WIENIN VELO-CITY 2013 SAUNDEJA. Poljin 4/2013

4 2013 WIENIN VELO-CITY 2013 SAUNDEJA Poljin 4/2013 1

pääkirjoitus Pyöräilykulttuuria Wienin Velo-cityssä! Itävalta on kulttuurikansaa. Tämänvuotisen Velo-city konferenssin sloganiksi olikin valittu The Sound of Cycling Urban Cycling Cultures. Urbaanin pyöräilykulttuurin esiin nostamiseksi pyöräilynedistämisjärjestöt olivat olleet mukana suunnittelemassa konferenssin ohjelmaa. Kaikenlainen itse tekeminen, tuunaminen ja design näkyivät luentojen ja paneelien sisällöissä ja oheisohjelmassa. Urbaanin pyöräilykulttuurin ilmentymiä ovat esimerkiksi fiksit, pyöräpajat ja urbaani pyöräilymuoti. Alakulttuureista käyttövoimansa saava pyöräilybuumi myös valtavirtaistuu: esimerkiksi mainostoimistot käyttävät nykyään usein pyöräilyä muiden tuotteiden mainonnassa. Viesti Wienistä oli selvä: pyöräily on muodikasta se on hyvä ja sitä kannattaa käyttää hyväksi pyöräilynedistämisessä. Toivottavasti suomalaiset päätöksentekijät niin kunnissa kuin työpaikoilla tiedostavat tilanteen. Pyöräilystä on tulossa entistä tärkeämpi imagotekijä. Kaupunkiseutu ja myös yksittäinen työpaikka, jossa pyöräily on asetettu autoiluun nähden etusijalle, on nuorten ja nuorten aikuisten mielestä houkutteleva. Hyvistä pyöräilyratkaisuista voi tulla kilpailuvaltti, kun kilpaillaan työvoimasta ja yritysten sijoittumisesta. Pelkkään pyöräilyimagoon satsaaminen ei tietystikään riitä. Tarvitaan konkreettisia toimia. Toimenpiteiden taustalla on oltava selkeä näkemys siitä mihin ollaan pyrkimässä. Tässä lehdessä kokonaisuudessaan julkaistavassa pormestarien pyöräilyhuippukokouksen Wienin asiakirjassa näkyy ymmärrys pyöräilybuumin merkityksestä ja mahdollisuuksista. Asiakirjassa asetetaan tavoitteeksi vastata nouseviin kaupunkitrendeihin kuten yksilöitymiseen, digitalisoitumiseen, lisääntyneeseen monimuotoisuuteen ja uusiin elämäntapoihin siinä missä kansanterveyden, ilmastonsuojelun ja energiatehokkuudenkin kysymyksiin. Uuden, kestävän kaupunkikulttuurin hengessä kaikenikäiset ja eri elämänalueita edustavat kansalaiset pyritään saamaan innostumaan ja osallistumaan kaupungin ja sen pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. Tällaista visionäärisyyttä, korvia kuulla pyöräilyn uusia saundeja, sopii toivoa myös suomalaisilta päättäjiltä. Petteri Nisula projektipäällikkö VUODEN PYÖRÄILIJÄ 2013 Toimittaja Teppo Moisio on valittu Vuoden 2013 pyöräilijäksi. Perusteluna valinnalle ovat lapsiperheiden pyöräilyn edistämiseen keskittyneen Tavarafillari.fi -sivuston kehittäminen sekä aktiivinen arkipyöräilyn puolesta puhuminen ja kirjoittaminen. Tavarafillari.fi syntyi, kun keräsin omaa esikoista odottaessa tietoa pienten lasten kanssa pyöräilystä ja huomasin, että sitä oli vaikea löytää, Moisio kertoo. Pyöräilystä saatavilla oleva tieto on yhä melko kuntoilu tai ulkoilupainotteista ja itse ajattelen fillaria lähinnä kulkuneuvona. Lastenistuimista, perävaunuista tai perheen arkeen sopivista pyöristä käytävälle keskustelulle ei ollut kunnon foorumia. Pyörä on helpoin ja hauskin tapa liikkua kaupungissa. Ei tarvitse olla aikataulujen varassa tai huolehtia pysäkönnistä. Pyörän kyydissä lapsetkin oppivat tuntemaan lähiympäristönsä ja liikenteen säännöt paremmin kuin bussissa tai auton takapenkillä. Pyörä sopii kulkuvälineeksi hyvin myös perheille. Se laajentaa elinpiiriä ja tekee helpoksi käydä paikoissa, joihin rattailla ja julkisilla olisi työlästä mennä. Lapset kulkevat laatikkopyörän tai perävaunun kuomun alla suojassa sateelta. Isotkin ostokset saa helposti kyytiin. Autoon verrattuna kalleinkin kuormapyörä on erittäin edullinen. Tavarafillari.fi on pyöräilysivusto ihmisille, jotka voivat pyöräillä joka päivä, mutta eivät silti harrasta pyöräilyä. Sivuston suosio on ilahduttanut. Kävijämäärät ovat moninkertaistuneet parissa vuodessa, ja laatikkopyörä alkaa olla käsitteenä tuttu jo suurelle osalle kansalaisia. Oma toiveeni on, että lasten kanssa pyöräilystä tulisi lähivuosina yhtä normaali ja arkinen asia kuin lasten kanssa autoilusta. Ohjeita perhepyöräilyyn voisi jakaa vaikkapa äitiyspakkauksen mukana, kuten nyt annetaan ohjeita lasten kanssa autoiluun, vuoden pyöräilijä visioi. Teppo Moisio työskentelee toimittajana Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksessa. Tavarafillari.fi on hänen vapaaajan projektinsa. Aiemmin Vuoden pyöräilijöiksi on valittu mm. Mikko Peltsi Peltola 2007, Osmo Soininvaara 2008, Hannu-Pekka Björkman 2009, Oras Tynkkynen 2010, Lauri Tähkä 2011 ja Kaisa Leka 2012. Teppo Moisio poikansa Nuutin kanssa. Sisällysluettelo: Päätoimittaja Painos: 1000 kpl Yhteistyössä: Poljin 4/2013 Petteri Nisula Painopaikka: Trio-Offset, Liikennevirasto Liikkujan viikko tulee taas...4 Pyöräilykuntien verkosto ry:n petteri.nisula@poljin.fi Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriö Wienin asiakirja...6 ja Suomi Pyöräilee -hankkeen Suomen Kuntaliitto kahdeksan numeroa vuodessa Toimituskunta: Toimituksen osoite ja Pikapyörätiet...10 ilmestyvä uutislehti. Markku Lahtinen (Kangasalan osoitteenmuutokset: Perhepyörämalleja...12 kunta) info@poljin.fi Kansikuva: Bicycle-Corso, Suomi neljänneksi Euroopan barometrissä...14 Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Wien 2013 Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toinen linja 14 viikolla 40. Pyöräilykuntien verkosto ry Poljin 5/2013 ilmestyy lokakuussa Helsingin pyöräilypalveluita kehitetään osana joukkoliikennettä...18 kuvaaja: Peter Eich, CC. Pyöräilykulttuuria Lohtajallakin...19 Seitsemästoista vuosikerta. Toimitussihteeri, Ulkoasu ja taitto: 00530 Helsinki Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava ISSN 1796-6388 Risto-Jussi Isopahkala toimituksessa 14.9.2013 mennessä. Pyörätie puoleen hintaan...20 2 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 3

