissä. Bussiliikenne kärsii heikosta toimivuudesta. Bussiliikenteen linjat osuvat kuitenkin suunnille, joilla toimivuus on huonoimpia suuntia parempi (Rajakatu Taulumäen suunnasta, Sepänkatu suoraan). Aatoksenkadun risteys toimii valo-ohjaamattomana. Iltaruuhkassa Aatoksenkadulta vasemmalle Taulumäen suuntaan kääntyminen on ajoittain vaikeaa ja viivytykset voivat kasvaa pitkiksi. Rajakadun vihreä aalto aiheuttaa tilanteen, jossa jommastakummasta Rajakadun suunnasta on tulossa liikennettä lähes koko ajan. Lisäksi syntyy tilanteita, joissa Nisulankadun suunnasta vasemmalle Aatoksenkadulle kääntyvä joutuu odottamaan sopivaa aikaväliä vastaantulevassa liikenteessä ja estää Taulumäelle päin kulkevaa liikennettä. Muissa risteyksissä toimivuus on parempi. Nisulankadun suunnasta Eeronkadulle kääntyminen (sekavaihe) voi olla ajoittain vaikeaa, mutta se ei häiritse Rajakadun toimivuutta kokonaisuutena. Tapionkadun risteyksessä ei ole merkittäviä toimivuusongelmia. Näiden risteysten väli voi kuitenkin ajoittain tukkeutua, jos kaikki Rajakatua kulkevat autot eivät ole ehtineet vihreistä läpi vihreän aallon aikana. Rajakadun ajoratapysäkki häiritsee Rajakadun vilkasta liikennettä Taulumäen suuntaan. Häiriöt ovat lyhytkestoisia, ja bussivuoroja on melko harvoin (10/h). Bussipysäkki ja Aatoksenkadulle vasemmalle kääntyvät aiheuttavat kuitenkin sen, että vilkas ja häiriöherkkä Rajakatu on ajoittain jonoutunut lähes koko pituudeltaan. Aamuruuhkassa liikenteen toimivuus on parempi, mutta Sepänkadun risteyksessä jonoutuminen on ajoittain melko voimakasta. Kuva 5. Maksimijonot simuloinnissa (iltahuipputunti nykytila). Kuva 6. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain simuloinnissa (iltahuipputunti nykytila). 4

2.2 Muita kehittämistarpeita Alla olevaan kuvaan on koottu viime vuosilta eniten asukaspalautetta saaneet liikenteelliset puutteet suunnittelualueella. Ajoneuvoliikenteen osalta yleisin palaute on koskenut Rajakadun ruuhkaisuutta. Lisäksi on tullut palautetta Sepänkadun risteyksen ruuhkautumisen aiheuttamasta Sepänkatu Rajakatu -läpiajosta Volmarinkadun ja Eeronkadun kautta. Kaupungin laatiman laskennan mukaan läpiajoa esiintyy aamuruuhkassa seuraavasti. Rajakadulta Eeronkadulle kääntyvästä liikenteestä noin 10 15 % (noin 20 ajon/h) jatkaa Volmarinkadun kautta Sepänkadulle ja edelleen Viitaniementien suuntaan. Volmarinkadun ruuhka-ajan liikenteestä noin puolet on läpiajoa Rajakadulta Sepänkadulle. NYKYTILANTEEN LIIKENNEONGELMAT Läpiajon vaikutus Volmarinkadun ruuhka-ajan liikenteeseen voi olla tätäkin suurempi iltaruuhkassa, kun Sepänkadulta Viitaniementien suunnasta vasemmalle Rajakadulle kääntyminen on ruuhkaisimmillaan. Kävelijät ja erityisesti pyöräilijät ovat toivoneet olosuhteiden parantamista Rajakadun varressa. Suunnittelualueen ulkopuolelta Taulumäentien risteyksestä on tullut paljon palautetta ajonopeuksista ja punaista päin ajosta. Eräs erityinen piirre Rajakadun liikenteessä on tonttiliittymien suuri määrä. Rajakadun varren pienkerrostalojen parkkipaikkojen liikenne kulkee tällä hetkellä suoraan pihalta Rajakadulle. Ruuhka-aikana tonteille ja tonteilta pääsy on vaikeaa, mikä on myös mainittu asukaspalautteessa. Kuva 7. Asukaspalautetta Rajakadun kehittämistarpeista. Kuva 8. Volmarinkadun läpiajoliikenne Sepänkadun suuntaan aamuruuhkassa. 5

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3 VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3.1 Sepänkadun risteys 3.1.1 VE1: ryhmittymiskaistojen rakentaminen ja valo-ohjauksen muutokset Sepänkadun risteyksen parantaminen liikennevaloliittymänä sisältää seuraavat toimenpiteet. 1. Oikealle kääntyvät ryhmittymiskaistat Rajakadun ja Nisulankadun tulosuunnille Taulumäen puoleisella haaralla ajoradan leventäminen viherkaistalle Nisulankadulla keskisaarekkeen ja Vesangantien suuntaan menevän kaistan kaventaminen. Oikealle kääntyvä kaista aloitetaan nykyisen tonttiliittymän kohdalta (tonttiliittymä suljetaan tarvittaessa, ajo Pitkäkadun kautta). Portaalien uusiminen 2. Oikealle kääntyvä ryhmittymiskaista Sepänkadulle keskustan tulosuunnalle Mahdollisimman pitkä P-alueen liittymä huomioiden, ainakin 30 m Ajoradan leventäminen viherkaistalle, keskisaarekkeen ja portaalin uusiminen P-liittymän kaventaminen ja uudelleen muotoilu 3. Vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista Sepänkadulle Viitaniementien tulosuunnalle Ajoratamaalaus, kadun varren pysäköintikielto ja tarvittaessa ajoradan leventäminen Sepänkadun ajoratapysäkkien siirto kauemmas tarvittaessa 4. Viitaniementien tulosuunnan suojatie suositellaan korvattavaksi alikulkutunnelilla Muussa tapauksessa keskisaareke suojatielle ja mielellään suojatien siirto lähemmäs Sepänkadun risteystä. Edellyttää jalankulku- ja pyöräilyväylän siirtoa Rajakadun varteen ja yhteys alikulkuun / Nisulankadun suuntaan joudutaan taittamaan mutkalle. Oikealle kääntyvien ryhmittymiskaistojen ansiosta Sepänkadun risteyksen valo-ohjauksessa voidaan ottaa käyttöön 3- tai 2-aukkoisia nuoliopastimia vilkkaille oikealle kääntyville suunnille ja luopua sekavaiheista. Järjestely johtaa monivaiheiseen ja melko monimutkaiseen valo-ohjaukseen, mutta toisaalta ohjauksesta tulee tehokas, koska kääntyviä virtoja on käytännössä kaikilla suunnilla paljon. Vasemmalle kääntyvien ohjaaminen nuolivaloin parantaa turvallisuutta. Toimivuus on iltaruuhkan nykyliikennemäärin kokonaisuutena hyvä tai vähintään tyydyttävä. Aamuruuhkassa toimivuus on parempi kuin iltaruuhkassa. Taulukko 1. Sepänkatu VE1, keskimääräisten viivytysten ja palvelutason muutokset tulosuunnittain. SEPÄNKADUN RISTEYS, iltahuipputunti TULOSUUNTA KESKIMÄÄRÄINEN AJONEUVOVIIVYTYS (S/AJON) Nykytila VE1: parannettu valoliittymä Nykytila PALVELUTASO* VE1: parannettu valoliittymä Nisulankatu 120 23 F C Viitaniementie 52 43 E E Rajakatu 28 30 D D Keskusta 35 33 D D * A = Erittäin hyvä, B = Hyvä, C = Tyydyttävä, D = Välttävä, E = Huono, F = Erittäin huono Kuva 9. VE1: Sepänkadun parantaminen liikennevaloliittymänä (ei mittakaavassa) ja alustava vaihejako Sepänkadun valo-ohjauksessa (tarkemmassa suunnittelussa vaihejärjestys on tarkistettava oikealle kääntyvien opastimien tehokkaan käytön varmistamiseksi). 6

