Kunta ja hyvinvoinnin edistäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 29.10.2013 Helsinki
Kunta ja monimutkaistuva toimintaympäristö Kuntatalous Paikallistalous Kuntalaisten ja sidosryhmien odotukset EU:n ja valtion normitus Väestön muuttoliike Julkisen hallinnon reformit Globaali talous Kuntalaisten palvelutarpeet Teknologia Ikärakenne 29.10.
Elinvoimainen kunta edistää kuntalaisten hyvinvointia VAHVA KUNTATALOUS mahdollistaa uudistusten toteuttamiseen ELINVOIM SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS luo uutta VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä sekä yrityksiä alueelle Elinvoimainen kunta JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT mahdollista sujuvan arjen KILPAILUKYKYI- NEN YRITYS- KANTA edistää työllisyyttä, toimentuloa ja turvattua arkea OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS turvaa palvelut ja yritystoiminnan Lähde: Sallinen, Sini (toim.) Elinvoimainen kunta2011
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen mitä se on? Kuntalaisten omaehtoinen toiminta Kunnan strateginen toiminta Eri hallinnonalojen ja muiden kunnan alueella olevien tahojen toiminta 29.10.2013
Hyvinvoinnin edistäminen osana kunnan strategista johtamista miten se tehdään? Kuntastrategian näkökulmat Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta verkostojen koordinoijana Kunta elinympäristön kehittäjänä Kunta elinvoimaisuuden edistäjänä Kunta kuntalaisen osallisuuden edistäjänä Strategisen johtamisen ulottuvuudet ja tiedolla johtaminen Henkilöstöjohtamisen ulottuvuus Eettisen johtamisen ulottuvuus Ohjelma- ja projektijohtamisen ulottuvuus Hyvinvointijohtamisen ulottuvuus Verkostojohtamisen ulottuvuus Innovaatiojohtamisen ulottuvuus Elinvoimajohtamisen ulottuvuus Talousjohtamisen ulottuvuus Asiakas-,laatu- ja prosessi johtamisen ulottuvuus Yhteisöjohtamisen ulottuvuus työkalut
Kunnan hyvinvointijohtamisen periaatteet 1) Hyvinvoinnin edistämisen haasteita pidetään kunnassa yhtä tärkeinä kuin taloudellisia haasteita. 2) Kunnan strategista johtamista toteutetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. 3) Kunnan strategista johtamista toimeenpannaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. 4) Kaikki hallinnonalat (ja muut kunnan alueella olevat toimijat) kantavat vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista. (Uusitalo ym. 2003, 53; kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 6
Hyvinvointijohtamisen vastuuttaminen poikkitoiminnallisesti
Hyvinvointijohtaminen osana talouden ja toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia Toiminnan ja talousarvion valmisteluprosessi Tammi - kuu Helmi - kuu Maali s- kuu Huhtikuu Touk o- kuu Kesäkuu Heinä - kuu Elokuu Syyskuu Loka - kuu Marras - kuu Joulukuu Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus /indikaattorit Kuntalaisten osallisuus (kokemus) Järjestöt ja 3.sektori (kokemus) yhteistyöseminaari + neuvostot Yhteenveto hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista Arviointi hallintokuntien toimenpi-teiden vaikuttavuudesta T P Strategian valmistelu ja Hyväksyminen TA:n suunnitteluohje, valmistelu ja ta esitys ja luottamushenkilökäsittely Prosessien TA valmistelu, esitykset ja lautakuntakäsittelyt Toimenpide- ja resurssiesitykset hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin Strategia, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen Käyttösuun. valmistelu prosesseissa konkreettiset Oulun kaupungin vuosikello (versio)
Kunnan hyvinvointijohtamisen yhteinen tietopohja ja käsitteet Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset J. Kuntalaisten palvelut 9