LIIKKUJAN VIIKKO TULEE TAAS teksti: Sirpa Mustonen Liikkujan viikolla 16. 22. syyskuuta tehdään fiksuja liikkumisvalintoja. L iikkujan viikko on hyvä keino tuoda esille vaihtoehtoisia liikkumistapoja ja ympäristönäkökulmia alueella. Kampanja välittää positiivisen viestin: Liikkujan viikolle osallistuva kunta tai yhteisö kiinnittää huomiota jäsentensä hyvinvointiin ja ympäristöönsä. Osallistujakunnat järjestävät paikallisia tapahtumia ja tempauksia sekä toteuttavat pysyviä toimia kestävämmän liikkumisen puolesta. Viikon aikana järjestetään erilaisia tempauksia ja tilaisuuksia kunnissa, kaupungeissa, kouluissa, päiväkodeissa ja yrityksissä. Ne ilmoitetaan kampanjan verkkosivujen tapahtumakalenterissa: www.liikkujanviikko.fi/tapahtumat. Viikon teemana on tänä vuonna ilmanlaatu. Teema ei sido osallistujia, mutta antaa sopivan aiheen, jonka ympärille voi järjestää tempauksia, tilaisuuksia ja yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Suomessa yksi merkittävä painopistealue on joukkoliikenne. Mieti miten kuljet! Liikkujan viikko on muistutus siitä, että omia liikkumistottumuksia ja kulkutapoja kannattaa tarkistaa terveyttä edistävään ja ympäristöä säästävään suuntaan. Vuonna 2013 kampanjan suojelijana jatkaa Paleface alias Karri Miettinen. Miettisen ajatuksia liikenteestä ja liikkumisesta voi katsoa videosta, joka on sekä kampanjan verkkosivuilla että YouTubessa (hae Liikkujan viikon kampanjavideo). Liikkujan viikon tavoitteena on rohkaista Euroopan kaupunkeja ja kuntia ottamaan käyttöön ja edistämään kestäviä liikkumismuotoja. Viikon aikana asukkaita innostetaan kokeilemaan autoilun vaihtoehtoja. www.liikkujanviikko.fi www.facebook.com/liikkujanviikko www.motiva.fi www.mobilityweek.eu Tapahtumia laidasta laitaan Liikkujan viikon vietto huipentuu Auton vapaapäivään (aikaisemmin Autoton päivä) 22. syyskuuta. Suomessa Auton vapaapäivää on vietetty vuodesta 2000 ja Liikkujan viikkoa vuodesta 2003 lähtien. Kampanjaviikon ja teemapäivän tapahtumia on järjestetty vuosittain useilla paikkakunnilla. Kunnat ja järjestöt ovat suunnitelleet muun muassa pyöräily- ja kotiseuturetkiä sekä liikkumisen ympäristö- ja terveysvaikutuksia käsitteleviä seminaareja. Liikkujan viikon ansiosta Euroopassa on toteutettu tuhansia pysyviä toimia kestävän liikkumisen edistämiseksi: parannettu kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria sekä joukkoliikenteen saavutettavuutta, rauhoitettu liikennettä ja lisätty tietoisuutta kestävistä liikkumismahdollisuuksista. kuva: Mobil21 Liikennekäärme-peli innostaa koululaisia Liikkujan viikolla vuonna 2012 pelattiin Suomen ensimmäiset Liikennekäärmepelit yhteensä kuudessa koulussa Lahdessa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Pelin aikana noin 1 300 oppilasta keräsi tarroja ympäristöä säästävällä ja turvallisella tavalla tehdyistä matkoista. Lapset innostuivat liimaamaan tarroja koulun yhteiseen julisteeseen, jonka avulla seurattiin etukäteen sovitun tavoitteen lähenemistä. Kouluilla järjestettiin viikon aikana myös erilaisia tempauksia, kuten ajotaitokisoja. Pelaaminen jatkuu myös tänä vuonna. Lisätietoja liikennekäärmepelistä: http://tinyurl.com/ltulenu Liikkujan viikon suojelija Paleface esiintyy 16. syyskuuta järjestettävässä kampanjan tiedotustilaisuudessa Korjaamon Kulmasalissa Helsingissä. Median lisäksi tilaisuus on avoin myös samana päivänä Korjaamolla järjestettävän ECOMM- ja Velocity-jälkiseminaarin osallistujille. Ilmoittaudu Motivan tapahtumakalenterin kautta: www.motiva.fi 4 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 5

Pormestarien pyöräilyhuippukokouksen WIENIN ASIAKIRJA Isäntänä Wienin kaupunki Me, pormestarit ja varapormestarit, allekirjoitamme Wienin pyöräilyhuippukokouksen asiakirjan edistääksemme viisaita ja älykkäitä kaupunkeja, joissa ihmisten erityisesti perheiden ja lasten on hyvä elää. Asiakirja peräänkuuluttaa tekoja, joilla kaikenikäiset ja eri elämänalueita edustavat kansalaiset saadaan yhteistyössä innostumaan ja osallistumaan kestävään kaupunkikehitykseen. Tavoitteemme on vastata nouseviin kaupunkitrendeihin kuten yksilöitymiseen, digitalisoitumiseen, lisääntyneeseen monimuotoisuuteen ja uusiin elämäntapoihin siinä missä kansanterveyden, ilmastonsuojelun ja energiatehokkuudenkin kysymyksiin. Kaupungeissamme näihin liittyvät olennaisesti liityntäliikenne ja pyöräily uudelleen löydettynä liikkumisen kulttuurina. Pyöräily on ympäristöystävällisin kulkumuoto kaupunkiliikenteessä Pyöräily (ja kävely) on päästötön kulkumuoto, joka ei aiheuta ilman- tai melusaasteita. Pyöräily on energiatehokas ja täysin ihmisvoimin toimiva kulkumuoto. Pyöräily on joustava, luotettava ja fossiilisista polttoaineista riippumaton kulkumuoto. Pyöräily luo julkiselle tilalle uusia vaihtoehtoja. Pyöräilijät käyttävät kaupunkitilaa tehokkaimmin sekä liikkuessaan että parkissa. Lisääntynyt pyöräily voi vähentää liikenneruuhkia, jolloin julkista tilaa käytetään tehokkaammin. Pyöräily kaupungin halki mahdollistaa kohtaamisia ja vuorovaikutustilanteita, jotka autoilu sulkee ulkopuolelleen. Viisas kaupunki on pyöräilykaupunki Pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistelmä tarjoaa kestävän ja taloudellisen keinon vastata ihmisten liikkumistarpeisiin. Pyöräily on tehokas ja nopea ovelta ovelle liikkumisen muoto kaupunkiympäristössä, jossa useimmat matkat ovat alle neljän kilometrin mittaisia. Pyöräily on aliarvostettu kulkumuoto kaupunkien sisäisissä tavarankuljetuksissa. Pyöräilyn suosiminen kaupunkiympäristössä tukee lyhyiden matkojen ja tiiviin asuinympäristön mallia. Pyöräily on yksi helpommista tavoista kuntoilla. Pyöräilyn lisääminen edistää ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Jokainen pyöräilykilometri tuo yhteiskunnalle taloudellisia säästöjä. Päivittäinen työ- ja koulumatkojen pyöräily edesauttaa aikuisten ja lasten terveyttä. Pyöräilyn infrastruktuuriin investoiminen kannattaa Turvallinen ja mukava pyöräilyn infrastruktuuri lisää lasten ja vanhusten mahdollisuuksia liikkua terveellisesti ja ympäristöystävällisesti. Pyöräilyn kustannukset yhteiskunnalle ovat paljon alhaisemmat kuin yksityisautoilun. Tämä johtuu sekä pienemmistä terveydenhuollon kustannuksista että ulkoisiin tekijöihin kuten saastumiseen, meluun ja ruuhkiin liittyvien kustannusten vähäisyydestä. Terveys-, ympäristö- ja talousnäkökulman sisältävät hyöty-kustannus -laskelmat osoittavat, että pyöräilyn infrastruktuuriin investoimisen hyödyt ovat suuret. Tiedottaminen ja markkinointi kannattaa Pyöräilyn hyötyjä esittelevät kampanjat maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle, sillä samalla edistetään yllä esitettyjä hyviä vaikutuksia. Perheiden rohkaiseminen pyöräilyyn kasvattaa lapsia, joilla on positiivisia kokemuksia pyöräilystä. Tällä on pitkäkestoisia vaikutuksia, kun pyrimme kohti kestävää kaupunkiliikkumista ja tervettä yhteiskuntaa. Pyöräilijöitä kuunteleva kaupungin päätöksenteko rakentaa julkisia palveluita, jotka edistävät arkipyöräilyä. Hallinnollinen tuki auttaa kasvattamaan pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Monet kaupunkilaiset, etenkin nuoret aikuiset, ovat siirtymässä autokeskeisestä liikkumisesta kaupunki sen asukkaille tyyppiseen liikkumiseen. He suosivat kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Pormestarina ja varapormestarina me sitoudumme kannattamaan kestävää liikkumista paikallisissa yhteisöissämme. Asetamme itsellemme seuraavat tavoitteet: Pyöräily sisällytetään kestävän liikkumisen linjauksiin ja strategioihin Pyöräilyn kulkumuoto-osuutta kasvatetaan vuoteen 2025 saakka Pyöräilyinfrastruktuuria laajennetaan kaupungissa niin, että pyöräily on turvallisempaa kaikenikäisille ja monenlaisille pyöräilijöille Ajonopeuksia pyritään alentamaan mieluiten alle 30 km/h kaupunki- ja asuinalueiden katujen elävöittämiseksi Järjestetään kaupunkiin tiloja pyöräpysäköinnille ja rohkaistaan näin ihmisiä pyöräilemään Edistetään sujuvia matkaketjuja ja liityntäliikennettä Kehitetään ja markkinoidaan sähköpyörien käyttöä Rohkaistaan kiinteistöjen omistajia tarjoamaan turvallinen, siisti ja mukava tila pyörien säilytykseen Työskennellään tiiviisti yhdessä pyöräilyn edistäjien, etujärjestöjen ja kansalaisten kanssa pyöräilyn tukemiseksi ja pyöräilyn poliittisen tahdon vahvistamiseksi kaupungissa Lisätään yleistä tietoisuutta kaupunkipyöräilyn hyödyistä Toteutetaan projekteja, jotka edistävät koulumatka-, työmatka- ja asiointipyöräilyä Edistetään lasten pyöräilyä, jotta pyöräilyn kulkumuotoosuutta saadaan tulevaisuudessa kasvatettua. Wienin Velo-city 2013 toimii tavoitteiden täytäntöönpanon käynnistäjänä. Näiden tavoitteiden toteuttaminen helpottaa moninaisten ja moniäänisten pyöräilykulttuurien syntymistä kaupunkeihimme. Michael Häupl, Wienin pormestari Maria Vassilakou, Wienin varapormestari Wienissä, 12. heinäkuuta 2013 Allekirjoittaneet kaupungit: Wien, Bratislava, Kööpenhamina, Ljubljana, Bregenz, Praha, Adelaide, Göteborg, Tukholma, München, Jihlava, Nantes, Gdansk, Budapest, Luxemburg 6 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 7

PIKAPYÖRÄTIET teksti: Markku Lahtinen Meillä on paha tapa koettaa tehdä määrää mieluummin kuin laatua. Pyöräilyä ei taajamissa kuitenkaan saada kilpailukykyiseksi muutoin kuin määrätietoisella panostuksella väylien laatuun. Siksi Suomessa pikapyöräteitä kutsutaan laatukäytäviksi. Ja tällaista laatua tulisi tavoitella. Wienin konferenssin mielenkiintoisimpia keskusteluja käytiin pikapyöräteistä. Muistan kuulleeni niistä ensimmäistä kertaa Amsterdamin Velo Mondialin yhteydessä v. 2000. Silloin haaveiltiin pääkaupungin ja Utrechtin välisestä nopeasta yhteydestä. Nyt, runsaat 10 vuotta myöhemmin, Hollannissa on pikapyöräteitä jo useilla kaupunkiseuduilla. Pyöräilyn dilemma Pyöräily on ristiriitaista. Pyörällä on mukava ajella omia reittejä pitkin, mutta toisaalta pyörätiet ovat hitaimpia väyliä pyöräillä. Hitaus juontuu eritoten pysähdyksistä. Jokainen liittymä pakottaa hidastamaan vauhtia, vaikka muu liikenne väistäisikin. Liikennevalot, reunakivet ja muut liittymäjärjestelyt tekevät ajamisesta jatkuvaa kiihdyttelyä ja jarrutusta. Vain autoväylällä saa ajaa vauhdikkaasti pitkiä matkoja. Suomessa pyörän vauhtiin vaikuttavat myös muut käyttäjät yhdistetyillä väylillä: jalankulkijat, flaneeraajat, koirankävelyttäjät, jotka eivät ymmärrä, että samaa väylää voidaan käyttää myös pitkän matkan liikenteeseen. Mitä tavoitellaan Pikapyörätiellä nopeus on tärkeämpää kuin viihtyisyys. Reitti koetetaan saada mahdollisimman suoraksi ja joutuisaksi välittämättä nähtävyyksistä. Pikapyörätien tulee olla etuajo-oikeutettu liittymissä, ja liittymiä pitää muutoinkin karttaa. Suurten katujen risteykset pitää rakentaa eri tasoon. Pikapyörätiet pitää erottaa muista liikennemuodoista. Ne rakennetaan mieluiten selvästi erilleen autoteistä, eivätkä jalankulkijat sovellu näille väylille ollenkaan. Mikäli kävelyreitti tehdään samansuuntaiseksi, se tulee vähintäänkin erottaa reunakivellä omalle tasolleen. Pikapyörätien mitoitusnopeus on noin 35 km/h. Pyöräilijöiden nopeus vaihtelee silti kovasti, ja ohitustilaa tulee olla riittävästi. Myös pyöräilijältä vaaditaan muiden huomioon ottamista ja ajamista kaistan reunassa, jotta ohituksille jää tilaa. On selvää, että näillä nopeuksilla pinnan tulee olla sileä ja tasainen. Korkea laatu tulee pitää mielessä myös huoltotöissä ja korjauksissa. Pikapyörätie on korotettu risteävien asuntokatujen suuntaan. Pikapyörätie rakennetaan viimeistä piirtoa myöten laadukkaaksi ja sileäpintaiseksi. Nijmegenistä pohjoiseen johtava pikapyörätie: viihtyisyyttä ja nopeutta. Oma liikennemerkki kuvastaa vauhtia. Mihin pikapyöräteitä rakennetaan Pikapyörätiet on tarkoitettu taajamien väliseen liikenteeseen, noin 5 20 kilometrin mittaisille matkoille. Niitä ei rakenneta kilpapyöräilijöille tai kuntoilijoille, vaan niillä pyritään erityisesti tukemaan työmatkaliikkumista. Ihan vähäisen liikenteen vuoksi näitä väyliä ei kannata tehdä. Hollannissa pikapyöräteillä käyttäjiä on 2000 20000 päivässä. Pikapyörätien kannattavuutta voidaan laskea samalla menettelyllä kuin autoteiden parantamistakin, ajan säästöllä. Pikapyörätie säästää aikaa minuutin kilometrillä. Keskimääräistä työmatkaa kohti yksi pyöräilijä säästää rahaksi muutettuna noin 2 3 euroa päivässä. 500 pyöräilijää tuottaa jo 300000 euroa vuodessa. Sillä summallahan tästä saadaan hyvin kannattava hanke! Koska pikapyörätiet ovat taajamien välisiä, myös valtio on ruvennut ottamaan osaa niiden rahoitukseen. Pikapyöräteistä onkin tullut trendikkäitä, ja niiden kannattavuuden vuoksi rahoitus ei useinkaan ole ongelma. Sen sijaan naapuristo suhtautuu pikapyörätiehen yleensä selvästi kriittisemmin kuin tavalliseen pyörätiehen, joita kaikki tarvitsevat. Suunnitteluohje Hollantilaisen käytännön mukaan reitin valintaan kiinnitetään hyvin paljon huomiota. Se pyritään tekemään yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa. Konferenssissa käytiin läpi Nijmegeniin pohjoisesta saapuvan uuden pikapyörätien suunnittelu taajamaksi rakennettavan peltoalueen halki. Vaihtoehtoisista reiteistä valittiin se, jossa päästiin mahdollisimman vähillä liittymillä suhteellisen suoraa reittiä pitkin. Ajoneuvoliikenne rakennettiin ulkosyöttöiseksi, ja pyörätien molemmin puolin rakennettavista asuinkortteleista tehtiin hyvät yhteydet reitille. Seuraavaksi hankkeessa ratkaistiin mitoitus ja erottelu. Kaksisuuntaisen pyöräväylän viereen rakennettiin korotettuna kapea jalkakäytävä. Huvikävelylle on alueella mukavampia reittejä. Viihtyisyyttäkin ajateltiin, kun reitti onnistuttiin sijoittamaan vanhan lehtipuukujanteen viereen. Myös varusteet on mietitty pikapyörätien luonteeseen sopiviksi. Näistä väylistä tehty logo on otettu malliksi pikapyörätien katuvalaisimiin. Lopuksi suunniteltiin reitin opastus. Pikapyöräteille on kehitetty oma liikennemerkki, joka kertoo myös vauhdista. Mistä aloitetaan Jokaisen pysähdyksen poistaminen reitiltä lyhentää matka-aikaa ja lisää nopeutta. Täytyy ajatella, että jo pyöräilevienkin oloja voi parantaa, ei vain houkutella uusia ajajia. Eihän teitäkään paranneta uusien autoilijoiden houkuttelemiseksi, vaan vanhojen ajajien matkan lyhentämiseksi. 8 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 9