Nisulankadun tulosuuntaa lukuun ottamatta pidempiä jonoja ei esiinny iltaruuhkassa. Nisulankadun suunnalla jonot voivat edelleen olla ajoittain pitkät, mutta ne ovat selvästi lyhyemmät kuin nykyään. Jonot mahtuvat pääsääntöisesti pidennetylle ryhmittymisalueelle ja purkautuvat yhden vihreän aikana yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Iltaruuhkan viivytykset Sepänkadun risteyksessä vähenevät selvästi. Merkittävin muutos on Nisulankadun tulosuunnalla, jossa nykyisin ylikuormittunut tilanne purkautuu. Sepänkadun risteyksen sujuvuuden paranemisen seurauksena Rajakadun muiden, Taulumäen puoleisten risteysten jonoutuminen lisääntyy, koska liikenne ei enää jonota Sepänkadun risteyksessä. Taulumäen suuntaan menevän liikenteen jonot voivat hetkittäin yltää Eeronkadun risteyksestä lähes Sepänkadun risteykseen. Muiden risteysten viivytykset eivät kuitenkaan muutu merkittävästi. VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA Toimenpiteiden välityskyvyn riittävyyttä tulevaisuudessa testattiin herkkyystarkasteluin, joissa iltaruuhkan liikennemäärää kasvatettiin tasaisesti koko tarkastelualueella. 10 15 % liikennemäärän kasvulla itse Sepänkadun risteyksen toimivuus säilyy tyydyttävänä. Eeronkadun risteyksessä välityskyky alkaa kuitenkin loppua, ja jonot häiritsevät Sepänkadun risteystä. Myös muissa risteyksissä välityskyky alkaa loppua Taulumäen suuntaan, mikä heijastuu ongelmina Sepänkadun risteykseen asti. 15 20 %:n kasvulla Rajakadun välityskyky loppuu Taulumäen suuntaan (ensimmäisenä välillä Eeronkatu Tapionkatu). Sepänkadun risteyksessä välityskyky riittäisi yksinään noin 20 25 % kasvulle, vaikka toimivuus huononee. Kuva 10. Sepänkatu VE1: maksimijonot simuloinnissa nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. Kuva 11. Sepänkatu VE1:keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain simuloinnissa nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. 7

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3.1.2 VE2: kiertoliittymä Sepänkadun risteyksen parantaminen kiertoliittymäksi on kaksivaiheinen. Nykytilanteen iltaruuhkan liikennemäärin 1-kaistainen kiertoliittymä toimii hyvin. Kiertoliittymässä on varattava tilaa kiertoliittymän muuttamiseksi kaksikaistaiseksi liikennemäärien kasvaessa. Ensisijaisia (ja helpoimpia) kiertoliittymän laajennuksia on toteuttaa Nisulankadulta oma kaista oikealle. Myöhemmin tulee tarvetta laajemmille muutoksille. Myös kiertoliittymävaihtoehdossa suositellaan alikulun rakentamista Viitaniementien puolen haaralle. Nykytilanteen iltaruuhkassa 1-kaistaisen kiertoliittymän toimivuus on hyvä. Toimivuutta parantaa tasainen liikenteen suuntajakauma (kääntyviä virtoja tasaisesti eri suunnissa). Jonoutuminen on kaikilla haaroilla vähäistä. Kiertoliittymä toimii nykyliikenteessä nykyistä ja vaihtoehdon 1 valo-ohjausta tehokkaammin. Kiertoliittymä hyödyttää erityisesti sivusuuntia. Pisimmät jonot ovat samaa tasoa, mutta keskimäärin jonot ovat lyhyemmät ja viivytykset selvästi pienemmät. Taulukko 2. Sepänkatu VE2, keskimääräisten viivytysten ja palvelutason muutokset tulosuunnittain. SEPÄNKADUN RISTEYS, iltahuipputunti TULOSUUNTA KESKIMÄÄRÄINEN AJONEUVOVIIVYTYS (S/AJON) Nykytila VE2: kiertoliittymä (1-kaistainen) Nykytila PALVELUTASO VE2: kiertoliittymä (1-kaistainen) Nisulankatu 120 25 F C Viitaniementie 52 12 E B Rajakatu 28 16 D C Keskusta 35 13 D B Kuva 12. VE2: Sepänkadun parantaminen kiertoliittymänä, 2-kaistaisen kiertoliittymän tilantarve, alkuvaiheessa 1-kaistainen (ei mittakaavassa). Kiertoliittymän ongelmana on liiankin hyvä toimivuus iltaruuhkassa verrattuna Rajakadun Taulumäen suunnan välityskykyyn. Jatkuva ja tasainen liikennevirta Taulumäelle päin jonouttaa Rajakatua Eeronkadun risteyksessä, kun aiemmin Nisulankadun suunnan jonot pääsevät helpommin Taulumäen suuntaan. Jonon hännät yltävät ajoittain lähes Sepänkadun kiertoliittymään, mutta myös purkautuvat nopeasti. Kiertoliittymässä on kuitenkin valo-ohjausta suurempi riski sille, että Eeronkadun risteyksen jonot häiritsevät Sepänkadun risteyksen toimintaa. Tämä näkyy jo nykyiltaruuhkan liikennemäärillä: jonojen yltäessä kiertoliittymään jonot kasvavat hetkittäin Nisulankadun suunnalla. Samalla Eeronkadun risteyksen Taulumäen suuntaan menevän liikenteen viivytykset kasvavat nykytilasta (15 s/ajon) ja vaihtoehdosta 1 (15 s/ajon) 23 sekuntiin /ajon. Kiertoliittymässä ei voida kontrolloida Rajakadulle pääsevän liikenteen määrää. Eeronkadun valo-ohjauksessa on pieniä säätömahdollisuuksia Taulumäelle menevän suunnan hyväksi iltaruuhkassa (vihreän jatkaminen yhtä pitkäksi kuin vastasuunta, nyt lopetetaan aiemmin yhteenkytkennän vuoksi ja liittymävälien tukkeutumisen estämiseksi). Suurempia parannuksia ei kuitenkaan voida valo-ohjauksella tehdä Rajakadun ylittävän suojatien vuoksi. Lisäksi Eeronkadun ja Tapionkadun liittymäväli voi täyttyä, jos Eeronkadun valo-ohjausta säädetään em. tavalla. Eeronkadun risteyksen jonot voivat häiritä ajoittain Rajakadun Taulumäen suunnan pysäkiltä poistuvaa bussia. Bussiliikenteen kannalta haastavampaa on kuitenkin kiertoliittymän mitoitus (telibussi varauksena olevassa 2-kaistaisessa kiertoliittymässä). Kiertoliittymän toimivuus muuttuu liikenteen kasvaessa seuraavasti. 10 % liikennemäärän kasvulla 1-kaistaisen kiertoliittymän välityskyky on kokonaan käytössä. Nisulankadun ja keskustan tulosuuntien jonot alkavat kasvaa, ja liittymää on laajennettava 2-kaistaiseksi. Myös 2-kaistaisessa kiertoliittymässä Nisulankadun tulosuunta on herkkä jonoutumaan. Nisulankatu jonoutuu helposti Rajakadulta vasemmalle keskustaan kääntyvän vilkkaan liikenteen vuoksi, koska Nisulankadun liikenne joutuu väistämään sitä. 2-kaistainen kiertoliittymä kestää (kaistajärjestelyistä riippuen) arviolta 10 15 % kasvun, jos Nisulankadulta ei saada kahta läpimenevää kaistaa Rajakadulle. Käytännössä 2-kaistainen kiertoliittymä vaatii valo-ohjausta nopeammin lisäkaistoja Rajakadulle (2+2 kaistaa tai 2+1-kaistaa Taulumäelle päin). 8

