Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle. Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä yhteensovittamalla. Uusiutuvan energian lisäystä tavoitellaan merkittävällä tuulivoimakapasiteetin kasvattamisella, joka vaatii ripeää ja laadukasta kaavoitusta. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymän vesienhoidon toteutussuunnitelman toimeenpanossa tarvitaan laajaa hallinnonalojen ja toiminnanharjoittajien välistä yhteistyötä sekä resurssien kohdentamista vesiensuojelutoimiin. Merenhoitosuunnitelmassa ja kansainvälisessä merensuojelusopimuksessa (HELCOM) on tavoitteeksi asetettu Itämeren ja rannikkovesien hyvä tila. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella edellyttää riittävää alusöljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiutta. EU asetti vuonna 2010 tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen köyhtymisen pysäyttämisen alueellaan vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitteeseen pyritään erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tarkistetun strategian ja toimintaohjelman 2006 2016 sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008 2016 toimenpiteillä. Merien hyvä ekologinen tila tukee osaltaan luonnon monimuotoisuustavoitteita. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tulevaisuudessa tarvitaankin rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta. Asuntotuotanto on elpynyt talouskriisin jälkeen 2000-luvun alkupuolen tasolle koko maassa. Huolenaiheena ovat suurten kasvukeskusten asuntomarkkinat, joissa asuntoja ei ole tarjolla riittävästi ja sekä vuokra- että hintataso ovat korkeita. Kaupungistumisen, palvelusektorin kasvavan työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa nopeasti myös jatkossa. Asumisen kohtuuhintaisuus on avainkysymys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella on mahdollista saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. Uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano edellyttää rakentamista ja rakennuksia koskevien säännösten ja määräysten laajaa uusimista. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Valtion aluehallinnon ympäristötehtävien ohjauksella pyritään turvaamaan riittävät toimintaedellytykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen ympäristövastuualueiden tavoitteiden saavuttamiselle. Toimintatapoja kehitetään keskeisten palvelujen hyvän laadun säilyttämiseksi lisääntyvien tehtävien ja tuottavuustavoitteiden ristipaineessa. Ympäristöministeriön hallinnonalan talousn määräahoilla ei ida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen. Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2016. Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Öljy- ja kemikaalivahinkojen ennakointi ja torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävää noin 30 000 tonnin suuruisen öljyvahingon tehokkaaseen torjuntaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008 2016 toimet suojelevat metsäisiä luontotyyppejä ja metsälajeja. Luonnonsuojeluverkosto täydentyy vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologinen tila paranee alueiden ennallistamisella ja hoidolla. Itämeren ja pintavesien tilaa heikentävät paineet ovat vähentyneet ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski alenee. Vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman, merenhoitosuunnitelman ja HELCOM:in Itämeren toimintaohjelman toimeenpano jatkuu laajassa yhteistyössä. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovitus toimii kaupunkiseuduilla niin, että elinympäristön laatu ja ihmisten arjen sujuvuus paranevat, yhdyskuntarakenne eheytyy, liikenteen päästöt pienenevät ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen osuus kulkumuotona kasvaa. Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiaa säästäviä ratkaisuja ja uusiutuvia energiamuotoja otetaan käyttöön. Helsingin seudulla asuntotonttitarjonta ja asuntorakentaminen lisääntyvät parantaen kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä sekä vuokra- ja omistusasuntomarkkinoiden vakautta. Ympäristötiedon saatavuus ja hyödyntäminen paranevat sähköisiä palveluja ja tietovarantoja kehittämällä. Kansainvälinen ympäristöhallinto vahvistuu ja tukee kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanoa. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2011 varsinainen talous 2012 varsinainen talous 35.10.61 Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus - 5,9 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 10 10 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010 2012 v. 2010 tilinpäätös 1000 v. 2011 varsinainen talous 1000 v. 2012 varsinainen talous 1000 Muutos 2011 2012 1000 % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 81 474 74 927 74 081-846 - 1 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 146 35 451 34 263-1 188-3 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 008 30 710 30 603-107 - 0 21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 805 716 815 99 14 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 8 465 6 000 6 350 350 6 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 050 2 050 2 050 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 103 363 102 817 122 386 19 569 19 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) 3 857 6 000 5 200-800 - 13 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 770 2 940 2 440-500 - 17 22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 14 160 14 160 0 (23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) 3 000-3 000-100 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 28 456 25 867 27 832 1 965 8 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 300 4 300 3 700-600 - 14 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 11 750 9 750 488 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 36 500 39 830 50 830 11 000 28 64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 4 000 4 000 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 300 300 300 66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 580 1 580 1 324-256 - 16 70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 3 800 850 850 0 (77.) Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 15 500 13 000-13 000-100 (88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 2 300 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 122 523 145 484 79 171-66 313-46 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 775 4 634 4 521-113 - 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
