Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaus Dementia. 76-vuotias nainen

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Alzheimerin taudin ehkäisy

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Dementian varhainen tunnistaminen

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Muistisairauksien uusia tuulia

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Dementian ehkäisy. Timo Strandberg

Alzheimerin tauti ja sen hoito

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Lääkkeet muistisairauksissa

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Monipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaudet

Alzheimerin taudin lääkkeet

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Muistisairauksien diagnosointi

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Huolehdi muististasi!

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Miten muistihäiriötä voi estää tai hoitaa? Turku Merja Hallikainen, LT Kliininen tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Syö muistisi hyväksi

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Haasteellinen. opastan läheisiä?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Transkriptio:

Dementia update 2009 Levi 27.3.2009 Timo Strandberg Oulun yliopisto

Sidonnaisuudet Olen tehnyt eriasteista yhteistyötä (koulutus, konsultointi, tutkimuskysymykset) useiden dementiaan liittyvien yritysten ja yhteisöjen kanssa, mm. kaikkien Alzheimerlääkkeitä valmistavien yritysten kanssa. Osallistun dementiaan liittyvään tutkimustyöhön Kelan ja Suomen Akatemian rahoittamana

76-vuotias nainen Nuorempana yleensä terve, lapseton Yksittäinen muistiongelmainen sukulainen Kohonnut verenpaine jonka hoitona vuosia metoprololi 47,5 mg x1 Glaukooma, paikallishoito Asunut yksin ilman kotiapuja, isosisko joskus autellut

76-vuotias nainen Puoli vuotta aiemmin huomioitu muistiongelmaa, kotona ollut sotkuista, kysellyt paljon ja ollut epävarma. Ei aina tunnistanut kotiaan omaksi, näkoharhoja Ei vammoja tai kaatumisia Statuksessa yleistila hyvä, asiallinen, puhe selkeää, ei erityistä neurologista, RR 150/80 Rutiinilaboratoriokokeissa ei erityistä: glukoosi 5.5, kolesteroli 4.9, B12-vitamiini 290, kreatiniini 57 MMSE 21/30, ongelma lähinnä orientaatio ja mieleenpainaminen Pään TT:ssa kortikaalista ja sentraalista atrofiaa, valkean aineen degeneraatiota

76-vuotias nainen Geriatrian poliklinikalla todetaan lievän dementian asteinen, episodiseen muistiin painottuva kognitiivinen vajaus Kliinisesti sopii Alzheimerin tautiin, selvä toiminnallinen haitta Potilas järkyttynyt diagnoosista ja epäluuloinen Ulkopuolinen tuki välttämätön kotona selviytymisen tueksi, lääkkeeksi aloitettu AKEestäjä donepetsiili 5 kuukautta myöhemmin palvelukotiin. 9 kuukautta myöhemmin muisti selvästi huonontunut, tarvitsee apua kaikkien asioiden hoitamisessa, MMSE 15/30

Muistisairaus Dementia monitekijäinen aivojen toiminnan heikkeneminen tajunnan ollessa normaali - sille asteelle, että se rajoittaa itsenäistä ammatillista ja sosiaalista selviytymistä Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista 80 % on dementoituneita Tie muistisairaudesta dementiaan vie usein vuosia Yhteiskunnalle kallis sairaus

% 100 Ns. Alzheimerin tauti tavallisin muistisairaus iäkkäillä. Muistipoliklinikan potilaat Raahessa (n=742) 80 60 40 20 0 Alzheimer Sekamuoto Lewy Vaskulaarinen Alkoholi Frontaali MCI Kiitokset geriatri Maisa Karjulalle

ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET AD RISKISSÄ LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN 30 VARHAINEN AD PREDEMENTIA MCI - MILD COGNITIVE DECLINE MMSE 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 LIEVÄ AD X X VUOSIA KESKI- VAIKEA AD VAIKEA AD Timo Erkinjuntti - MRU 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Dementian kehitys vie 10 50 vuotta Esivaihe riskitekijä + vaurio riskitekijä + oireinen sairaus Dementiariski Hoidon aloitus

Alzheimerin taudin jatkumo REGRESSIO PREVENTIO Riskitekijät: RR, kolesteroli, DM, APOE 4 Kohde-elinvaurio, oireeton Uudet riskitekijät Ateroskleroosi JARRUTUS Kohde-elinvaurio, oireinen Dementia Kuolema

Esityksen runko Mitä diagnoosin jälkeen Subkliininen vaihe - regressio Preventiomahdollisuuksia