Pekingissä on ruhtinaallisen leveät pyörätiet. Pekingiläinen pyöränkorjaaja työssään. PYÖRÄLLÄ PEKINGISSÄ Kun aloimme puolisoni kanssa suunnitella talvilomaa Pekingiin ystäviemme luo, päätimme jo alkumetreillä, että liikumme siellä tietenkin fillareilla. Pekingissä käyneiltä saimme kuulla kauhistuneita neuvoja: Ei siellä voi pyöräillä! Se on älyttömän vaarallista! Olette hulluja! - no, samanlaisiin kommentteihin olemme saaneet tottua myös aiempiin ulko- tai kotimaan reissuihimme liittyen, joista useimpiin on liittynyt enemmän tai vähemmän pyörällä liikkuminen. Kaupunkilomista saa mielestämme huomattavasti enemmän irti, kun liikkuu polkupyörällä, verrattuna esimerkiksi metroon ja muihin julkisiin kulkuneuvoihin pääsee juuri sinne minne itse haluaa, on riippumaton aikatauluista ja julkisen liikenteen reiteistä, näkee maisemia ja paikkoja paremmin. Ja toki se on myös edullista vaikkapa taksiin tai vuokra-autoon verrattuna. Vaikka pyöräily (liikennemuotona) on Kiinassa perinteisesti ollut todella suosittua, viimeisen parin vuosikymmenen talousteksti: Silja Savolainen kasvun ja kiinalaisten elintason nousun vääjäämätön seuraus on ollut henkilöautoilun räjähdysmäinen kasvu. Tästä huolimatta pyöräilyä ei ole kuitenkaan tyystin unohdettu liikennejärjestelmässä ja myös Pekingissä pyöräilijöitä riittää edelleen miljoonia. Enemmänkin kyllä väylille mahtuisi, koska autoteihin verrattuna pyöräteillä oli kohtuullisen väljää. Olin ällistynyt, miten upea ja kattava Pekingin pyöräilyinfrastruktuuri on. Oikeastaan parempi kuin missään muussa kaupungissa, jossa olen pyöräillyt. Pyörätiet kulkevat aina autotien vieressä suorinta reittiä eivätkä mutkittele turhaan, ne ovat kapeimmillaankin todella ruhtinaallisen leveitä (lähinnä Helsingin pyöräteihin tottuneelle), pyöräilijöille on lähes aina omat liikennevalot Liikenteen rytmi ja liikenteen määrä (kaikissa muodoissaan) on toki Suomeen verrattuna täysin eri luokkaa, mutta tästä huolimatta koimme pyöräilyn Pekingissä helpoksi ja lopulta myös mukavaksi ja mielenkiintoiseksi. Kaupunki on täysin tasainen ja myös siksi helppo pyöräiltävä. Vaikka kaikenlaista liikennevälinettä miljoonista polkupyöristä miljooniin autoihin ja jalankulkijoihin, sähkö- ja koppimopoihin, skoottereihin, busseihin ja kuormapyöriin näkyy katukuvassa ja tööttiä ja soittokelloja käytetään ahkerasti, liikenteessä liikkumiseen tottuu todella nopeasti, kun pääsee sen rytmiin mukaan ja oppii tietyt paikalliset toimintatyylit. Liikenne on joustavaa, kukaan ei hermoile liikoja, vaikka eteen kiilaillaan jatkuvasti. Itse emme nähneet todellisia vaaratilanteita emmekä itse myöskään sellaisiin joutuneet. Toisaalta liikennettä on niin paljon, että myös nopeudet pysyvät kohtuullisina. Tuhannet pyöräteillä ajelevat tai niille parkkeeratut autot saivat tosin verenpaineen toisinaan nousemaan. Kokeilimme myös liikkumista taksilla yhden kerran, se oli edullista mutta kohtuullisen hidasta johtuen valtavista ruuhkista. Metrolla matkustaminen taas oli vielä halvempaa, mutta muistutti enemmän sillipurkkikokemusta kuin matkustamista. Jouduimme odottamaan lentokentälle mennessämme useamman metrovuoron, ennen kuin saimme itsemme survottua vaunuun sisään. 20 miljoonan asukkaan Pekingissä on tämän vuoden tammikuussa ollut historiansa pahin saastetilanne. Vierailumme aikana ilmanlaatuindeksi (AQI) oli pahimmillaan yli 500, kun yli 300 on hazardous. Vertailun vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ilmanlaatu oli syksyllä 2012 suurimman osan ajasta joko hyvä (0-50) tai tyydyttävä (51-100). Hengityssuojain oli Pekingissä todella yleinen varuste verrattuna esimerkiksi pyöräilykypärään, joita laskin kymmenen päivän aikana nähneeni kymmenen kappaletta. Saasteet johtuvat pääosin liikenteestä sekä saastuttavasta teollisuudesta. Järkyttävän saastetilanteen vuoksi muiden toimenpiteiden lisäksi pyöräilyn edistäminen Pekingissä olisi tärkeää ainakaan infrasta se ei ole kiinni. Sen sijaan yhä rikastuvien kiinalaisten saaminen siirtymään takaisin satulaan bemareiden rattien takaa on todellinen haaste. 10 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 11

PERHEPYÖRÄMALLEJA Polkupyörä on hyvä, näppärä ja monipuolinen kulkuväline lapsiperheiden arkeen. Se on helppo, nopea ja tyylikäs tapa käydä kyläilemässä, kaupassa, päiväkodissa ja töissä ja sopivalla pyörällä kulkee jopa neljä lasta ja viikon ruokaostokset. Pitkäpyörässä on tavallista pidempi ja tukevampi tarakka, jolla kulkee satakin kiloa tavaraa. Se on yhtä helppo ajaa kuin tavallinen polkupyörä. Pitkäpyörään saa kiinni kaksi lastenistuinta peräkkäin, ja suuriin laukkuihin mahtuu jopa kuusi kassillista ostoksia. Tukevalla pyörällä voi kuljettaa isompiakin lapsia. Perinteinen lastenistuin on kevein ja helpoin tapa kuljettaa yhtä lasta ja pieniä ostoksia polkupyörällä. Lastenistuin kannattaa asentaa tukevaan pyörään, ja kori helpottaa ruokaostosten kuljettamista. Tukeva kaksihaarainen seisontatuki helpottaa pyörän lastaamista. Tavarafillari.fi Perävaunussa matkustavat lapset ovat suojassa sateelta ja tuulelta. Sen kyydissä 1 2 lasta kulkevat näppärästi pidemmäkin tarhamatkan vaikkapa vuoden ympäri. Perävaunu sopii hyvin myös pyöräretkeilyyn. Joitakin perävaunuja voi käyttää myös työntörattaina. Laatikkopyörässä on edessä suuri vanerinen laatikko, jossa pienet matkustajat ja viikon ostokset ovat kuljettajan valvovan silmän alla. Lasten kanssa voi rupatella polkemisen lomassa, eikä tavaratilasta ole pulaa. Jopa sadan kilon ja kahdeksan hengen kuljettamiseen tarkoitettu kolmipyöräinen maitokärrypyörä on mukavan vakaa hitaassa ajossa. Kaksipyöräinen kottikärrypyörä sopii parin lapsen ja muutaman ruokaostoskassin kanssa vauhdikkaampaankin menoon. Peräpyörä tekee ihan tavallisesta fillarista perhetandemin. Sen avulla voi tehdä pidempiäkin pyöräretkiä ja uskaltautua seikkailemaan paikkoihin, joihin pientä pyöräilijää ei tohdi päästää pyöräilemään yksin. teksti: Tavarafillari.fi, kuvat: Ulla Thynell 12 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 13

