Keravan lukiokoulutusosasto Keravan lukio ja aikuislukio. Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Keravan lukiokoulutusosasto Keravan lukio ja aikuislukio Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

2 Keravan lukio ja aikuislukio Aikuisille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 1 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2 3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1. Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Luku ja kirjoitustaidottomat oppilaat Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 4 Suomi tai ruotsi toisena kielenä 4 Oppilaan oma äidinkieli 5 Muut kielet Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Matematiikka 6 Tietotekniikka 7 Suomalaisessa yhteiskunnassa eläminen ja arjen taidot 7 4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen 8 5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kodin ja koulun yhteistyö Oppilashuolto Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Todistukset Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana 12

3 1 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto -ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa valmistavan opetuksen opiskelijat ovat vähintään 16 vuotta täyttäneitä. Usein alle 20-vuotiaiden tarpeet ovat kuitenkin erilaiset kuin aikuisten, mahdollisesti kotimaassaan koulutettujen ja jo työelämässä mukana olleiden. Opiskelijaryhmät muodostetaan opiskelijoiden erilaisten edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. Valmistavaa opetusta voidaan tarjota Keravan lukiossa ja aikuislukiossa nuorille ja aikuisille maahanmuuttajille eritasoisissa ryhmissä. Hyvät opiskeluvalmiudet omaavat saavat valmistavaa opetusta kotoutumiskoulutuksen ensimmäisen vuoden ryhmässä. Tässä ryhmässä suomi toisena kielenä kurssit ovat koulukohtaisia valinnaisia peruskoulun s2-kursseja, jotka tähtäävät peruskielitaitoon ja joihin kuuluu etenevien kurssien lisäksi yhteiskuntaan integroivia sekä puhe- ja kirjoitustaitoa harjoittavia kursseja. Ne nuoret ja aikuiset, joiden koulupohja ja taidot ovat heikkoja voivat parantaa opiskeluvalmiuksiaan omassa ryhmässään ennen perusopetuksen ensimmäisen vuoden ryhmään siirtymistä. Opiskelija voidaan hänen taitojensa riittäessä siirtää myös lukuvuoden aikana opiskelemaan kokonaan vaativammille kursseille. Lähtötasonsa mukaan erilaisiin ryhmiin sijoitettuja valmistavassa opetuksessa olevia opiskelijoita voidaan integroida myös muiden ryhmien kursseille. Kaikki valmistavassa opetuksessa olevat voivat osallistua omien kykyjensä mukaan koulukohtaisille valinnaisille s2-kursseille. Myös muiden perusopetuksen oppiaineiden 0-kurssit ja ns. linkki-

4 2 kurssit (bi5, ge5, fy4, ke4, hi4, yh4) ovat mahdollisia. Linkkikursseilla perehdytään oppiaineen suomenkieliseen sanastoon ja perusasioihin. Valmistavassa opetuksessa olevia voidaan myös joissakin tapauksissa integroida suomenkielisille aikuisten perusopetuksen kursseille (esim. taito- tai taideaineisiin). Useimmiten se ei kuitenkaan heikon kielitaidon vuoksi ole perusteltua. Aikuisia opiskelijoita voidaan jo valmistavan opetuksen vaiheessa alkaa vähitellen integroida työelämään esimerkiksi järjestämällä tutustumiskäyntejä tai lyhyitä tutustumisjaksoja työpaikkoihin. 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla: opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus yhteistyö perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilaan arviointi ja todistukset 3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuk-

5 3 sessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Aikuisille järjestettävässä valmistavassa opetuksessa keskeistä on suomen kielen alkeiden oppiminen ja opiskelussa tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Tärkeää on myös suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen tarvittavien perustaitojen ja -tietojen oppiminen. Kaikessa opetuksessa otetaan huomioon nuoren ja aikuisen ihmisen tarpeet ja näkökulma. Opiskelijoille opetetaan myös eri oppiaineiden alkeita aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Sisällöt löytyvät esimerkiksi matematiikassa paljolti perusopetuksen alimpien luokkien oppisisällöistä. Koska opiskelija ei osaa valmistavaan opetukseen tullessaan ollenkaan suomea, on yhteiskuntaan integroivan opetuksen ja eri aineiden oppisisältöjen välittäminen suomen kielellä lähes mahdotonta. Siksi opiskelijoille annetaan mahdollisuuksien mukaan heidän omalla äidinkielellään tuettua opetusta. Tämä toteutetaan esimerkiksi antamalla opiskelijoille viikoittain 1-2 tuntia äidinkielistä tukiopetusta, jossa käydään läpi keskeisiä asioita ja avataan suomenkielisiä käsitteitä. Tällöin aineen varsinainen opettaja ja äidinkielinen opettaja tekevät tiivistä yhteistyötä ja suunnittelevat opetusta yhdessä. Äidinkielistä tukea voidaan järjestää myös käyttämällä oppitunneilla opiskelijoiden äidinkieltä osaavia avustajia. 3.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Lapsilla ja nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.