Diagnoosivaihe

Oireenmukainen hoitokolinergiseen järjestelmään ja glutamaatin aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet Donepetsiili (Aricept), rivastigmiini (Exelon), galantamiini (Reminyl) ja memantiini (Ebixa) Alzheimerin taudin lääkehoito aloitetaan käytännössä kaikille, tavoitteena toimintakyvyn kohentaminen/ylläpito Lääkitys vain osa kokonaishoitoa

ALZHEIMERIN TAUDIN ETENEMINEN - OIREENMUKAINEN HOITO VAIKEUSASTE KOTONA LAITOKSESSA AIKA

Miten tehostaa Funktionaalinen Yhdistelmät Uusi lääke dimebon: vanha antihistamiini, useita vaikutusreittejä Anatomis-funktionaalinen Plakinpoisto Verenkierron kohentaminen

Alzheimerin histopatologia: Neuriittiplakit ja neurofibrillivyyhdet Neuriittiplakit: amyloidikertymä + tulehdus Neurofibrillivyyhdet: tau-proteiini Kumpi tärkeä vai molemmat? Good news for mice?

ICAD-2008-kongressi (www.alz.org/icad) Amyloidiplakkeja poistavalla rokotuksella voitu poistaa plakkeja ei kuitenkaan näyttöä kllnisen dementiaoireiston vähenemisestä? Sakkautuvaa amyloidia vähentävällä tarenflurbiililla ei saatu odotettua hyötyä. Toisaalta neurofibrillivyyhtejä aiheuttavaan tau-proteiiniin vaikuttavasta hoidosta metyleenisinellä (rember) saatiin innostavia, mutta hyvin alustavia tuloksia.

Alzheimerin tauti kertymäsairaus vai valtimotauti vai molemmat? de la Torre, Lancet Neurology 2004;3:184-190

Käsitykset ennen Alz VaD SVT VaD = vaskulaarinen dementia SVT = sydän- ja verisuonitaudit

Nykykäsitys Alz VaD SVT

Dementiapotilaan kliininen kuva yhteisvaikutuksen tulos Verisuonimuutokset Amyloidiplakit

Alzheimer Disease as a Vascular Disorder Nosological Evidence J.C. de la Torre, MD, PhD Department of Neuropathology, University of California Stroke 2002;33:1152-1162

60 40 20 0 Tunnistetut riskitekijät geriatrisen muistipoliklinikan potilailla Ei Vain suku Vain hypertensio Vain kolesteroli Vain DM Eri kombinaatiot % Kiitokset geriatri Maisa Karjulalle

LEADe-tutkimus Alzheimer potilaita (MMSE 13-25), joilla donepetsiililääkitys ja LDL-kol 2.5-3.5 Atorvastatiini 80 mg tai lume Alzheimer-lääketutkimuksissa käytetyt päätetapahtumat kognition muutoksista Alustavien tulosten mukaan ei vaikutusta Atorvastatiini saattoi kuitenkin hidastaa hippokampuksen volyymin pienenemistä

Ollaanko vaskulaaristen tekijöiden suhteen jo myöhässä kun diagnoosi tehty?

Liikunnastako apua?

Voiko liikuntainterventio parantaa Alzheimerpotilaiden toimintakykyä Satunnaistettu tutkimus, kesto 12 kk Aloitettu 2008 Kotikuntoutus Ryhmäkuntoutus Vaikutukset toimintakykyyn, käytösoireisiin ja omaishoitajan jaksamiseen

Alzheimerin taudin jatkumo REGRESSIO PREVENTIO Riskitekijät: RR, kolesteroli, DM, APOE 4 Kohde-elinvaurio, oireeton Uudet riskitekijät Ateroskleroosi JARRUTUS Kohde-elinvaurio, oireinen Dementia Kuolema

Regressio - Uusia näkökulmia AKE-lääke jo MCI vaiheessa jarruttaa paremmin? Uudet syytekijät? Uudet merkkiaineet Aikaisempi diagnoosi aiempi hoito?

Herpesinfektion ja Alzheimerin taudin yhteys Yleinen immuniteetin heikentyminen Aivojen herpesinfektion reaktivaatiot Reinfektiot? ApoE4-genotyyppi heikompi paikallispuolustuksessa Amyloidin kertyminen Inflammaatio (mikroglia, makrofaagit) Muut mahdolliset riskitekijät, aivovaltimoiden tila ym. Alzheimerin kliininen oireisto

Alzheimerin taudin jatkumo REGRESSIO PREVENTIO Riskitekijät: RR, kolesteroli, DM, APOE 4 Kohde-elinvaurio, oireeton Uudet riskitekijät Ateroskleroosi JARRUTUS Kohde-elinvaurio, oireinen Dementia Kuolema

Prevention mahdollisuuksia

Valtimotautien riskitekijät verisuoniperäinen dementia 10 9 8 7 Riskisuhde 6 5 4 3 2 1 0 Tupakointi Diabetes HT+CHD HT+DM Alkoholi HT=hypertensio DM=diabetes

Valtimotautien riskitekijöiden ja Alzheimerin taudin yhteys pitkän ajan seurannassa 5 Riski suhde 4 3 2 1 0 ApoE4 Systolinen RR S-kol Riskitekijä mitattu keski-iässä 2002;137:149-155 Kivipelto et al. Ann Intern Med

Verenpaine ja dementia Keski-iän hypertensio, hyvin korkea paine vanhalla iällä Ateroskleroosi Matala paine vanhalla iällä (pulssipaine nousee) Ikääntyminen Alzheimerin taudin aivomuutokset Aivojen huonontunut verenkierto Pienten suonten vauriot, kliininen tai oireeton aivoinfarkti, aivoatrofia, jne Kliininen Alzheimerin tauti Aivojen hapenpuute Mukaeltu Qiu ym Lancet Neurology 2005;4:487-99

Frontosubcortical circuits Frontal cortex Striatum Pallidum, substantia nigra Thalamus Cummings JL (1993). Arch Neurol 50:873-80. Pohjasvaara T, Vataja R, Leppävuori A, Erkinjuntti T. (2001). Duodecim 117:397-404.

Periventrikulaariset valkean aineen muutokset hypertensio, DM Sivukammioiden etu- ja takasarvet: A B C A. Pienet B. Keskikokoiset C. Laajat Aivokammioiden runko-osa: D. Ohuet E. Paksut F. Epäsäännölliset paksut D E F Mäntylä R, Aronen HJ, Salonen O, et al. (1999). Neuroradiology 41:657-65.

Verenpainelääkityksen vaikutus dementiaan (n=64) SYST-EUR-tutkimuksessa per 1000 10 8 6 4 Kontrolli Verenpainelääke 2 0 Kaikki Alzheimer VaD 2002;162:2042-52 Forette ym. Arch Intern Med

Lumekontrolloidut verenpainetutkimukset ja dementiariski Syst-Eur SHEP Yhteensä Yksittäiset PROGRESS HYVET Yhdistetty 0.2 1.0 2.0 Peters ym. Lancet Neurol 2008

Good news for mice - statiini ja Tau We investigated the effect of statins on NFTs in a transgenic mouse tauopathy model and found the following: 1) 1-month treatment with the blood-brain barrierpermeable agent simvastatin in normocholesterolemic aged mice significantly reduced the NFT burden and decreased lectin-positive microglia; 2) simvastatin significantly decreased NFTs and improved T-maze performance in young animals treated for 8 months; 3) treatment of hypercholesterolemic mice for 5 months with blood-brain barrier-impermeable atorvastatin markedly reduced the NFT burden and decreased lectin-positive microglia; 4) nonstatin cholesterol-lowering strategies showed a modest NFT decrease compared with statin treatment; and 5) there was a positive correlation between microglial and NFT burden (r = 0.8).

Kolesteroli ja dementia S-kolesteroli statiini estää Aivovaltimomuutokset Vaskulaari dementia Kolesteroli hermokudoksessa statiini estää Taun ja amyloidin kertyminen Alzheimerdementia Simons M, ym Cholesterol and Alzheimer s disease. Is there a link? Neurology 2001;57:1089

Omega-3 rasvahapot Eri muodoissa

Aivovoimistelu ja dementia: Käytä tai menetä?

Näyttö dementian ehkäisystä 2009 Kohonneen verenpaineen hoito Statiinihoito AIVOHALVAUKSEN EHKÄISY! Liikunta ja oikea ravinto Omega-3 rasvahapot Aivovoimistelu Aloitettava ajoissa Tulehduskipulääkkeet? Folaatti? Estrogeeni? Ginkgo biloba? E-vitamiini? Rokotukset?

