Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2"

Irma Kouki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 1

2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit Version 0.3 indikaattoripakettien kehittäminen Indikaattoreiden tulkinnasta Version 0.3 indikaattoriosion esittely Ryhmätyö 2

3 Hyvinvointitieto ja indikaattorit Suvi Parikka, tutkija ja Tuija Martelin, tutkimuspäällikkö Hyvinvointi- ja terveyserot yksikkö Yhdessä oppien, tietä raivaten -seminaari THL/Parikka ja Martelin 2/2013

4 Indikaattori? Tilastollinen tunnusluku tiivistää monimutkaistakin tietoa kuvaa ilmiön tilaa ja muutoksia, esim. suhdeluku (tupakoi päivittäin, % lk oppilaista) indeksi = luku, jonka arvot skaalattu tietylle välille (gini-kerroin) keskiarvo (keskimääräinen hoitoaika) jne. Useimmiten toiveena on, että mahdollistaa vertailun ajassa ja alueiden kesken THL/Parikka ja Martelin 2/2013

5 Indikaattorin käyttäjän hyvä tietää Miten indikaattoritieto on kerätty? Mikä on se ilmiö, jota indikaattori kuvaa? Kuvaako indikaattori ilmiötä luotettavasti? Millaisia tulkintoja ilmiöstä voidaan indikaattorin avulla tehdä? Mistä se kertoo? THL/Parikka ja Martelin 2/2013

6 Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT TUTKIMUKSET HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta AINEISTOJEN YHDISTELYT - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN Koskinen 2008 (muokattu) THL/Parikka ja Martelin 2/2013

7 THL/Parikka ja Martelin 2/2013

8 Palvelujen vaikuttavuus Terveys/hyvinvointi Ismo Linnosmaa, Jutta Järvelin/ THL, CHESS Terveys/hyvinvointi palvelun kanssa VAIKUTTAVUUS Terveys/hyvinvointi ilman palvelua Sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelu aika THL/Jutta Järvelin 8

9 9

10 Kuntien yksilöllisyys Sotepainotteisuudesta poikkitoiminnallisuuteen perusindikaattoria 10

11 Voi kuinka pieninä palasina ovatkaan indikaattorini maailmalla! Indikaattoriviidakko: Mikä tarpeellista, mikä ei? 11

12 Indikaattoriviidakossa aukkoja: Puuttuu indikaattoreita, erityisesti kuntakohtaisia ja erityisesti pienistä kunnista 12

Kuntakohtainen indikaattori Sotkanetissä Kuntakohtainen indikaattori, ei Sotkanetissä, mutta ladattavissa kertomukseen Kuntakohtainen indikaattori, ei ladattavissa

13 Kuntakohtainen indikaattori Sotkanetissä Kuntakohtainen indikaattori, ei Sotkanetissä, mutta ladattavissa kertomukseen Kuntakohtainen indikaattori, ei ladattavissa valtakunnallisesti, mutta kunta voi lisätä itse Valtakunnallinen tai alueellinen indikaattori, ei kuntakohtaisena On vain idea indikaattorista, tietoa ei tuoteta ainakaan valtakunnallisesti 13

14 Yhden perusindikaattorin valinta tuntuu mahdottomalta ei kuvaa kattavasti koko ilmiötä 14

Hyvinvointi-ilmiöiden moninaisuus johtaa helposti loputtomaan keskusteluun. Jos vaaditaan kaikkien keskeisten hyvinvointi-ilmiöiden ottamista mukaan, tehtävä osoittautuu pian mahdottomaksi.

15 Hyvinvointi-ilmiöiden moninaisuus johtaa helposti loputtomaan keskusteluun. Jos vaaditaan kaikkien keskeisten hyvinvointi-ilmiöiden ottamista mukaan, tehtävä osoittautuu pian mahdottomaksi. Kun hyvinvoinnin sisältö ymmärrettiin laajasti, indikaattorilistaa laajennettiin, jotta kaikki hyvinvoinnin osa-alueet tulisi kuvattua kattavasti. Tällöin indikaattorilista paisuu valtavaksi. (Perttilä ym. 2004, 46-47: Kursivoitu teksti on TerPS2-hankkeen lisäys.) 15

Rajaus puolestaan johtaa väistämättä ristiriitaan käsitekeskustelun kanssa. Valmiina oleva tieto kattaa vain osan hyvinvoinnin tärkeäksi koetuista ulottuvuuksista.

16 Rajaus puolestaan johtaa väistämättä ristiriitaan käsitekeskustelun kanssa. Valmiina oleva tieto kattaa vain osan hyvinvoinnin tärkeäksi koetuista ulottuvuuksista. Tämä ongelma tulisi kuitenkin hyväksyä, koska muuten prosessi pysähtyy helposti tiedonkeruuvaiheeseen liian pitkäksi ajaksi. (Perttilä ym. 2004, 46-47: Kursivoitu teksti on TerPS2-hankkeen lisäys.) 16

Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. KAIKKI IKÄRYHMÄT 3.