Hyvinvointijohtamisen haasteita kunnissa (1) Johtamisvastuu on epäselvä ja hajaantunut Hyvinvointistrategioita yms. on valmisteltu niitä ei ole kuitenkaan katsottu osaksi kuntastrategiaa Tavoitteet eivät muutu toiminnaksi Tarkastuslautakunnat arvioivat niukasti hyvinvointitavoitteiden toteutumista Hyvinvointitieto on hajallaan, ja sen tulkinta on vaikeaa Seurantatietoa hyvinvoinnista ei ole kerätty kattavasti ja järjestelmällisesti Hyvinvointitieto ohjaa päätöksen-tekoa ja toimintaa Päätösten vaikutuksia ei ennakoida eikä arvioida (Uusitalo ym. 2003, Wilskman ym. 2008) 10
0 Haasteita (2): Pienenevät resurssit Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden leikkaukset 2012-2017, milj. -200-400 -631-631 -631-631 -631-631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -631-125 -125-125 -125-125 -756-125 -125-125 -125 Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012-1000 -237-250 -250-250 Kehysriihi 3/2013-1200 -1 118-175 -215-265 -1400-1600 -1 306-1 346-1 396 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa
Haasteita (3): Kasvavat toimintamenot ja pienenevä verorahoitus 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot Kuthanek. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) 2) Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot 1997-2017 indeksoituna 1997=100 29.10.2013
Haasteita (4): Väestömuutos 13 29.10.2013
Väestöennuste 2020 ja 2030, 10 eniten ja 10 vähiten väestöään kasvattavaa seutukuntaa Ålands landbygd Oulu Mariehamn Porvoo Tampere Riihimäki Helsinki Ålands skärgård Kaakkois-Pirkanmaa Jyväskylä KOKO MAA Varkaus Imatra Saarijärvi-Viitasaari Pieksämäki Järviseutu Keski-Karjala Torniolaakso Kehys-Kainuu Pielinen Itä-Lappi -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 % vuoden 2010 väkiluvusta Vuoteen 2020 Vuoteen 2030 Lähde: Tilastokeskus
Kuntia 2013 yht. 320 Asukkaita 2012 yht. 5 426 090 kaupunkeja 107 kaupungeissa, % 78 muita kuntia 213 muissa kunnissa, % 22 Suurimmat kunnat Pienimmät kunnat 1. Helsinki 603 968 1. Sottunga 101 2. Espoo 256 824 2. Kökar 245 3. Tampere 217 421 3. Kumlinge 338 4. Vantaa 205 312 4. Lumparland 392 5. Oulu 190 847 5. Vårdö 422 6. Turku 180 225 6. Brandö 476 7. Jyväskylä 133 482 7. Geta 495 8. Kuopio 105 136 8. Föglö 578 9. Lahti 103 016 9. Luhanka 773 10. Kouvola 87 296 10. Lestijärvi 835 Pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia on Suomessa yhteensä 217 eli hieman yli kaksi kolmannesta kaikista kunnista ja niissä asuu yhteensä 17 % koko maan väestöstä. Yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja on 9 ja niissä asuu 37 % koko maan väestöstä. 29.10.2013
Haasteita (5): Muuttuva kunta- ja palvelurakenne Erilaiset olosuhteet ja valinnat aiheuttavat erilaisia haasteita kunnan hyvinvoinnin edistämistyössä» Keskuskaupunki, kehyskunta» Ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu» Saaristoisuus, pitkät etäisyydet» Lähipalvelut, keskitettävät palvelut, sähköiset palvelut» Vastuukunta? kuntayhtymä?» Sote-alue? perustason alue?» Suoriteperusteinen? Kapitaatio rahoitusmalli? Miten hyvinvoinnin edistämisen rakenteet luodaan ja toimintaa johdetaan erilaisissa kuntaja palvelurakenteissa? 29.10.2013
Haasteita (6) Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Hallitusohjelma: arviointi mahdollisuuksista vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita.» Kunnilla tällä hetkellä yht. 535 tehtävää, 82 erilaista suunnitemaa» Tavoitteena julkisen talouden tasapainottaminen» Vain taloudellisesti tasapainossa oleva kunta pystyy huolehtimaan hyvinvointipalveluista Budjettiriihi: kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisella haetaan yhden miljardin euron kustannussäästöjä vuoden 2017 tasossa. Lisäksi julkista taloutta on tarkoitus tasapainottaa toisella miljardilla, joka katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla.» Kuntien tehtäviä tulee vähentää» lakiin perustuvia suunnitteluvelvoitteita tulee lähtökohtaisesti välttää 29.10.2013
Kiitos! 29.10.2013