Sähköinen hyvinvointikertomus työväline

Transkriptio

1 Sähköinen hyvinvointikertomus työväline Laaja hyvinvointikertomus ja vuosittainen raportointi sekä vaikutusten ennakkoarviointi kuntien hyvinvointityössä ja johtamisen välineinä Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hanke

2 Hyvinvointi "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." Kerttu Perttilä & co.,stakes, THL

3 Hyvinvoinnin organisoituminen ja poikkitoiminnallinen yhteistyö

4 Tiedolla johtaminen & hyvinvoinnin edistämisen suunnittelu, seuranta ja arviointi Hyvinvointiryhmän tehtäviä HYVINVOINTIKERTOMUKSEN VALMISTELU Säännöllinen raportointi valtuustolle ja viranhaltijajohdolle Asioiden valmistelu johtoryhmälle Toimeenpanon tukeminen Osaamisen vahvistaminen Yhteisten käytäntöjen sopiminen Eri hallinnonalojen ammattilaisten osaamisen tukeminen Vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVAn) koordinointi Ennakkoarvioinnin käytännöistä sopiminen Ennakkoarviointiosaamisen tukeminen Alueellinen yhteistyö Alueellisten sopimusten ja tehtävien valmistelu johtoryhmälle Alueellisesta yhteistyöstä vastaaminen oman kunnan osalta Yhteistyö esim. järjestöjen yms. toimijoiden kanssa TerPS2 - SH (THL 2010, 16. Kursivoitu teksti on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen lisäys.) 4

5 Mikä hyvinvointikertomus on? Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima asiakirja Hyvinvointijohtamisen työväline Poliittisen päätöksenteon tuki Kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yksi perusta Seurannan ja arvioinnin työväline Väestöryhmittäinen hyvinvointitieto ja sen tulkinta Hyvinvointitarpeiden kartoitus Hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Toteutuneen hyvinvoinnin edistämistoiminnan ja hyvinvointipolitiikan arviointi (Terveempi Pohjois-Suomi 2- hankkeen sovellus lähteestä THL 2009)

6 Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima, tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. SÄHKÖINEN HYVINVOINTI- KERTOMUS Hyödyntää teknologiaa ja kansallista indikaattoritietoa väestöryhmittäin, nopeuttaa valmistelutyötä Täsmentää väestön hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Päätöksenteon sekä toiminnan ja talouden suunnittelun ja arvioinnin apuväline kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toteuttaa laeissa olevia velvoitteita 6

7 Hyvinvointikertomus osana kunnan omia ohjausvälineitä Kuntastrategia Linjaa kunnan tulevaisuuden tahtotilaa ja tavoitteita Toiminnan ja talouden suunnitelma Strategian vuosittainen toimeenpano: eri toimielinten toiminnalliset, taloudelliset ja laadulliset tavoitteet, niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot Hyvinvointikertomus Täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia: painopistealueet, kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit Ohjelmat (toteuttavat ja tarkentavat hyvinvointikertomuksen linjauksia) Suunnitelmat (toteuttavat ja tarkentavat hyvinvointikertomuksen linjauksia) (Pauni 2008; Pauni 2012; Paunin henkilökohtainen tiedonanto 2013; Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä.)

8 Sähköisen hvk:n levinneisyys 2013 Noin 250 kuntaa on tilannut pääkäyttäjätunnuksen (12/2013) Uusien sähköisen hyvinvointikertomusversioiden julkaisu: Versio 0.3: Maaliskuu 2013, Siirto Kuntaliiton palvelimelle 12/2013 Versio 0.4: Arvio vaihteessa Kuntaliiton toimesta (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013)

9 Mistä työvälineet löytyvät? Samassa osoitteessa sekä valtuustokausittainen laaja hvk kuin vuosittainen raportointityövälinekin: Kirjautumisen jälkeinen näkymä:

10

11 Laajan hvk:n prosessi kunnan vuosikellossa

12 Vuosittaisen raportin prosessi kunnan vuosikellossa

13 Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa (esimerkkinä Oulun kaupunki) Toiminnan ja talousarvion valmisteluprosessi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus /indikaattorit Kuntalaisten osallisuus (kokemus) Järjestöt ja 3.sektori (kokemus) yhteistyöseminaari + neuvostot Yhteenveto hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista Arviointi hallintokuntien toimenpiteiden vaikuttavuudesta TP TP Strategian valmistelu ja Hyväksyminen TA:n suunnitteluohje, valmistelu ja ta esitys ja luottamushenkilökäsittely luottamushenk.käsit Prosessien TA valmistelu, esitykset ja lautakuntakäsittelyt Toimenpide- ja resurssiesitykset hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin Strategia, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen Käyttösuunn. valmistelu prosesseissa konkreettiset toimenpit. + mittarit Hvk:n, talousarvion ja toimintasuunn. hyväksyminen