17 Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. KAIKKI IKÄRYHMÄT 3. LAPSET, VARHAISNUORET & LAPSIPERHEET E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut 1. KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA 4. NUORET JA NUORET AIKUISET 5. TYÖIKÄISET 6. IKÄIHMISET 17

Laaja hyvinvointikertomus Vuosittainen raportti Indikaattoreita, - jotka mittaavat vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä - joissa näkyvä muutos vie pidempään kuin vuoden - joista ei kerätä tietoja

18 Laaja hyvinvointikertomus Vuosittainen raportti Indikaattoreita, - jotka mittaavat vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä - joissa näkyvä muutos vie pidempään kuin vuoden - joista ei kerätä tietoja vuosittain Vertaa viimeisintä arvoa viiden vuoden takaiseen arvoon Indikaattoreita, - jotka mittaavat vaikuttavuutta - jotka reagoivat muutoksiin nopeasti - joista kerätään tietoja vuosittain tai reaaliajassa - joita saadaan omista tietojärjestelmistä Vertaa viimeisintä arvoa vuoden takaiseen arvoon Page 18

Edellä mainittujen erojen vuoksi valtuustokausittaisen kertomuksen ja vuosittaisen raportoinnin työvälineet voisivat sisältää jo lähtökohtaisesti erilaiset indikaattoripaketit.

19 Edellä mainittujen erojen vuoksi valtuustokausittaisen kertomuksen ja vuosittaisen raportoinnin työvälineet voisivat sisältää jo lähtökohtaisesti erilaiset indikaattoripaketit. Valtakunnallisten tietokantojen kautta vuosittaisen raportin edellyttämää indikaattoritietoa on kuitenkin vielä varsin vähän saatavilla tai se on saatavissa vuosittaista raportointia ajatellen liian suurella viiveellä. Tämän vuoksi työvälineessä valmiina olevat indikaattoripaketit vastaavat tällä hetkellä paremmin laajan hyvinvointikertomuksen kuin vuosittaisen raportin indikaattorivaatimuksiin. Toiveena on, että valtakunnalliset tietojärjestelmät pystyvät tulevaisuudessa tuottamaan nykyistä paremmin lähes reaaliaikaista tietoa vuosittaista raportointia varten pitkällä aikavälillä reagoivia indikaattoreita kehitetään laajoja hyvinvointikertomuksia varten.

Kunnat päättävät itse, millaista tietoa ne voivat ja haluavat vuosittaisissa raporteissa käyttää. Osa kunnista käyttänee alussa samoja indikaattoreita kuin laajassa hyvinvointikertomuksessa.

20 Kunnat päättävät itse, millaista tietoa ne voivat ja haluavat vuosittaisissa raporteissa käyttää. Osa kunnista käyttänee alussa samoja indikaattoreita kuin laajassa hyvinvointikertomuksessa. Koska vuosittaisessa raportoinnissa kuitenkin korostuu kunnan oman, reaaliaikaisemman hyvinvointitiedon hyödyntäminen, TerPS2-hanke ja Kuntaliitto suosittelevat kuntia lisäämään itse näitä tietoja vuosittaisiin raportteihin, tässä vaiheessa manuaalisesti. Nämä indikaattorit voivat liittyä esimerkiksi laajassa kertomuksessa asetettuihin hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin: Onko vuosittainen kehitys niihin nähden myönteistä vai kielteistä ja mitä muutoksia vuoden aikana tapahtuu/ on tapahtunut?

21 Sisäinen arviointitieto osaksi hyvinvointikertomuksen vuosiraportointia Tietojärjestelmät eri tarkoituksissa henkilökohtaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät työryhmien tietojärjestelmät organisaation tietojärjestelmät organisaatioiden väliset tietojärjestelmät kansalliset tietojärjestelmät alueelliset tietojärjestelmät 21

22 Valtuutetut Sanalliset yhteenvedot Tietoa siirtyy Hyvinvointiryhmän jäsenet Perusindikaattorit Tietoa siirtyy Teemakohtaiset indikaattorit Asiantuntijat Syventävän tiedon indikaattorit? 22

23 23

24 Kaikkien hallinnonalojen valtakunnalliset asiantuntijaym. organisaatiot TUKIJÄRJESTELMÄ: Valtakunta Alue Kunta 24

Kokonaiskuvan luominen kunnan hyvinvointitilanteesta on vaativa tehtävä.

kuvaavien indikaattoreiden moniselitteisyydestä.

toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia.

25 Kokonaiskuvan luominen kunnan hyvinvointitilanteesta on vaativa tehtävä. Vaikeus syntyy ilmiön moniulotteisuudesta ja moniarvoisuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden moniselitteisyydestä. Ilmiötä kuvaavien tunnuslukujen taakse kätkeytyy paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia. Vain paikallisilla asiantuntijoilla on ymmärrystä tulkita lukujen ja kuvausten taakse kätkeytyvä hiljainen tieto. Tämä tieto on tuotava yhteiseen keskusteluun suunnittelutilanteissa. (Perttilä ym. 2004, 15) 25

26 Kertomuksen valmisteluprosessin merkitys oppimisprosessina ja sitoutumisen vahvistajana tuli selvästi esiin. Kertomuksen laatimisen myötä tuleva vuoropuhelu eri sektoreiden välillä ja siitä seuraava oppimisprosessi olivat tärkeitä. Pilottikunnissa haastatellut viranhaltijat pitivät valmisteluprosessia yhtä tärkeänä kuin valmista lopputuotetta. (Perttilä ym. 2004, 15) 26

27 Hyvinvointikertomus sisältää tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä alueen mahdollisuuksista kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen Lähtökohtana on, että hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana Tiedot kerätään väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen TerPS2 - SH

28 Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 28

29 Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. Mutta luotan siihen, että tulkitaan ne, joista jotakin älytään. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 29

30 Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. Mutta luotan siihen, että tulkitaan ne, joista jotakin älytään. Seuraavana vuonna on jo ehkä ymmärrystä enemmän niiden indikaattoreiden osalta, joista ei ekalla kerralla mitään älytty. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 30

Samankaltaiset tiedostot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit