Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016



Samankaltaiset tiedostot
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Aivojen pienten suonten tauti

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Onko testosteronihoito turvallista?

Alzheimerin taudin ehkäisy

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Mitä uutta tulossa aivoinfarktin ehkäisyyn?

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Mikä on valtimotauti?

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Geriatripäivät 2013 Turku

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Valtimotaudin ABC 2016

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Iäkkään AVH-kuntoutujan kotiutuminen

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

SAV? Milloin CT riittää?

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Uusia näkymiä AVH-potilaan lääkehoidossa

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Dementian varhainen tunnistaminen

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Dementia update Levi Timo Strandberg Oulun yliopisto

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

GP Koulutustilaisuus Tuohilampi Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Transkriptio:

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Ei sidonnaisuuksia

POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta ei ole juuri koskaan mitattu, ei tupakoi. Tietokoneella työskennellessä vasen käsi mennyt kylmäksi ja puutuneeksi, outoa tunnetta päässä. Vaimo havaitsi vasemman suupielen roikkuvan ja puheen epäselväksi. Ensiavussa RR 220/150, sinusrytmi, NIHSS-pisteet 4.

POTILAS, JATKOA Lievät oireet ja infarkti näkyy jo perfuusiokartoissa. Saapui aikaikkunan ylityttyä ensiapuun ei trombolyysiä. TT-angiografiassa ei poikkeavaa. Sydän-ECHO: EF 40%, pitkällisen verenpainetaudin rasittama sydän. Verenpaine osastolla 151-194/96-115 mmhg. Kol 5.7, LDL 4.1, paastoglukoosi 7.6, ei tukosalttiutta lisääviä poikkeavuuksia. Lääkitys: statiini, verenpainelääkkeet, ASA+dipyridamoli Palaa moniammatillisen laitos-/avokuntoutuksen (TOI, NEPSY, FYST) jälkeen osa-aikaiseen yrittäjyyteen 10 kk kuluttua sairastumisesta

A B C Lakunat Valkean aineen muutokset D E F

Kumulatiivinen eloonjäämisosuus Pienten suonten taudin aiheuttaman infarktin jälkeinen ennuste 1.0 1.0 0.8 0.8 Muu etiologia 7.9 vuotta (95%CI 7.1-8.7) p<0.001 0.6 0.6 0.4 0.4 0.2 0.2 0 Pienten suonten tauti 4.3 vuotta (95%CI 2.9-5.6) 0.0 2.5 5.0 7.5 10.0 12.5 0.0 2.5 5.0 7.5 10.0 12.5 Vuosia Melkas S, Putaala J et al. Neurology 2011

Pienten suonten taudin kliiniset Oireinen aivohaveri (lakunainfarkti) ilmentymät Globaali neurologinen dysfunktio

Merkitys Arvio: 250 000 toimintaoireista pienten suonten tautia sairastavaa potilasta Suomessa. Pienten suonten tauti aiheuttaa neljäsosan aivoinfarkteista, kaksinkertaistaa aivoinfarktin uusimisriskin ja aiheuttaa 45% dementiasairauksista. Wardlaw JM, Lancet Neurology 2013 Aikaistaa subkliinisen Alzheimerin taudin muuntumista dementiatasoiseksi.

LADIS-tutkimuksen tuloksia Leucoaraiosis And DISability in the Elderly, N=639 (65-84 v) >2 x riski itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen 3 vuoden aikana Kävelyn epävarmuus Virtsainkontinenssi Kognitiivinen heikentymä/dementia Masennus

Helsinki SAM tutkimuksen tuloksia N=486 (55-85 v) Mild WML Valkean aineen integriteetti Moderate WML Severe WML Kuolleisuusriski Uuden aivohalvauksen riski Aivoinfarktin liuotushoitoon liittyvä vuotoriski Huonompi ennuste carotisendarterektomian jälkeen

Pienten suonten patologiaa Arterioloskleroosi Lipohyalinoosi Ateroskleroosi 30 150 µm 40 300 µm 200 400 µm

Hyalinisaatio, ahtautuminen, jäykistyminen -> mutkaisuus, elongaatio Periventrikulaarinen valkea aine Syvä valkea aine Cortex Normaali Pienten suonten tauti

Systeeminen pienten suonten tauti Aivot Sydän Munuainen Verkkokalvo Lihas Valtimot Laskimot Doubal F et al. Int J of Stroke 2010

Uutta: radiologiset kriteerit Standards for Determining the Vascular Contribution to Neurodegeneration project (STRIVE) Total load -ajattelu Tuore subkortikaalinen infarkti Lakuna Valkean aineen muutokset Wardlaw JM et al. Lancet Neurology 2013 Perivaskulaaritilat Mikrovuodot Atrofia DWI FLAIR FLAIR T2 T2*/GRE FLAIR

Vaaratekijät Lakunat Ikä x x Miessukupuoli x Valkean aineen muutokset Hypertensio x x x Mikrovuodot Hyperkolesterolemia ristiriitainen ristiriitainen Matala LDL Statiinin käyttö Diabetes x x Eteisvärinä x Mok V, Kim JS. Journal of Stroke 2015 x ristiriitainen Tupakointi x x x (syvät) Arteria carotis internan ahtauma Korkea homokysteiini Matala B12/folaatti x ristiriitainen x

