Pohjois-Karjala 13.10.2011 1
Aiheita: Työelämä murroksessa - tutkimustuloksia työn ja rekrytoinnin muutoksista Rekrytoinnin trendit - erottuminen, media ja työnantajakuva
Työelämä murroksessa tutkimustuloksia työn ja rekrytoinnin muutoksista
Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työelämään, työnhakuun ja rekrytointiin liittyviä mielikuvia ja odotuksia. Siinä selvitettiin työssä olevien ja työnantajien ajatuksia työelämästä, yritys- ja työnantajamielikuvien roolia ja merkitystä sekä työpaikkailmoittelun seuraamista ja medioita nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti fokusryhmäkeskustelujen ja henkilökohtaisten syvähaastattelujen avulla pääkaupunkiseudulla 6. 14.4.2011. Viisi ryhmäkeskustelua (5-6 hlöä per ryhmä), kesto n. 2 tuntia. Osallistujat työnhakijoita/ työmarkkinoilla olevia, jotka ainakin ajoittain seuraavat työpaikkailmoittelua. Joukossa sekä passiivisia että aktiivisia työnhakijoita ja eri pituisia aikoja työelämässä olleita. 1. Työelämään tulossa olevat, 24 29-vuotiaat valmistumassa olevat amk-/ korkeakouluopiskelijat. 2. Kaupalliset asiantuntija ja päälliköt 3. Tekniset asiantuntijat ja päälliköt 4. Julkisen ja yksityisen sektorin toimihenkilöt 5. Yksityisen sektorin työväestö Kahdeksan henkilökohtaista haastattelua. Henkilöstöstä vastaavat työnantajat/yrityspäättäjät yli 100 työntekijän yrityksistä. Henkilöstöstä vastaavat julkisen sektorin päättäjät. Tutkimuksen on toteuttanut Helsingin Sanomien toimeksiannosta IROResearch.
Työelämä on kokonaisuus, johon vaikuttavat kolme tasoa Henkilökohtainen taso Minä ja työ Tasapaino Työhyvinvointi Turvallisuus/ epävarmuus Yhteiskunnallinen taso Talous ja yhteiskunta Puitteet Työpaikka/ -yhteisö Yhteiskunnalliseen tasoon työntekijä voi vaikuttaa vähiten, mutta kokonaisuuden kannalta sillä eniten merkitystä.
Minä ja työ: Työ koetaan usein tärkeäksi ja positiiviseksi. Minä ja työ Toimeentulo, raha Elämisen sisältö ja rytmi Työn tekeminen itseisarvona Minäkuva + Työn ja vapaa-ajan suhde Suomessa inhimillinen Nopeat muutokset/ sopeutuminen Lisääntyvät vaatimukset, osattava ja ehdittävä enemmän - Stressi Nuoret rakentavat usein identiteettiään enemmän vapaa-ajan kuin työelämän kautta. Sukupolvikysymys: Muuttuuko suhde työhön?
Työpaikka/-yhteisö: Tärkeä tekijä työnantajakuvan muodostumisessa + - Ylpeys omasta työpaikasta Työnantajan joustavuus Työyhteisön sosiaalisuus Itsenäisyys, mahdollisuus vaikuttaa työnsä tekemiseen Työpaikka/ -yhteisö Yritysmielikuva Työpaikan arvot, kulttuuri, ilmapiiri, ihmiset ja työvälineet Leikatut resurssit Heikko yhteisöllisyys Kilpailu Ikärasismi Pehmeät arvot, jousto, työhyvinvointi kaunista puhetta, eivät konkretisoidu Raha ja voitto arvoina Työnantajat uskovat seuraavien sukupolvien työntekijöiden vaativan joustavuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa enemmän työn tekemiseen. Kiireen ja tehokkuusajattelun uskotaan tulleen jäädäkseen.
Talous ja yhteiskunta: Tärkein tunnelmiin vaikuttava tekijä, heijastuu kaikkeen + Suunta ylöspäin Lama ohi, rekrytoidaan taas Työntekijän turva, oikeudet Nopeat muutokset Harmaa talous? Eläkeiän nostaminen Alojen erilaiset suhdanteet, eriarvoistuminen ELÄKÖITY- MINEN? Talous ja yhteiskunta Taloudelliset suhdanteet Työpaikkojen määrä Lait ja säädökset Media - Epävarmuus NOKIA? Työnantajat näkevät nykytilanteen valoisana. Työntekijät suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti, mutta kokonaistunnelma on epävarma. Työpaikkaa ei ole helppo vaihtaa ja näkyvien työpaikkojen koetaan olevan kapeilta erikoisaloilta: ne ovat joko huippuvaativia tai matalapalkkaisia.