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA Kuva 13. Sepänkatu VE2: maksimijonot simuloinnissa nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. Kuva 14. Sepänkatu VE2: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain simuloinnissa nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. 9

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3.2 Puistokadun risteys 3.2.1 VE1: parantaminen liikennevalo-ohjattuna risteyksenä Liikennevaloliittymänä risteyksen välityskyvyn parantaminen on vaikeaa. Ongelmana on Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvän liikenteen ja Nisulankadun suunnasta Taulumäen suuntaan menevän liikenteen risteäminen. Vasemmalle kääntyvän suunnan vihreän pidentäminen jonouttaa Rajakadun Taulumäen suuntaan menevää liikennettä. Rajakadun ylittävän suojatien poisto helpottaisi tilannetta, mutta se on käytännössä pakollinen Puistokadun suunnan kävely- ja pyöräily-yhteyksille. Alikulkujärjestelyjä ei liittymään saa sopimaan helposti. Merkittävä parannus välityskykyyn saataisiin vain toisen Puistokadulle vasemmalle kääntyvän kaistan toteuttamisella. Tämä kuitenkin edellyttäisi toisen vastaanottavan kaistan rakentamista Puistokadulle riittävän pitkälle matkalle siihen risteykseen saakka, jonne suuri osa liikenteestä jatkaa matkaansa, eli todennäköisesti aina keskustaan saakka. Nisulankadun suunnasta suoraan menevän 2-kaistaisen osuuden jatkaminen tarjoaa lisää jonotustilaa ja kaistan jatkamisella voidaan hieman helpottaa tilannetta. Kaistan jatkaminen ei kuitenkaan ratkaise pääongelmaa. Liikennevaloliittymänä toimivuutta voidaan kuitenkin parantaa selvästi kieltämällä Puistokadulta vasemmalle Rajakadulle kääntyminen. Tällöin Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvä suunta saa lisää vihreää, koska se voi olla vihreänä yhdessä Rajakadun ylittävän suojatien kanssa koko suojatievihreän ajan. Puistokadulta vasemmalle kääntyvä suunta on kohtuullisen hiljainen (noin 50 ajon/h ruuhkassa). Kääntymissuunta palvelee lähinnä Puistokadun pohjoispään ja Tellervonkadun itäpään tuntumassa olevaa maankäyttöä. Tämä liikenne siirtyisi todennäköisimmin Puutarha- ja Yrjönkadun kautta Tapion- ja Sepänkadun risteyksiin. Seuraavassa on kuvattu toimenpiteet Puistokadun risteyksen parantamiseksi liikennevaloliittymänä. 1. Kääntymiskielto Puistokadulta vasemmalle Nykyisen vasemmalle kääntyvän kaistan poisto keskisaarekkeen / reunakivilinjan muutoksin Puistokadun ylittävän suojatien kannalta ajoradan kaventaminen oikeasta reunasta on tehokkaampi vaihtoehto 2. Rajakadun Taulumäen suuntaan menevän toisen kaistan avaaminen Aatoksenkadun jälkeen Kuva 15. VE1: Puistokadun parantaminen liikennevaloliittymänä (ei mittakaavassa) ja alustava vaihejako Puistokadun valo-ohjauksessa (Puistokadulta vasemmalle kääntyminen kielletty). 10

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA Vasemmalle kääntymiskiellon ansiosta Taulumäen tulosuunnan toimivuus paranee merkittävästi ilta- ja aamuruuhkassa. Vasemmalle kääntyvän kaistan välityskyky riittää lisävihreän ansiosta nykyliikennemäärille, eikä pitkiä Taulumäentielle yltäviä jonoja esiinny iltaruuhkassa. Viivytykset laskevat huomattavasti, kun suunta ei enää ylikuormitu. On kuitenkin huomattava, että todellisuudessa vasemmalle kääntyvä liikennemäärä voi lisääntyä toimivuuden parantuessa. Rajakadun Taulumäelle päin menevän suunnan toimivuus, viivytykset ja jonoutuminen säilyvät simuloinneissa nykyisellä tasolla. Maksimijonot ovat hetkittäin pitkät, mihin vaikuttaa myös se, että Aatoksenkadulle vasemmalle kääntyvät estävät Rajakadun suoraan menevää liikennettä. Näissä tapauksissa vihreä aalto ja vaihe jäävät hyödyntämättä täysimääräisesti, ja autot saapuvat risteykseen valon ollessa jo punaisena. Simuloinneissa ei ole huomioitu sitä, että todellisuudessa valo-ohjaus toimii nykyistä joustavammin. Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvän suunnan lisävihreästä osa siirtynee Rajakadun hyväksi vaiheeseen 1 (vaihetta 2 voidaan lyhentää, jolloin vaihe 3 suojateineen pääsee alkamaan ja loppumaan aikaisemmin). Edelleen mahdollinen toisen kaistan pidentäminen Taulumäen suuntaan parantaa tuloksia simulointiin nähden (mallinnuksessa mukana varmuuden vuoksi vain marginaalinen kaistanpidennys). Puistokadun tulosuunnan toimivuus säilyy nykyisellä tasolla. Taulukko 3. Puistokatu VE1,keskimääräisten viivytysten ja palvelutason muutokset tulosuunnittain. PUISTOKADUN RISTEYS, iltahuipputunti TULOSUUNTA KESKIMÄÄRÄINEN AJONEUVOVIIVYTYS (S/AJON) Nykytila VE1: Puistokadun vasemmalle kääntymiskielto Nykytila PALVELUTASO VE1: Puistokadun vasemmalle kääntymiskielto Rajakatu 32 33* D D* Taulumäki 75 17 F C Puistokatu 15 15 B B * Todellisuudessa viivytykset pienenevät mallia enemmän: valo-ohjaus toimii tehokkaammin ja auttaa myös Rajakadun suuntaa. Myös Aatoksenkadun risteyksen mahdollinen parantaminen alentaa suunnan viivytystä. Kuva 16. Puistokatu VE1: maksimijonot simuloinnissa nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. Parantamistoimenpide ei vaikuta muihin Rajakadun risteyksiin vastaavasti kuin Sepänkadun parannukset, koska suoraan Nisulankadun suuntaan menevä liikenne saa vihreää runsaasti jo nykyään ja pääsee esteettä Rajakadulle. Kääntymiskiellon seurauksena Tapion- tai Sepänkadun risteykseen siirtyvä liikenne (noin 50 ajon/h) ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Simuloinnissa liikenne oletettiin siirtyväksi Tapionkadulle. Ongelmia ei synny, koska Tapionkadun sivusuunta saa pitkän vihreän Rajakadun suojateiden vuoksi. Puistokadulle kääntymisen helpottuminen auttaa merkittävästi keskustaan kääntyviä bussilinjoja. Rajakadun ylittävä suojatie voidaan mahdollisesti myös ohjata kiinteällä pyynnöllä vaihetta 2 lyhentämällä, mikä parantaa kävely- ja pyöräilyolosuhteita. Toimivuus muuttuu liikenteen kasvaessa seuraavasti. Iltaruuhkan 10 % liikennemäärän kasvulla välityskyky riittää vielä kohtuullisen hyvin. Jonot Taulumäen suuntaan mennessä ovat kuitenkin pitkät ja estävät Aatoksenkadun risteyksen toimintaa. 20 % liikennemäärän kasvulla Taulumäen suuntaan menevä liikenne jonouttaa Rajakadun. Taulumäeltä päin ja Puistokadulta tulevat suunnat toimivat kuitenkin vielä tyydyttävästi. Taulumäen ja Puistokadun tulosuunnat kestävät noin 30 40 % kasvun ennen välityskyvyn ylittymistä, jos Taulumäen suuntaan menevä liikenne saadaan muutoin toimimaan (Rajakadulle toinen kaista Taulumäen suuntaan koko matkalta). Kuva 17. Puistokatu VE1:keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain simuloinnissa nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä. 11

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3.2.2 VE2: kiertoliittymä Työssä testattiin myös kiertoliittymää Puistokadun risteykseen. Kiertoliittymään tarvitaan kaksi läpi menevää kaistaa Taulumäen suuntaan sekä kaistat suoraan ja vasemmalle Taulumäen suunnasta. 2-kaistainen kiertoliittymä toimii nykytilanteen iltaruuhkassa hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Aamuruuhkassa toimivuus on hyvä kaikilla suunnilla. Taulumäelle menevä suunta jonoutuu liikennevaloliittymää vastaavasti, koska liikenne Taulumäen suunnasta Puistokadulle on vilkasta. Puistokadun ja Taulumäen tulosuunnat toimivat hyvin. Sekä jonoutuminen että viivytykset ovat huomattavasti liikennevaloliittymää vähäisemmät. Kiertoliittymä purkaa Taulumäen tulosuunnan jonoutumisen käytännössä kokonaan. Kiertoliittymän riskinä liikenteen kasvaessa tulevaisuudessa on kuitenkin se, että Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvän liikenteen kasvu aiheuttaa Nisulankadun suunnasta suoraan Taulumäelle menevän suunnan välityskyvyn ylittymisen. Taulumäen suunnasta liikenne pääsee käytännössä vapaasti suoraan ja vasemmalle. Kun Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvä liikenne lisääntyy, jää vilkkaalle Taulumäen suuntaan menevälle liikenteelle liian vähän riittäviä aikavälejä. Toisaalta Taulumäentien liikennevalot katkovat liikennevirtaa, mikä voi helpottaa Nisulankadun suunnasta Taulumäen suuntaan menevän liikenteen toimivuutta. Kiertoliittymä kestää noin 20 %:n liikennemäärien kasvun ennen kuin Puistokadulle kääntyvä liikenne aiheuttaa Taulumäen suuntaan menevän liikenteen välityskyvyn ylittymisen. Taulukko 4. Puistokatu VE2, keskimääräisten viivytysten ja palvelutason muutokset tulosuunnittain. PUISTOKADUN RISTEYS, iltahuipputunti TULOSUUNTA KESKIMÄÄRÄINEN AJONEUVOVIIVYTYS (S/AJON) PALVELUTASO Nykytila VE2: kiertoliittymä Nykytila VE2: kiertoliittymä Rajakatu 32 33 D D Taulumäki 75 6 F B Puistokatu 15 5 B A Kiertoliittymävaihtoehdossa kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestelyt ovat vaikeat ja kalliit, mikä tekee vaihtoehdosta ongelmallisen. Puisto- ja Rajakadun ylittävät suojatiet tulisi käytännössä saada eritasoon, mikä vaatii merkittäviä investointeja. Lisäksi mitoituksessa on varauduttava linja-autoliikenteeseen, mikä kasvattaa tilantarvetta. Hankalan ja kalliin toteutuksen vuoksi vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen, vaikka toimivuus on hyvä. 12

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3.3 Muita henkilöautoliikenteen parantamistoimenpiteitä Aatoksenkatu Aatoksenkadun risteyksessä risteysaluetta muotoillaan uudestaan. Rajakadulle järjestetään reilu väistötila tai vasemmalle kääntyvien kaista. Aatoksenkadun tulohaaraa selkiytetään ja sille järjestetään ryhmittymiskaistat tai väistötila. Kuva 19. Kasvuston karsiminen parantaa näkemiä Aatoksenkadulta vasemmalle Taulumäen suuntaan. Kuva 18. Aatoksenkadun risteyksen parantaminen (ei mittakaavassa). Aatoksenkadulle saatetaan tarvita lähitulevaisuudessa liikennevalot, jos risteyksen liikennemäärät kasvavat. Uusi valo-ohjattu risteys heikentäisi Rajakadun toimivuutta kokonaisuutena. Vaihtoehtoisena ratkaisuna kannattaa tutkia mahdollisuudet Aatoksenkadun ja koulun yhteyksien täydentämiseen koulun pohjoispuolelta Eeronkadulle. Aatoksenkadun jatkeen pohja on jo olemassa nykyään kapeana sorapäällysteisenä urana. Toimenpidettä vaikeuttavat tarvittavat kaavamuutokset. Lisäksi toimenpide voi kasvattaa Volmarinkadun läpiajoa. Aatoksenkadun tulohaaralla on myös näkemäongelmia vasemmalle Rajakadulle. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden väylä tulee tiheän oksiston takaa. Mahdollisuudet puiden oksien karsimiseen ja näkemien muuhun parantamiseen tulee selvittää. Eeronkadun läpiajo Nykyisin helposti ruuhkautuva Sepänkadun risteys ajattaa liikennettä Voimarinkadun Eeronkadun kautta Rajakadulle. Sepänkadun risteyksen parantamistoimenpiteet vähentävät osaltaan tarvetta läpiajoon, kun risteyksen sujuvuus paranee. Sepänkadun ja Volmarinkadun risteyksestä kannattaa myös tehdä vähemmän houkutteleva läpiajolle esimerkiksi korottamalla Volmarinkadun tulohaaraa tonttiliittymätyyppiseksi Sepänkadun Viitaniementien puolen muiden toimenpiteiden yhteydessä. Tonttiliittymät Liikenneteknisestä näkökulmasta Rajakadun varren tonttien liikenne Puisto- ja Tapionkadun välillä olisi periaatteessa mahdollista syöttää Tellervonkadulle, jos läpiajo keskustan puoleisten talonyhtiöiden tonttien läpi sallittaisiin. Tapion- ja Sepänkadun välillä järjestely on hankalampi olemassa olevien rakenteiden vuoksi. Nisulankadulla nykyisen Pitkäkadun liiketilan tonttiliittymän liikenne on mahdollista ohjata Pitkäkadun kautta sulkemalla nykyinen suuntaisyhteys Nisulankadulle Taulumäen suuntaan. Pitkäkadun yhteys voi kuitenkin olla hankala geometrialtaan raskaalle liikenteelle. Rajakadun liikennesuunnitelman yhteydessä tonttiliittymäongelmia ei kuitenkaan ole tarkasteltu tarkemmin eikä esitetty niitä koskevia toimenpide-esityksiä. Tonttien ajoyhteyksien järjestelyihin ja parantamismahdollisuuksiin liittyy useita muitakin kuin liikenteellisiä näkökulmia ja ongelmia, joita ei voida ratkaista liikennesuunnittelun keinoin. Esimerkiksi tonttiliikenteen johtaminen muiden talonyhtiöiden tonttien kautta vaatisi ko. tonttien omistajien hyväksyntää, mahdollisia kaavamuutoksia, rasitepäätöksiä ja tarkempia teknisiä ja hallinnollisia tarkasteluja. 13

VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 3.4 Bussiliikenne Bussiliikenteen sujuvuus paranee erityisesti Puistokadun risteyksessä ajoneuvoliikenteen parantamistoimenpiteiden yhteydessä, kun vasemmalle Puistokadulle kääntyminen helpottuu. Myös Sepänkadulla toimenpiteet sujuvoittavat bussiliikennettä. Kiertoliittymävaihtoehdoissa on varauduttava telibussien sujuvaan liikennöintiin. Pysäkit Rajakadun Nisulankadun suunnan pysäkki ammattiopiston kohdalla kunnostetaan. Kävely- ja pyöräilyväylä viedään pysäkkikatoksen taitse. Rajakadun Taulumäen suunnan ajoratapysäkki ammattiopiston kohdalla kannattaa pyrkiä sijoittamaan syvennykseen. Tämä ei käytännössä vaikuta itse bussiliikenteen toimivuuteen, mutta vähentää ongelmia Rajakadun herkästi jonoutuvalla Taulumäelle päin menevällä suunnalla. Pysäkin siirto heti Tapionkadun jälkeen syvennykseen on teknisesti mahdollista. Samalla pysäkki siirtyy lähemmäs suojatietä, mikä vähentää kadun ylityksiä suojateiden ulkopuolella. Kuva 20. Taulumäen suunnan pysäkki (ei mittakaavassa). Sepänkadun Viitaniementien pään toimenpiteiden yhteydessä nykyisiä ajoratapysäkkejä siirretään. Siirron yhteydessä pysäkit voidaan toteuttaa eri tavoilla. Liitteessä 2 on esitetty kolme vaihtoehtoa pysäkkijärjestelyiksi: bussin ohittaminen estetään keskisaarekkeella (turvallinen) tai pysähtyneen bussin ohittamismahdollisuus jätetään ennalleen. Sepänkadun risteysohitus Sepänkadun risteyksessä voidaan toteuttaa bussien liittymäohitus keskustasta Taulumäen suuntaan oikealle. Bussiohitus tehdään muuntamorakennuksen eteläpuolitse nykyisen kevyen liikenteen väylän viereen. Ohitus edellyttää Rajakadun pysäkin siirtoa bussiohituksen yhteyteen, koska bussit eivät mahdu kääntymään nykyisen pysäkin paikalle koukkaamatta autoliikenteen kaistojen kautta. Pysäkin siirto merkitsee sitä, että mahdollisilta Viitaniementien ja Nisulankadun suunnilta Taulumäelle päin meneviltä linjoilta poistuu Sepänkadun risteyksen pysäkki. Kuva 21. Mahdollinen bussiohitus Sepänkadun risteyksessä (ei mittakaavassa). Bussien kääntyminen bussiohituksen jälkeen Rajakadulle voi olla vaikeaa ruuhka-aikaa. Tätä varten ohituksen ja Rajakadun risteykseen voitaisiin asentaa ns. JOKERI-valot. JOKERI-valoissa on muutamia käytännön ongelmia: JOKERI-valot vaativat erikoisluvan liikenneministeriöltä. JOKERI-opastimet olisi hyvä sijoittaa joko molemmin puolin ajorataa tai sen oikealle ja yläpuolelle. Tämä edellyttää keskisaareketta tai portaalia. Helsingissä Annankadun / Simonkadun risteyksessä on tehty tosin ratkaisu, jossa pääopastimella on pieni 2-aukkoinen toisto-opastin. Portaali tai keskisaareke tulee kuitenkin pakolliseksi viimeistään, kun Rajakadulle tulee toinen kaista. Bussi-ilmaisin voidaan sijoittaa vasta pysäkin jälkeen (arviolta 15 20 m Rajakadusta). Punaisen näyttäminen autoliikenteelle bussin ilmaisusta kestää noin 5 sekuntia, joten bussi joutuu hetken odottamaan autoliikenteen pysähtymistä. Edellä mainittu tilanne ei itsessään ole ongelma: ongelmallisempaa on hiljaisen ajan tilanne, jossa bussi pääsee kääntymään suoraan Rajakadulle, ja JOKERI-valo muuttuu punaiseksi bussin jo mentyä. Tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa epäselvyyttä henkilöautoille ja mahdollisesti vähentää JOKE- RI-valojen noudattamista. JOKERI-valot on kuitenkin mahdollista toteuttaa, jos bussiohitus päätetään toteuttaa. Vaihtoehtoisesti voidaan alkuun kokeilla, pääsevätkö bussit kääntymään Rajakadulle normaalisti kolmion takaa, kun Sepänkadun liikennevalot katkovat liikennevirtaa ajoittain. 14

3.5 Kävely ja pyöräily Rajakadun varren kävely- ja pyöräily-yhteydet ja Sepänkadun alikulku Kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä on tullut kommentteja Rajakadun ammattioppilaitoksen puoleisen väylän kapeudesta. Väylä on myös tärkeä ammattioppilaitoksen yhteyksien vuoksi. Väylä kannattaa kunnostaa hyvätasoiseksi pääraitiksi (esim. jalankulkijoiden ja pyöräilyn erottelu). Pyöräteiden kohdilla suojateiden reunakivi toteutetaan mahdollisimman loivina tai reunakivi jätetään kokonaan pois. Keskustan puoleinen kävely- ja pyörätie kannattaa jättää jalkakäytävätasoiseksi mm. useiden tonttiliittymien vuoksi. Sepänkadun esitetty alikulkutunneli tukee hyvätasoisen yhtenäisen väylän syntyä Rajakadun varteen. Sepänkadun risteys on tarkastelualueen onnettomuusalttein, ja nykyinen suojatieratkaisu ei ole kuljettajien kannalta helpoiten hahmotettavissa. Alikulkuratkaisun heikkona puolena on kävely- ja pyöräilyväylien pituuskaltevuuksien kasvu Nisulankadun suunnassa. Pituuskaltevuuksissa ei täysin päästä suositeltuihin hyvän palvelutason rajoihin. Alikulkuratkaisua vaikeuttaa ja sen hintaa nostaa myös sen vaatimat putkisiirrot. Alikulkuratkaisu on kuitenkin suositeltava kävelyn, pyöräilyn, ajoneuvoliikenteen ja turvallisuuden näkökulmista. Ilman alikulkua jalankulku- ja pyöräily-yhteydet jäisivät nykyiselle suojatielle tai nykyinen suojatie siirrettäisiin kauemmas Sepänkadun risteyksestä. Nykyinen suojatie on riskialtis turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta. Suojatien siirto aiheuttaisi merkittävää kiertelyä ja lisämatkaa, mikä heikentää kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta nykyisestä ja vähentää muiden toimenpiteiden hyötyjä. VAIHE I: PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA Myös Aatoksenkadun kohdalla Rajakadun ylittävä suojatie on lähellä valo-ohjaustarpeen rajaa. Ruuhkaaikoina tilannetta pahentaa todennäköisesti se, että Rajakadun valo-ohjauksen yhteenkytkennän vuoksi suojatien kohdalla on lähes jatkuvasti ajoneuvoja menossa jompaankumpaan suuntaan. Toisaalta keskisaareke tarjoaa mahdollisuuden ylittää suojatie kahdessa osassa, ja yhteenkytkentä tarjoaa suunnittain riittävät välit ajoneuvojonoissa. Suojatievalot tai -saarekkeet tulevat pakollisiksi viimeistään, jos Rajakadun kaistamäärää lisätään tulevaisuudessa (vaiheen 2 toimenpide). Sepänkadun varren kävely- ja pyöräily-yhteydet Viitaniementien suuntaan Rajakatu Viiteniementie -välillä Sepänkadun lounaan / Nisulankadun puoleista väylää levennetään turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Taulumäen puoleinen väylä jätetään ennalleen. Leventäminen edellyttää mm. valaisinpylväsrivin siirtoa. Samassa yhteydessä toteutetaan uusia suojateitä Sepänkadun yli ja taataan yhteydet pysäkeille. Kuva 22. Sepänkadun Viitaniementien puoleisen haaran suojatiejärjestelyt: suojatie sijaitsee kaukana risteysalueesta. Muut suojatiet Rajakadulla Liikenne Nisulankadulla on vilkasta. Valo-ohjauksen suunnitteluohjeiden mukaan Pitkäkadun kohdalla Nisulankadun ylittävän suojatien valo-ohjauksen tarve on nykyliikennemäärin lähellä (riippuen jalankulkumäärästä), mutta ei vielä pakollinen. Ilman keskisaareketta valo-ohjaus olisi ehdottomasti suositeltava liikennemäärien perusteella. Kuva 23. Sepänkadun varren kävely- ja pyöräily-yhteydet Viitaniementien suuntaan (ei mittakaavassa). 15

VAIHE II: RAJAKADUN LISÄKAISTAT 4 VAIHE II: RAJAKADUN LISÄKAISTAT 4.1 2+2-kaistainen bulevardi Vaiheen II eli pidemmän tähtäyksen ratkaisumahdollisuutena Rajakadulle laadittiin 2+2-kaistainen bulevardissuunnitelma. 2+2,kaistaisessa ratkaisussa kääntymiset tapahtuvat sekakaistoilta ja pysäkit ovat ajoratapysäkkejä. Nisulankadun suuntaan toinen kaista päätetään vasemmalle Sepänkadulle kääntyvänä kaistana, jos Nisulankatua ei kunnosteta samassa yhteydessä. Oikean puoleinen kaista johtaa yhtenäisenä Taulumäentieltä Rajakadun läpi Nisulankadulle, eikä läpiajoliikenteelle tule kaistanvaihtoja. Sepänkadun risteys on tutkittu ensisijassa liikennevaloliittymänä, joka sopii vaiheen I järjestelyihin. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa kaksikaistainen kiertoliittymä. Puistokadun risteyksessä lähtökohtana on vaiheen I tapaan liikennevaloliittymä kiertoliittymän suurempien investointitarpeiden vuoksi. Kääntyminen Puistokadun suunnasta vasemmalle on kielletty myös 2+2-kaistaisessa tilanvaraussuunnitelmassa, jotta Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvän suunnan välityskyky voidaan turvata. Taulumäen tulosuuntaa levitetään toista suoraan menevää kaistaa varten ja toteutetaan vasemmalle kääntyville ryhmittymiskaista (n. 90 100 m). Valo-ohjaus noudattelee pääosin nykyistä yhteenkytkentää, jossa on huomioitu aiemmin esitetyt parannustoimenpiteet ja kaksikaistaistamisen vaikutukset. Suojatievaiheiden pituuksia ja suoja-aikoja on pidennettävä kadun leventyessä (huomioitu karkealla tasolla toimivuusarvioissa). Sepänkadun valo-ohjauksessa Nisulankadun suunnan oikealle kääntyvä nuolivalo (vaiheen I parannustoimenpide) poistetaan. Eeronkadun valo-ohjauksessa Taulumäen suuntaan menevää vihreää voidaan jatkaa yhtä pitkäksi kuin Nisulankadun suunnan vihreää, koska kaksi kaistaa vähentää liittymävälin tukkeutumisriskiä Eeronkatu Tapionkatu -välillä. Tapionkadun risteyksessä Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyminen muuttuu sekavaiheeksi. Vasemmalle kääntyville tarjotaan lyhyt jälkivihreä. Pieniä katualueen ylityksiä voidaan joutua tekemään muutamien liittymien kohdalla. Tonttiliittymien järjestelyt 2+2-kaistaiselle pääkadulle on suunniteltava tarkemmin jatkossa. Kuva 24. Tilanvaraus: 2+2-kaistainen bulevardi (ei mittakaavassa). 16

Liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan liikennemäärin hyvä. Sekakaistoilta vasemmalle kääntyvät ja ajoratapysäkit aiheuttavat pysähdyksiä, mutta eivät pysäytä koko Rajakadun liikennevirtaa toisen kaistan jäädessä vapaaksi. Sekakaistat ja ajoratapysäkit pitävät ajonopeudet kurissa. Sepänkadun risteyksessä Rajakadulta Nisulankadulle suoraan menevä suunta jonoutuu edelleen hieman, koska toinen kaista päättyy keskustaan kääntyvänä. Samalla Rajakadun oikean puoleinen kaista kuormittuu vasenta enemmän, kun kaistalle pyrkivät sekä Nisulankadulle jatkavat että Viitaniementien suuntaan Sepänkadulle kääntyvät. Toimivuus on kuitenkin vähintään tyydyttävä. Puistokadun risteyksen toimivuus on hyvä. Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvä kaista on kuitenkin toteutettava mahdollisimman pitkänä (min 90 m). Eeron- ja Tapionkadun risteyksissä sekakaistoilta vasemmalle kääntyminen ei aiheuta merkittäviä ongelmia, kun Rajakadun liikennevirta ei enää ole yhtenäistä jonoa (vastaan tuleva liikenne jakautuu kahdelle kaistalle). Aatoksenkadun risteyksen toimivuus paranee, eikä valo-ohjausta tarvita nykyiltaruuhkan liikennemäärin toimivuuden kannalta. Suojatien turvallisuuden kannalta valo-ohjaus voi kuitenkin olla tarpeellinen. Aatoksenkadulta Rajakadulle kääntyminen helpottuu, kun Rajakadun liikennevirrassa on aukkoja. Myös Rajakadun ylittäminen Aatoksenkadun suojatietä on helpompaa jonoutumisen vähentyessä, vaikka suojatiellä on ylitettävä kaksi kaistaa kerrallaan. VAIHE II: RAJAKADUN LISÄKAISTAT 2+2-kaistainen ratkaisu kestää mitoittavan iltaruuhkatilanteen liikenteen kasvua seuraavasti. 20 % liikennemäärien kasvulla toimivuus säilyy tyydyttävänä. Sepänkadun risteyksessä Nisulankadulle suoraan jatkava suunta jonoutuu välillä voimakkaasti, mutta jonot purkautuvat nopeasti. Sivusuunnilla voi olla yksittäisiä jonoja, jotka eivät purkaudu yhden vihreän aikana. 40 % kasvulla toimivuus alkaa heiketä selvemmin. Sepänkadun risteyksen ongelmat pahenevat. Nisulankadulle mentäessä jonot voivat yltää Eeronkadun risteykseen. Viitaniementien ja keskustan tulosuunta jonoutuvat pitkästi. Puistokadun risteyksessä Taulumäen suunnasta vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista (90 m) jonoutuu usein täyteen, mikä haittaa suoraan menevää liikennettä. Sekavaiheissa vasemmalle kääntyminen alkaa tuottaa vaikeuksia väliliittymissä. Välityskyky on kuitenkin vielä riittävä, vaikka toimivuus on ruuhka-aikana ajoittain heikko. 50 % liikennemäärien kasvulla ollaan järjestelyjen kapasiteetin rajoilla. Toimivuus on huono kaikissa risteyksissä. Yli 50 % kasvulla välityskyky ylittyy ensimmäisenä Sepänkadun tulosuunnilla ja mahdollisesti Puistokadulle vasemmalle kääntyvällä suunnalla. Väliliittymissä sekavaiheet aiheuttavat merkittäviä ongelmia. Sepänkadun risteys 2-kaistaisena kiertoliittymänä: kiertoliittymässä toimivuus on lähitulevaisuudessa (pienet liikennemäärien kasvut) keskimäärin parempi kuin valo-ohjatussa vaihtoehdossa, mutta kaistajärjestelyistä riippuen yksi tulosuunnista (Viitaniementien / Rajakadun tulosuunta) on yleensä herkkä jonoutumaan. Maksimivälityskyky on samaa tasoa kuin liikennevaloissa, mutta kiertoliittymä on herkempi esim. Rajakadulta vasemmalle kääntyvien virtojen keskimääräistä suuremmalle kasvulle (herkkyystarkastelut tehty tasaisin kasvuprosentein). Kuva 25. Maksimijonot 2+2-ratkaisun simuloinnissa (nykyiltahuipputunnin liikennemäärä+20 % kasvu). Kuva 26. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain 2+2-ratkaisun simuloinnissa (nykyiltahuipputunnin liikennemäärä +20 % kasvu). 17

4.2 2+1-kaistainen vaihtoehto Vaihtoehtona 2+2-kaistaiselle bulevardille Rajakatu voidaan toteuttaa 2+1-kaistaisena, jolloin Rajakadulla on 2 kaistaa Sepänkadulta Taulumäen suuntaan (kuva liitteessä 3). Taulumäen suuntaan vasemmalle kääntyville voidaan toteuttaa ryhmittymiskaistat. 2+1-kaistaisessa vaihtoehdossa Nisulankadun suuntaan mentäessä Tapionkadulle vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista säilyy. Ammattikoulun pysäkin syvennyksen kohdalla Rajakatu levenee samaan leveyteen kuin 2+2-kaistaisessa vaihtoehdossa. Puistokadun ja Rajakadun risteys säilyy vaiheen I mukaisena. Sepänkadun risteyksen kaistajärjestelyt vastaavat 2+2-kaistaista bulevardia. Liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan liikennemäärin hyvä ja vastaa suurin piirtein 2+2-kaistaista vaihtoehtoa. Sepänkadun ja Puistokadun risteyksien toimivuudessa ei ole käytännön eroja verrattuna 2+2-kaistaiseen vaihtoehtoon nykyisin iltaruuhkan liikennemäärin. Nisulankadun suunnasta sekavaiheissa vasemmalle Eeron- ja Aatoksenkadulle kääntyminen on jonkin verran vaikeampaa kuin 2+2-kaistaisessa vaihtoehdossa, kun vastaan tulee liikennettä yhtenäisemmissä jonoissa koko vihreän ajan. Eeronkadun risteyksessä vasemmalle kääntyvälle kaistalle voi kertyä ajoittain jonkin verran jonoa. Nisulankadun suuntaan liikennevalojen yhteenkytkentä vaatii pidemmän aikaikkunan kuin 2+2- kaistaisessa vaihtoehdossa, jolloin viimeiset autot eivät välttämättä pysy aallossa yhtä hyvin mukana tai punaisiin kertynyt jono ei ehdi purkautua takaa lähestyvän vihreän aallon autojen edestä yhtä hyvin. 2+1-kaistainen tilanvarausratkaisu kestää iltaruuhkatilanteen liikenteen kasvua seuraavasti. 20 % liikennemäärien kasvulla toimivuus säilyy kokonaisuutena tyydyttävänä ja vastaa suurin piirtein 2+2-kaistaista vaihtoehtoa. Eeronkadun risteyksessä vasemmalle kääntyminen ei kuitenkaan enää aina onnistu yhden valokierron aikana, kun vastaan tuleva liikenne on yhtenäistä jonoa. Ryhmittymiskaista jonoutuu vähitellen lähes täyteen, mutta kääntyvä liikenne ei vielä häiritse suoraan menevää liikennettä. Puistokadun risteyksessä Taulumäen suunnasta tuleva liikenne alkaa jonoutua. Eeronkadun ryhmittymiskaista mahdollistaa vasemmalle kääntyville oman vaiheen (nuolivalo), mikä helpottaisi vasemmalle kääntymistä. Valo-ohjauksessa ei kuitenkaan juuri ole varaa ylimääräiselle kääntyvien vaiheelle. 40 % kasvulla välityskyky ylittyy. Eeronkadun vasemmalle kääntymisen ongelmat alkavat häiritä Sepänkadun risteystä. Eeronkadulle vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista jonoutuu nopeasti täyteen ja edelleen Rajakadun suoraan menevälle kaistalle. Pahimpaan ruuhka-aikaan vasemmalle pääsee kääntymään vain 1 4 autoa vihreän aikana vastaan tulevan jonon vuoksi. Vasemmalle kääntyjät tarvitsisivat reilun jälkivihreän, mutta Nisulankadun suuntaan yhtä kaistaa menevien vihreää ei voida lyhentää ilman välityskyvyn loppumista. Nisulankadun suuntaan liittymävälit alkavat tukkeutua. Aatoksenkadun liittymä ei toimi enää ilman liikennevaloja. Vasemmalle kääntyvien omaa vaihetta ei enää voida toteuttaa Eeronkadun risteyksessä vastakkaisen Nisulankadulle menevän suunnan välityskykyä ylittämättä. 2+1-kaistainen vaihtoehto toimii nykyliikennemäärin ja pienellä liikennemäärien kasvulla (10 20 %) lähes yhtä hyvin kuin 2+2-kaistainen. Välityskyky loppuu kuitenkin nopeammin, arviolta reilun 30 %:n liikenteen kasvulla. Eeronkadulle ja Aatoksenkadulle vasemmalle kääntyvät ryhmittymiskaistat eivät merkittävästi paranna maksimivälityskykyä, koska perusongelman aiheuttaa vilkas vastaan tuleva liikenne. 2+2-kaistainen bulevardi kestää vielä noin 50 % liikenteen kasvun. Seuraavissa kuvissa on esitetty Rajakadun maksimijonot ja keskimääräiset viivytykset 2+1-ratkaisussa iltaruuhkan liikennemäärin, joihin on lisätty 20 %:n kasvu. Ero 2+2-kaistaiseen bulevardiin näkyy liittymävälien Sepänkatu Eeronkatu (vasemmalle kääntyvien vaikeudet) ja Aatoksenkatu Tapionkatu voimakkaampana jonoutumisena. VAIHE II: RAJAKADUN LISÄKAISTAT Kuva 27. Maksimijonot 2+1-ratkaisun simuloinnissa (nykyiltahuipputunnin liikennemäärä+20 % kasvu). Kuva 28. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain 2+1-ratkaisun simuloinnissa (nykyisillä iltahuipputunnin liikennemäärillä + 20 % kasvu). 18