6 4 Valmistavan opetuksen opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito voi olla puutteellinen, koska monilla on vähäinen koulupohja. Siksi kunkin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa on hänelle tarpeellinen määrä luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun ja vahvistamiseen tähtääviä oppitunteja. Luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden valmistavassa opetuksessa on tavoitteena, että nämä pystyisivät viimeistään vuoden opiskelun jälkeen opiskelemaan täysipainoisesti muiden opiskelijoiden kanssa perusopetuksen ensimmäisillä valmistavilla kursseilla. Näille kursseille kukin opiskelija osallistuu sitten, kun hänen taitonsa ovat riittävät. Nopeasti edistyviä voidaan integroida näille kursseille jo valmistavan opetuksen aikana. 3.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite) taso A1.3 A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä - opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaalle laaditussa omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä opetus painottuu valmistavassa opetuksessa sujuvan luku- ja kirjoitustaidon hankkimiseen sekä puhumisen alkeiden opetteluun. Opiskelussa keskitytään suomen kielen puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa tarvittaviin perusasioihin. Näitä ovat muun muassa ääntäminen ja siihen liittyvä keskeisten äännepiirteiden kuuleminen (pitkät ja lyhyet vokaalit, yksinäis- ja kaksoiskonsonantit sekä diftongit), aakkoset, lukusanat. Tärkeää on kirjain-äännevastaavuuden ymmärtäminen. Sanaston opiskelussa keskitytään perussanastoon ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavaan sanastoon opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan suomen kielen sanojen ja lyhyiden lauseiden lukemista ja kirjoittamista sekä helppojen tekstien ymmärtämistä. Opiskelijoita opetetaan myös kiinnittämään huomiota tekstiympäristöön eli kaikkiin niihin suomenkelisiin

7 5 teksteihin, joita hän joka päivä kohtaa, ja häntä autetaan opiskelemaan niiden ymmärtämistä. Perusopetuksen ensimmäisten koulukohtaisten valinnaisten kurssien oppisisältöjä voidaan käydä läpi tarpeeksi hitaasti edeten opiskelijan taitojen kannalta mielekkäissä pienryhmissä. Edistyneemmät valmistavan opetuksen opiskelijat voivat osallistua muiden opiskelijoiden kanssa vastaaville nopeammin eteneville kursseille. Tavoitetaso valmistavan opetuksen loppuessa on yleiseurooppalaisen viitekehyksen mukainen taso A1.3. Oppilaan oma äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 5). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa. Niille opiskelijoille, joille löytyy oman äidinkielen opettaja, pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan oman äidinkielen opetusta 1-2 tuntia viikossa. Erityisen tärkeää tämä on luku- ja kirjoitustaidottomille ja muille vähän koulua käyneille. Muut kielet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana. Opiskelijan on mahdollista osallistua englannin kielen alkeisiin valmentavalle 0- kurssille silloin, kun koulussa on sellainen tarjolla ja mikäli se on hänen omien kielellisten valmiuksiensa ja opiskelumotivaationsa kannalta järkevää.

8 6 3.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Opiskelijalle annetaan muiden oppiaineiden opiskeluun äidinkielistä tukea luvussa 3.1. (Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa) kuvaillulla tavalla. MATEMATIIKKA Matematiikassa keskitytään matemaattisen ajattelun alkeiden opettelemiseen ja vahvistamiseen. Lähtökohtana ovat peruskoulun alimpien luokkien oppimäärän asiat sovellettuna aikuisten elämää varten. Opetuksen sisältöjä ovat muun muassa: mittasuhteiden ymmärtäminen kello, kalenteri, aikataulut kaupassa tarvittavat taidot: rahan ja hintojen ymmärtäminen arjessa tarvittavat mittaustaidot (esim. lääkkeen tai pesuaineen annostelu tai käsitöissä ja kodin korjaustöissä tarvittava mittaaminen peruslaskutoimitukset

