Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut Outi Alank-Kahiludn eduskunta-avustaja Sili Takkula ja editinut Tuula Paasivirta Kuka kuuntelee köyhää? -verkststa. Tilaisuus pidettiin keskiviikkna 2.3. kl 14.30 16.30 Eduskunnan kansalaisinfssa Arkadiankatu 3. Tilaisuuden puheenjhtajina timivat Tiina Saarela ja Anna-Maria Isla Kuka kuuntelee köyhää? -verkststa. Tilaisuuden järjestäjinä timivat Vihreiden eduskuntaryhmä ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkst, jka n avin ja puluepliittisesti & usknnllisesti situtumatn yhden asian liike, jnka tavite n herättää keskustelua köyhyydestä ja vähentää sitä Sumessa. Tiina Saarela krsti avauspuheenvurssaan, että kaikki vivat tulla mukaan verkstn timintaan, sillä kyseessä n verkst, ei yhdistys. Tilaisuuksia järjestetään 4-5 kertaa vudessa. Verkst antaa lausuntja ja n yhteistyössä päättäjien kanssa. 14.30 14.45 Avaus ja tervetula Kansanedustaja Outi Alank-Kahilut, Vihreät Hän n Ssiaali ja -terveysvalikunnan (StV) jäsen ja Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjhtaja. Köyhyysryhmä tekee yhteistyötä EAPN-Finin (Sumen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkst), SOSTE:n (Ssiaali- ja Terveys ry) ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkstn kanssa. Köyhyysryhmän timinta: Viime vunna pidettiin tilaisuus eläkkeensaajan asumistuesta, aikuisssiaalityöstä, timeentultuen kehittämisestä, timeentultuen Kela-siirrsta ym. Pyritään kasvattamaan kansanedustajan tietisuutta siitä, mitä köyhyys nykypäivän Sumessa n, millaisia seurauksia sillä n ja miten sitä visi vähentää. Vidaan hyvin kysyä tämän päivän tilaisuuden kysymys: Onk Sumessa ssiaaliturvan tas riittävä? On tärkeää humiida, että Sumi n aika hiljattain saanut Eurpan neuvstlta humautuksen siitä, että meillä n liian alhainen ssiaaliturvatas. THL tekee kerran vaalikaudessa pulueettman arvin siitä, mikä n perusturvan tas Sumessa, ja sen jälkeen asia päätetään pliittisesti. Viime vaalikaudella päätettiin nstaa timeentultuen, asumistuen ja perusturvan tasa pitkästä aikaa nin 100 eurlla.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 2 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Eri maiden järjestelmiä n vaikea verrata yksi yhteen. Meillä ei välttämättä le tieta siitä, kuinka mni ihminen putaa khtuullisen ssiaaliturvan tai köyhyysrajan alapulelle. Outi Alank-Kahilut jatkaa edelleen tteamalla: Kun hallitus tteuttaa erilaisia säästölakeja, se ei tee kknaisarviintia siitä, kuinka paljn ihmisiä tipahtaa niiden seurauksena köyhyysrajan alapulelle. Vidaan kysyä, nk ssiaaliturvaa kskevassa lainsäädännössä puutteita. Outi Alank-Kahiludn mukaan tähän n helpp vastata: n. Outin mukaan meillä Sumessa työelämä n muuttunut niin, että kaikki työtä tekevät eivät le yhtä hyvässä asemassa ssiaaliturvan saamisessa: itsensä työllistäjät, freelancerit, yrittäjän perheenjäsenet. Näiden ryhmien vi lla erityisen vaikea päästä työttömyysturvan piiriin. Vuden 2016 alusta vimaan tullut työttömyysturvalainsäädäntö: kaikki itsensä työllistäjät määriteltiin yrittäjiksi. Edellä mainittu tarkittaa, että kun hakee työttömyysturvaa, n velvllinen tdistamaan, että ei le päätiminen yrittäjä. Tässä asiassa ngelma n llut j pitkään. Nyt se ratkaistiin määrittelemällä kaikki itsensä työllistäjät yrittäjiksi. Yritys tavittelee vitta, siihen itsensä työllistäjät