5 LIIKENNESUUNNITELMA Esitys lähitulevaisuudessa toteutettavista vaiheen I toimenpiteistä ja vaiheistuksesta on esitetty seuraavassa taulukossa. Ainakin Puisto- ja Sepänkadun risteysten parantamistoimenpiteet ovat ajankohtaisia jo nykytilanteessa. Vaiheen I toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä noin 650 000 700 000 euroa, josta Sepänkadun alikulkutunneli on noin 300 000 euroa. Vaiheen I liikennesuunnitelmakuvat on esitetty liitteissä 1 ja 2. LIIKENNESUUNNITELMA Vaiheen II (Rajakadun lisäkaistat) toteutustapa ja ajoitus on päätettävä tulevaisuudessa liikennetilanteen kehittymisen ja jatkosuunnittelun perusteella. Vaihe II tulee ajankohtaiseksi, kun liikennemäärät kasvavat 20 30 %. Vaiheen II 2+1-vaihtoehdon alustava liikennesuunnitelmakuva on esitetty liitteessä 3. RAJAKADUN LIIKENNESUUNNITELMA: VAIHEEN I TOIMENPITEET JA ALUSTAVA VAIHEISTUS TOIMENPIDE 1: PUISTOKADUN RISTEYS PARANNETAAN LIIKENNEVALOLIITTYMÄNÄ (VE1) Puistokadulta vasemmalle Rajakadulle kääntymisen kielto Rajakadun toisen Taulumäen suuntaan menevän kaistan pidennys TOIMENPIDE 4: RAJAKADUN KÄVELY- JA PYÖRÄILY-YHTEYKSIEN PARANTAMINEN PUISTOKATU SEPÄNKATU Jalankulku katualueen reunaan ammattiopiston puolella Jalankulun ja pyöräilyn erottelu Perustelut Alustava kustannusarvio (* Toimivuus on huono nykytilassa. Toimivuus paranee selvästi. Yksinkertainen ja nopea toteuttaa. Valo-ohjausvaihtoehto on selvästi edullisempi kuin kiertoliittymävaihtoehto, joka vaatisi laajoja ja hankalia alikulkujärjestelyjä. Kaistat, reunakivet, ajoratamaalaukset, keskisaarekkeen nupukiveys: Portaalit (1 kpl): 20 000 e (nupukiveyksen osuus noin 10 000 e) 10 000 e (oletuksena uusi portaali) Perustelut: Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen merkittävällä reitillä, jonka tasosta on tullut asukaspalautetta. Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus. Alustava (* Yhteensä: 110 000 e kustannusarvio Muuta Sepänkadun alikulku tärkeässä asemassa reitin jatkuvuuden kannalta. Jalankulkuväylä toteutetaan leveänä: vaiheessa II pyöräily siirtyy samalle väylälle, mutta erottelu säilyy. Väylä tulee kiinni tonttien pysäköintialueiden reunaan, erotuskaista suunniteltava tarkemmin. Muuta Valo-ohjaus: Yhteensä: 10 000 e (ilmaisimet, siirrot, suunnittelu, ajoitusmuutokset) 40 000 e Vaikutus (Laajavuoren) opastukseen tarkistettava. Kannattaa harkita Aatoksenkadun pieniä toimenpiteitä samassa yhteydessä (toimenpide 5). TOIMENPIDE 2: SEPÄNKADUN RISTEYS PARANNETAAN LIIKENNEVALOLIITTYMÄNÄ (VE1) JA SEPÄNKADUN ALIKULKUTUNNELI Ryhmittymiskaistat ja valo-ohjauksen muutokset Sepänkadun alikulkutunneli sekä siihen liittyvät kävely- ja pyöräily-yhteyksien muutokset Perustelut Alustava kustannusarvio (* Muuta Toimivuus on huono nykytilassa. Toimivuus paranee selvästi. Alikulkua lukuun ottamatta melko yksinkertainen toteuttaa. Valo-ohjausvaihtoehto kestää liikennemäärien kasvua paremmin kuin kiertoliittymä, joka aiheuttaa nopeammin lisäkaistatarpeita Rajakadulla Taulumäen suuntaan. Valo-ohjauksella voidaan kontrolloida Rajakadun jonoutumista. Toimivuuden paraneminen vähentää Volmarin- ja Eeronkadun läpiajoa. Kaistat, reunakivet, saarekkeet, ajoratamaalaukset: Portaalit (3 kpl): Valo-ohjaus: Alikulku, tukimuurit, putkisiirrot, kevyen liikenteen väylien muutokset: Yhteensä: 75 000 85 000 e (riippuen valittavista saarekemateriaaleista) 30 000 e 35 000 e (uudet opastimet ja ilmaisimet, siirrot, suunnittelu, ajoitusmuutokset) 300 000 320 000 e (putkisiirtojen osuudeksi arvioitu noin 30 000 35 000 e) 440 000 e 470 000 e Alikulku on kustannuksiltaan suurin toimenpide ja se aiheuttaa melko mittavia putkisiirtoja. Alikulkuratkaisu on kuitenkin suositeltava kävelyn, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Alikulku tukee kävelyn ja pyöräilyn parantamistoimenpiteitä, joiden teho jää huonoksi ilman sitä. Alikulku vaatii Viitaniementien suunnan pysäkin siirtoa. TOIMENPIDE 3: RAJAKADUN PYSÄKIT TAPIONKADUN KOHDALLA Taulumäen suunnan pysäkin siirto ja syvennys Nisulankadun suunnan pysäkkikatos kävely- ja pyöräilyväylän eteen TOIMENPIDE 5: MUUT RAJAKADUN TOIMENPITEET Aatoksenkadun risteyksen parantaminen (ryhmittymiskaista Rajakadulta vasemmalle) Eeronkadun tulohaaran kaistojen leventäminen Perustelut Alustava kustannusarvio (* Muuta Aatoksenkadulle kääntyvän liikenteen suoraan menevälle pääsuunnalle aiheuttamien häiriöiden vähentäminen. Ajoneuvojen kääntymisen helpottaminen Eeronkadulta tultaessa. Eeronkatu, reunakiven siirto, kaistan levennys: Aatoksenkatu, ajoratamaalaus: Yhteensä: 10 000 e < 5 000 e 10 000 e Aatoksenkadun pienet toimenpiteet voidaan toteuttaa jo Puistokadun risteyksen parantamisen yhteydessä. Eeronkadun tulohaaran leventäminen ei täysin mahdu katualueelle, levitys koulun tontin puolelle. TOIMENPIDE 6: SEPÄNKATU RAJAKATU VIITANIEMENTIE, KÄVELY- JA PYÖRÄILY-YHTEYKSIEN PARANTAMINEN Kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen lounaan / Nisulankadun puolella, suojatiet Bussipysäkit ja Volmarinkadun tulohaaran muokkaus Perustelut Alustava kustannusarvio (* Muuta *) Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen merkittävällä reitillä. Väylän levennys: Valaisinpylväiden siirto: Bussipysäkkijärjestelyt: Yhteensä: 20 000 e 10 000 e riippuu valittavasta vaihtoehdosta, halvimmillaan pelkät ajoratamaalaukset ja katosten siirto < 5 000 e 30 000 40 000 e JK/PP-pääreitin levennys kadun lounaan puolella vaatii valaisinrivin siirtoa, kustannusarvio voi olla aliarvioitu. Levennys ei mahdu katualueelle. Sepänkadun alikulun toteuttaminen vaatii Viitaniementien suunnan pysäkin siirtoa jo aiemmin. Katurakenteiden kustannusarvioissa sovellettu FORE-laskentamenetelmää. Liikenteenohjauksen (valo-ohjausmuutokset, portaalit) kustannusarviot on arvioitu karkealla tasolla asiantuntija-arvioina. FORE-laskelmat esitetty liitteessä 4. Perustelut Parantaa bussiliikenteen olosuhteita, paremmat yhteydet pysäkille. Parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta (ei ajeta katoksen edestä, suojatien käyttö houkuttelevampaa). Vähentää jonkin verran Rajakadun jonoutumista Taulumäen suuntaan. Alustava kustannusarvio (* Pysäkit ja katokset: Muut katurakenteet: Yhteensä: 10 000 15 000 e (riippuu katoksen laatutasosta) 10 000 15 000 e 20 000 30 000 e Muuta Taulumäen suunnan pysäkkisyvennys voi tulla osittain katualueen ulkopuolelle. 19