v. 2010 tilinpäätös 1000 v. 2011 varsinainen talous 1000 v. 2012 varsinainen talous 1000 Muutos 2011 2012 1000 % 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 500 2 000 2 000 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 49 500 90 500 56 300-34 200-38 56. Suhdanneluonteiset avustukset asuntoosake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) 65 398 46 000 15 000-31 000-67 60. Siirto valtion asuntorahastoon 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 1 350-1 000-43 Yhteensä 307 360 323 228 275 638-47 590-15 Henkilöstön kokonaismäärä 999 949 941 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten intia kehitetään. Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta. Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle toiminnalliset tulostavoitteet ja myöntää niiden toteuttamiseen erillisrahoitusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Selvitetään ja kootaan yhteen tiedot merkittävimmistä alueellisista kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa maakunnilta ja kaupunkiseuduilta edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Vaikutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen ripeään etenemiseen ja rakentamisen ohjautumiseen ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamisella yhteistyössä maakunnallisten sidosryhmien kanssa. Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia valtakunnallisen jätesuunnitelman innin osoittamissa kohteissa. Aloitetaan jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpano. Tuetaan luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Perustetaan kaksi maisemanhoitoaluetta. Jatketaan vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman toimeenpanoa sekä aloitetaan toisen vesienhoidon suunnittelukierroksen valmistelu tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Edistetään merienhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelua sekä Itämeren suojeluohjelman mukaisia toimia tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen 2020. Toteutetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa 2004 2015. Tehostetaan ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia ja tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä. Tehdään yhteensä vähintään 2 500 valvontatarkastusta, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet. Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa. Kaavaohjauksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, liikennemäärien vähentämiseen ja liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseutujen lievealueiden hajarakentamista. Kaupan sijoittamista ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Korostetaan turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä kulttuuriympäristön merkitystä ja mahdollisuuksia alueiden vetovoiman kehittämisessä. Edistetään rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa. Parannetaan rakennuskannan energiatehokkuutta ja rakennusten turvallisuutta sekä ehkäistään kosteus- ja homeongelmia. Tunnuslukuja Indikaattori 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2011 2012 tavoite METSO-alueiden suojelu, ha 2 200 4 030 5 500 6 500 Maatalouden typpitase, kg/ha 38 55,4 46 46 Maatalouden fosforitase, kg/ha 2,7 4,8 5 5 Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 723 2 320 2 150 2 500 Valmistuneet siirtoviemärihankkeet, kpl 8 14 8 10 Valmistuneet pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 16 17 15 15 Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä 63,9 % 63,8 % 63,8 % 63,9 % 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 263 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä: 1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset 2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen 3) CE-merkityt rakennustuotteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta. S e l v i t y s o s a : Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaista laitteiden huoltajien pätevyyden totemista valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyysilmoitusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuva rakennustuotteiden markkinavalvonta on maankäyttö- ja rakennuslain 181 :n perusteella valtuutettu Tukesin hoidettavaksi. CE-merkittyjen tuotteiden määrä kasvaa edelleen eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä. Rakennustuotedirektiivin korvautuminen valmisteilla olevalla EU-asetuksella kasvattaa valvonnan ja neuvonnan tarvetta myös jatkossa. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Ecodesign direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008) ja sitä hoitaa Tukes. EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja. Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle 2012: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vaikutetaan siihen, että YK:n ilmastosopimuksen syksyn 2012 osapuolikokouksessa sovitaan toimenpiteistä vuoden 2012 jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaisia toimia EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi. Uudistetaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma painopisteenä pienentää kulutuksen hiilijalanjälkeä. Parannetaan julkisten hankkijoiden valmiutta kestäviin hankintoihin kehittämällä hankintamenettelyä ja perustamalla neuvontapalvelu. Valmistellaan jäteasetuksia ja järjestetään jätelain toimeenpanoon liittyvä ohjaus, tiedotus ja koulutus. Valmistellaan ympäristönsuojelulain (86/2000) kokonaisuudistusta ja EY:n teollisuuspäästödirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Päätetään tavoitteista ja toimista vaarallisten kemikaalien kansallisen ohjelman tarkistamiseksi. Tuetaan EU:n ja YK:n vihreän talouden aloitteita ja kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistusta Rio +20 huippukokouksessa. Valmistellaan merenhoitosuunnitelman edellyttämä alustava Itämeren nykytilasta, määritetään hyvä tila ja sitä kuvaavat indikaattorit muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Edistetään EU:n Itämeren alueen strategian ja sen toimintaohjelman ympäristöpilarin toteuttamista. Edistetään ravinteiden kierrätykseen tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä Suomen tekemän sitoumuksen (Itämeri-Summit) mukaisesti. Edistetään vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman toimeenpanoa valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymän periaatepäätöksen pohjalta ja raportoidaan tuloksista. Ohjataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista. Yhteensovitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 toimenpano. Järjestetään EU:n pintaveden ympäristönlaatunormidirektiivin mukainen haitallisten aineiden seuranta ja jatketaan veden kemiallisen tilan intia. Aloitetaan toimivuusinnin perusteella luonnonsuojelulain muutosten valmistelu. Valmistellaan säädösmuutokset geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Edistetään lajien ja luontotyyppien suojelua ja jatketaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