Suomi neljänneksi Euroopan pyöräilybarometrissä teksti: Minna Raatikka ECF julkaisi EU-maita koskevan pyöräilybarometrin. Monipuolinen 27 EU-maan pyöräilyolosuhteiden tarkastelu tarjoaa laadukasta materiaalia pyöräilyn edistämiseen. Vertailussa erottuivat Tanska ja Hollanti. Maiden eduiksi luettiin pyöräilyn korkea kulkumuoto-osuus, suosittu pyöräilyturismi, vahva poliittinen tahto, suuret pyörien myyntiluvut sekä pyöräilijöiden turvallisuus. Vertailussa pärjäsivät hyvin myös Ruotsi, Suomi ja Saksa. -Barometrin avulla pystytään osoittamaan ja arvioimaan tulevaisuuden kannalta, minne edistämiseen liittyvät resurssit on hyvä kohdentaa ja millä volyymilla. Barometri esitettiin kesäkuussa 2013 Wienin Velo-City konferensissa, mutta sillä on laajempikin merkitys. Barometrin avulla pyöräilyn edistämisestä saadaan konkreettista ja tilastoitua tietoa. Lisäksi se herättelee maita keräämään ja julkaisemaan tietoa avoimesti, jotta koko Euroopan-laajuinen pyöräilyn edistäminen on mahdollista. Tällä hetkellä eri maiden tietojen vertailu on haasteellista. ECF:n yleinen sihteeri Bernhard Ensinkin sanoin: jos haluamme tuplata pyöräilijöiden määrän Euroopassa on tämän datan hyödyntäminen ja jatkokehittäminen elintärkeätä. Barometrin avulla pystytään osoittamaan ja arvioimaan tulevaisuuden kannalta, minne edistämiseen liittyvät resurssit on hyvä kohdentaa ja millä volyymilla. study, 2012), jossa arvioitiin EU-maiden pyöräilyturismin markkinoita. Turvallisuutta arvioitiin suhteuttamalla pyöräilyturismimatkat maan väestölukuun. Suomi osoittautui tässä tilastoykköseksi ja Ruotsi oli toisella sijalla. Absoluuttista vertailutilastoa on vaikea tehdä johtuen lähtötietojen puutteellisuudesta ja heikosta luotettavuudesta. Kaikissa maissa tärkeimmäksi tekijäksi pyöräilyturismin kannalta osoittautui selkeä ja jatkuva opastus ja turvalliset reitit. Viides kriteeri koski poliittisen tahdon ja pyöräilyn edistämisen ilmapiiriä. Ns. lobbaajat ja edistystyötä tekevät yhteisöt ovat tärkeä osa pyöräilijöiden ääntä sekä yhteistyökumppani kansallisen tason vaikuttajiin. Tutkimuksessa huomioitiin ECF- jäsenlistan perusteella edustetut yhteistyöjäsenet. Arviointikriteerinä käytettiin ECF jäsenyhdistykseen kuuluvien henkilöiden määrää miljoonaa asukasta kohden. Tutkimuksen haasteet Miten tutkimus tehtiin? Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden eri kriteerin perusteella pyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyn kulkumuoto-osuutta tutkittiin EU-barometrikyselyn avulla. Kulkumuoto-osuus on käytetyin tunnusluku pyöräilyn liikenteellisissä tarkasteluissa. Toinen kriteeri oli turvallisuus. ECF:n yksi tavoite on puolittaa pyöräilyonnettomuuksien määrä Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Onnettomuuksia vertailtiin CARE-tietokannan avulla. Tietokantaan päivitetään säännöllisesti koko Eurooppaa koskevat onnettomuustilastot. Turvallisuutta arvioitiin suhteuttamalla kuolleiden pyöräilijöiden osuus pyöräilyn kulkumuotoosuuteen. Pyöräilyn markkina-arvoa ja potentiaalia mitattiin Colibi- Coliped markkinaprofiilin avulla. Tutkimuksessa markkina-arvo laskettiin jakamalla vuodessa myytyjen pyörien määrä 1000 asukkaalla. Neljäs kriteeri liittyi pyöräilyturismiin. ECF tavoite on saada valmiiksi yhtenäinen EuroVelo-verkosto vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Euroopan parlamentin tekemää tutkimusta (The European cycle route network EuroVelo Tutkimuksessa käytetyn tiedon vertailtavuus. Tällä hetkellä ei voida olla varmoja, ovatko tiedot samalta ajanjaksolta eri maiden osalta. Toisaalta kulkumuoto-osuus ei muutu kovin herkästi lyhyellä ajanjaksolla. Viittä arviointikriteeriä ei ole painotettu keskenään. Tutkimuksessa kaikki kriteerit on huomioitu samanarvoisesti Pyöräilyturismin ja markkinoiden arvioinnissa ei ollut mahdollista tarkastella lukuja suhteutettuna ostovoimaan ja valuuttaan. Täten tutkimuksen arvioinnissa on käytetty ostettujen pyörien lukumäärää ja tehtyjä pyörämatkoja. Turvallisuuden arvioinnissa pyöräilijöistä ei ole poistettu ryhmiä jotka eivät pyöräile aktiivisesti esim. vanhuksia tai lapsia. 14 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 15

Lapset valitsivat vuoden polkupyöräksi laadukkaan koulutien kulkijan kuvat: Antero Aaltonen Vuoden polkupyörä 2013 on 24-tuumainen ja 7-vaihteinen koululaispyörä Tunturi Shine. Vuoden polkupyörän valitsivat tällä kertaa lapset itse aikuisten asiantuntijaraadin toimiessa taustatukena. Noin 8 12 -vuotiaille suunniteltu Tunturi Shine on laadukas ja turvallinen koulutien kulkija, joka keräsi kehuja sekä ajo-ominaisuuksiltaan että ulkonäöltään. -Ulkonäkö on erittäin makea. Kaiken kaikkiaan erinomainen ajokokemus, kehui yksi valinnan tehneistä koululaisista. Aikuisten asiantuntijaraati kiitteli luotettavaa ja toimivaa kokonaisuutta sekä hyvää hinta-laatu -suhdetta (suositushinta 549 ). Toiseksi kisassa kiri Insera Eliminator ja kolmanneksi Insera Cindy. Yleisön suosikkina palkittiin Helkama Jopo 3, johon mieltyi suurin osa Fillarimessuilla ehdokaspolkupyöriä ajaneista koululaisista. Lasten valitsijaraadin ja erityisesti poikien suosikki oli puolestaan Tunturi Bomber. Valintakriteereinä olivat ajo-ominaisuudet, hinta-laatu -suhde, varustelu, innovatiivisuus, tekninen taso, helppohoitoisuus, turvallisuus sekä ulkonäkö ja muotoilu. Aikuisten arviointiraadissa olivat edustettuina Fillari -lehti, Tekniikan Maailma, Liikenneturva, Helsingin Polkupyöräilijät, Suomi Pyöräilee -työvaliokunta ja Pyöräilykuntien verkosto. Lasten valitsijaraatiin kuului Käpylän peruskoulun 28 oppilasta. Lisäksi polkupyöriä koeajoivat noin 280 koululaista Fillari 2013 -messuilla. Vuoden polkupyörä valittiin nyt kolmatta kertaa Suomessa. Kisan tavoitteena on pyöräilyn arvostuksen, näkyvyyden ja turvallisuuden lisääminen sekä pyöräilykulttuurin edistäminen. Valintaprosessista vastasivat Suomi Pyöräilee -hanke ja Pyöräilykuntien verkosto ry. Suomi Pyöräilee -hankkeen muita toimintoja ovat Vuoden pyöräilijän ja Vuoden pyöräilykunnan valinta, valtakunnallisen pyöräilyviikon järjestäminen toukokuussa, työmatkapyöräilyyn innostava Kilometrikisa sekä Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hanke. Tunturi Shine Tunturi Bomber Helkama Jopo 3 Insera Cindy Insera Eliminator 16 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 17

...... Masters of Aalto -näyttelyn väliaikainen pyöräparkki rajattiin pisteviivalla. Kahdessa metrovaunussa testattiin pyörien kuljetuspaikan erottamista lastenvaunuista ja pyörätuoleista. Masters of Aallon pyöräparkkiin opastettiin maaopasteilla. Pyörävaunun pysähtymispaikkaa testattiin maahan laitettavilla merkinnöillä Sörnäisten metroasemalla. Helsingin pyöräilypalveluita kehitetään osana joukkoliikennettä teksti: Samuli Mäkinen, HKL-Infrapalvelut Toukokuussa Helsingin Sörnäisissä oli pyöräilijöille aivan uudenlaiset opasteet. Ainakin mikäli kuljit metrolla Masters of Aalto -näyttelyyn. HKL ja KSV toteuttivat toukokuussa Sörnäisten metroasemalla pilotin Helsingin pyöräilypalveluiden merkitsemistavoista. Pilotti liittyi suunnittelija Tiina Koivusalon Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun maisterin opinnäytetyöhön. Se käsittelee Helsingin pyöräilypalveluita yhdistävää kokonaisbrändiä. Osana pilottia oli myös suunniteltu väliaikainen pyöräparkkialue Masters of Aalto -näyttelyyn ja opastus parkkialueelle. Masters of Aalto -näyttely sijaitsi Sörnäisten metroaseman lähietäisyydellä, joten ihmisillä oli hyvä mahdollisuus kokeilla opastuksen toimivuutta käytännössä. Pilotin tulokset saatiin koottua kesäkuun lopulla. Tuloksista ilmenee, että niin pyöräopastuksen kuin