FINGER-tutkimus Akatemian rahoittama monikeskustutkimus alkamassa Ensimmäinen elintapainterventiotutkimus dementian ehkäisemiseksi Suuren riskin potilaita dementian riskilaskurin perusteella

Miten yhdistää eri dementian ehkäisymuodot: Marilyn Albertin kaava Raskaat kantamukset Kävely Sosiaalinen kanssakäyminen Monimutkaisten päätösten pähkäily

Miten yhdistää eri dementian ehkäisymuodot? Marilyn Albertin kaava Raskaat kantamukset Kävely Sosiaalinen kanssakäyminen Monimutkaisten päätösten pähkäily Shoppailulla tietenkin!!! Prof. Brodatyn mukaan 2007

135 vuotta sitten: Treatment does not arrest the course of nature (of senile dementia), but the following may retard the progress downhill Liberal nourishment Stimulants such as alcohol Dressing the patient well and warm to ensure physical comfort Ward off bronchitis and pneumonia Encourage physical and mental exercise Prescribe medicines that supply the brain with nourishment, such as cod liver oil and preparations containing phosphorus Crichton-Browne J. Senile dementia. BMJ 1874: May 9: 601-3; 640-3

Good news for mice Statin treatment has been associated with a reduced risk of Alzheimer disease and decreased amyloid deposition in mouse models. No animal studies have reported effects of statins on tau aggregates and neurofibrillary tangles (NFTs), the pathological hallmarks of Alzheimer disease that correlate with dementia. Together, these results suggest that statins reduce NFT burden irrespective of blood-brain barrier permeability at both early and late ages in long- and short-term treatment paradigms and under normocholesterolemic and hypercholesterolemic conditions. The decrease in microglia, coupled with the limited effect of nonstatin cholesterol lowering, suggests that the anti-nft effect of statins may be related to their anti-inflammatory and not necessarily to their cholesterollowering properties. Statins may provide therapy against NFTs in tauopathies, particularly when NFTs are the major neuropathologic component.

115-vuotias superrouva 115-vuotiaana kuollut hollantilaisnainen 112-113 vuotiaana tehdyt psykologiset testit osoittivat hänen olleen paremmassa kunnossa kuin 60-75- vuotiaat keskimäärin Kuoleman jälkeen hänellä ei juuri todettu merkkejä valtimokovettumista ja aivot olivat lähes ilman amyloidikertymiä (tyypillisiä Alzheimerin taudissa). Myös aivovaltimot olivat hyvässä kunnossa, ja aivosolut säilyneet terveitten 60-80-vuotiaiden tasolla Tau-proteiinia aivoissa sen sijaan todettiin jonkin verran Dementiaan liittyviä aivomuutoksia tai valtimokovettumia ei voi pitää väistämättöminä ikääntymismuutoksina den Dunnena ym. Neurobiol Aging 2008;August ss 1127-1132

Solutason mekanismeja APP alfa-sekretaasi beeta-sekretaasi gamma-sekretaasi A-beeta Amyloidifibrillit

Paljon kolesterolia APP alfa-sekretaasi beeta-sekretaasi gamma-sekretaasi A-beeta Amyloidifibrillit

Vähän kolesterolia APP alfa-sekretaasi beeta-sekretaasi gamma-sekretaasi A-beeta Amyloidifibrillit

Dementian ehkäisyä vuonna 2009 Hanki hyvät vanhemmat (ei APOE4) Käytä mutta älä kolhi aivojasi Syö terveellisesti Liiku Hoida valtimotautien riskitekijät tarvittaessa oikeilla lääkkeillä! Ehkäise diabetes Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa Älä tunne itseäsi yksinäiseksi

Loppuvaiheen hoito Verrattavissa esim. kuolemaan johtavan syövän hoitoon Hyvä perushoito ja hyvä oireenmukainen hoito Arvokkaan kuoleman varmistaminen

Dementian riski (ikä- ja DM vakioitu) Vähäinen koulutus APOE 4 Herpes virus Riskisuhde P-arvo kuorma + + + 6.1 0.0001 + + - 3.1 0.008 + - + 2.4 0.01 + - - 0.9 0.7 - + + 1.0 1.0 - + - 0.4 0.2 - - + 0.6 0.6 - - - -- --

N 200,0 Ikäjakauma 150,0 100,0 50,0 0,0 40,0 55,0 70,0 85,0 100,0 ika 15.1.2007 Pienten suonten tauti ja kognitiiviset häiriöt Hanna Jokinen

150,0 MMSE jakauma 112,5 N 75,0 37,5 0,0 0,0 7,5 15,0 22,5 30,0 MMSE 15.1.2007 Pienten suonten tauti ja kognitiiviset häiriöt Hanna Jokinen