eivät useinkaan pysty. Outi Alank-Kahilut haluaakin kysyä, kuka kantaa vastuun ja riskin sumalaisessa hyvinvintiyhteiskunnassa vunna 2016? Hänen mukaansa vastuu sysätään kansalaiselle man elämänsä yrittäjänä. Tämä sama kysymys kskee nykyään myös piskelijita: Js piskelija ei le hakenut pintlainaa, hän ei le ikeutettu timeentultukeen. Yhden ihmisryhmän pitäisi elää velaksi. Outi Alank-Kahilut jatkaa edelleen kysymällä, saak kansalainen hänelle kuuluvan ssiaaliturvan. Tämän tulisi kattaa erilaiset palvelut.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 3 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Tukevatk palvelut sitä, että kansalainen saa itselleen laissa määritellyn ssiaaliturvan? Outi tteaa, että Sumessa ei le tutkittu asumistuen alikäyttöä. Asumisen hinta n nussut viime vusina ja vi lla, että haja-asutusalueilla, kun ihmiset asuvat vanhissa maktitalissa, lämmityskustannukset vivat nusta aika suuriksi. Asumisen hinta n Sumessa tisiksi merkittävin köyhyyttä aiheuttava tekijä, työttömyys n merkittävin köyhyyden aiheuttaja. Outi Alank-Kahilut jatkaa, että timeentultuen Kela-siirt herättää hulta. Hänen mukaansa köyhyystutkijat ja asiantuntijat vat lleet tämän siirrn pulella, kska se vähentää niiden henkilöiden määrää, jtka vat ikeutettuja timeentultukeen, mutta eivät saa sitä hakea. Tämän mallin mukaan ennaltaehkäisevä ja harkinnanvarainen tuki jää kuntiin. Hän kysyykin, kuinka mni saa hakea sitä ja kuinka hyvin Kela siitä tiedttaa. Kun hallitus perui eläkkeensaajien asumistuen rmuttamisen, se haki krvaavia tulja Kelan etuuskäsittelijöiden määrästä. Kun tämä laki säädettiin eduskunnassa, StV lausui, että sitä n seurattava hulellisesti. Juuri tänä keväänä n menssa kiinnstava ajankhtainen keskustelu, jka kskee köyhyyden ja perustuln välistä suhdetta. Hallitus n päättämässä siitä, millaista perustulmallia Sumessa ryhdytään kkeilemaan. Klme mallia n tarkitus saada esiteltäväksi maaliskuun lppuun mennessä. Lisäksi tehdään täydentäviä laskelmia. Syksyllä hallitus päättää, mikä malli valitaan kkeilun phjaksi. Outi Alank-Kahiludn mukaan ei tule valita perustula, jnka tas lisi alhaisempi kuin nykyinen perusturva. Perustuln pulesta argumentidaan sillä, että se pistaisi perusturvan aukkja. 14.50 15.50 K-talk Kun ssiaaliturva vutaa ja mitä lisi tehtävä Vetäjät: Tiina Saarela ja Anna-Maria Isla Keskustelemassa elkuvahjaaja Maria Lappalainen, tutkija Elina Nykyri, FM, eläkeläinen Kati Peltla, evp. jhtava ssiaalityöntekijä Jarl Spf, freelancemuusikk Sanna Tuhkunen.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 4 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Anna-Maria Isla: Keskustelussa n tarkitus lähestyä ssiaaliturvan aukkpaikkja, puutteita ja riittämättömyyttä erilaisista näkökulmista. Kudtaan panelistien keskustelu yhteen yleisön kysymysten ja puheenvurjen kanssa. Tiina Saarela: Tässä keskustelussa ei vain esitetä epäkhtia, vaan tudaan myös ratkaisuehdtuksia. Tivtaan lyhyitä ja napakita puheenvurja. Panelistit esittelivät itsensä ja man henkilökhtaisen suhteensa ssiaaliturvaan ja sen riittävyyteen. Kysyttiin myös sitä, mitä n kkemusasiantuntijuus ja mitä sillä tarkitetaan. Jkainen, jlla n makhtaisia kkemuksia, n man asiansa asiantuntija. Sanna Tuhkunen n freelancemuusikk ja siis uuden lain myötä yrittäjä. Viesti taiteen tekijöiltä ja itsensä työllistäjiltä: Mikäli teemme man alamme työtä, päädymme ssiaaliturvan ulkpulelle. "Oma suhteeni ssiaaliturvaan n se, että san vutta len kesälmalla, festareilla työllistyy talktyönä eli jutuu hakemaan työttömyysturvaa. Mikäli teen laskutustyötä, judun yrittäjäksi. Itsensä markkininti kert päätimisesta yrittäjyydestä uuden lain mukaan." Jarl Spf käyttää nimeä Jalle. Hän n eläkkeellä jhtavan ssiaalityöntekijän työstä. Hän kert tehneensä kk työuransa sen piirissä. "Täällä len mukana vapaaehtisphjalta, jakamassa itselleni kertynyttä kkemusta. Timin tällä hetkellä ssiaalityön kehittämishankkeissa ja ammatillisessa edunvalvnnassa, muuten len ssiaalitimistn veteraani." Maria Lappalainen n SET:n eli Sumen Elkuva- ja mediatyöntekijat ry:n hallituksen jäsen. Liittn kuuluu AV-alan työntekijöitä ja sen jäsenistä 80 % n itsensä työllistäjiä, suurin sa työsuhteessa timivia freelancereita. Työsuhde kerryttää ansisidnnaista, eläketurvaa jne., eli he vat alan hyväsaisia, mutta heilläkään ei le työterveyshulta, ei lmaltapaluurahja jne. AV-alalla ei le vakituisia työpaikkja juuri lainkaan, jpa työsuhteiset tekevät silpputyötä. Keskimääräinen työttömyysaika vudessa n nin 6 kk, ja se n kasvanut parissa vudessa kuukaudella. Ollaan viikk töissä ympärivurkautisesti, ja työttömyysjaks saattaa mennä siihen, että tipuu edellisestä työjakssta. Ilman ansisidnnaista työttömyysturvaa tätä alaa ei lisi. Jussi-palkituilla alansa huipuilla ansit lähentelevät sumalaista keskitasa, mutta eläketurvaa ei kerry samalla tavalla. "Alalla työskentelevistä siis sa tekee työsuhteista silpputyötä, mutta sa n minun kaltaisiani: välillä apurahalla, välillä työsuhteessa, välillä työkrvauksella tai palkkiperustalla. Meiltä vie työttömyysturvan se, js meidät määritellään päätimiseksi yrittäjiksi." Tivttiin, että uusi laki parantaisi tilannetta, mutta se ei parantanut mitään.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 5 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Kati Peltla n llut eläkkeellä 11 vutta ja sitä ennen ssiaalikeskuksen jhtajana Keskisessä suurpiirissä Helsingissä. "Vunna -96 jäin vurtteluvapaalle, kun ssiaalitimistn tuli valtava määrä ihmisiä jättityöttömyyden seurauksena. Ttesin, että tilanne li järjetön ja sen tistuminen pitää estää. Tein vurtteluvapaalla hyvinvintivaltin peruskrjausmallin, jka n taas täysin ajankhtainen." Elina Nykyri, FM, tutkija, tilasttieteilijä, n llut perustamassa harvinaisten sairauksien verksta. "Ain puhua vammaisten ja työkyvyttömyyseläkeläisten asemasta. Is ngelma: palveluja ja etuja ei tulla mistään tarjamaan, ne pitää itse selvittää ja etuuksia saattaa jutua hakemaan tsi usein. Is ngelma n vammaisilla suuret asumiskulut. Palveluasuntjen tas vaihtelee paljn, ja tavallisessa asunnssakin n ngelma, kun tarvitaan esteetön asunt. Ne, jtka eivät le kskaan lleet työelämässä, eivät vi maa tilannettaan kskaan parantaa milla tulillaan." Tiina: Kysymyksiä Outille? Anne M (yleisöstä): Puhuitte etuuksista. Kyseessä n vastineet verille. Sanat n ymmärrettävä sisältöineen, kun säädetään lakeja. Outi A-K: Aiheellinen humautus. Sanilla vaikutetaan siihen, millaista ajattelua halutaan viedä läpi. Sumalaiseen hyvinvintiyhteiskuntaan kuuluu ajatus, että ihminen vi elämänkaarensa eri vaiheissa lla vurllaan maksajana ja vurllaan saajana. Tärkeä humautus n, että ssiaaliturvaan kuuluvat paitsi ns. etuudet, myös palvelut, että ihmiset saavat hakea heille kuuluvia etuuksia. Jalle S: Outi ti esiin hyvin tähän liittyviä pintteja. Js siirrytään perustuln, mille taslle se rakentuu? Tuleek perustul säilymään nykyisen perusturvan taslla? Millä tavalla ssiaalipalvelut tullaan järjestämään sen heen? Nykyinen timeentultukilaki turvaa varsin hyvin ihmisen ikeudet tarpeenmukaiseen ja lsuhteet humin ttavaan tukeen. Millä tavalla eriarvistuminen lisääntyy? Jaetaank ihmiset kategriihin sen mukaan, millaista perustula hän saa? Maahanmuuttajat, työstä kieltäytyvät jne.? Kati P: Perustulsta n esitetty erilaisia malleja, vihreillä ja vasemmistlla saman tyyppiset. Perustul pitää maksaa kaikille aikuisille, paitsi eläkeläisille, ja se krvaa timeentultuen perussan ja ssiaalivakuutuksen peruspäivärahat. Ilman muuta ssiaalivakuutusta ei kuitenkaan tulla timeen. Ehdtan yhtä ssiaalivakuutuslakia, jssa perustuln lisäksi syyperustaisia lisäsia, myös ansiturva mukana lisäsina. Näin päästäisiin hyvin yksinkertaiseen ssiaalivakuutukseen. Jtta perustul saadaan timimaan, pitää lla vain yksi prgressiivinen tulver.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 6 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Elina N: Perustulsta: varsinkin sellaiset vammaiset, jilla ei le työkkemusta, ssiaaliturvan tas n tsi pieni. Sairauskulut kasaantuvat alkuvudelle: lääkekulukatt, matkakulukatt, hitkatt. Ei le niin yksinkertaista, että nykysysteemin timeentultuki tulisi vastaan. Osa kunnista antaa maksusitumuksen, sa ei. Anna-Maria: Mikä lisi ratkaisu tähän? Elina: Js timeentultuki tulee Kelalle, se pystyy näkemään tämän ja pienitulisille visi antaa vapautuksen katista, tai että Kela tai kunnat myöntäisivät maksusitumuksia. Sanna T: Itsensä työllistäjien kannalta perustul lisi ihanteellinen. Nykytilanne, jssa taistellaan 300 eurn sujasan kanssa. Esimerkki: myyty valkuva, jka n tettu v. 2014, unhtui maksaa, tämän seurauksena kuvan myyjästä tuli yrittäjä. Js saat työttömyysturvaa, let täysin TEtimistn virkailijan vallan alla. Perustul pistaisi tämän ngelman. Olemme hyvä esimerkki siitä, että ennenkään ssiaaliturva ei le meitä hyödyttänyt. Vasta 2005 alki eläke kertyä alle 4 kk työsuhteista. Muusikilla ei le tällaisia työsuhteita. Tiina: Ratkaisuehdtus eläkkeen kertymiseen? Sanna: Js teet palkkikeikkaa, se kerryttää yrittäjäeläkettä. Pitääkö yhden ihmisen kerryttää sekä palkansaajan että yrittäjän eläketurvaa? Ehdtan, että kaikki kerryttäisi palkansaajan eläketurvaa. Anna-Maria: Raha n tärkeä, mutta myös ennakitavuus. Irene R (yleisöstä): Tilanne, jka n tuttu mnessa perheessä: 2 lasta, tinen asuu etävanhemmalla, tinen minun lunani, lapset eriarvisessa asemassa jhtuen minun elämäntilanteestani. Millin tetaan hyvätuliset vanhemmat humin niin, että tasataan lasten elintas samaksi? Tinen elää rutiköyhänä, tinen varakkaana. Tivn, että Outi ttaisi tämän agendalle. Kustannuksia vidaan tasata myös etävanhemman pussista. Mikä n keskitul? Jidenkin mielestä se n 3000 e, minusta se n 1200 e. Keskustan kansanedustaja Marisanna Jarva (yleisöstä): Näkisin, että keskustalla n samankaltaisia ajatuksia perustulsta kuin vihreillä ja vasemmistlla. Jkaiselle pitää turvata riittävä timeentul, mutta sen n ltava myös kannustava. Itsensä työllistävien työttömyysturvasta: itsekin len pienyrittäjä. Sumessa suurempi suus pienyrittäjistä elää köyhyysrajan alapulella kuin palkansaajista. Ongelmat vat lleet j aikaisemmin, ja räikeitä ikeusmurhia TE-timistn tulkinnista. Nyt käytäntö n yhtenäistetty. Outi: On tullut mnia hyviä kysymyksiä ja humiita. Perustul auttaisi freelancereitten asiaa, kska se pistaisi kknaan tulttmat jakst. Itse lisään tähän kuitenkin sen, että n tärkeää, että
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 7 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst kaikki työ kerryttää ansiturvaa. Nykyään silpputyön tekijä vi jäädä ansisidnnaisen ulkpulelle. Tämä kskee niin vanhempain- ja sairauspäivärahja kuin eläkettä. Vunna 2006 säädettiin laki apurahansaajien eläketurvasta, mutta alle 4 kk apurahajakst eivät näitä kerrytä. Mnilla yksin- tai pienyrittäjillä n se epäkhta, että itsemaksettu eläke vi jäädä pienemmälle taslle kuin takuueläke. Ei pysty parantamaan asemaansa, tult jäävät alle takuueläkkeen. Olen itse tukenut lämpimästi Akavan esittämää ajatusta yhdistelmäturvasta: Vaikka ihminen lisi välillä freelancerina, itsensä työllistäjänä tai yrittäjänä, ansiturva seuraisi perässä. Santaan, että uusi työttömyysturvalaki ei muuttanut mitään, kyllä se muutti: Tilanteet, jssa henkilö jää ilman työttömyysturvaa yrittäjästatuksen takia. Olen saanut paljn kansalaispstia, jissa ihmiset kertvat, millä kriteereillä työttömyysturvasta n päätetty, ja ne vat lleet täysin satunnaisia. Jalle: Tarveharkintaista turvaa ja siihen liittyvää ssiaalityötä ei saa unhtaa. Uskn, että se kasvaa, kska ei löydy sellaista järjestelmää, jka kattaisi kaikki lsuhteet ja ihmisten elämäntilanteet. Tunnistan hyvin yrittäjien ja itsensä työllistäjien ngelmat. Kannatan lämpimästi uudistuksia. Perusturvan tas ei varmaan tule lemaan kvin is. Timeentultuen piirissä n paljn ihmisryhmiä, jtka tarvitsevat muutakin kuin vain taludellista tukea. Ludaank Kelauudistuksella kahden luukun väki: tiset saavat Kelasta ja tiset jutuvat hakemaan ssiaalitimiststa? Maria L: Keskitul n 2600 3000 välillä, siis keskipalkka. Freelancereilla ei näitä etuuksia le. Haluan humauttaa, että raha ei le aina mitä tarvitaan, vaan palvelut vat tdella tärkeä sa kknaisuutta. Terveydenhult n jakautunut työterveyshultn ja julkiseen terveydenhultn. Freelancerit eivät saa nauttia työterveydenhullsta. Sitten päivähit: Kun subjektiivinen päivähit-ikeus lakkautettiin, freelancer jutuu jka kerta hakemaan uudestaan päivähit-ikeutta, kun saa työkeikan. Kun puhutaan paljn luvasta taludesta ja siitä, kuinka innvaatiita tarvitaan, niin n ristiriitaista, että luvien aljen julkinen tuki n niin pientä, verrattuna esim. tellisuuden tukiin. AV-alalla itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät luvat prjektit, jihin työpaikkja syntyy. Olen itse käytännössä lunut melkein jkaisen työpaikan, jka minulla n llut. Anne M (yleisöstä): Tsiasiita perustuln ei le kskaan llut. Sumen valtin päätehtävä n turvata jkaisen ihmisen ikeudet ja velvllisuudet tasapulisesti, jllin kukaan ei näe nälkää. Esimerkiksi 61 miljnaa säästöjä vammaisilta. Elina N: Miltään ihmisryhmältä ei säästetä niin paljn kuin vammaisilta. Vammaisia n 5 % sumalaisista. Tki säästetään myös vanhuksilta, esim. matkakulujen nusu. Eduskunnan pitäisi kääntää tämä esitys nurin. Takuueläke n 780 e/kk, tällaisilta ihmisiltä tetaan pis palveluita.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 8 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Anna-Maria: Jtkut takuueläkeläiset kkevat, että sillä pystyy elämään. Sairaudet kuitenkin lisäävät kuluja myös näillä henkilöillä. Kati P: Ssiaaliturvassa pitäisi pistaa kaikki ikärajat. Js ihminen tarvitsee vammaisuutensa takia erilaisia tukimutja, ne pitää hänelle järjestää li vanha tai nuri. Helpp tapa järjestää tukipalveluita lisi ste-alueiden kautta. Samin lääkkeiden sairausvakuutuskrvaukset pitäisi liittää ste-systeemiin. Onk ihmisellä ikeus kartuttaa ansityöstään ssiaalivakuutusetuja? Ehdtukseni: pistetaan ssiaalivakuutukselta pelkkään ansityöhön perustuva rahitus. Nyt ne rahitetaan ansityöstä, jten ansityöllä n erillinen rangaistusver, mistä seuraa se, että työnantajat pyrkivät pääsemään työvimasta ern. Ssiaalivakuutus pitää rahittaa arvnlisäverlla, jka khdistuu samalla tavin työpalkkihin kuin muuhun tutannn arvn. Kun tutant kasvaa, rahitus kasvaa, ja kun se pienenee, pitää karsia. Ihmisen maksamat ansitulvert lisivat mittapuuna sille, paljnk saa ansisidnnaista etuutta. Etätyön asema työlainsäädännössä: etätyöläinen vi pudta palkansaajan työttömyysturvan ulkpulelle. Sanna: Osa meidän työstä, palkkatyö, kerryttää etuuksia, ansisidnnaista, eläkettä, äitiys- ja sairauspäivärahaa, mutta laskutuksella ja laskutussuuskunnan kautta tehtävä työ ei kerrytä. Sumen eniten laskutuksella teettävää työtä teettävät kunnat, valti, sairaalat, jne. Tämä jhtuu kilpailulainsäädännöstä. Yhä enenevässä määrin ihmiset jutuvat kaiken palkkatyön kautta kertyvän ssiaaliturvan ulkpulelle. Elina: Vammaisia n mnenlaisia, sa syntymästä, sa nnettmuuden kautta tai myöhemmin ilmaantuvan sairauden takia vammaisiksi tulleita. Onk takuueläke riittävä? Sairauskulut ja asumiskulut jhtavat siihen, että takuueläke ei riitä. Palvelutalt ttavat hirveät hitmaksut vukran lisäksi. Eläkeläisen asumistuki ei ta humin vammaisuutta, mnet vammaiset saattavat tarvita ismman tai esteettömän asunnn. Js n kaksi pienitulista ja työkyvyttömyyseläkeläistä, vi käydä niin, että menettää eläkkeensaajan asumistukea. Kaikki vammaiset eivät pysty perustamaan perhettä, tämä n is yhdenvertaisuuskysymys. Kati: Nyt kannattaisi kaikkien ruveta vaatimaan yksinkertaista, läpinäkyvää järjestelmää. Osallistun Sitran yhteen kehittämishankkeeseen, ehdtan henkilökhtaista kansalaistiliä, jnka kautta liikkuisi kaikki raha kansalaisen ja valtin välillä, sinne palkkatult ja ssiaalivakuutusrahat. Tulvertus lisi kknaisvaltainen, lisättäisiin prgressiita siten, että suuria maisuustulja vertettaisiin selvästi enemmän kuin nykyään. Palvelujen parantamiseen liittyy rahitus: Ihmisten henkilökhtaisista tulista kannettavat vert käytettäisiin rahittamaan julkiset palvelut. Maria: Haluaisin palata tähän kysymykseen luvasta taludesta.
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 9 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst On vahink, että emme näe julkisten palvelujen kivijalkaa kilpailukykyä edistävänä asiana. Js ajatellaan huipputyövimaa, jka vi vapaasti valita mihin asettuu, he tulevat Sumeen, täällä n ilmainen kulujärjestelmä, tistaiseksi vielä hyvä terveydenhult. AV-alalla n mahdllisuudet nusta kansainväliseksi alaksi, mutta se vaatii sitä, että alaan investidaan julkisia varja. Itse lin 2013 timeentultuen asiakas, sain 4000 e pulen vuden työhön. Kun keikkatöitä ei sitten llutkaan, juduin timeentultuen asiakkaaksi, hämmennyin hirveästä byrkratiasta. Minulla li apuraha päällä, tein kk ajan töitä, mutta aika mnta päivää kuukaudesta meni byrkraattisten asiiden selvittämiseen. Miten paljn aikaa, energiaa ja henkilökhtaisia vimavarja tuhlaantuu tällaiseen? Ilkka P (yleisöstä): Tapaan palvelukeskusten asiakaspalvelussa paljn kkemusasiantuntijita. Kuka kuuntelee köyhää? Ei ainakaan hallitus. Tarvitaan uudet vaalit. Tiina: Yhdessä Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuudessa yleisökmmentti: Sumessa ei tehdä enää ssiaaliplitiikkaa, ei enää asuntplitiikkaa, kulutusplitiikkaa, pelkästään talusplitiikkaa. Mitä muita pliittisia tavitteita n kuin taluspliittisia tavitteita? Jalle: Tämä kert mnimutkaisesta tilanteesta. Mnta seikkaa pitäisi ttaa humin. On tärkeää, että maassa säilyisi ammattitaitinen ssiaalityö. Js asiakasmäärä n liian is, ei päästä yksilökhtaiseen työhön. Kaiken järjen mukaan tarvitaan yksinkertainen perusturvajärjestelmä, jka kattaa suurimman san asiakasmäärästä, jka nyt valuu ssiaalitimistn. Perustulmalleissa ei humiida ssiaalityön suutta. Jssain mallissa lisäsa kytketään työllisyyspakkn. Anna-Maria: Jaan hulesi, mutta näitä ei pidä nähdä tisiaan pissulkevina. Sanna: Minulla n yksinkertainen idea. Fiksu lainsäätäjä lisi laajentanut työttömän työnhakijan käsitettä. Js tarvitset työttömyysturvaa, vit sitä hakea, jtta visi vapauttaa TE-timistt alkuperäiseen tehtäväänsä. Järjestelmä: Mikäli et pysty ttamaan vastaan tarjttua työtä, menettäisit ikeuden työttömyysturvaan. Sen sijaan, että rangaistaan ihmisiä siitä, että he tekevät työtä, käytettäisiin resurssi siihen, mihin se ikeasti tarvitaan. Outi: Kiits hyvästä keskustelusta. Kaikkein selkein asia hallituksen esitysten suhteen n, että vaikutusarviinteja ei tehdä, ei myöskään eri esitysten kknaisvaikutusta. Taluden arviintineuvst humautti hallitukselle tästä. Talusplitiikkaa tehdään ikään kuin muuta plitiikkaa ei tarvittaisi. Meillä n talus lemassa sitä varten, että meillä lisi hyvinvintia, sivistystä, ylipistja jne. Eivät ylipistt le lemassa talutta varten. Tämä n suurin muuts sumalaisessa ajattelussa. Olen hulestunut myös siitä, mitä mieltä sumalaiset vat. Viime syksyn kyselyn mukaan valtasa n sitä mieltä, että köyhyys n ihmisen ma vika. Mistä se jhtuu? Oletan, että siitä, kun rakenteet heikkenevät ja ihminen jutuu lemaan hulissaan siitä, miten
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 10 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst itse pärjää, niin asenteet muita khtaan kvenevat. Muutama vusi sitten, kun julkaistiin tutkimus rukajnjen asiakkaista, kävi ilmi, että jnttajat ajattelivat, etteivät muut jnttajat le yhtä paljn avun tarpeessa kuin he itse. Lääke- ja matkakrvausten yksi yhteinen kulukatt n yksi tapa parantaa pienitulisten asiaa. Tiina: Perustul puhutti paljn, siinä tärkeä pitää mukana tarveharkinta. Itsensä työllistäjien työttömyysturva tulisi saattaa kuntn. Vammaisten ja vanhusten eriarvisuus suhteessa terveisiin: pistettava ikärajat vammaispalveluista. (Nyt llaan laittamassa niitä.) Kiits yleisölle ja panelisteille hyvästä keskustelusta. Yritetään me nstaa näitä keskusteluja niin, että puhutaan jstain muustakin kuin talusplitiikasta. 15.50 Lppukeskustelu 16.10 Päätös, lppusanat