pyöränkuljetuspalvelun kehittäminen lisää pyörän kuljetuksen hyväksyvyyttä antamalla virallisen luvan kuljettaa pyörää. Vastaajat toivoivat pyörien kuljetusreittien selkeää merkitsemistä, samoin parempaa opastusta hisseille. Aseman sisäpuolelle ehdotettiin ohjausta pyöräteille ja läheisiin kohteisiin. Tiedottaminen yhdessä selkeiden pyöränkuljetuksen merkintätapojen kanssa nähtiin asennekasvatuksena. Juniin toivottiin parempaa varustelua pyörän kuljettamista varten. Ehdotettuja tapoja olivat pyörätelineet, alueen tai koko vaunun rajaaminen vain pyöränkuljetukselle ja ylipäätään tilan lisääminen. Pyöräluiskien kehittäminen nähtiin tarpeellisiksi, jotta kulku asemalla sujuvoituisi, Tiina Koivusalo mainitsee. Vastaajat myös kokivat, että pyöränkuljetuksen kehittäminen parantaa myös Raportti pilotista: www.hkl.fi/pyoraily... muiden matkustajien turvallisuutta. Pyöräilyn brändin kehittämistä pidettiin hyvänä asiana. Kokeilu kesti kolme viikkoa. Siihen liittyneeseen kyselyyn vastasi 160 ihmistä. Saatu palaute otetaan huomioon jatkossa, kun pyöräilypalveluja kehitetään osana joukkoliikennettä. Tällä hetkellä HKL kehittää pyöräilypalveluista erityisesti pyörien liityntäpysäköintiä. Puotilan metroasemalla on avattu uusia polkupyörien säilytyskatoksia. Syksyllä Vuosaaren metroasemalle on tulossa matkakortilla toimivia lukittavia pyöränsäilytyskaappeja. PYÖRÄILYKULTTUURIA LOHTAJALLAKIN teksti ja kuva: Markku Lahtinen Olin kuumana kesäpäivänä paikallisen asiantuntijan kanssa perehtymässä Keski-Pohjanmaan pyöräilykulttuuriin Kälviällä. Kulttuuri ja maine ei ole vain Kälviän varassa. Kokkolan esikaupungeista myös Lohtajalta löytyy esimerkkiä muille. Kokkolan yhdysmiehemme Timo Mämmi kuuntelee, mitä Paavo Palolalla on sanottavana pyöräilyn merkityksestä kunnolle. Mukava tavata hengenheimolaisia, sanoi auringossa viihtynyt mies, kun astuimme Mämmin Timon kanssa sporttisissa pyöräilytrikoissa Katiska-baarin terassille. Olimme panneet merkille matalarunkoisen eläkeläispyörän Ohtakarin kalastajakylän ainoan palvelupaikan edustalla, ja tässä varmaan oli sen omistaja. Taidattekin olla Kälviältä, mies jatkoi. Hän tuntui kyllä tuntevan alueen pyöräilykulttuurin juuret. Olimme juuri ajaneet Kälviän keskustasta 35 km nauttiaksemme pienestä uinnista meressä. Istahdimme Timon kanssa terassille virkistämään helteisen päivän rasittamaa kehoamme, ja mies tuli esittäytymään pöytäämme ja jatkoi juttua. Paavo Palola Lohtajalta. Arvelimme hänen olevan kahdeksissakymmenissä, mutta ihan väärässä olimme. Yhdeksänkymmentäkolme. 1920- vuoden ikäluokkaa. Sotaan lähdettiin nuorena miehenä ja ehjänä tultiin takaisin. Pienten muistelujen jälkeen päästiin asiaan. Paavo on aina ollut urheilullinen. Talvella hiihtoa ja kesällä pyöräilyä. Kymmenen vuotta sitten hän jäi yksin hoitamaan vanhaa maataloaan, ja puuha on pitänyt niin virkeänä, että hän on lehtimiespoikansa tärkeä tiedonlähde paikallisuutisten osalta. Paavo ei ajele vain yksikseen, hän on myös paikallisten eläkeläisten liikuntaryhmän vetäjä. Kerran viikossa 10 25 hengen joukko lähtee ajelemaan Lohtajan pikkuteille Paavon johdolla, Paavolla kun on mittari, jonka avulla hän pitää huolta siitä että tahti on juuri sopivaa kaikille, ei liian kovaa eikä liian hiljaista. 13 kilometriä tunnissa on oikea vauhti, Paavo kertoo. Paavo itse pystyisi kyllä ajamaan lujempaa, sen huomasimme, kun koetimme lähtiessä saada kiinni hänen ottamansa pienen etumatkan. Päiväkahvireissu Lohtajalta Ohtakarille, 15 kilometriä suuntaansa ei häntä paljon hetkauta. Useamman kerran kesässä hän ajaa 40 50 kilometrin lenkin, ja joka päivä jonkinlaisen reissun. Viime vuosina hänen mittariinsa on kertynyt 2500 kilometriä kesässä. Vastikään hankittua uutta pyöräänsä hän pitää erinomaisena ajella. Vanhalla pyörällä hän muutaman kerran kaatui juuri pyörältä noustessa, mutta uuden pyörän matala runko helpottaa pysähtymistä ja liikkeelle lähtöä. Ketterästi hän lähteekin ajelemaan Ohtakarin pengertietä pujotellen uimareiden välitse. Kälviän pitkä pyöräilykulttuuri tulee esiin joka mutkan takaa. Kälviän Tarmo on 100-vuotias seura, ja monissa suvuissa pyöräilyharrastus kulkee sukupolvelta toiselle. Nuorisoa on mukana jatkuvasti, ja vanhat kuskit näyttävät esimerkkiä ja toimivat valmentajina. Kälviälle palatessa poikkesimme rastiasemalle kirjaamaan ajokilometrit vihkoon. Kuntaliitoksen jälkeen kirjausinto on hieman laantunut, kun Kokkola Kälviä ottelua ei enää ole. Rastilla oli kuitenkin vanhahko herrasmies harmaalla teräspyörällä merkintäpuuhissa. Oli juuri ajanut pitkän lenkin viidettäkymmenettä kertaa tänä kesänä. Houkuttelimme häntä seuraamme. En minä. Ajattekin niin kovaa, nuoret miehet. Hän kertoi olevansa jo rapiat 70-vuotias. Perään hän kuitenkin asettui. Ensimmäisessä alamäessä hän tempautui irti kyydistämme vanhan kilpa-ajajan sulavalla ja eleettömällä menolla, emmekä häntä enää nähneet. Timon kanssa epäilimme, että syynä olivat pyörän alla olleet Kälviän Tarmon kisakiekot, eihän se vanha mies muuten... 18 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 19

Hanke eteni ripeästi seuraavanlaisella aikataululla: 31.8.2010 järjestettiin Karvian kunnantalolla ensimmäinen talkooporukan kokous, jossa annettiin alkutahdit hankkeelle 14.9.2010 oli seuraava kokous, jossa jo uskottiin hankkeen toteutumiseen ja jaettiin talkoolaisille osatehtäviä 16.11.2010 oltiin jo esittelemässä ratkaisuja niin urakoitsijoille kuin myös maata menettäville kyläläisille eli järjestettiin tiekokous PYÖRÄTIE PUOLEEN HINTAAN teksti ja kuva: Tieinsinööri Pauli Laivo Varsinais-Suomen ELY-keskus Karvia Kantti -välin yhdistetty kävely- ja pyörätie rakennettiin talkoohengessä. Väylä on kokonaispituudeltaan noin 6 km. Hankkeessa oli ns. kaikki tähdet kohdillaan. 