KELAN MÄÄRÄÄMIEN TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUSTEN (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) HANKINTASOPIMUS AJALLE 1.1.2015 31.12.2016

Kansaneläkelaitos Terveysosasto malli Liite 10 29/331/2014 Palveluntuottajan nimi Osoite KELAN MÄÄRÄÄMIEN TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUSTEN (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) HANKINTASOPIMUS AJALLE 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopijapuolet Palvelujen järjestäjä: Kansaneläkelaitos (myöhemmin Kela) Palveluntuottaja: (myöhemmin Palveluntuottaja) Myöhemmin myös Osapuoli tai yhdessä Osapuolet 2. Palvelun hankinta Tarjouskilpailun piirissä olevien työkyvyn arviointitutkimusten hankintaa koskeva hankintapäätös on tehty xx.xx.2014. Tämä sopimus on osa hankintapäätöksen täytäntöönpanoa ja sen tarkoituksena on sopia Tarjouspyynnön, Palveluntuottajan tarjouksen sekä hankintapäätöksen ehtojen mukaisesti palvelujen tilaamisesta, tuottamisesta, samoin kuin Osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Olennaiset muutokset edellä mainittuihin ehtoihin voivat olla hankintalain vastaisina kiellettyjä ja johtaa sopimuksen purkamiseen. Palveluntuottajan henkilöstön ammattitaidolla on olennainen merkitys työkyvyn arviointitutkimusten tuottamisessa asiakkaille. Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelua tuottavalla henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä koulutus ja pätevyys koko sopimuskauden aikana. 1 (20) www.kela.fi

YKSITYISKOHTAISET EHDOT 3. Palvelujen kuvaukset Tähän sopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvät palvelut eli työkyvyn arviointitutkimusten tyypit on määritelty tarjouspyynnön liitteessä 1 Palvelukuvaus. 4. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Sopimuksen tausta ja tarkoitus on määritelty hankintaa koskevassa Tarjouspyynnössä 26.2.2014 ja sen liitteessä 1. Palvelukuvaus. Työkyvyn arviointitutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko Kelan etuudenhakija työkyvytön. Tutkimuksen perusteella laaditaan lääkärinlausunto B, joka toimitetaan Kelaan. Tällä sopimuksella sovitaan työkyvyn arviointitutkimuspalvelun tuottamisen ehdoista. Tavoitteena on asiakkaiden ja Kelan tarpeet mahdollisimman hyvin täyttävä palvelu. Palveluntuottaja on kokonaisvastuullinen toimittaja, joka vastaa sopimusasiakirjoissa määritellyn palvelun tuottamisesta kokonaisuudessaan. 5. Prosessikuvaus Työkyvyn arviointitutkimuksen prosessikuvaus on esitetty Tarjouspyynnön liitteissä 1 ja Kelan verkkosivulla (www.kela.fi/tuma_tarjousasiakirjat). 6. Osapuolten yleiset velvollisuudet Palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan tutkimuspalvelua vähintään hyväksytyn tarjouksensa mukaisesti koko sopimuskauden ajan. Palvelun laatu ei saa heikentyä sopimuskauden aikana ja Palveluntuottajan on toimittava sopimusta toteuttaessaan huolellisesti. Jos palvelu poikkeaa sovitusta eli siinä on virhe, Palveluntuottajan tulee korjata se viivytyksettä. Mikäli Palveluntuottaja ei korjaa virhettä, Kela voi toimia sopimuksen kohdassa 15 mainitulla tavalla. Palveluntuottaja voi vapautua vastuusta osoittamalla, ettei virhe johdu sen vastuulla olevasta seikasta. Kela sitoutuu maksamaan palvelusta sovitun hinnan. Kelan vastuulla on antaa Palveluntuottajalle asiakasta koskevat riittävät ja oikeat tiedot tutkimuspalvelun tuottamista varten. Palveluntuottajan vastuulla on noudattaa Kelan antamia ohjeita ja varmistaa, että Palveluntuottajan henkilöstö on tietoinen voimassaolevista Kelan ohjeista. 2 (14)