Muuttuva työelämä Ennen Työn tekeminen oletusarvona Velvollisuus ja taloudellinen välttämättömyys, jota ei kyseenalaisteta Pysyvyys, sitoutuminen Pitkien, vakinaisten työsuhteiden, vakauden ja arvostaminen Pätkätyöt kauhukuvana Suomi Tekeminen/puurtaminen, kyseenalaistamattomuus Kelpaanko? Koulutusta vastaava työ, kokemus Tulevaisuudessa? jos nyt varsinkin nuorissa havaitut ilmiöt yleistyvät Työn tekeminen arvo- ja valintakysymys Työ vain työnä, ei osana identiteettiä Hakeutuminen pätkätöihin tehdään se määrä mikä on välttämätöntä Muutos, joustavuus, vaihtelu Ura-ajattelu tai downshifting Kansainvälisyys Erilaiset tavat työllistää, vuokratyövoiman laajempi käyttö Työpaikalla motivoitavana oleminen, viihtyminen Mitä M I N Ä saan? Jatkuva oppiminen, monipuolisuus
Erottuminen. Media. Työnantajakuva.
Työpaikkailmoitus vuodelta 1943 jotain on vuosien varrella opittu.
Erotu joukosta ja tavoita parhaat hakijat Työpaikkailmoittelu on lisääntynyt merkittävästi ja rekrytointimarkkina on kasvanut kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 43 %. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli 49 800. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus on 40 %. Erottumista haetaan suuremmalla koolla ja vahvalla visuaalisella viestillä. Avoimet työpaikat 2011, 2. neljännes (Tilastokeskus)
Kilpailukyky työvoimasta vaatii panostusta rekrytointiviestintään ja työnantajakuvaan Työmarkkinoilta poistuvat (65-vuotiaat) Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat)
Mainonnalla työnhakijat aktivoituvat myös rekrytoinnissa Työpaikan vaihtoprosessi Aktivoituminen Urakehitystavoitteet Vaihtelunhalu Huono työilmapiiri, esimies Muutto tai sen suunnittelu Tarjous/mahdollisuus MUUTOS PASSIIVISESTA AKTIIVISEKSI PIENESTÄ KIINNI ESIM. ILMOITUS Selaaminen Hakuprosessin aktivoituessa verkostot ja netti korostuvat Printti mukana, jos käytetään muutenkin Nuorilla myös some Rekrytointikonsultit Hakeminen Helppoa ja nopeaa verkossa Työelämä, työnhaku ja rekrytointi tutkimus, huhtikuu 2011, IROResearch
Rekrytointikanavista tärkeimmät roolit printillä ja verkon rekrytointipalveluilla Printti - Perinteinen, seuraaminen on tapa - Myös passiiviset työnhakijat - Yrityskuvan rakentaminen - Tilattu sanomalehti, ammattilehdet liitteineen, kaupunkilehdet Verkostot - Työnhakijoiden mieli-kuvissa tehokkain ja laadukkain, varmimmin oikea tekijä oikeaan paikkaan - Työnantajat puhuvat verkostoista vähemmän sisäinen haku keskeisempi - Myös sosiaalisessa mediassa (Facebook, LinkedIn) Verkon rekrytointipalvelut -Yrityksillä käytännössä aina (sopimukset) -Varsinkin kun työnhakija aktivoituu; osa passiivisistakin käyttää vahteja ja selailee kuten printtiä -Sattumanvaraista mitä käytetään, profiilittomuutta -Vaikea erottua, edellyttää vahvaa yrityskuvaa Yritysten kotisivut ja omat rekrytointisivut -Organisaation kaikki paikat ja usein myös työpaikkamielikuvaa: uratarinoita ym. -Kiinnostavia yrityksiä seurataan suoraan, jätetään avoimia hakemuksia -Mielikuva että osa paikoista ei tulekaan muualle Työelämä, työnhaku ja rekrytointi tutkimus, huhtikuu 2011, IROResearch
Bannerit ja SoMe vielä vakiintumattomia kanavia Bannerit - Välineenä herättävät helposti torjuntaa sekä ilmoittajissa että kohderyhmässä häiritsevät, yritetään sulkea pois, ei olla oikeassa moodissa - Toisaalta verkkomainonta oli jäänyt myös mieleen - Osalla ilmoittajista erinomaisia kokemuksia kohdentaminen, oikea paikka ja oikeat ihmiset, laadukkaita hakijoita - Erottuminen Sosiaalinen media - Ihmisten (Facebook-) kommentit ja yrityksen näkyvyys somessa työpaikkamielikuvat, imago - FB toimii osin epävirallisena rekyrytointikanavan a: Omat ilmoitukset ja tuttujen haut - Yrityksissä noussut esille: Kokeiltu tai suunnitellaan kokeiluja rekrytoinnissa esim. jo olemassa olevien palvelujen kautta Lisänä - Messut - Vuokratyöfirmat - TV (mediat, vuokratyöfirmat) Työelämä, työnhaku ja rekrytointi tutkimus, huhtikuu 2011, IROResearch
Kiinnostavia työnantajia, joilla on hyvä työnantajakuva Brändi tunnettuus, markkinointi Toimiala/millaisia työpaikkoja ja mahdollisuuksia Positiivinen medianäkyvyys ja/tai WoM Taloudellinen menestys Taloudelliset/toimialan tulevaisuudennäkymät Innovatiivisuus Hyvä laatumielikuva Tutut/inspiroivat tuotteet Positiiviset kokemukset asiakkaana Palkka ja edut Työelämä, työnhaku ja rekrytointi tutkimus, huhtikuu 2011, IROResearch
Yritysmielikuva ja työnantajamielikuvaan panostetaan rekrytointia strategisesti lähestyvissä yrityksissä Yritys- ja työnantajamielikuvan tärkeys rekrytoinnissa on tiedostettu. Tämä korostuu nousukaudella, kun parhaista työntekijöistä joudutaan kilpailemaan. Työnantajakuvan rakentaminen on koettu erityisen tärkeäksi, jos Yritysmielikuva on heikko tai yrityksellä ei ole kosketuspintaa kuluttajiin tuotteiden kautta. Toimiala yhdistyy vahvasti vain tiettyyn tekemiseen tai sen imago on negatiivinen. Yritys- ja työnantajakuvan rakentamisen välineitä Oppilaitosyhteistyö (messut ja tapahtumat; kohdennetusti sponsorointi, seminaarit sekä esitteet, lehdet ja uutiskirjeet) Kausityöntekijät, koulutuspaikat Uratarinat, työntekijöille kasvot Mediamainonta, palveluiden markkinointi, arvot Rekrytointiviestintä, jos viestintää keskitetty muutenkin Haasteina yrityksen eri organisaatioiden linkittäminen ja yhteisen viestin rakentaminen: viestintä/markkinointi/hr kohdentaminen Työelämä, työnhaku ja rekrytointi tutkimus, huhtikuu 2011, IROResearch Viestintä ja HR samassa organisaatiossa ois tosi hyvä. Tuntuu hölmöltä että yks viestii yhtä ja toinen toista. Me ollaan lähdetty siitä et tiedetään mitä viestitään ja sit pikkuhiljaa rakennettu et ollaan sillai yhdessä. Työnantaja, yksityinen sektori Nyt alkaa olla työnhakijan markkinat myös. Nyt on paljon paikkoja auki ja työnantajat joutuu paljon enemmän miettimään sitä työnantajamielikuvaa. --- Kyllähän sen näkee et ne organisaatiot jotka saavat paljon hakijoita niin ne on yleensä ne joilla on joku juttu. Työnantaja, julkinen sektori
Työnantajaimagon rakentaminen - monen asian summa Mielikuvilla suuri merkitys työpaikkailmoituksen tärkeys. Työnantajaimagon rakennusaineet löytyvät yrityksen todellisuudesta. Keskeistä pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja totuudenmukaisuus. Positiivisten asioiden ja pehmeiden arvojen esiin tuominen, työilmapiiri. Nykyisen henkilöstön sitouttaminen tärkeää verkostoituminen vie viestiä eteenpäin. Pienetkin asiat merkitsevät: rekrytointiprosessin kesto, hakijaviestintä jne. Yhtenäinen viesti kaikissa kanavissa.
Suomen suosituimmat työnantajat 2011 TOP 20 (T-Media) Työnantajakuva 2011, T-Media
Hyvä työpaikkailmoitus rakentaa samalla työnantajakuvaa Työpaikkailmoitus Työpaikkailmoitus on tärkeä osa yrityksen kokonaisviestintää ja markkinointia. Mielikuva Signaali avoimesta työpaikasta Se on positiivinen viesti kaikille sidosryhmille. Oma henkilöstö Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat Kilpailijat Sijoittajat Analyytikot Muut sidosryhmät Potentiaaliset työntekijät työelämään siirtyvät työelämässä jo toimivat Työpaikkailmoitus Hesarissa rakentaa työnantajamielikuvaa paitsi omalle kohderyhmälle, myös suurelle yleisölle.
Mikä tekee työnantajasta nuorten mielestä houkuttelevan? Kaupallinen opintosuunta Etenemismahdollisuudet, kiinnostavat työtehtävät ja sijainti. Hyvä henkilöstöpolitiikka, mahdollisuus edetä. Brändi, sijainti, yhteydet. Innostavuus, erilaisuus, hyvä ilmoitus, hyvä maine. Kiinnostava työyhteisö, kansainvälisyys, etenemismahdollisuudet. Tekninen opintosuunta Hyvä brändi, tarjolla paljon erilaisia etenemismahdollisuuksia. Kiinnostavat projektit ja toimiala. Mielenkiintoinen työnkuvaus, monipuolisuus. Rehellinen kommunikaatio, avoimuus. Selkeä kuvaus työstä ja mitä hakijalta vaaditaan. Muu opintosuunta Asiallinen suhtautuminen työntekijöihin, imago. Hyvä maine, fiksu työpaikkailmoitus ja hyvät edut. Hyvät uralla etenemismahdollisuudet, joustavuus, työntekijöiden kunnioitus. Sopivat työmahdollisuudet, työntekijän arvostaminen. Contact Forum - ja AMK-tutkimus, helmikuu 2011, IROResearch Oy
Työnantajamielikuvan rakentaminen on tärkeä osa rekrytointiviestintää Mikä tekee työnantajasta houkuttelevan (avoin kysymys) Kaupallinen ja tekninen koulutus Muu koulutusala kpl Contact Forum - ja AMK-tutkimus, helmikuu 2011, IROResearch Oy
Kolme tärkeintä ominaisuutta rekrytointi-ilmoituksessa Millainen on tyyliltään hyvä työpaikkailmoitus? % Contact Forum - ja AMK-tutkimus 2/2011
Hyvässä työpaikkailmoituksessa yhdistyvät informatiivisuus ja visuaalisuus Ilmoituksen selkeys, koko, kuvat ja kieli vaikuttavat työnantajasta syntyvään mielikuvaan. Värit, kuvat, taitto ja ilmoituksen koko vaikuttavat myös ilmoituksen huomaamiseen. Avainasioilla on merkitystä informaatio on oleellinen osa työpaikkailmoitusta. Oleellisin informaatio: Tehtävänimike ja tehtävän kuvaus Mitä työnantajalla on tarjottavana Kuka työnantaja on Työpaikan sijainti Yhteyshenkilö, hakuohjeet ja aikataulu Kotisivujen osoite Selkeä, reilu, miellyttävä ja persoonallinen ilmoitus tuottaa selkeitä, reiluja, miellyttäviä ja persoonallisia työpaikanhakijoita. Vaula Norrena, markkinointitutkija, semiootikko HS Työpaikkailmoitustutkimus ja semioanalyysi, syyskuu 2010, Valores Consult
Tutkitut ilmoitukset Contact Forum - ja AMK-tutkimus 2/2011
Paras ilmoitus Kaikki vastaajat, N=400 % Contact Forum - ja AMK-tutkimus 2/2011
Kohderyhmänä nuoret
Tehokeinona visuaalisuus ja kieli
30 Ratkaisuja.
Helsingin Sanomat 25.9.2011
Kokonaisvaltaista markkinointia HS.fi ja Oikotie.fi Työpaikat Metro to 19.5.2011 HS Kotimaa A7 su 29.5.2011 HS Etusivu 30.5.2011 HS Talous-osa E1 29.5.2011
Helsingin Sanomat ja HS ipad 2.10.2011
Digimarkkinoija-kampanja keräsi ipadissä liki 1 000 klikkiä! Helsingin Sanomat su 7.8.2011 HS ipad 8.- 22.8.2011 Mainosnäytöt Klikit Klikki- 23 452 929 % 3,96 %
Pitkäjänteistä yritys- ja työnantajakuvan rakentamista HS.fi Etusivu viikko 22 Rekrytointi-ilme printissä syksyllä 2010 ja talvella 2011 HS, A-osa, 1.6.2011
Työnantajakuva mainonnassa
Työnantajan monta viestiä
Monikanavaisia mainosratkaisuja Ilmoitus lehdessä: 13.8 2010 Talous-osalla lukijoita: 700 000 Kampanja-aika: 4 viikkoa (elokuu 2010) 100 000 eri kävijää/vko Klikkejä: 5 261 kpl Klikkiprosentti: 0,39 % (KA 0,22%) Sanoma RON (sis. HS.fi) Kampanja-aika: 4 viikkoa (elokuu 2010) Näyttöjä: 400 000 Klikkejä: 390 kpl Klikkiprosentti: 0,07 % (KA 0,05%) Kampanja-aika: 2 viikkoa 11 566 mainosnäyttöä, keskimäärin 771 kpl per päivä Klikkejä 130 kpl, CTR 1%
Fortumin uusi ilme
Mielikuvallista rekrytointiviestintää
Erilaista työpaikkailmoittelua 17.4.2011 HS 8.5.2011 ja Nyt-liite 6.5.2011
Pohjois-Karjala 1.5.2011 Endomines 25.9.2011
Talvivaara 2.10.2011
Vantaan kaupunki 4.9.2011
Oulun kaupunki 25.9.2011
Rauman kaupunki 2.10.2011
Ulkomailta
Ensimmäisenä mielessä