Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari
Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa 2. Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti (turhat synapsit karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät). 3. Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä vauvan/lapsen kehityksen kannalta 4. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta on mahdollista tukea vanhempia ja lasta kunnioittavalla, eettisesti kestävällä tavalla. MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014
Vuorovaikutuksessa läsnä aina kolme sukupolvea Nukkeleikissä tyttö on samanaikaisesti äitinsä tyttö ja tyttärensä äiti Vuorovaikutuksessa ovat läsnä isä poikana isälleen, isän isä isänä pojalleen, isä isänä lapselleen, lapsi lapsena isälleen Parisuhteen merkitys vanhemmuudelle, vanhemmuuden merkitys parisuhteelle
Vanhemmuus kokemuksena ja mielikuvana Ensimmäinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu vanhemman omiin kokemuksiin, jotka voivat siirtyä tai olla siirtymättä lapseen. Myönteiset kokemukset voivat siirtyä suodattamatta, tiedostamattomina itsestäänselvyyksinä Toinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu mielikuviin, jotka tutkimuksen mukaan vahvasti vaikuttavat vuorovaikutukseen
Varhaisten kokemusten merkityksestä Kun vanhemman omat varhaiset kokemukset ovat myönteiset, hän kykenee tarjoamaan myönteisiä hoivakokemuksia omille lapsilleen (varmin ja paras ennuste) Lapsena laiminlyöty kohtaa vaikeuksia vauvansa kanssa Reflektiivinen kyky toimii muuntajana: vaikeatkin kokemukset voivat reflektiivisen kyvyn kautta muuntua, ja vanhempi kykenee luomaan turvallisen vuorovaikutussuhteen lapseensa Fonagy,P., Steele,H., Moran,G., Steele,M., Higgitt,A. (1991). The capacity for understanding mental states: The reflective self in parent and child and its significance for security of attachment. Infant Mental Health Journal 13, 200-217
Intuitiivinen vanhemmuus Kehon liikkeet, lihasten tonus Äänen sävy, liikkuvuus, ambitus Kasvojen ilmeet Vanhempi toimii lapsen potentiaalisessa kehitysvyöhykkeessä näkee lapsensa sellaisena kuin hän on, ja sellaisena jollaiseksi hän on kasvamassa (dynaaminen, kehitykseen pyrkivä ulottuvuus peilaamisessa) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 6
Mentalisaatio ja kiintymyssuhteet Perustuu inhimilliseen pyrkimykseen kurkistaa näkyvän taakse pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita käyttäytymistä Kehityksellinen saavutus, joka mm. riippuu varhaisesta vuorovaikutuksesta On osoitettu, että turvallisen kiintymyssuhteen ja varhaisen sosiaalisen ymmärtämisen välillä on yhteyttä. Huom: mind-mindedness, mindfullness ; mentalisaation esiasteita Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 7
Mentalisaatio alkaa jo raskauden aikana mielikuvat vauvasta kehittyvät ja vahvistuvat raskauden etenemisen myötä varhaisraskauden aikana äiti kokee sikiön osaksi omaa itseään raskauden etenemisen myötä mielikuvat vauvasta voimistuvat ja kun äiti alkaa tuntea kohtuvauvan liikkeitä, hän kokee, että vauva on hänestä erillinen (Punamäki 2011). Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 8
Vanhemmaksi kehittymisen ydintehtävä lapsi on erillinen itsestä, mutta kuitenkin yhteydessä itseen lapsi on ainutkertainen yksilö ainutkertaisine kokemuksineen, mutta samalla hänen kokemuksensa ovat yhteydessä häntä hoivaavan vanhemman kokemuksiin Tehtävä sama mutta erilainen äidille ja isälle Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 9
Mentalisaatiotehtävään liittyy kysymyksiä Myönteistä uteliaisuutta mitä mahtaa? ja ponnistelua vauvan kokemusmaailman tavoittamiseksi Esimerkki: vauva herää, isä vaihtaa vauvalle kuivan vaipan. Vauva on ensin tyytyväinen ja katsoo uteliaasti ympärilleen. Sitten vauva parahtaa itkuun nälkä? Isä vie vauvan äidin luo, joka antaa vauvalle rintaa. Vauva nappaa kiinni rinnasta, mutta irrottaa hetken päästä otteensa ja parahtaa vielä kerran. Sitten vauva asettuu syömään. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 10
Vanhemman mentalisaatiokyky muuntajana kun vanhemmalla on turvallinen ja joustava sisäinen työmalli hän kykenee paremmin vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja tavoittamaan lapsen tunteita varhaiset kokemukset sisäinen työmalli mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen kiinnittyminen
Mentalisaatio on helppoa teoriassa On vaikeampaa läheisissä, tärkeissä ihmissuhteissa Haasteellista ajatella mitä tuntee samanaikaisesti kun tuntee Perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 12
Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 13
Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen Reflektio Peilaaminen Pohtiminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Mentalisaatio reflektiivinen kyky Mentalisaatiota voi harrastaa yksin keinutuolissa Reflektiivinen kyky on vuorovaikutuksen palveluksessa on-line Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyy ponnistelua toimia toisen hyväksi Reflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisen mieltä Se onnistuu parhaiten, kun oma mieli on peilityyni vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toisten tunnetilojen tunnistamiseen. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 15
Kemijoki, Lappi, elokuussa 2012 Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 16
Mitä vuorovaikutuksessa heijastuu? Lapsi näkee peilissä Itsensä Vanhempansa Vanhemman kokemus lapsesta ja lapsen kokemuksesta Vanhemman kokemus samasta palasta todellisuutta Kun vauva hätääntyy, vanhempi heijastaa tavoittavansa lapsensa hädän, mutta samalla palan omaa todellisuutta: Ohho, ovi taisi pamahtaa kiinni, ei hätää. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 17
Lapsen tunne-elämän kehitys Vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu ja että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli) Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa
Still-face paradigm or Still-mind paradigm? Lapsi/vauva kestää lelun, jonka ilme ei muutu koska lapsi/vauva ei odota esineeltä mielen liikkeitä Pieni vauva kadottaa nopeasti mielenkiintonsa liikkumattomaan leluun (Terve) lapsi kykenee mielikuvituksen avulla korjaamaan todellisuutta - leikkimään Still-face paradigm on tuskallista vauvalle, koska toinen ei tavoita eikä pyri tavoittamaan hänen mielenliikkeitään Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 19
Kaksi keskeistä asiaa Yksilön ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ei perustu yhtälöön Tästä seuraa että Toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa (vaatii ponnistelua) Kahden kokemusmaailman samanaikainen pitäminen mielessä on mentalisaation ytimessä Syntyy välitila riittävän lähellä, riittävän etäällä. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 20
Neuvolasta tuttu esimerkki: Lapsi rokotetaan ja hän parahtaa itkuun. Vanhemmalla on kolme vaihtoehtoa. 1. vanhempi ohittaa lapsen kokemusta ei tuo sattunut, ei ole hätää, lopeta tuo turha itku. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 21
Mihin vanhemman käytös mahtaa perustua? 1.Oma mieli mielessä, ei lapsen kokemusmaailma 2. Sisäisen ja ulkoisen todellisuuden yhteys ontuva Vanhemman mielen sisällön vaihtoehtoja: ei minuakaan ole milloinkaan lohdutettu, paras tottua koska tämä ei ole vaarallista, se ei voi saatua vaikka sattuukin sillä ei ole merkitystä olen epävarma siitä, onko tämä rokotus tarpeellinen, lapsen itku horjuttaa entistä enemmän ajatuksiani Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 22
Mitä lapsi oppii? Vanhemman suhtautuminen on kognitiivinen, eikä tavoita lapsen kokemusta asiasta. Hän pysyy tiukasti omassa näkemyksessään, ja etäistää itsensä lapsen kokemuksesta. Lapsi ei tunnista itseään eikä kokemustaan vanhemman peilissä, ja joutuu tukahduttamaan itkuaan, jäämään yksin kokemuksensa kanssa. Hän oppii, ettei tunnekokemusta voi jakaa, eikä ole siis odotettavissa että toinen voisi ymmärtää miltä minusta tuntuu. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 23
2. Vaihtoehto: vanhempi humpsahtaa Vanhempi jakaa täysi lapsen kokemusmaailman. Hän hätääntyy ja voivottelee. Lapsi saa vahvistuksen tunnekokemukselleen, mutta hänelle vahvistetaan myös että tapahtuma oli oikeasti vaarallinen (koska vanhempikin hätääntyi) ja ettei vanhemmalla ole mitään turvaa annettavana tässä tilanteessa. Lapsi itkee nyt kahta kauheammin, ja häntä on vaikeaa lohduttaa. Tilanne pitkittyy, ja kokemus muodostuu tarpeettoman vaikeaksi kaikille osapuolille. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 24
3. Lapsen mieli on vanhemman mielessä Vanhempi osoittaa samanaikaisesti ilmeillään ja kehollaan että hän tavoittaa lapsen kokemusta, mutta että hänellä on itsellään erilainen ja erillinen kokemus. Hän viestii lapselleen että sinuun sattui, mutta tilanne ei ole vaarallinen. Minä olen täällä, olen vahva, olen turvallinen, huolehdin sinusta eikä tämä nyt loppujen lopuksi ollut niin iso asia. Lapsi rauhoittuu nopeasti. Hän on tunnistanut itsensä, mutta samalla havainnut ettei vanhempi hätääntynyt. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 25
Mitä lapsi oppii? Lapsi oppii luottamaan vanhemman emotionaaliseen saatavuuteen sekä vanhemman (kognitiiviseen) arvioon tilanteesta. Lapsi oppii orientoitumaan maailmaan vanhempansa kautta, vanhempi on hänelle suunnistusapuna. Samanaikaisesti hän oppii, että tunnekokemusta voi jakaa, ja toinen voi ymmärtää miltä minusta tuntuu vaikka ei läpikäy samanlaista kokemusta. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 26
Arkinen - ja mielenkiintoinen Ilmiö kertoo ihmisen kyvystä tuntea, asettua tarkastelemaan tunnetta, pyrkimyksestä tavoittaa toisen käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta ja arvioida tätä toisen sisäistä kokemusta suhteessa reaalimaailman eri aspekteihin sekä suhteessa itseensä. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 27
Mentalisaation kehittyminen the easy way Vanhemman turvallinen vuorovaikutusmalli vauvan tarvitsevuus herättää myönteisiä tunteita vanhemmassa - vastavuoroinen ja kannatteleva vastaus vauvan tarpeisiin - vauvan itsesäätely kehittyy koska vanhempi vastaanottaa ja työstää vauvan tunteita helpottaa mentalisaation kehittymistä- resilience to stressful social experience (Fonagy, Bateman & Luyten 2011) to bounce back, and to bounce forward Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 28
Kehitys lepää epäilyssä Epätäydellisyys pakottaa meidät kehittymään ja alati ponnistelemaan. Kehittyminen lepää epäilyssä, ei varmuudessa Kun epäilee omaa mentalisaatiokykyä, mentalisoi Kun on varma tulkinnastaan on lakannut mentalisoimasta (Fonagy et al 2011). Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 29
Lapsi oppii, että todellisuuteen liittyy työstävä mieli Todellisuuteen liittyy sitä työstävä mieli ja todellisuuteen mahtuu variaatioita Mentalisaatiokyvyn kehittymiseen liittyy siis myös joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Kehittyvän joustavuuden ansioista maailma ei järky pienistä muutoksista, ja elämän jatkuvuuden tunne kehittyy Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 30
Kiitos! Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 31