7. Palvelun tuottamiseen käytettävä henkilöstö Palveluntuottaja vastaa siitä, että tutkimuspalvelua tuotetaan sovitun mukaisesti, huolellisesti sekä tehtävän edellyttämällä ammattitaidolla. Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelua suorittava henkilöstö täyttää Tarjouspyynnön liitteessä 1 Palvelun kuvaus kuvatut henkilöstön pätevyys- ja vähimmäisvaatimukset. Palveluntuottajan on vältettävä sellaisia palvelun tuottamiseen käytettävän henkilöstön vaihdoksia tai vähennyksiä, joilla voi olla vaikutuksia palvelun laatuun. Palveluntuottaja vastaa siitä, että Kelalla on ajantasaiset tiedot palvelua suorittavasta henkilöstöstä. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaan olennaisista henkilöstönmuutoksista Kelalle. Olennaisilla henkilöstömuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia, jonka vuoksi palvelun tarkoituksenmukainen tuottaminen vaarantuu. Palveluntuottaja tai hänen henkilöstönsä ei ole työ- tai virkasuhteessa Kelaan hoitaessaan sopimuksen mukaisia tehtäviä. Palveluntuottajalla säilyy oman henkilöstönsä työnjohto- ja valvontavastuu. Palvelun tuottamiseen käytettävän henkilöstön on noudatettava Kelan tietoturvallisuusohjeistusta sekä muita Kelan ohjeita ja määräyksiä. Kelan on ilmoitettava etukäteen kaikista tällaisista palvelun tuottamiseen käytettävän henkilöstön noudatettaviksi tarkoitetuista menettelytapavelvoitteista. 8. Muut palveluntuottajaa koskevat vaatimukset Kelalla on oikeus antaa Palveluntuottajaa sitovia ohjeita ja tarkennuksia hankittavan palvelun järjestämiseksi sopimiskauden aikana. Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan ohjeita tai vastaavia välittömästi ne saatuaan tai muusta mainitusta ajankohdasta lähtien. Palveluntuottaja on velvollinen palveluja antaessaan noudattamaan tässä sopimuksessa mainittujen ehtojen lisäksi Kelan asiakaskohtaisesti antamia ohjeita. Palveluntuottajalla tulee olla lakisääteiset ja muut palvelun tuottamisen kannalta tarpeelliset vakuutukset. Vakuutukset tulee olla voimassa koko sopimuskauden ajan. Palveluntuottajan on hankittava toimintaansa varten vastuuvakuutus, jonka tulee olla riittävä suhteessa palvelun tuottamiseen liittyvään riskiin. 3 (14)

9. Palvelun toteutus ja hyväksytyt hinnat Palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan tutkimustilaukset käytettävissään olevien resurssien puitteissa ja niillä hinnoilla, mitä se on tarjousasiakirjoissa ilmoittanut ja mitä on tässä sopimuksessa sovittu. Kela ostaa palvelua tarjotun asiakaskapasiteetin rajoissa hankintapäätöksen perusteella rakennetun puitejärjestelyn mukaisesti. Tämä sopimus ei sido tiettyyn tilausten määrään. Palvelua tarjotaan koko sopimuskauden sovituilla hinnoilla. Sovitut hinnat ilmenevät Tarjouspyynnön liitteestä 6 Hintalomake sekä Tarjouslomakkeen liitteestä Lisätutkimustoimenpiteiden hinnasto. 10. Laskutus ja maksaminen Yleistä laskutuksesta ja maksamisesta Palveluntuottajalla ei ole oikeutta periä laskutuslisiä, eikä hän saa periä asiakkaalta asiakasmaksua, omavastuuosuutta tai muuta lisämaksua tutkimuksiin sisältyvästä toiminnasta. Toistuva tai olennainen poikkeama laskutusohjeista voi johtaa tämän sopimuksen purkamiseen. Kela suorittaa säännöllistä laskutuksen oikeellisuuden valvontaa. Kela ei maksa palvelulaskuille viivästysmaksuja tai korkoa (Korkolaki 1 1 mom.). Laskutusmenettely Laskutuksessa käytetään Kelan laskulomaketta. Lasku erääntyy maksettavaksi 14 päivän kuluessa laskun saapumisesta Kelaan. Laskun tulee olla Kelassa viimeistään tutkimusten tuottamiskuukautta seuraavan kuukauden viimeinen päivä. Laskuttajana toimii tämän sopimuksen allekirjoittanut Palveluntuottaja. Kelan maksama korvaus on aina Palveluntuottajan tuloa. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että sen tiedot ovat ennakkoperintärekisterissä. Kela tarkistaa vuosittain Palveluntuottajan kuulumisen ennakkoperintärekisteriin. Palveluntuottajan tulee nimetä yrityksestään laskutuksen yhteyshenkilö, joka hoitaa yrityksen laskutukseen liittyviä asioita Kelan kanssa. Laskutuksen yhteyshenkilö voi olla sopimuksen allekirjoittanut Palveluntuottaja. Laskutuksen yhteyshenkilön tiedot ilmoitetaan sopimuksen liitteessä 2. Kela suorittaa korvausta vain sopimuksen mukaisesti toteutetusta tutkimuksesta. 4 (14)