25.1.2011 Kantin kylätoimikunta kokoontui talkookokoukseensa 28.4.2011 järjestettiin kokous, jossa hanke sitten lopullisesti päätettiin käynnistää 10.5.2011 hanke käynnistettiin maanmittaustoimiston suorittamalla haltuunottokatselmuksella, jonka jälkeen välittömästi talkoolaisten työkoneet käynnistyivät ja pintamaan poisto itse kohteelta käynnistyi kesällä ja syksyllä (2011) suoritettiin väylän rakentamistyöt pääosin lähes kuntoon, mutta jotta väylästä voitiin tavoitella mahdollisimman hyvää lopputulosta, annettiin sen rauhassa talvehtia ja jätettiin viimeistelytyöt seuraavan kesän töiksi Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa pohditaan usein, että miksei näin tehdä myös jossain muuallakin Suomessa, jotta voitaisiin saada edes jotakin parannustoimenpiteitä toteutettua perusväylänpidon rahoituksen kaikenaikaa vähetessä. Hankkeesta teki haasteellisen mutta palkitsevan väylän pituus, sekä vesistösillan toteuttaminen samassa hankekokonaisuudessa talkoohankkeena. Talkoohankkeessa onnistuttiin, koska karvialaiset olivat oikeasti päättäneet, että kun valtio ei olisi väylää toteuttanut, niin se tehdään sitten itse talkoilla. Kylältä löytyi myös sellaisia urakoitsijoita, jotka selviytyvät tällaisesta rakentamistyöstä ja lisäksi ovat valmiita tekemään työn talkootyönä, eli korvauksetta. Karvian kunnalla oli valmius hankeen tarvitsemien kiviainesten hankintaan ja työssä tarvittavan polttoaineen kustantamiseen. Kaikki runsaat 40 maanomistajaa olivat valmiita luovuttamaan maa-aluettaan valtiolle tiealueeksi ehdoitta. Karvialla maasto-olosuhteet olivat suotuisat talkootyölle. Maasto on tasaista ja perusmaa homogeenista. Kohteella ei ollut siltaa lukuunottamatta ns. taitorakenteita, eikä ollut esim. yhtään kallioleikkausta. Tienpitäjän edustajat (allekirjoittanut ja aluevastaava Pekka Hautaviita) olimme koko ajan innokkaina ja valmiita tukemaan aktiivia kyläläisiä ja kuntalaisia heidän haaveidensa toteuttamisessa. Hyväksyttävyysasiat hoidettiin nopeasti turhaa byrokratiaa välttäen. Jotta väyläkokonaisuus ei olisi jäänyt torsoksi kompromissiksi, edellytti se myös vesistösillan rakentamista. Onnea oli saada Puolustusvoimat myös osallistumaan mukaan talkoisiin. Keuruun pioneerit toteuttivat Suomijoen ylittävän kevyen liikenteen sillan. Ns. Bailey-silta koottiin heidän koulutukseensa kuuluvana työnä. ELY-keskus oli teettänyt varautumisrahoituksen kautta kohdistetulla rahoituksella siltaa varten sille tarvittavat maatuet, tulvaherkän joen molemmin puolin. Miten hanke käynnistyi Hanke eteni nopeasti toteutukseen sen jälkeen, kun kunta järjesti kokouksen, johon kutsuttiin kylätoimikunnan edustajat ja talkootöihin mukaan lähteviä paikallisia urakoitsijoita ja allekirjoittanut oli mukana tukemassa heidän tavoitteitaan tienpitäjän edustajana. Ennakkoluulottomasti luotiin ja sovittiin tavoitteet ja työnjako tämän kovan haasteen saavuttamiselle. >>> samalla kun väylän viimeistelytöitä tehtiin kesän 2012 aikana, niin päätettiin myös väylän jatkamisesta aina Honkajoen tielle asti. Tehtiin tälle vajaan 700 metrin väylän jatko-osuudelle pohjatyöt ELY:n teettämänä toteutettiin tulevalle vesistösillalle maatuet heti juhannuksen jälkeen viikolla 30/2012 Puolustusvoimat kiinnitti sillan osaset yhteen ja työnsi sillan paikalleen kevyen liikenteen väylä päällystettiin sitten elokuussa 1.12.2012 talkoilla toteutetut väylät kokonaispituudeltaan 5,955 km luovutettiin yleiseen liikenteeseen ja otettiin valtion hoitoon 20 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 21

Velo-city- ja ECOMM -jälkiseminaari ja Liikkujan viikon tiedotustilaisuus 16.9.2013 Jälkiseminaari klo 9-15 ja tiedotustilaisuus klo 15.15 -> Pyöräilijät ja jalankulkijat ystäviä vai vihollisia? Konfliktien rauhoittaminen ja ennaltaehkäisy Vuorovaikutuksellisen suunnittelun esimerkkiprosessi Arto Huovila, kaavoitusarkkitehti, Ylöjärven kaupunki 9.00 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 11.45 12.45 Lounas (omakustanteinen) Velo-city 2013 kansallinen jälkiseminaari ECOMM 2013 kansallinen jälkiseminaari pj. puheenjohtaja Markku Lahtinen, Pyöräilykuntien verkosto pj. henkilöliikenneasiantuntija Tytti Viinikainen, Liikennevirasto 9.30 Kuinka intohimo sytytetään onnistunut ja innostava pyöräilyn kampanjointi Merita Soini, projektipäällikkö, Liikkuvan Arjen Design/Metropolia Ammattikorkeakoulu 12.45 Alkusanat Tytti Viinikainen, henkilöliikenneasiantuntija, Liikennevirasto Työmatkapyöräilyn todelliset hyvinvointivaikutukset mikä on pyöräilyn ansioita ja mikä ei? Hyvät ja huonot uutiset 103 kaupungin tuloksista Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö, Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma 12.50 Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennesuunnitteluun Tytti Viinikainen, henkilöliikenneasiantuntija, Liikennevirasto 13.10 Kiinnostavia tuloksia liikkumisen ohjauksen vaikutuksista Tarja Jääskeläinen, liikkumisen ohjauksen päällikkö, Helsingin seudun liikenne Neljä siltaa vierekkäin Suomijoella. Hankeen edistymisestä Mitään virallisia esisuunnitelmia ei tehty, eikä tiesuunnitelmaakaan. Allekirjoittanut ideoi parantamishankkeen periaateratkaisut ja esisuunnitelma oli siis siinä. Tietenkin varmistin ratkaisujen hyväksyttävyyden ja varmistin mahdolliset suojelukohteet. Myös 70-luvulla rakennetun betonisillan rakentamisen jälkeen syrjään jääneellä tieosalla olevan käyttämättömän vanhan Suomijoen kiviholvisillan käyttömahdollisuus otettiin tarkasteluissa huomioon. Kun se kuitenkin sijaitsee kuten usein, ns. väärällä puolella tietä, olisi se johtanut pyörä- ja kävelyliikenteen turhiin päätien ylityksiin, jolloin liikenneturvallisuuden parantamisperusteilta olisi ollut pohja poissa. Siksi piti rakentaa uusi silta olemassa olevien 3 sillan lisäksi (vrt. kuva). Selvitettiin myös esim. vesioikeudelliset reunaehdot silta-aukolle. Karvian kunta teki parantamis-/rakennussuunnitelman. Ennen näiden suunnitelmien laadintaa olivat kylätoimikunnat jo hankkineet maanomistajilta, joita väylän rakentaminen tulisi koskemaan, tarvittavat suostumukset tiealueen laajentamiseen ja väylän rakentamiseen. Hanketta lähdettiin toteuttamaan molemmista päistä ja siten, että molempien päiden kylätoimikunnat koordinoivat omaa osuuttaan kunnan valvonnassa. Kantin pään lisäosuuden osalta työn teki Kantin kylätoimikunta Karvian kunnan avustamana. Mitä hanke maksoi Hanke tuli maksamaan kaikkiaan vähän vajaa 600 000, kun kyseisen väylän ja sillan ns. normaalitoteutuksen hinta olisi ollut vähintään kaksinkertainen toteutuneisiin kustannuksiin verrattuna. Useita toimintatapoja Kaikki erilaiset tavanomaisesta poikkeavatkin mahdollisuudet kannattaa aina selvittää. Vaikka ne alkuun tuntuisivatkin utopistisilta, mutta kun niitä tarkemmin pohditaan ja on asiaansa uskovia osaavia ihmisiä koolla, saattaa löytyä se kuhunkin hankkeeseen sopiva ratkaisu. Suosittelenkin tätä Karvian mallia harkittavaksi ja toteutusmahdollisuuksia selvitettäväksi pienemmissä kohteissa aikana, jolloin hankkeita ei mitenkään muuten saada ohjelmiin. Etenkin silloin kun ne koetaan kuitenkin välttämättömäksi liikenneturvallisuuden parantamisen ja varmistamisen kannalta. Yhdistetyillä kävely- ja pyöräteillä on myös liikenneturvallisuuden ohella merkitystä työhyvinvoinnin näkökulmasta sekä lisääntyvän pyöräilyn parempien edellytysten luojana. Sen lisäksi, että talkoilla toteutettu 6 km:n kevyen liikenteen väylä on saavutuksena jo nähtävyys sinänsä, on myös Suomijoen siltapaikasta tullut nähtävyys. Näin siksi, että harvassa ovat ne kohteet, joissa on 4 siltaa rinnakkain. Lisäksi sillat ovat kaikki eri materiaalista ja kaikki ovat eri korkeudessa ja muutenkin kaikki hyvin erilaisia ja kaikki palvelevat erilaista tarvetta. On vanha kiviholvisilta (joka ei näy kuvassa, mutta on maantiesillan takana vasemmalla ja on talvella kelkkareitin osana käytössä), on kuvassa näkyvä betoninen maatiesilta, on tässä kuvassa työn alla oleva teräksinen kevyen liikenteen silta ja kuvassa oikealla näkyvä puinen silta pururadan osana kuntoilua varten. Pyöräilyn edistämisohjelmat puntarissa Systemaattinen seuranta ja arviointi Zürichin kaupungin sekä Sveitsin valtakunnallisen pyöräily ohjelman toteuttamisesta Kari Hillo, Dipl. ins., Strafica Münchenin menestyksekkään pyöräilyohjelman tuloksia Riikka Kallio, projektipäällikkö, WSP Finland Parempaa pyöräilyinfrastruktuuria luomassa Pyöräilyn pikatiet nopein reitti laatuun ja sujuvuuteen Kansainvälinen katsaus ja käyttäjälähtöinen tapa määritellä halutut laatustandardit Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Kangasalan kunta Varjoja paratiisissa Hollannin ja Tanskan 10 suunnitteluvirhettä ja kuinka ne vältetään Riikka Kallio, projektipäällikkö, WSP Finland Mitä saa 133 miljoonalla eurolla ja kuinka se kannattaa käyttää? Aina on tilaa pyöräliikenteen ratkaisuille Esimerkkitapauksia Tanskasta ja Iso-Britanniasta Arto Huovila, kaavoitusarkkitehti, Ylöjärven kaupunki Polkupyörä arjen matkojen keskiössä Sähköavusteiset polkupyörät julkisen liikenteen elvyttäjänä maaseudulla Yksi lippu, kaksi kulkuneuvoa rohkaisevat kokemukset bussiliikenteen ja sähköavusteisten polkupyörien yhdistämisestä Pohjois-Saksassa Pyöräillen kohti edistystä ja parempaa maailmaa Kaksi mannerta ja kolme erilaista mallia toteuttaa pyöräilyn edistäminen kouluissa Petteri Nisula, projektipäällikkö, Pyöräilykuntien verkosto ry 13.30 Kahvitauko 14.00 Kansainvälisten kampanjoiden huiput (Winter Cyclist, Free Public Transport when Showing Your Car Key, Avoid the Peak) Mirva Ilmoniemi, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, Helsingin seudun liikenne 14.20 Työmatkaliikkumisen ohjausta ruotsalaiseen ja belgialaiseen tapaan Johanna Taskinen, johtava asiantuntija, Mobinet Oy 14.40 IT ja pelillistäminen - hauskat esimerkit Paula Väisänen, kestävän liikkumisen koordinaattori, Valonia 15.00 Jaloittelutauko Liikkujan viikon tiedotustilaisuus Pj. liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Klo 15.15 alkaen Tilaisuudessa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja sekä Liikkujan viikon suojelijana toimivan Palefacen esitys. Jälkiseminaarin osalllistujat ovat tervetulleita tiedotustilaisuuteen paikkatilanteen mukaan. Suora verkkolähetys: www.motiva.fi/liikenne 22 Poljin 4/2013 Poljin 4/2013 23

-Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Timo Toivonen 040 335 3378 timo.toivonen@akaa.fi ESPOO Petri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fi FORSSA Jenni Järvinen (03) 4141 602 jenni.jarvinen@forssa.fi HANKO Hannu Simelius 040 581 5065 hannu.simelius@hanko.fi HELSINKI Marek Salermo (09) 3103 7123 marek.salermo@hel.fi HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) 621 2318 hannu.sainio@hameenlinna.fi JANAKKALA Helena Luoti (03) 680 1279 helena.luoti@janakkala.fi JOENSUU Jarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINA Jyrki Lappi (02) 588 4800 jyrki.lappi@kaarina.fi KANGASALA Markku Lahtinen (03) 3777 349 markku.lahtinen@kangasala.fi 24 Poljin 4/2013 KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fi KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) 2413 2380 harri.virtanen@kauhajoki.fi KOKKOLA Carita Laitala 044 780 9300 carita.laitala@kokkola.fi KOUVOLA Jyrki Ojanen 020 615 8290 jyrki.ojanen@kouvola.fi KRUUNUPYY Kaisa Karlstöm (06) 8343 405 kaisa.karlström@kronoby.fi LAHTI Matti Hoikkanen (03) 8142 428 matti.hoikkanen@lahti.fi LAPPEENRANTA Pentti Multaharju 040 573 0363 pentti.multaharju@lappeenranta.fi LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fi LIETO Mika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fi LOHJA Timo Mäkinen (019) 369 4435 timo.makinen@lohja.fi LOVIISA Markus Lindroos 050 382 7550 markus.lindroos@loviisa.fi OULU Jorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fi PARAINEN Martti Nilsson 040 537 9000 martti.nilsson@parainen.fi PIRKKALA Mikko Keränen 050 304 6390 mikko.keranen@pirkkala.fi PIETARSAARI Ben Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fi PORI Sanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fi PORVOO Hanna Linna-Varis (019) 5202 814 hanna.linna-varis@porvoo.fi ORIVESI Päivi Valkama 050 329 5303 paivi.valkama@orivesi.fi RAASEPORI Jan Gröndahl 040 5320392 jan.grondahl@raasepori.fi RAISIO Marja Uusitalo (02) 434 3401 marja.uusitalo@raisio.fi RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fi RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) 758 4926 aili.tuppurainen@riihimaki.fi SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) 416 2230 keijo.kaistila@seinajoki.fi TAMPERE Timo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TURKU Harry Jakkola 050 558 9234 harry.jaakkola@turku.fi TUUSULA Risto Kanerva (09) 8718 2220 risto.kanerva@tuusula.fi UUSIKAUPUNKI Kari Koski (02) 845 151 kari.koski@uusikaupunki.fi UTAJÄRVI Hannele Karhu 0500 584 506 hannele.karhu@utajarvi.fi VAASA Siri Gröndahl (06) 3254 214 siri.grondahl@vaasa.fi VANTAA Timo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) 349 5374 seppo.reiskanen@ylojarvi.fi ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) 422 4002 erika.helin@ely-keskus.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä 050 511 5940 petri.sipila@hepo.fi HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Anna Ruskovaara 040 196 8715 anna.ruskovaara@hsl.fi KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen 0400 428 325 hannu.heiskanen@htp-palvelut.com LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fi LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius 040 754 7371 leo.stranius@luontoliitto.fi MOTIVA OY Sara Lukkarinen 040 672 1284 sara.lukkarinen@motiva.fi NAVICO OY Timo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fi RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fi SITO OY Jussi Nykänen (020) 747 6149 jussi.nykanen@sito.fi STRAFICA OY Juha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Hakko 050 345 4411 hanna.hakko@sll.fi TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen 040 574 0576 pj@tarakka.fi TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa 040 849 0224 kalle.vaismaa@tut.fi TRAFIX OY Leena Gruzdaitis 040 778 6714 leena.gruzdaitis@trafix.fi TURVATEC OY Raine Anttonen (03) 7819 969 raine.anttonen@turvatec.fi VALPASTIN OY Mari Päätalo 040 720 2872 mari.paatalo@valpastin.fi VECO OY Unto Vesterinen 040 589 2849 unto.vesterinen@veco.fi VELOCRAFT Pieter Deleu 040 701 4664 info@velocraft.fi WSP FINLAND OY Minna Raatikka 040 518 0511 minna.raatikka@wspgroup.fi