VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Maahanmuuttaja oppilailla tarkoitettaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Valmistava opetus on olennaisen tärkeä osa maahanmuuttajaoppilaan koulutusta. Valmistava opetus on perehdyttämistä suomalaiseen kulttuuriin ja kouluun tiedollisen oppimistehtävänsä lisäksi. Kulttuurillinen perehdyttäminen korostuu sitä voimakkaammin, mitä vieraammasta kulttuurista oppilas on lähtöisin. Valmistavan opetuksen tehtävänä on luoda jokaiselle oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, joka antaa hänelle mahdollisuuden tutustua ja sopeutua suomalaiseen kouluun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Valmistavassa opetuksessa oppilas saa kielelliset, tiedolliset ja sosiaaliset perusvalmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistava luokka on tarkoituksenmukaista perustaa ala- tai yläkoulun yhteyteen, jotta oppilaan sosiaalinen kanssakäyminen suomalaisoppilaiden kanssa on mahdollista. Esiopetusikäisten oppilaiden valmistavaan opetukseen siirtyminen suunnitellaan yksilöllisesti. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Valmistavan opetusta annetaan 6-10-vuotialle vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Opetusta annetaan yleensä vähintään vuosi. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Valmistavan opetuksen aikana oppilas integroidaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä ikätasoaan vastaaviin opintoihin, hänen oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista. Opetusta annetaan pienryhmässä. Valmistavan opetuksen aikana oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan oppimissuunnitelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista tuetaan omalla äidinkielellä mahdollisuuksien mukaisesti. Omalla äidinkielellä opiskelu tapahtuu oman äidinkielen opettajan tai kieliavustajan (kouluavustaja, joka puhuu lapsen äidinkieltä äidinkielenään) avulla. 1.2 Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen Valmistavan opetuksen vaiheen jälkeen oppilas voi siirtyä omaan lähikouluunsa jatkamaan opintojaan henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa mukaisesti. Lähikoulussa oppilaalla on oikeus jatkaa suomi toisena kielen opintoja sekä huoltajan pyynnöstä saada opetusta omassa äidinkielessään ja uskonnossaan. Jos oppilaalla on jo aiemmin todettuja oppimiseen liittyviä erityisongelmia tai niitä ilmenee valmistavan opetuksen aikana, arvioidaan viimeistään siirtymävaiheessa erillisten tukitoimien tarve. 1
Siirtymävaiheen onnistumiseksi valmistavan opetuksen opettaja ja vastaanottavan koulun opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus tutustumisjaksoon uudessa koulussa. Myös vanhemmat tutustutetaan uuteen kouluun ja sen henkilökuntaan. Siirtymävaiheessa oppilaan onnistuneen kotoutumisen takaamiseksi on oppilaalle annettava hänen tarvitsemansa erityistuki myös eri oppiaineiden opiskelussa. Tukea voidaan antaa kieliavustajan tai erityisopettajan avulla samanaikaisopetuksena tai erillisenä maahanmuuttajille tarkoitettuna tukiopetuksena. 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1 Yleiset tavoitteet Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Yhdessä suomi toisena kielenä opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Keskeisiä tavoitteita ovat oppilaan identiteetin tukeminen ja hänen tasapainoisen kehityksensä edistäminen, oppilaan perehdyttäminen suomalaisen koulun ja yhteiskunnan käytäntöihin sekä suomen kielen perusteiden ja muiden oppiaineiden avainkäsitteiden oppiminen. Samanaikaisesti pyrkimyksenä on oppilaan oman äidinkielen perustaitojen kartoittaminen ja tukeminen. Valmistavassa opetuksessa tutustutetaan oppilaat niihin opetusmenetelmiin, joita perusopetuksessa käytetään. Oppilaalle pyritään antamaan mahdollisimman monenlaisia välineitä arkipäivän koulunkäynnistä selviämiseen. Erilaiset opetusmenetelmät, opetuksen havainnollisuus, itsenäiseen tiedonhankintaan ja arviointiin ohjaaminen sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen ovat keskeisiä välineitä selviytymisen tukemisessa. Valmistavassa opetuksessa perehdytään suomalaisiin arvoihin, asenteisiin ja normeihin sekä harjoitellaan opiskelu- ja työskentelytaitoja. Ryhmä- ja parityöskentely, yhteistoiminnalliset opiskelumenetelmät ja toisaalta yksilöllinen työskentely ja itsenäinen tiedonhankinta saattavat vaatia tottumista erilaisista opiskelukulttuureista tulevilta oppilailta. Opetuksen havainnollisuus, oppilaan ohjaaminen itsenäiseen tiedonhankintaan ja arviointiin sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen ovat valmistavankin opetuksen avainkäsitteitä. Tietotekniikkaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan erilaisissa oppimistilanteissa ja eri oppiaineissa. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opintoohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajanuorten opetuksen tavoitteet tulee asettaa siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino on luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa selviytymistä, kotoutumista ja opiskelijaidentiteetin kehitystä. Apuna oppimisessa käytetään oman äidinkielen opettajaa tai kieliavustajaa. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä aika, ennen kuin nuori täysipainoisesti aloittaa varsinaisia eri aineiden opintoja. 2
Oppilaan opiskelutaitojen ja motivaation karttuessa vaatimustasoa nostetaan joustavasti. Kaikkien oppilaiden tavoitteena on saada peruskoulun päättötodistus. 2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi toisena kielenä Valmistavan opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä opiskelussa. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää oppilaan kielitaitoa kokonaisvaltaisesti kielen eri osa-alueilla. Pyrkimyksenä on että oppilas saavuttaa sellaisen kielitaidon jolla hän selviää eri oppiaineiden opiskelussa perusopetuksessa. Tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä on huomioitava, että uuden kielen omaksuminen kaikilla osa-alueilla kestää useita vuosia. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisällöt ja tutustutaan oppiaineiden peruskäsitteistöä. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaa. Opetuksessa kiinnitetään huomioita suomen kielen eri taitoalueisiin: kuuntelemiseen, puhumiseen, lukemiseen, kirjoittamiseen, rakenteisiin ja sanastoon. Lisäksi huomioidaan kielen kautta välittyvät kulttuuriin liittyvät piirteet. Oppilaan äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opettamisen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, oman kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi.. Oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Muut kielet Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan sisällytetään vieraan kielen opiskelu valmistavan opetuksen aikana, jos hänen kielelliset valmiutensa ja edistymisensä suomi toisena kielenä opinnoissa sen sallivat. Vieraan kielen opiskelun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ikätason lisäksi aikaisemmat kieliopinnot kotimaassa ja oppilaan kielellinen kehitys omassa äidinkielessä sekä suomen kielessä. 2.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteen ja keskeiset sisällöt Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtia ovat oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystään oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Tavoitteena on tutustua eri oppiaineiden keskeisimpiin perussanastoihin ja käsitteistöön sekä tutustuttaa oppilas Suomeen ja suomalaisen kulttuurin tärkeimpiin piirteisiin. Eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon omankielisiä kieliavustajia ja yläkoulussa lisäksi eri oppiaineiden keskeisimpiä sanastoja. Oppilas integroituu perusopetuksen ryhmiin mahdollisuuksien mukaan. 3
3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmien laatiminen eri kouluissa Kaupungissa noudatetaan kuntakohtaisesti vahvistettua valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa, jotka koulut täsmentävät omiin opetus- ja vuosisuunnitelmiinsa. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan pohjautuen perusopetuksen valmistavan opetuksen koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tulee ilmetä opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt yhteistyö kotien kanssa yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen erityisesti kotoutumisen tukemiseksi ohjaustoiminta opiskelun tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja todistukset Opetussuunnitelmien toteuttamista varten on lisämateriaalia saatavilla koulutuspalvelukeskukseen valmisteilla olevasta MAMU-kansiosta. 4. Oppilaan oman oppimissuunnitelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Siinä määritellään oppilaan lähtötaso, koulutausta oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkastetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät ja opetuksen sisältö oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetuksen ryhmiin henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaan kotoutumissuunnitelman osaksi. Valmistavan opetuksen aikana opettaja tekee tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä oppilaan kotoutumisen edistämiseksi. Perusopetuksen ryhmään onnistuneen integroitumisen edellytys on, että koulun eri opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Oppilas siirtyminen koulusta toiseen myös tehdään huolella saattaen niin, että vastaanottavalla koululla on tarpeelliset tiedot tulevasta maahanmuuttaja oppilaasta ja hänen erityistarpeistaan. 4
5. Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulun ja kodin välillä tehdään tiivistä yhteistyötä huomioon ottaen perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Perheen kokema kulttuurishokki eri vaiheissaan on myös huomioitava kodin ja koulun yhteistyötä tehdessä. Vanhempien heikko tai olematon suomen kielen taito on otettava huomioon lähetettäessä erilaisia kirjallisia viestejä koteihin. Tulkin, oman äidinkielen opettajan tai oman kielen kieliavustajan kulttuurisia ja kielellisiä taitoja on käytettävä hyväksi tehdessä yhteistyötä kodin kanssa. Vanhempien tapaamiseen on varattava riittävästi aikaa, jotta molemminpuolisessa vuorovaikutustilanteessa oppilaan huoltajat saavat tietoa koulun käytännöistä, suomalaisen koululaitoksen toiminnasta ja koulukulttuurista. Valmistavan luokan opettaja saa puolestaan tietoa oppilaan aikaisemmasta koulunkäynnistä, perheen tavoista ja kotikulttuurista. Käynti oppilaan kotona on aina hyödyllinen, mikäli huoltajat tarjoavat siihen mahdollisuuden. Huoltajien kanssa käydään myös neuvotteluja oppilaan opintosuunnitelmasta sekä valmistavan opetuksen yleisistä tavoitteista ja sisällöstä. Yhteistyön alkaessa on hyvä perehdyttää huoltajat myös koulun ja opettajan käyttämiin viestintätapoihin: reissuvihkoon, kirjallisten tiedotteiden käyttöön ja vaatimukseen vanhempien allekirjoituksesta ja etukäteen tehdyistä kirjallisista loma-anomuksista. Huoltajien kotouttamissuunnitelman puitteissa valmistavan luokan opettaja on usein yhdyshenkilönä mukana perheen perehtyessä suomalaiseen koululaitokseen. Koulussa järjestetään säännöllisin väliajoin maahanmuuttajaoppilaiden huoltajille omakielisiä vanhempainiltoja. Vanhempainilloissa käytetään tulkkipalveluja. Erityisvanhempainiltoja pidetään opiskelun eri nivelvaiheissa, jolloin informoidaan esimerkiksi kielivalinnoista, yläkouluun siirtymisestä, jatko-opiskeluihin hakeutumisesta ja muista ajankohtaisista asioista. Koulussa pyritään käyttämään hyväksi huoltajien erityistietämystä heidän omasta kulttuuristaan ja kielestään. Maahanmuuttajahuoltajia kannustetaan osallistumaan koulun erilaisiin vanhempaintapahtumiin tiedottamalla omakielisillä esitteillä. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettaja tekee kiinteää yhteistyötä myös alueen eri toimijatahojen kanssa: muun muassa erilaiset projektit, nuorisotoimi, seurakunnat ja uskonnolliset yhdistykset. Esiopetuksen henkilökunta, ala- ja yläkoulujen valmistavien ryhmien opettajat ja toisen asteen koulujen opettajat tekevät yhteistyötä erityisesti ryhmiä muodostettaessa ja siirtymävaiheissa. Oppilaan siirtyessä omaan lähikouluunsa tehdään tiivistä yhteistyötä sekä ennen että jälkeen siirtymän. Oppilashuolto Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat koulun oppilashuollon piiriin. Oppilaan kotoutumista edistetään myös muulla viranomaisyhteistyöllä. Oppilashuollossa pyritään huomioimaan erilaisista kulttuureista tulevien oppilaiden ja heidän perheiden erityisongelmia ja tukemaan heidän kotoutumistaan Suomeen. Oppilaanohjaus Maahanmuuttajaoppilaille ja heidän huoltajilleen pyritään varaamaan riittävästi aikaa ja tarvittaessa tulkki paikalle erilaisissa opintojen nivelvaiheissa. Huoltajille selvitetään erilaisten valintojen vaikutus heidän lastensa tulevaisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. 5
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Oppilaan erityisen tuen tarve pyritään kartoittamaan mahdollisimman varhain. Ensimmäisiä tukitoimia ovat oman opettajan antama tukiopetus, MAMU-tukiopetus, oman kielen opetus (kieliavustaja/oman kielen opettaja) ja koulun osa-aikainen erityisopetus. Ongelmien jatkuessa tukitoimia laajennetaan ripeästi. Maahanmuuttajaoppilaalla on oikeus päästä koulupsykologin tutkimuksiin ja tarvittaessa myös siirtyä pienryhmäopetukseen. 6. Oppilaan arviointi Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Arvioinnissa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. 7. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan todistus osallistumisesta valmistavaan opetukseen.. Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan opetuksen aikana. Oppilaan siirtyessä koulusta toiseen liitetään todistuksen mukaan oppilaan oma oppimissuunnitelma. 6