Vaskulaarinen ikääntyminen...dysfunktio..tapahtumat Hypertensio F Cross-talk suuret pienet suonet Strandberg T et al. Ann Med 2013; 45: 265-273

Neurovaskulaarinen dysfunktio VASKULAARISET RISKITEKIJÄT VAPAAT RADIKAALIT VERESSÄ Oksidatiivinen stressi Inflammaatio Veriaivoesteen läpäisevyys

1) Tulehdus -> endoteelimuutos 2) Tulehdus -> veri-aivoesteen läpäisevyys +++ 3) Tulehdus -> ympäroivän kudoksen muutos 4) Perivaskulaaritilan reaktiivinen muutos 5) Glymfaattisen kierron häiriö 6) Laskimokierron häiriö

Verenpaineen hoito pienten suonten taudissa Verenpainetta hoitamalla alennetaan strokeriskiä ja parannetaan kognitiivista ennustetta restrokeista riippumatta PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study): perindopriili + indapamidi jarruttivat valkean aineen muutosten etenemistä. Schiffrin EL, Circulation 2005 MUTTA Liiallinen verenpaineen alentaminen voi olla haitallista erityisesti iäkkäämmillä, tai potilailla joilla on laajoja valkean aineen muutoksia (J-käyrä). Van Dijk EJ et al. Hypertension 2004 - yöaikainen dipping

Verenpaineen hoidon vaikutus kognitioon Gorelick P. Stroke 2011;42:2672-2713

Antitromboottinen lääkitys pienten suonten taudissa Kwok CS et al, Stroke 2015; systemaattinen katsaus (>40 000 potilasta) Mikä tahansa antitrombooteista tehokas lakunainfarktin sekundaariprofylaksiana: Aspiriini, dipyridamoli, klopidogreeli, tiklodipiini, silostatsoli Dual antiplet therapy ASA + klopidogreeli lisää verenvuodon vaaraa (SPS3-tutkimus) Aspiriini + dipyridamoli turvallinen (ESPS-2, ESPRIT), samoin klopidogreeli

Antikoagulaatio pienten suonten taudissa Valkean aineen muutokset ja mikrovuodot lisäävät vuotoriskiä. New oral anticoagulants (NOAC): ei dokumentaatiota pienten suonten tautia koskien. Rohkaisevaa tietoa antikoagulaation uudelleenaloituksesta ICH-potilaalla, jolla on eteisvärinä: Aikaisintaan 2 kk Nielsen PB et al, Circulation 2015 (1880 patients) ICH:n jälkeen AF patients who experience an ICH are at very high risk of ischemic stroke and death... OAC treatment resulted in a significant reduction in subsequent ischemic stroke and all-cause mortality.

Statiinit pienten suonten taudissa SPARCL Amarenco et al. Stroke 2009 1409 potilasta joilla lakunainfarkti: näillä statiini sekundaariprofylaksiana yhtä tehokas kuin muilla aivoinfarktipotilailla. Regression of Cerebral Artery Study Fu JH et al. Cerebrovasc Dis 2009 Statiini -> jarrutti valkean aineen muutosten etenemistä ja vähensi lakuna-insidenssiä. Hamel E. et al: simvastatiini ei vähentänyt astrosyyttien aktivoitumista mutta...

Fyysinen aktiviteetti pienten The RUN DMC study suonten taudissa 361 potilasta, keski-ikä 69, seuranta 6 vuotta Fyysinen aktiviteetti mitattiin strukturoidulla kyselyllä ja ilmaistiiin Metabolic Equivalent Values -arvolla (MET) Enemmän fyysistä aktiviteettia baseline -> hitaampi valkean aineen muutosten lisääntyminen Lohner V et al. Abstract ESOC 2015

Muita hoidollisia mahdollisuuksia? Anti-inflammatoriset lääkkeet Typpioksididonorit (NO), prostasykliini (PGI2), fosfodiesteraasin (PDE) estäjät, statiinit. Minosykliini? Vasospasmia vähentävät lääkkeet Nimodipiini Endoteliinin antagonistit clazosentan ja TAK044 Babu & Ramanathan, Int. J Devl Neuroscience 2011 Suolan vähentäminen Heye A et al, J Cerebral Blood Flow & Metabolism 2015

Konkluusio Varhainen preventio

Kiitos Professori Timo Erkinjuntti Professori Markku Kaste Dosentti Niku Oksala Dosentti Hanna Jokinen Dosentti Jukka Putaala Dosentti Jouko Laurila LT Risto Vataja LT Sami Curtze LL Gerli Sibolt

Aivoinfarktin trombolyysihoito pienten suonten taudissa Laajat valkean aineen muutokset TT-kuvassa yli kaksinkertainen symptomaattisen ICH:n riski huonompi toipuminen (mrs 3 kk kohdalla) Curtze S et al, Stroke 2015 Mutta: valkean aineen muutosten ei pidä yksinään ohjata hoitopäätöstä. RR < 185/110