14 Talousarvio strategian toteuttajana, Oulu KV TA2014 ja TS ja päätös Lautakunnat ja johtokunnat Käyttösuunnitelmien hyväksyminen alkavalle vuodelle Johtokunnat hyväksyvät lopulliset talousarviot KH budjettiriihi 7.11 KH+KV Talousarvioseminaari KH TA-esitys Marras Joulu Tammi Helmi KV 14.2 Palvelumalli2020 työpaja Kuntalaisten kannanotto kjesitykseen KV 16.9 yhteenveto hk-vaiheesta KH 9.9 yhteenveto hk-vaiheesta KV veropäätös KJ TA-esitys VÄLITP. KV 16.9 KH 9.9 Loka Syys Elo Päätöksenteko Strategiset linjaukset Touko Maalis Huhti TP2012 KH 21.3 ja 26.3 KV strategiatyöpajat: 19.2,,20.3, 3.4, 24.4 ja16.5 KH+KV 8.5. Talousarvion valmistelun linjaukset vuodelle 2014, seminaari Alueellisten yhteistyöryhmien lausunnot KV kaupunkistrategian hyväksyminen 30.8 lautakuntien ja johtokuntien esitykset Heinä Kesä TP2012 KV 17.6 Suunnitteluohje KH 20.5 KV 17.6 suunnitteluohje tiedoksi Päivitetty

15 Oulu

16 Hyvinvointiryhmän tehtävämatriisi, aikataulutus

17 Hyvinvointikertomuksen valmistelumatriisi, aikataulutus

18 Yleinen kuvaus työvälineistä Laaja eli valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: Koko valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun Pitkän aikavälin näkökulma, joka luo pohjan vuosittaiselle raportoinnille ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelulle Vuosittainen raportti: Vuosittaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun Lyhyen aikavälin näkökulma, joka tukee valtuustokausittaisen suunnittelun tavoitteita (= tarkentaa vuosittaisen suunnittelun tasolle)

19 Taustalla kaksi lakia Terveydenhuoltolaki 12 Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 9 * Tiedolla johtaminen Seuranta Raportointi (* STM 2012: 21,169)

20 Velvoite tiedolla johtamiseen Terveydenhuoltolaki 12 : Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 7 *: Kunnan on strategisessa suunnittelussaan Kunnan on strategisessa suunnittelussaan: asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet huomioiden erilaiset väestöryhmäkohtaiset suunnitelmat. * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169.

21 Velvoite hyvinvointitiedon seurantaan Terveydenhuoltolaki 12 : Kunnan on seurattava Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 7 *: Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa ja muissa tukitoimissa suoritettavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169.

22 Velvoite raportointiin Terveydenhuoltolaki 12 Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Ehdotus sosiaalihuoltolaiksi 9 * Hyvinvoinnin edistämisen vastuutahon on raportoitava kunnanvaltuustolle asukkaiden hyvinvoinnista vuosittain hyvissä ajoin ennen seuraavaa kalenterivuotta koskevan talousarvion laatimista. Lisäksi valtuustolle on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on raportoinnin perusteella tarkistettava hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita ja niitä tukevia toimenpiteitä. Raportoinnin tulokset on huomioitava talousarviota laadittaessa. * Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21,169.

23 Suositus: Ensin valtuustokausittainen kertomus TerPS2-hanke suosittelee, että kunnissa tehdään ensin valtuustokausittainen hyvinvointikertomus aloitetaan vuosittainen raportointi vasta sen jälkeen.

24 Sama rakenne molemmissa Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: OSA I: Päättyvän valtuustokauden arviointi OSA II: Tulevan valtuustokauden suunnittelu OSA III: Valtuustokäsittely Vuosittainen raportti: OSA I: Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi OSA II: Tulevan vuoden suunnittelu OSA III: Valtuustokäsittely

25 Version 0.3 indikaattoreiden viitekehys Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset

26 Erot indikaattoriosiossa Laaja hyvinvointikertomus Indikaattoreita, jotka mittaavat vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä joissa näkyvä muutos vie pidempään kuin vuoden joista ei kerätä tietoja vuosittain Vertaa viimeisintä arvoa viiden vuoden takaiseen arvoon Vuosittainen raportti Indikaattoreita, jotka mittaavat vaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä jotka reagoivat muutoksiin nopeasti joista kerätään tietoja vuosittain tai reaaliajassa Vertaa viimeisintä arvoa vuoden takaiseen arvoon

27 Indikaattoreiden erilaisuudesta Edellä mainittujen erojen vuoksi valtuustokausittaisen kertomuksen ja vuosittaisen raportoinnin työvälineet voisivat sisältää jo lähtökohtaisesti erilaiset indikaattoripaketit. Valtakunnallisten tietokantojen kautta vuosittaisen raportin edellyttämää indikaattoritietoa on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla tai se on saatavissa vuosittaista raportointia ajatellen liian suurella viiveellä. Tämän vuoksi työvälineessä valmiina olevat indikaattoripaketit vastaavat tällä hetkellä paremmin laajan hyvinvointikertomuksen kuin vuosittaisen raportin indikaattorivaatimuksiin. Toiveena on, että valtakunnalliset tietojärjestelmät pystyvät tulevaisuudessa tuottamaan nykyistä paremmin lähes reaaliaikaista tietoa vuosittaista raportointia varten pitkällä aikavälillä reagoivia indikaattoreita kehitetään laajoja hyvinvointikertomuksia varten.