den inventointeja. Aloitetaan luonnonsuojeluohjelman valmistelu suoluonnon turvaamiseksi. Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti tulevan Manner-Suomen kehittämisstrategian ja -ohjelman valmisteluun sekä kansallisten suo- ja turvemaastrategian ja mineraalistrategian toimeenpanoon. Osallistutaan arktisen alueen kansallisen politiikan toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen. Edistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa suomalaisen ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiä. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja talousohjauksella. Kehitetään kokonaisenergiatarkasteluun perustuvaa päästövaikutusten intia kaavoituksessa ja liikkumisvyöhykkeiden huomioonottamista suunnittelussa. Edistetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista ja hyvää laatua. Parannetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä sekä suunnitelmien toteuttamisen ohjelmointia muun muassa aiesopimusmenettelyä kehittämällä. Arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita yhdessä alan toimijoiden kanssa. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla parannetaan. Vähennetään pitkäaikaisasunnottomuutta ja toteutetaan kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa. Kehittäminen ja suunnittelu Tuotetaan tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten intiin. Vuonna 2012 strategisia kehittämiskohteita ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan ja EU:n energia- ja ilmastopaketin toimeenpano, ympäristönsuojelulain uudistus ja uusi jätelainsäädäntö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä vesienhoitosuunnitelmien, meristrategiadirektiivin, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Rakennetussa ympäristössä kehittämispainopisteitä ovat energiatehokkuus, kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma, metropoli- ja asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, korjausrakentaminen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden inti. Momentin määrärahaa käytetään myös selvityksiin, jotka koskevat kansainvälisten ilmastoneuvottelujen sekä EU:n lähivuosien ja tulevaisuuteen ulottuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomeen samoin kuin rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin vaikutusselvityksiin. Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv) Tehtäväalue 2010 toteutuma 2011 ennakoitu 2012 Ympäristön suojelu 54 53 52 Luontoympäristö 51 51 50 Rakennettu ympäristö 85 86 85 Kansainväliset ja EU-asiat 23 20 20 Viestintä 17 15 15 Johto ja hallinto 58 58 59 Yhteensä 288 283 281 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteutuma 2011 budjetoitu 2012 varsinainen talous Bruttomenot 35 294 35 868 34 303 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Bruttotulot 40 40 40 Nettomenot 35 254 35 828 34 263 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 947 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 839 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 347 Valtiosihteerin ja sihteerin palkkaus 195 Tukes- ja Motiva-korvausten lisäys 500 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -45 Siirto momentille 35.10.22-1 000 Toimintamenosäästö (HO) -220 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -65 Tuottavuusvähennysten vuonna 2010 tehty ajoitusmuutos 126 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 100 Tuottavuustoimet (-2 htv) -90 Kelamaksun kertaluonteisen palautuksen muutos -81 Tasomuutos -955 Yhteensä -1 188 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ympäristöministeriön hallinnonalan menot ovat vain noin 0,5 prosenttia koko talousn loppusummasta. Hallinnonalan määrärahat vähenevät noin 52 miljoonalla eurolla eli 16 prosentilla verrattuna vuoden 2011 varsinaiseen talouson. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Pienissä määrärahoissa vähennykset ovat helposti suhteellisesti vaikutuksiltaan suurempia. Valiokunta kiinnittää huomiota ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahoja ei ole käytettävissä rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin vuonna 2012. Rakentamiseen liittyvät säädökset ja määräykset ovat luonteeltaan hyvin kauaskantoisia. Niiden vaikutukset tulee selvittää jo valmistelun yhteydessä perusteellisesti, jotta vältetään mahdollisten rakennusvirheiden aiheuttamat ongelmat. Valiokunta esittää lisäksi huolensa hallinnonalan tehtäviin kohdistettavien resurssien riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Tehtäviin tarvittava asiantuntemus tulee turvata ja varmistaa myös käytäntöjen yhtenäisyys koko maassa. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa tutkimusja kehittämisrahoitukseen käytettäväksi rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin. 2012 talous 34 263 000 2011 III lisätalous 377 000 2011 talous 35 451 000 2010 tilinpäätös 36 146 000 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 603 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä idaan käytettävän näihin tehtäviin 28 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus SYKEn tuottama tieto tukee politiikan ja lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, yhdyskuntien kestävyyteen, ekotehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien suojeluun ja vesivaroihin sekä Itämereen liittyvissä kysymyksissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: SYKE tuottaa seuraavilla painopistealueilla analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita: Ilmastonmuutoksen hillintä, erityisesti energiakysymysten ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nousevat uudet ympäristökysymykset, ympäristöpolitiikan vaikuttavuus sekä ympäristönäkökulman integrointi muihin politiikka-alueisiin. Maankäytön, rakennetun ympäristön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ympäristönsuojelun näkökulmasta. Kestävä tuotanto ja kulutus, erityisesti materiaalivirrat, luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteen synnyn ehkäisy. Luonnon monimuotoisuuden suojelu suhteessa maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen. Yhdennetty vesien ja merialueiden käyttö, hoito ja suojelu Suomen ja EU:n vesi- ja meripolitiikan kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi. Nousevat aineet (emerging substances), erityisesti teolliset nanomateriaalit. SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi, samoin muuhun sektoritutkimuksen kehittämiseen ja tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. SYKE vahvistaa yhteistoimintaa yliopistojen, erityisesti Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja henkilökunnalla. SYKE osallistuu aktiivisesti eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä muiden maiden vastaavien laitosten kanssa. Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille. Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa. Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaan uudistamalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa. Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti Euroopan metrologiatutkimusohjelman hankkeisiin. Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta. SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöministeriön hallinnonalan tietoteknistä infrastruktuuria. Taloudellisuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja idaan kertyvän 3 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi idaan noin puolet. Lisäksi lähinnä ELY-keskuksille kohdentuvasta maksullisesta palvelutoiminnasta idaan kertyvän 1 milj. euroa. Muuta valtionhallinnon rahoitusta idaan saatavan 9 milj. euroa ja talousn ulkopuolista rahoitusta 6 milj. euroa, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta pyritään nostamaan myös tehostamalla tukipalveluja. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Meren- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
tutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä, parantamalla ympäristötiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja lisäämällä tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla (Itämeri, ilmastonmuutos, biotalous ja kestävä maankäyttö) sekä aloittamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelu ja toteutus. Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi käynnistetään yhteinen, avoin datapolitiikka. Yhteensopivan IT-järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen aloitetaan, toteutetaan yhteisiä järjestelmähankintoja ja valmistaudutaan yhteistyössä Kieku-järjestelmän käyttöönottoon. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka. LYNET-laitosten yhteinen laboratorio otetaan käyttöön Oulun yliopiston kampuksella vuonna 2012. Yhteistä laboratoriotoimintaa kehitetään tavoitteena yhteiset hankinta-, laatu- ja tuotantoprosessit. Kansainvälisten hankkeiden tukipalvelut pyritään tuottamaan keskitetysti koko yhteenliittymälle vuodesta 2012 alkaen. Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten itu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2010 2012 2010 2011 2012 toteutuma tavoite Tehtäväalue kustannukset htv kustannukset htv kustannukset htv Tutkimus 24,5 294 25,8 287 26,2 287 Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 21,5 200 19,5 1) 170 19,3 170 Ympäristönseuranta ja tietojärjestelmät 6,0 70 6,0 68 6,0 68 Johto, sisäinen hallinto ja viestintä 5,0 60 4,7 58 4,5 56 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 4,0 30 4,0 27 4,0 24 Yhteensä 61,0 654 60,0 610 60,0 605 SYKEn henkilöstömäärän idaan olevan 605 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen aluehallintoon siirrettävien säännöstelytehtävien johdosta sekä kolmen henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on alle 20 % henkilöstöstä. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. 2010 toteutuma 2011 budjetoitu 2012 varsinainen talous Bruttomenot 51 825 48 035 47 603 Bruttotulot 19 826 17 000 17 000 Nettomenot 31 999 31 035 30 603 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 438 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 447 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 1) Vähennys sisältää siirrot Tukesille ja THL:lle. 2010 2011 2012 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
toteutuma budjetoitu varsinainen talous Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 8 298 8 000 8 000 EU:lta saatava rahoitus 3 374 3 300 3 300 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 720 2 700 2 700 Tuotot yhteensä 14 392 14 000 14 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 29 533 29 000 29 000 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -15 141-15 000-15 000 Omarahoitusosuus, % 49 48 48 Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 394 Tietohallinnon palvelumaksujen nousu ja INSPIRE-direktiivi 200 Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) -60 Öljyntorjuntakeskuksen ylläpitomenojen poisto -100 Toimintamenosäästö (HO) -281 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -87 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 38 Tuottavuustoimet (-3 htv) -135 Tasomuutos -76 Yhteensä -107 Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavista IT-palveluista aiheutuviin menoihin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot ja ympäristötietojärjestelmät sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut. 2012 talous 30 603 000 2011 III lisätalous 325 000 2011 talous 30 710 000 2010 tilinpäätös 32 007 999 21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 815 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 164 000 euron siirto momentille 35.01.65. 2012 talous 815 000 2011 talous 716 000 2010 tilinpäätös 2 805 000 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 6 350 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että momentin 35.10.61 määrärahaan sisältyy lisäksi 1 650 000 euroa ympäristötyö- ja kunnostushankkeisiin liittyviä arvonlisäveromenoja. 2012 talous 6 350 000 2011 III lisätalous 2 500 000 2011 talous 6 000 000 2010 tilinpäätös 8 464 906 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 050 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tukia ja jäsenmaksuja koskevana säästönä 324 000 euroa ja lisäyksenä 164 000 euron siirto momentilta 35.01.21 sekä 160 000 euron kohdennus Itämerirahoituksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 2 000 000 euron määrärahaa. Esityksessä ei ole huomioitu eduskunnan siihen useana vuonna tekemää 50 000 euron korotusta. Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan. Suurin yksittäinen yleisavustus on myönnetty Pidä Saaristo Siistinä ry:lle, joka on kyennyt veneilijöille suunnatuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedotuksella merkittävästi vähentämään meri- ja järviluonnon kuormitusta. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalaisjärjestöjen pitkälti vapaaehtoispohjalta tekemään työtä. Niiden suorittama valistus- ja neuvontatoiminta on merkittävää sekä ympäristöön että asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kokonaisuuksissa. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa järjestöavustuksiin. 2012 talous 2 050 000 2011 talous 2 050 000 2010 tilinpäätös 2 050 000 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalan ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat. Ympäristönsuojelu Vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita merialueilla. Itämeren tilan parantamiseen sekä siihen kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisyyn ja torjumiseen kohdistuvia toimenpiteitä toteutetaan ja rahoitetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Tähän liittyvää Itämeri-politiikkaa varten hallitus asettaa koordinaatioryhmän. Suojelutoimien tehostamisessa keskeisellä sijalla on yhteistyö muiden Itämerivaltioiden kanssa sekä EU:n meristrategiadirektiivin, HELCOMin toimintaohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpano samoin kuin yhteistyö Pietarin ja Leningradin alueen kaupunkien kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi edistetään tehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään erityisesti vesialueiden hyödyntämiseen tähtäävien hankkeiden haittavaikutusten imiseen ja ehkäisemiseen. Jätevesien käsittelyn keskittymistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään tukemalla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti vesien virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Vihreää taloutta edistetään kehitys- ja kokeiluhankkein, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten edellyttämillä vaikutusinneilla ja selvityksillä sekä ilmastopaneelin toiminnalla. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävä torjuntavalmius ehkäisee ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita. Sillä ylläpidetään vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Merikelpoiselle torjuntakalustolle on edelleen lisätarvetta. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008 2016 toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta maanhankinnan, yksityisten suojelualueiden ja sopimusmenettelyjen keinoin. Nykyisessä METSO-ohjelmassa tavoitteena on saada luonnonsuojelulainmukaiseen suojeluun 96 000 hehtaaria uusia metsäalueita vuoteen 2016 mennessä. Vuosina 2005 2010 on toteutettu noin 12 000 hehtaaria. Valtion luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia. Yksityisten suojelualueiden hoidolla ja ennallistamisella parannetaan myös Etelä- Suomen metsien suojelutilannetta. Natura 2000 -verkoston alueiden hoidon, käytön suunnittelun ja toteutuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa lajien ja luontotyyppien suotuisaa suojelun tasoa. Alueiden hoitovastuu keskitetään pääasiassa Metsähallituksen luontopalveluille. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointeja pyritään edistämään kustannustehokkaasti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi tehostetaan toimia, jotka perustuvat uhanalaisten lajien vuonna 2010 valmistuneeseen kokonaisintiin ja vuonna 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuusinnin pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa. 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) Momentille myönnetään 5 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Menoihin saadaan korvauksia öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10. Öljysuojamaksun väliaikainen korotus päättyy 31.12.2012. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaistunut. Öljykuljetukset lisääntyvät jatkossakin, sillä Suomenlahden itäosaan on rakennettu kaksi uutta öljyputkea. Myös muu meriliikenne on kasvanut. Suomi on pitkän ja rikkonaisen rannikkonsa vuoksi erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville laajoille haitoille ja suurille kustannuksille. Suomen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta on jo pitkään kehitetty määrätietoisesti. Ympäristövahinkojen torjunnan valmiuden kehittäminen on määritelty valtioneuvoston Itämeriselonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjuntaval- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
miuden kehittämisestä vuosina 2009 2018. Suomella on pieneksi valtioksi hyvä torjuntakapasiteetti, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei vielä päästä edes naapurivaltioidemme kaluston turvin. Valiokunta pitää hallituksen tavoin tärkeänä, että varaudutaan pitkäjänteisesti öljyn- ja kemikaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen sekä edistetään öljytorjunnan osaamista. Öljyonnettomuusriski on liikennemäärien kasvaessa entistäkin suurempi. 2012 talous 5 200 000 2011 talous 6 000 000 2010 tilinpäätös 3 856 924 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 440 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa 3) uhanalaisten eliölajien suojeluun ja hoitoon sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen 4) vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen 5) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun 6) vanhojen maa-ainesten ottoalueiden kunnostamiseen 7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin, kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laaditaan hoitosuunnitelmia ja niiden inventointitietoja ajantasaistetaan. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Määrärahaa osoitetaan METSO-toimintaohjelman mukaisiin toimiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Suomen ympäristökeskukselle. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia. Maaainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan. 2012 talous 2 440 000 2011 talous 2 940 000 2010 tilinpäätös 2 770 000 22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 14 160 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ympäristön kunnostuksen ja hoidon kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon 3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan 4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen 5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin 6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 7) Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen 8) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen 9) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin sekä vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin 10) enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamisesta kohtien 1 4 tehtäviin sekä enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta kohtien 5 8 tehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.01.01 aluehallinnon yhteiseen kehittämistoimintaan, 3 000 000 euroa siirtoa momentilta 32.01.02 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan sekä 2 800 000 euroa siirtoa momentilta 35.10.