11. Salassapito, tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan tietosuojaa koskevia lainmukaisia menettelyjä henkilötietojen keräämisessä, omassa toiminnassa, tietojen luovuttamisessa, säilyttämisessä, suojaamisessa, hävittämisessä ja muussa käsittelyssä. Lisäksi palveluntuottajan tulee noudattaa asiakirjojen ja tietojen käsittelyssä ja arkistoinnissa Kelan antamia ohjeita. Palveluntuottaja on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan Kelalle salassapitoon, tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä palvelun tuottamisessa esiinnousseista poikkeamista, puutteellisuuksista ja rikkomuksista. Palveluntuottaja vastaa siitä, ettei palveluja tuotettaessa ja sopimuksen mukaisessa toiminnassa muuten tietoon tullutta yksityistä tai perheen salaisuutta luvatta ilmaista. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta käyttää toimeksiantona tuotettuja salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin Kelan asiakkaiden tutkimuspalvelun tuottamiseen Palveluntuottaja ei saa ilman Kelan kirjallista lupaa luovuttaa salassa pidettäviä tietoja eikä henkilötietoja ulkopuolisille. Palveluntuottajan on selvitettävä palvelua suorittavalle henkilöstölle salassapitovelvollisuuden sisältö. Palveluntuottajan henkilöstön joka saa, tai voi saada tietoonsa tämän sopimuksen tai lain perusteella salassa pidettävää tietoa, on velvollinen allekirjoittamaan ja sitoutumaan Kelan vaitiolovakuutukseen (sopimuksen liite II). Palveluntuottajan on ylläpidettävä luetteloa niistä palveluntuottamiseen osallistuvista palveluntuottajan henkilöistä, joilla on pääsy Kelan aineistoihin tai arkaluonteisiin Kelaa tai kolmatta koskeviin tietoihin. Luetteloa on päivitettävä jatkuvasti. Sopijapuolet sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa luottamuksellisiksi katsottavat aineistot ja tiedot, jotka ovat lain perusteella salassa pidettäviä sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Salassapitovelvollisuuden rikkomisena ei pidetä velvoittavan määräyksen vuoksi tapahtuvaa tietojen luovuttamista viranomaisille tai muulle taholle. 12. Auditointi Kelalla on oikeus sopimuskaudella arvioida (auditoida) hankittavaa palvelua ja sen vastaavuutta tarjouksessa annettuihin tietoihin sekä sopimuksen vaatimuksiin ja edellytyksiin haluamallaan tavalla ja haluamaan ajankohtana sen selvittämiseksi, onko palvelu näiden mukainen ja Palveluntuottaja toiminut sopimuksen mukaises- 5 (14)