28 Kunnan lisäämät omat tiedot korostuvat vuosittaisessa raportoinnissa Kunnat päättävät itse, millaista tietoa ne voivat ja haluavat vuosittaisissa raporteissa käyttää. Osa kunnista käyttänee alussa samoja indikaattoreita kuin laajassa hyvinvointikertomuksessa. Koska vuosittaisessa raportoinnissa kuitenkin korostuu kunnan oman, reaaliaikaisemman hyvinvointitiedon hyödyntäminen, TerPS2-hanke suosittelee kuntia lisäämään itse näitä tietoja vuosittaisiin raportteihin. Nämä indikaattorit voivat liittyä esimerkiksi laajassa kertomuksessa asetettuihin hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin: Onko vuosittainen kehitys niihin nähden myönteistä vai kielteistä?

29 Eli Hyvinvoinnin edistämisen vuosittainen mittaus ja raportointi Seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään osoittimia, jotka kuvaavat hyvinvointikertomuksessa linjattujen uudistusten toimeenpanoa joiden avulla arvioidaan miten toiminnallinen muutos edistyy (esim. hyvien käytäntöjen levittäminen, osaamisen kehittäminen, asiakastyön uudistuminen, mahdolliset projektiluonteiset erityistoimet ) joista vuosittainen tieto on saatavilla jotka reagoivat muutoksiin nopeammin kuin tilastoindikaattorit joita saadaan kunnan omista tieto- ja seurantajärjestelmistä

30 Vaikutusten ennakkoarviointi Samalle alustalle sivuille saadaan kevään 2014 aikana myös sähköinen vaikutusten ennakkoarviointi työväline (sähköinen EVA) Sähköinen EVA on työväline, jolla helpotetaan esille nousseiden vaihtoehtojen, päätösesitysten ja tavoitteiden vaikutusten arviointia etukäteen, jo valmistelun alkuvaiheesta alkaen

31 Sähköisen EVAn rakenne 1. Suppea EVA (valmisteluvaihe) 1.1 Vastuuhenkilöt ja aikataulutus 1.2 A) Arvioitavan asian nykytilan kuvaus sekä B) esille nousseet/ nousevat vaihtoehtoiset ratkaisumallit ja päätösesitykset 1.3 Vaikutuskohteiden tunnistaminen sekä myönteisten ja kielteisten vaikutusten merkittävyyden arviointi nykytilassa ja vaihtoehdoissa (väh. neljä suositeltua näkökulmaa) ja yhteenveto 1.4 Päätös varsinaisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta - Jos vaikutukset ennakoidaan merkittäviksi > varsinainen EVA - Jos vaikutusten ei ennakoida olevan merkittäviä > suppea EVA, ei päätöksentekoon - Jos vaikutusten ei ennakoida olevan merkittäviä > suppea EVA, josta laaditaan päätösesitys 2. Esittelijän päätösesitys 3. Päätöksen seuranta- ja arviointisuunnitelma 4. Päätösesityksen hyväksyntä

32 Sähköisen EVAn rakenne 1. Suppea EVA 2. Varsinainen EVA (valmisteluvaihe) 2.1 Vastuuhenkilöt ja aikataulutus 2.2 Vaikutusten ennakkoarvioinnissa huomioitavat kuntastrategian linjaukset 2.3 (Nykytilan kuvaus tulee suppeasta EVAsta) Päätösvaihtoehtojen muodostaminen ja kuvaaminen 2.4 Vaikutusten kirjaaminen ja päätösvaihtoehtojen vertailu 2.5 Yhteenveto päätösvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista 3. Esittelijän päätösesitys 4. Päätöksen seuranta ja arviointisuunnitelma 5. Päätösesityksen hyväksyntä EVAn julkaiseminen

33 Kunnat soveltavat työvälinettä Valtuustokausittaisen kertomuksen ja vuosittaisen raportoinnin työvälineet muodostavat uuden, innovatiivisen kokonaisuuden, jota kunnissa päästään kokeilemaan Työvälineitä kehitetään jatkossa kuntien kokemusten perusteella Valmisteluprosessit vaativat vielä oppimista. Lisäksi työvälineiden yhteensovittamisesta tarvitaan käyttäjien kokemuksia. Tärkeä huomioida, että kunnissa sovelletaan työvälineitä omien resurssien mukaisesti.

34 Lisätietoja antavat tahot Oman kunnan / alueen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjät tai muut asiantuntijat Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: Sanna Salmela, projektipäällikkö - Puh: S-posti: sanna.salmela@ppshp.fi Suvi Helanen, hankesuunnittelija - Puh: S-posti: suvi.helanen@ppshp.fi Kuntaliitto: Anne Sormunen, erityisasiantuntija - Puh: S-posti: anne.sormunen@kuntaliitto.fi Hannu Niemi (tekniset kysymykset, pääkäyttäjätunnukset) - S-posti: hannu.niemi@kuntaliitto.fi