(77) ympäristön- ja vesien kunnostushankkeiden valmisteluun ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoon ja hoitoon. Nämä määrärahat on tarkoitus kohdentaa ympäristöministeriön hallinnonalan virastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötoimialan tehtäviin. Itämeren tilan parantamiseen erityisesti liittyviin kohtien 5 8 tehtäviin on tarkoitus käyttää 4 840 000 euroa, josta 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.(23). Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoinneilla (VELMU-ohjelma) on tavoitteena saada vuoteen 2015 mennessä yleiskuva Suomen merialueella esiintyvien tärkeiden luontotyyppien ja lajien levinneisyydestä niin, että merialueen käyttö ja suojelu voidaan suunnitella ekosysteemilähestymistavan edellyttämällä tavalla. Itämeri-sitoumuksen mukaisesti Suomessa ryhdytään tehostettuihin toimiin tavoitteena Saaristomeren tilan parantuminen vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteillä edistetään erityisesti maatalouden ja eri sivutuotteiden ravinteiden kierrätystä tavoitteena saada Saaristomeren valuma-alue ravinneomavaraiseksi. Myös merenhoidonsuunnittelu toteuttaa osaltaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita Itämeren suojelun tavoitteita. Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennystavoitteiden vaikutusselvityksiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä vihreää taloutta edistäviin kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : I t ä m e r i EU:n meristrategiadirektiivi edellyttää, että EU:n merialueet, Itämeri mukaan luettuna, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston 2009 hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien tinkimätöntä toteuttamista, mitä tullaan täydentämään lähivuosina laadittavalla merenhoitosuunnitelmalla. Merenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu kiinteä yhteistyö muiden Itämeren rantavaltioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnetään olemassa olevia sopimuksia ja yhteistyörakenteita, kuten Itämeren suojelukomissiota (HELCOM). Myös lähialueyhteistyön kautta on kustannustehokkaasti voitu vähentää Venäjältä Suomenlahteen tulevaa ravinnekuormitusta. Lähialueyhteistyövarojen vähentyessä siirrytään myös Venäjän osalta kohti tasavertaista kumppanuutta, eikä budjettirahoitusta ole tältä osin enää saatavilla vuonna 2012. Itämeren suojelua toteutetaan laajasti monin toimin. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että hallitus budjettikäsittelyn yhteydessä koordinoi Itämeren suojeluun liittyvät menot. Käsittelyssä olevalta momentilta kohdistetaan Itämeren tilan parantamiseen 3 840 000 euroa (aiemmin mom. 35.10.(23)), joka on 840 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Määrärahaa käytetään merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen, ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin. Valiokunta viittaa hallitusohjelman mukaiseen tuottavuusohjelman korvaamiseen uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ja toteaa, että momentin määrärahan hyödyntämisessä eivät saa olla esteenä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai ministeriön tiukat henkilötyövuosikiintiöt. Valiokunta pitää heikossa tilassa olevan Itämeren suojelua tärkeänä ja korostaa, että suojeluun kohdistettavat määrärahat tulee kohdentaa siten, että suojelutoimenpiteiden vaikuttavuus meren tilan parantamiseen on mahdollisimman suuri. Mikään hallinnonala ei myöskään voi yksin parantaa meren tilaa, vaan suojelunäkökulma on integroitava tehokkaasti kaikille hallinnonaloille. Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisen Itämeri-politiikkaa koordinoivan ryhmän perustamista siten erittäin tarpeellisena. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa Itämeren tilan parantamiseen. 2012 talous 14 160 000 (23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta ja sen määräraha siirrettäväksi momentille 35.10.22. 2011 III lisätalous 2011 talous 3 000 000 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 27 832 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti: 1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin 2) luonnonsuojelualueilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
ten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenoihin samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen 3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat: Metsähallitus parantaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta toteuttamalla METSO-toimintaohjelmaa 2008 2016. Määrälliset tavoitteet Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten lajien valtakunnallista suojelua ja seurantaa. Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä. Metsähallitus parantaa Itämeren vedenalaisen luonnon suojelun mahdollisuuksia toteuttamalla vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU). Metsähallitus jatkaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden perustamistoimia, inventointeja, hoidon ja käytön suunnittelua ja tila-inteja sekä hoitoa ja ennallistamista. S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: 2009 2010 2011 2012 toteutuma toteutuma tavoite Alueiden hallinta Natura-alueiden määrä, joille valmistuu hoito- ja käyttösuunnitelma 32 22 20 16 Luonnonsuojelu Ennallistaminen (ha) 2 561 2 245 2 000 2 090 Perinnebiotooppien hoito (ha) 2 610 2 695 2 630 2 965 Arvokkaiden luontotyyppien hoito ja kunnostus (ha) 380 339 300 300 Luontotyyppien inventointi (ha) 53 769 40 589 50 000 50 000 Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) 5 632 6 200 5 000 5 000 Metsähallituksen vastuulle osoitettujen nisäkkäiden ja lintujen seuratut kohteet (kpl) 1 774 1 724 1 600 1 600 METSO-ohjelman lajistokartoitukset (kpl) 1 900 2 990 400 700 Luonnon virkistyskäyttö Virkistyspalvelujen asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5) 4,2 4,2 >=4 >=4 Kansallispuistojen käynnit (kpl) 1 943 500 1 958 500 1 955 000 2 050 000 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden käynnit (kpl) 866 000 849 400 855 000 865 000 Metsähallitus i ja seuraa ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta seuraa asiakastyytyväisyyttä kansallispuistoissa, asiakaspalvelupisteissä ja Luontoon.fi -verkkopalvelussa osallistuu suojelualueiden säädösvalmisteluprojektiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa osallistuu suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla parantaa tuottavuutta luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä idaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja lta 2 900 000 euroa. Muut tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 Kansallispuistojen hoito (kpl) 35 35 37 37 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 501 508 520 570 Kansallispuistojen hoito (ha) 886 000 887 000 980 000 980 000 Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) 703 000 703 000 720 000 745 000 Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) 994 000 1 038 000 995 000 975 000 Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 1 490 000 Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 3 712 3 839 4 000 4 020 Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 22 935 24 477 27 000 27 300 Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) 2 000 2 148 2 200 2 300 Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) 243 191 200 200 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) 29 30 29 31 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 310 Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen 500 Tuottavuustoimet (-2 htv) -90 Toimintamenosäästö (HO) -150 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -55 Tasomuutos 1 450 Yhteensä 1 965 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 26 882 000 euron määrärahaa, joka on 778 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut, jonka hoidossa on 37 kansallispuistoa ja muita suojelualueita. Se myös ylläpitää ja kehittää alueiden virkistyskäyttöpalveluja. Vuonna 2011 perustettiin kaksi uutta kansallispuistoa, Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot. Sipoonkorven käyntimäärät ovat nousseet voimakkaasti, ja siitä on muodostumassa suosittu virkistysalue. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan investoinnit alueen käytön ohjaukseen tulisi tästä syystä toteuttaa ensitilassa, jotta suojeluarvojen säilyttäminen sekä käytön kestävyys voidaan varmistaa. Valiokunta toteaa, että uusia kansallispuistoja perustettaessa on varmistettava, etteivät vanhojen kansallispuistojen tarpeet jää hoitamatta. Samalla on syytä muistaa, että kansallispuistoilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijänä ja aluetalouden kannalta. Kansallispuistojen palveluihin sijoitetut varat palautuvat jopa 20-kertaisesti paikallistalouteen. Luontopalvelut ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Erityisesti kesäksi palkattavalla kausityövoimalla on voitu helpottaa Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeaa työttömyystilannetta. Toiminnan rahoituksessa tulisi jatkossa huomioida nämä välilliset vaikutukset. Momentin määrärahan lisäyksestä huolimatta virkistyspalveluihin käytettävissä olevat määrärahat vähenevät, ja Metsähallitus joutuu priorisoimaan toiminnan rahoitusta sisäisin siirroin. Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa. 2012 talous 27 832 000 2011 III lisätalous 237 000 2011 talous 25 867 000 2010 tilinpäätös 28 456 000 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousssa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 :ssä. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. Rahastosiirto sopeutetaan alenevaan tulokertymään. 2012 talous 3 700 000 2011 talous 4 300 000 2010 tilinpäätös 3 300 000 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 11 750 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin avustuksiin yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin ja muihin toimiin 2) valtion töinä toteutettavien ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen tukemiseen 4) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanon vauhdittamisen edellyttämän neuvonnan ja opastuksen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta rahoitettu valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Määrärahan itu käyttö Valtuus Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen aiheutuvan määrärahan tarve on enintään 5 900 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on 7 200 000 euroa siirtoa momentilta 35.10.(77) valtion töinä toteutettavien ympäristötöiden sekä pilaantuneiden alueiden ja vesistöjen kunnostusten yhteishankkeisiin sekä 1 650 000 euroa momentilta 35.01.29 näiden hankkeiden arvonlisäveromenoihin. Yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojelua edistävillä investoinneilla ja pohjavesien suojelusuunnitelmilla toteutetaan valtioneuvoston hyväksymiä vesienhoitosuunnitelmia ja Suomen Itämeren suojeluohjelmaa. Avustuksilla edistetään erityisesti haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa sekä ravinteiden poistoa yhdyskuntajätevesistä. Määrärahalla rahoitetaan myös yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. Haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla tuetaan kiinteistöjen jätevesien tarkoituksenmukaisten käsittelyratkaisujen toteuttamista. Pohjavesien suojelutoimenpiteet edellyttävät kuntien osallistumista suojelusuunnitelmien laatimiseen. Momentilta maksettavan arvonlisäveron käyttöä seurataan ja tarvittaessa tehdään muutokset määrärahan mitoitukseen. Vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoiduista momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina. Kokonaiskustannus edellisestä Valtion osuus 1 000 1 000 Myönnetty aikaisemmin 1 000 Myönnetään 1. Uudet ympäristötyöhankkeet Punkalaitumen Huittisten siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 2 500 900-400 000 Vahdon Ruskon siirtoviemäri 1 600 600-200 000 Jurvan Kurikan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 3 750 1 350-400 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Sinetän Rovaniemen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 3 000 1 100-300 000 Pajulahden Kuuslahden Jynkänniemen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Siilinjärvi 1 900 700-300 000 Störsvikin Marsuddenin Strömsbyn siirtoviemäri, Siuntio, Kirkkonummi 3 000 1 100-300 000 Vuolenkosken Pajulahden siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Iitti, Nastola 1 900 700-300 000 Nämpnäsin Helenelundin siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Närpiö 2 200 750-300 000 Lemun Maskun siirtoviemäri 1 550 550-200 000 Uudet hankkeet yhteensä 21 400 7 750-2 700 000 2. Keskeneräiset hankkeet yhteensä 26 680 10 800 8 700 2 100 000 3. Pilaantuneiden alueiden kunnostus 1 600 000 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt 1 600 000 5. Avustukset 2 000 000 6. Arvonlisävero 1 750 000 Yhteensä 48 080 18 550 8 700 11 750 000 Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaisesti Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella päätösosan toimenpiteisiin myönnetään tukea momentin 32.50.63 määrärahasta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 Yhteensä vuodesta 2012 lähtien Vuoden 2012 sitoumukset 5 400 500 5 900 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 1 9 / 2 0 1 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Valtuus on edellytyksenä sille, että talousesityksen selvitysosassa nimetyt uudet hankkeet voidaan kokonaisuutena aloittaa, vaikka osa niiden rahoituksesta sisältyy tulevien vuosien talousihin. Valtuuden suuruus vastaa selvitysosan käyttösuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden myöhempien vuosien rahoitukseen tarvittavaa osuutta sisältäen arvonlisäveromenot. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 10 850 000 euron määrärahaa, johon sisältyy investointiluonteisten ympäristötöiden osuutena 7,2 miljoonaa euroa aiemmalta ympäristötyötmomentilta 35.10.(77). Varsinaisten ympäristötöiden osalta määrärahataso on kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa euroa eli 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Merkittävä osa momentin määrärahasta suunnataan siirtoviemäreiden rakentamiseen. Siirtoviemäreillä kootaan haja-asutuksen jätevedet isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin jätevedenpuhdistamoihin. Näin päästään sekä taloudellisesti että vesiensuojelullisesti parhaaseen lopputulokseen. V e s i e n s u o j e l u EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden pohja- ja pintavedet, Itämeren rannikkovedet mukaan lukien, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Poikkeamat tavoitteesta ovat perustelluissa tapauksissa hyväksyttäviä. Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesienhoidon toteutusohjelmasta vuosille 2010 2015 esitetään toimet, joilla vesien hyvä tila voidaan turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Monilla rannikkoalueilla ja jokivesistöillä hyvä tila voidaan saavuttaa vasta vuonna 2021 tai 2027. Vesienhoidon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat tavoitteen saavuttamiseksi noin 1,7 miljardia euroa. Julkisen hallinnon osuuden idaan olevan noin 110 mil- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
joonaa euroa vuodessa (ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa). Suurin osa kustannuksista kohdistuu maatalouteen (70 miljoonaa euroa) ja maaperän happamuuden aiheuttamien haittojen torjuntaan (noin 14 miljoonaa euroa), joiden kustannukset voidaan kattaa osittain maatalouden ympäristötukea kohdentamalla. Muiden sektoreiden yhteenlaskettu osuus on noin 27 miljoonaa euroa, josta ympäristöhallinnon osuus on 20 miljoonaa euroa. Valtion osallistuminen vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen rahoitukseen on välttämätöntä, jotta niihin saadaan myös muiden tahojen sitoutuminen. Vesienhoidon toteutus vaatii ympäristöministeriön lisäksi usean muun ministeriön osallistumista ja rahoitusta. Vesien hyvän tilan saavuttamisen kannalta myös tuleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sen yhteydessä tehtävät kansalliset ratkaisut ovat keskeisiä. Maatalouden tukitoimia tulisi voida kohdentaa siten, että ne edistävät myös vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista. Siirtoviemärihankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten esitysten ja maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi toteuttaa lähes 30 uutta siirtoviemärihanketta sekä noin 15 muuta ympäristötyökohdetta, lähinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita. Hankkeille on myös haja-asutuksen jätevesisäädösten toimeenpanemiseksi erityinen tarve vuoden 2016 alkuun saakka, jolloin kiinteistökohtaiset järjestelmät tulee saattaa talousjätevesiasetuksen mukaisiksi tai liittää vesihuoltoverkkoon. Siirtoviemäreiden avulla saadaan niiden varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jätevedenpuhdistuksen piiriin ja vältytään kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiselta. Viemäriverkoston laajentamisesta huolimatta tarvitaan myös kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Kiinteistönomistajien päätöksentekoa pyritään helpottamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla, johon esitetään 1 000 000 euron määrärahaa. Määrärahalla pystytään tarjoamaan lähinnä yleisneuvontaa. Valiokunta pitää neuvontaa erittäin tarpeellisena ja toteaa, että kiinteistönomistajien tiedon lisäämiseksi olisikin samalla tärkeää herättää asiasta julkista keskustelua sekä jakaa laajasti tietoa jo ratkaistuista ongelmista. Valiokunta korostaa toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisimman suurta vaikuttavuutta ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä sekä pitää siirtoviemäreiden rakentamista kustannustehokkaana tapana parantaa vesien tilaa. Suhteellisen pienellä valtion - tuella on merkittävä ohjaava ja käynnistävä vaikutus kuntien ja vesi- ja viemäriosuuskuntien toteuttamiin hankkeisiin. Ympäristönäkökulman lisäksi on syytä korostaa myös hankkeiden suurta työllistävää vaikutusta. Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa ympäristötyöhankkeisiin. 2012 talous 11 750 000 2011 talous 2 000 000 2010 tilinpäätös 2 000 000 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 50 830 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen 2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä 3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin 4) maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin 5) luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin 6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden innista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin 7) enintään 160 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä. Toimintapalkkioita voidaan maksaa välitetyistä tarjouksista, jotka johtavat suojelupäätökseen. 8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20