ti. Kelalla tai Kelan edustajalla on oikeus haastatella palvelun tuottamiseen osallistuvia henkilöitä ja tutustua niihin Palveluntuottajan asiakirjoihin, joihin tutustuminen on tarpeen toiminnalle asetettujen vaatimusten ja palvelua koskevien sisältöjen laadun arvioimiseksi. Kelalla on oikeus tarkastaa ainoastaan tietoja, jotka koskevat kyseessä olevan sopimuksen sopimusvelvoitteiden täyttämistä. Kela ilmoittaa auditoinnista noin kolme viikkoa etukäteen. 13. Sopimuksen muutokset Sopijapuolet voivat muuttaa tätä sopimusta vain kirjallisesti ja edellytyksin, etteivät muutokset ole tulkittavissa hankintalain mukaisiksi olennaisiksi sopimusmuutoksiksi. Muutokset tulevat voimaan, kun molemmat osapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväksyneet ja allekirjoittaneet osapuolten toimivaltaisten edustajien toimesta. Jos lainsäädännössä tapahtuu muutoksia, Kelalla on oikeus tarkistaa sopimusta tältä osin. Jos palveluntuottaja vastustaa Kelan ehdottamia muutoksia, palveluntuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kolmen (3) kuukauden kuluttua. Kummallakaan Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää tätä sopimusta, kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle. 14. rikkomus Palvelun on vastattava koko sopimuskauden ajan sitä mistä on sovittu Jos palvelu poikkeaa siitä mistä on sovittu, palvelussa on virhe. Jos Palveluntuottaja poikkeaa palvelun antamisessa tai laskutuksessa tästä sopimuksesta, Kela voi välittömästi keskeyttää uusien tilausten tekemisen niin kauan kuin sopimuksen rikkominen jatkuu. Kelalla on oikeus periä takaisin väärin perustein maksamansa kustannukset tai pidättää Palveluntuottajalle maksettavasta summasta se saatavansa, jonka Kela on oikeutettu saamaan Palveluntuottajalta tämän sopimussuhteen perusteella 15. Sopimuksen purkaminen Jos Sopijapuoli rikkoo olennaisesti sopimuksen ehtoja, toisella Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus ilmoittamalla siitä viivytyksettä kirjallisesti toiselle sopijapuolelle. Sopimuksen purkuperusteita ovat: 6 (14)

1) Vireille on saatettu Palveluntuottajaa koskeva konkurssi- tai akordihakemus 2) Palveluntuottaja on asetettu selvitystilaan 3) Palveluntuottajaa vastaan on annettu lainvoimainen tuomio tai päätös, joka aiheuttaa perustellun epäilyksen palveluntuottajan edellytyksistä tuottaa palvelua ja toimia luottamusta vaativissa tehtävissä. 4) Palveluntuottaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen tai toimii harjoittaen tai tukien ns. harmaata taloutta. 5) Jos sopimus jonkin olennaiseksi tulkittavan sopimusmuutoksen johdosta voidaan katsoa hankintaoikeudellisesti uudeksi sopimukseksi, joka tulisi kilpailuttaa uudelleen. Selvyyden vuoksi todetaan, että julkista hankintaa koskevan sopimuksen määräyksiin sen voimassaoloaikana tehtyjä muutoksia pidetään hankintaoikeudellisesti uutena sopimuksen tekemisenä, jos nämä muutetut määräykset ovat 1) ominaispiirteiltään olennaisesti erilaisia kuin alkuperäisen sopimuksen määräykset ja jos ne näin ollen ovat 2) omiaan osoittamaan osapuolten tahtoneen neuvotella uudestaan kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot. 6) Jos Palveluntuottaja on tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta antanut tarjouksessaan tai sopimuskauden kuluessa Kelalle olennaisesti vääriä tietoja mm. palvelun tasosta tai laadusta, taikka tarjouspyynnön edellytyksenä olevista vähimmäisvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. 7) Palvelun tuottamisen edellytyksissä, palvelussa tai palvelun laadussa tulee ilmi oleellisia tai toistuvia puutteita tai, jos sovitun palvelun tuottamisen edellytykset puuttuvat (esimerkiksi Palveluntuottajalla ei ole resursseja ja valmiuksia palvelun tuottamiseksi sovitussa laajuudessa). 8) Toistuva ja olennainen poikkeama laskutusohjeista. 9) Vakava tai toistuva tietoturvallisuuden vaarantaminen. Mikäli Palveluntuottajan toiminnassa tapahtuu palvelun tuottamisen kannalta olennainen muutos, Palvelutuottajan tulee ilmoittaa kirjallisesti Kelalle neuvottelujen aloittamisesta koskien sopimuksen jatkumista tai mahdollista päättämistä palvelut turvaavalla tavalla. Tällaisia olennaisia muutoksia voivat olla henkilöstömuutokset, muutokset omistussuhteissa, yhtiömuodon muutokset sekä muutokset Palvelun- 7 (14)

tuottajan varallisuusasemassa. Sopimuksen päättäminen ei vapauta sopimusosapuolia vahingonkorvausvastuusta, mikäli päättämisen perusteena on olennainen sopimusrikkomus. 16. Vahingonkorvausvastuu ja vastuunrajoitukset Palveluntuottaja vastaa tuottamansa palvelun Kelalle aiheuttamasta vahingosta. Tilanteissa, joissa Kela on korvausvastuussa kolmanteen nähden, Kela hoitaa vahinkotapausten korvauskäsittelyn omien menettelyidensä mukaisesti. Jos vahinko on edellä mainitussa tapauksessa aiheutunut siitä, että Palveluntuottaja on laiminlyönyt sopimusvelvoitteensa, Kelalla on oikeus kohdistaa Palveluntuottajaan korvausvaade. Kelalla on oikeus korvausvaateen esittämiseen myös silloin, jos sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuu Kelalle muuta vahinkoa. Palveluntuottajan on pidettävä luetteloa niistä vahinkotapauksista, joissa vahinko on aiheutunut Kelalle tai kolmannelle osapuolelle. Palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa tällaisista vahingoista Kelalle. Kelalla ja Palveluntuottajalla on oikeus saada vahingonkorvausta toisen Sopijapuolen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta. Sopijapuolella on lisäksi oikeus korvaukseen välillisestä vahingosta, jos toinen Sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, rikkonut salassapitovelvoitteita tai loukannut immateriaalioikeuksia. Molempien osapuolten on toiminnallaan pyrittävä minimoimaan ensinnäkin vahingon syntymisen riskiä ja todennäköisyyttä ja mahdollisen vahingon sattuessa minimoitava sen aiheuttamia haittoja ja ryhdyttävä muihin tarpeellisin toimiin vahingon laajentumisen ehkäisemiseksi sekä rajaamiseksi. Osapuolten on mahdollisimman pian huomattuaan vahingon tai sen todennäköisen riskin informoitava tästä toista Osapuolta. Kela ei vastaa vahingoista, joita Asiakkaiden tai muiden kolmansien henkilöiden toimista Palveluntuottajalle mahdollisesti aiheutuu. 17. perusteinen kilpailuoikeudellinen vahingonkorvausvastuu Allekirjoittamalla tämän sopimuksen Palveluntuottaja vakuuttaa, että se ei ole tähän sopimukseen ja antamaansa tarjoukseen liittyen toiminut eikä se tämän sopimuksen voimassa ollessa toimi sellaisessa yhteistyössä tai yhteisymmärryksessä muiden tarjouskilpailutuksen tarjoajien tai muiden tosiasiallisten tai potentiaalisten kilpailijoiden kanssa, jonka tarkoituksena on tarjouskilpailun hinnoitteluun, maksuihin tai niiden laskentaperusteisiin vaikuttaminen, markkinoiden jakaminen tai muu kilpailun rajoittaminen. 8 (14)

Mikäli Palveluntuottajan todetaan lainvoimaisella päätöksellä rikkoneen edellä mainittua ilmoitusta, tulee Palveluntuottajan suorittaa Kelalle sopimussakkona 10 % liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 50 000 sekä korvata Kelalle syntynyt vahinko mukaan lukien oikeudenkäyntikulut ja asian selvittämisestä johtuneet kustannukset. 18. Ylivoimainen este Kumpikaan Sopijapuoli ei vastaa viivytyksistä tai vahingoista, jotka johtuvat kyseisen osapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä. Vapauttamisperusteeksi (force majeure) katsotaan sellainen sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota Sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehtäessä ja joka on Sopijapuolista riippumaton, eikä sen estävää vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla esimerkiksi sota, kapina, sisäinen levottomuus, viranomaisen suorittama pakko-otto tai takavarikko julkiseen tarpeeseen, tuonti tai vientikielto, luonnonmullistus, yleisen liikenteen tai energiajakelun keskeytys, työselkkaus tai tulipalo tai muu vaikutuksiltaan yhtä merkittävä ja epätavallinen Sopijapuolista riippumaton syy. Jos sopimusvelvoitteen toteuttaminen viivästyy ylivoimaisesta esteestä, sopimusvelvoitteen täyttämisen aikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. Sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä ja sen arvioidusta kestosta toiselle Sopijapuolelle samoin kuin esteen lakkaamisesta. 19. Tiedottaminen Kela vastaa sopimukseen ja hankittavaan palveluun liittyvästä yleisestä julkisesta tiedottamisesta. Palveluntuottaja ei saa ilman Kelan suostumusta antaa mitään sopimuksen sisältöön tai toteuttamiseen liittyvää informaatiota julkisesti esitettäväksi. Palveluntuottajalla on oikeus mainita sopimuksen tarkoittama tutkimuspalvelun tuottaminen referenssiluettelossaan ja markkinoidessaan omaa liiketoimintaansa tai palveluaan. 20. Yhteyshenkilöt Kumpikin Sopijapuoli nimeää yhteyshenkilön. 9 (14)

Palveluntuottajan on ilmoitettava Kelan yhteyshenkilölle viipymättä kaikista tämän toimintaan liittyvistä muutoksista, joilla voi olla vaikutusta sopimuksen toteuttamiselle tai palvelun laadulle. Näitä muutoksia voivat esimerkiksi olla olennaiset henkilöstömuutokset, muutokset omistussuhteissa, yhtiömuodon muutokset sekä olennaiset muutokset Palveluntuottajan varallisuusasemassa. Yhteyshenkilön tiedot ilmoitetaan sopimuksen liitteessä I. 21. Sopimuksen voimassaolo on voimassa ajalla 1.1.2015-31.12.2016, jonka jälkeen se päättyy ilman irtisanomista. Sopimuksen päätyttyä syntyneitä kustannuksia ei korvata. Kela varaa option ajalle 1.1.2017-31.12.2017 ja 1.1.2018-31.12.2018 hankittaviin palveluihin. Jos Kela käyttää option vuodelle 2017, se ostaa tämän sopimuksen tarkoittaman palvelun sopimuskauden 2015-2016 ehdoilla, kuitenkin niin, että hintaa voidaan tarkistaa enintään yleisen kustannustason (ansiotasoindeksi 85 %, kuluttajaindeksi 15 %) muutoksen mukaisesti. Kela ilmoittaa mahdollisesta option käytöstä tarjouskilpailussa hyväksytyille palveluntuottajille toukokuussa 2016. Jos Kela käyttää option vuodelle 2018, se ostaa tämän sopimuksen tarkoittaman palvelun sopimuskauden 2015-2016 ehdoilla, kuitenkin niin, että hintaa voidaan tarkistaa enintään yleisen kustannustason (ansiotasoindeksi 85 %, kuluttajaindeksi 15 %) muutoksen mukaisesti. Kela ilmoittaa mahdollisesta option käytöstä tarjouskilpailussa hyväksytyille palveluntuottajille toukokuussa 2017. 22. Erimielisyydet ja sovellettava lainsäädäntö Tässä sopimuksessa tarkoitetun palvelun tuottamisesta aiheutuvat erimielisyydet tulee ensisijaisesti ratkaista Osapuolten välisien neuvottelujen kautta. Ellei neuvottelu tuota molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua, erimielisyydet ratkaistaan ensimmäisenä asteena Helsingin käräjäoikeudessa. Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. 23. asiakirjat Tämä sopimus on laadittu kahtena samansisältöisenä kappaleena, oma kappale kummallekin Osapuolelle. Sopimuksen liitteenä on - kumppanien yhteyshenkilöt (liite I) - Vaitiolositoumus (liite II) - Tarjouspyyntö liitteineen - Tarjous - Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2009 PALVELUT). Ehtoja ei liitetä erikseen sopimukseen. 10 (14)

24. asiakirjojen pätevyysjärjestys asiakirjat muodostavat sopimuskokonaisuuden ja täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa keskinäisessä pätevyysjärjestyksessä: 1. Tarjouspyyntö liitteineen 2. Tarjous 3. 4. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2009 PALVELUT). Ehtoja ei liitetä erikseen sopimukseen. 25. Allekirjoitukset Kela Etuusjohtaja Etuuspäällikkö Palveluntuottaja Päiväys Palveluntuottajan nimi ja Y-tunnus tai vastaava Palveluntuottajan allekirjoitus, nimenselvennys ja ammattinimikkeet Laskuttajien nimi ja Y-tunnus, jos laskuttaja on muu kuin palveluntuottaja 11 (14)

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 ja KEL 10 L 61 ) Hankintasopimuksen liite I: Yhteyshenkilöt Kansaneläkelaitoksen yhteyshenkilö Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite ja puhelinnumero Postiosoite Palveluntuottajan yhteyshenkilö sopimusasioissa Palveluntuottajan yhteyshenkilö Yhteyshenkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero Yhteyshenkilön postiosoite Palveluntuottajan yhteyshenkilö laskutusasioissa Palveluntuottajan yhteyshenkilö Yhteyshenkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero Yhteyshenkilön postiosoite 12 (14)

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 ja KEL 10 L 61 ) Hankintasopimuksen liite II: Vaitiolovelvollisuus Kansaneläkelaitoksen kanssa tehdyn Kelan määräämiä työkyvyn arviointitutkimuksia koskevan sopimuksen perusteella palveluntuottajalla työskentelevä työntekijä voi saada tehtävää suorittaessaan tietoonsa salassa pidettäviä asioita, joista hänellä on vaitiolovelvollisuus. Tiedot yksityisistä henkilöistä, Kansaneläkelaitoksen asiakkaista ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevista, ovat salassa pidettäviä. Myös useimmat Kansaneläkelaitosta ja sen toimintaa sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteydessä olevia viranomaisia, yhteisöjä ja laitoksia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä liikesalaisuuksiin verrattavia tietoja. Vaitiolovelvollisuus perustuu seuraaviin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) säännöksiin: 22 asiakirjasalaisuus, 23 vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto, 24 salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat ja 35 rangaistussäännökset. Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen tehneen palveluntuottajan palveluksessa toimiva työntekijä ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan Kansaneläkelaitoksessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta Kansaneläkelaitoksessa tai tehtävän hoitaminen Kansaneläkelaitoksen lukuun on päättynyt. Rangaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta määrätään rikoslain 38 luvun 1 tai 2 :n tai 40 luvun 5 :n perusteella. Vaitiolovelvollisuuden pääsäännöt ovat seuraavat: 1. Asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, ei saa paljastaa. 2. Salassa pidettävää Kansaneläkelaitoksen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. 3. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. 4. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta Kansaneläkelaitoksessa tai tehtävän hoitaminen Kansaneläkelaitoksen lukuun on päättänyt. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että sen työntekijät allekirjoittavat oheisen vaitiolositoumuksen sekä siihen, että yritys korvaa työntekijöidensä vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Paikka ja aika Yrityksen nimi 13 (14)

Kelan määräämien työkyvyn arviointitutkimusten (SVL 15 l 13 ja KEL 61 ) hankintasopimus ajalle 1.1.2015 31.12.2016 HENKILÖKOHTAINEN VAITIOLOSITOUMUS Kansaneläkelaitoksen kanssa tehdyn Kelan määräämiä työkyvyn arviointitutkimuksia koskevan sopimuksen perusteella palveluntuottajalle työskentelevä henkilö voi saada tehtävää suorittaessaan tietoonsa salassa pidettäviä asioita, joista hänellä on vaitiolovelvollisuus. Tiedot yksityisistä henkilöistä, Kansaneläkelaitoksen asiakkaista ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevista, ovat salassa pidettäviä. Myös useimmat Kansaneläkelaitosta ja sen toimintaa sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteydessä olevia viranomaisia, yhteisöjä ja laitoksia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä liikesalaisuuksiin verrattavia tietoja. Vaitiolovelvollisuus perustuu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) säännöksiin. Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen tehneen palveluntuottajan palveluksessa toimiva ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan Kansaneläkelaitoksessa toimiessaan tietoonsa samaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta Kansaneläkelaitoksessa tai tehtävän hoitaminen Kansaneläkelaitoksen lukuun on päättynyt. Vaitiolositoumus 1. Asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, ei saa paljastaa. 2. Salassa pidettävää Kansaneläkelaitoksen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. 3. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. 4. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta Kansaneläkelaitoksessa tai tehtävän hoitaminen Kansaneläkelaitoksen lukuun on päättynyt. Vahvistan allekirjoituksellani sitoutuvani vaitiolovelvollisuuden noudattamiseen. Olen tietoinen siitä, että vaitiolovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko, joka saattaa johtaa korvausvelvollisuuteen. Yrityksen tiedot Aika ja paikka Allekirjoitus ja nimen selvennys Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 22 Asiakirjasalaisuus 23 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto 24 Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat 35 Rangaistussäännökset 14 (14)