9 7 Opiskelija voi suorittaa myös aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia matematiikan kursseja, mikäli hänen matemaattiset valmiutensa jo valmistavan opetuksen aikana siihen riittävät. TIETOTEKNIIKKA Valmistavan opetuksen tietotekniikan tavoitteet ja sisällöt ovat pitkälti tieto- ja viestintätekniikan perusopetuksen 0-kurssin mukaiset: tietotekniikan termistö, laitteen peruskäyttö sekä Internetin ja sähköpostin perusteet. Tietotekniikan ja suomen kielen oppimista yhdistetään muun muassa kirjoittamalla puhtaaksi hyvin lyhyitä omia tekstejä ja pelaamalla helppoja suomenkielisiä pelejä. Tehdään myös verkosta löytyviä suomen kielen oppimiseen tarkoitettuja harjoituksia. Tietotekniikan opetusta tarvitaan myös, jotta opiskelija pystyisi etsimään Internetistä tietoa tarvitsemistaan palveluista ja myöhemmin myös hoitamaan asioita verkossa. SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA ELÄMINEN JA ARJEN TAIDOT Opiskelijalle annetaan perustietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Opetus on mahdollisimman käytännönläheistä. Opetukseen sisältyy paljon tutustumiskäyntejä ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisen harjoittelua. Tutustumiskäynteihin liittyy asiaa pohjustavia ja jälkikäteen selvittäviä tehtäviä. Valmistavassa opinnoissa perehdytään ainakin seuraaviin osa-alueisiin perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja palveluista asioiminen eri viranomaisten kanssa (Kela, työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, poliisi) joukkoliikenteen käyttäminen asuminen kirjastot ja muut kulttuuripalvelut liikuntapalvelut terveydenhoitopalvelut ja terveyskasvatus jokapäiväisten asioiden hoito (esim. laskunmaksu, posti, kaupassa käynti, siivous) siinä määrin kuin opiskelijalla on puutteita näissä taidoissa Eri osa-alueita opiskellaan paitsi omina opintokokonaisuuksinaan myös läpäisyperiaatteilla muiden oppiaineiden yhteydessä. Erityisesti suomi toisena kielenä -oppiaineessa on paljon yhteiskuntaan integroivia ja käytännön kielitaitoon tähtääviä kurssisisältöjä.

10 8 4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opintoohjelmaan kirjataan: oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Opetussuunnitelman perusteissa mainittua oppilaan omaa opinto-ohjelmaa kutsutaan aikuisille järjestettävässä valmistavassa opetuksessa henkilökohtaiseksi opiskelusuunnitelmaksi. Kunkin opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan valmistavan opetuksen alkuvaiheessa. Opintojen ensimmäiset päivät tai viikot käytetään opiskelijoiden tarpeiden ja lähtötason kartoittamiseen sekä opiskelijoiden ryhmäyttämiseen ja perusopiskeluvalmiuksien parantamiseen ja motivaation vahvistamiseen. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat laaditaan tänä aikana. Opiskelijoiden lähtötaso selvitetään havainnoimalla ja arvioimalla heidän opiskeluvalmiuksiaan sekä tietojaan ja taitojaan kirjoittamisessa, lukemisessa tietotekniikassa ja englannissa. Lähtötason arvioinnissa käytetään myös hyväksi aikaisemmista opinnoista saatuja todistuksia mikäli mahdollista. Opiskelusuunnitelmien laatimisesta ja siihen liittyvästä lähtötason testaamisesta vastaa opinto-ohjaa tiiviissä yhteistyössä ryhmänohjaajien ja eri aineiden opettajien kanssa. Varsinainen ainekohtainen testaaminen on aineenopettajien vastuulla. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitut asiat. Opiskelusuunnitelmaan voidaan valmistavan opetuksen aikana tehdä muutoksia opiskelijan edistymisen ja tarpeiden mukaan. 5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa op-

11 9 pilaille annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. 5.1 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatkoopintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin ollaan yhteydessä tiiviisti. Huoltajien yhteystiedot kirjataan jo nuoren ilmoittautuessa valmistavaan opetukseen, ja heihin otetaan yhteyttä aktiivisesti. Opiskelun alkuvaiheessa järjestetään koululle vanhempainiltatyyppinen yhteinen tapaaminen, jossa huoltajille annetaan tarvittavaa tietoa koulutuksesta. Tarvittaessa tilaisuudessa käytetään tulkkia. Täysi-ikäisten opiskelijoiden perheenjäseniä voidaan kutsua koululle tapaamisiin yhdessä opiskelijan kanssa, mikäli opiskelija itse haluaa. Perheenjäsen voi olla opiskelijan suostumuksella mukana esimerkiksi keskusteltaessa aikuisen opiskelijan opinnoista opinto-ohjaajan kanssa. 5.2 Oppilashuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

12 10 Alaikäisillä opiskelijoilla on oikeus käyttää kouluterveydenhoitajan palveluita. Aikuiset opiskelijat käyttävät pääsääntöisesti oman kuntansa normaaleja terveys- ja sosiaalipalveluja. Keravan lukion ja aikuislukion perusopetuksen opiskelijahuoltoryhmä huolehtii myös valmistavan opetuksen nuorten opiskelijoiden opiskelijahuollosta. Ryhmään kuuluu apulaisrehtori, terveydenhoitaja, oppilaitospsykologi, opinto-ohjaaja sekä ryhmänohjaaja. Tavoitteena on varhaisen puuttumisen periaate ja asia tuodaan opiskelijahuoltoryhmään vasta, kun ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja eivät ole onnistuneet ongelmaa yhdessä opiskelijan kanssa ratkaisemaan. Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään tulkkaus hänen asioidessaan opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. 5.3 Oppilaanohjaus Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei käytetä termiä oppilaanohjaus vaan opinto-ohjaus. Opinto-ohjausta antavat sekä opinto-ohjaaja että kaikki opettajat omien oppiaineidensa yhteydessä. Opinto-ohjausta annetaan erityisillä opinto-ohjaustunneilla, tarvittaessa pienryhmäohjauksena. Kaikki opiskelijat saavat opinto-ohjaajalta myös yksilöohjausta. Opinto-ohjaukseen kuuluu opiskelutaitojen opetus, joka voi alkaa opiskelijan lähtötasosta riippuen jopa aivan perusasioista kuten kynän ja muiden välineiden käytöstä ja motoriikan parantamisesta. Muita sisältöjä ovat muun muassa lukujärjestyksen ja muiden suunnitelmien ja aikataulujen ymmärtäminen, erilaisiin tehtävä- ja harjoitustyyppeihin tutustuttaminen, läksyjen lukuun ja muihin suomalaisen koulun käytänteisiin ohjaaminen.

13 11 Opinto-ohjauksen keskeinen osa-alue on suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ammatteihin ja työelämään perehdyttäminen. Opiskelijoita ohjataan tutustumaan erilaisiin jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja miettimään jo alustavasti omaa suuntautumistaan työelämässä. Aikuisten ja nuorten valmistavan opetuksen aikana voidaan aloittaa vähittäinen integroiminen työelämään. Integrointi on alussa pienimuotoista, esim. tutustumiskäyntejä työpaikoille. Joidenkin opiskelijoiden opinto-ohjelmaan voidaan liittää myös peruskoulun työelämään tutustumisjaksojen (TET:n) tyyppisiä muutamien päivien tai viikkojen mittaisia jaksoja työpaikoilla. Työelämään liittyvästä opinto-ohjauksesta vastaa pääasiassa opinto-ohjaaja. 6. Oppilaan arviointi Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. (liite). Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Kaikki opettajat arvioivat opiskelijoita jatkuvasti omilla tunneillaan. Jatkuvan arvioinnin avulla seurataan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja päivitetään suunnitelmaa tarvittaessa. Opiskelijan opiskelusuunnitelmaan kuuluvista perusopetuksen valinnaisista kursseista ei anneta arvosanaa vaan suoritusmerkintä. Etenemistä voidaan kuitenkin seurata muun arvioinnin lisäksi valinnaisillakin kursseilla myös testien avulla. 7. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Valmistavaan opetukseen osallistunut saa osallistumistodistuksen, jossa mainitaan hänen opiskelemansa oppiaineet ja opintokokonaisuudet tuntimäärineen.

14 12 Todistukseen voidaan kirjata tarvittaessa suositus opiskelijalle sopivien jatko-opintojen tasosta. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetuista oppiaineiden oppimääristä ja niiden osista annetaan aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 luvun mukainen todistus. 8. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa selvitetään eri tavoin, vastaavatko oppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 lukuun 8.3. Todistukset kohtaan Muut todistukset. Jos opiskelija osallistuu aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisille kursseille ja suorittaa ne hyväksyttävästi, hän saa niistä kurssisuorituksen. Näin hän voi suorittaa jo valmistavan opetuksen aikana aikuisten perusopetuksen oppimäärään sisältyviä opintoja. Pyytäessään hän saa todistukseksi suorituksistaan todistuksen suoritetuista opinnoista. Opiskelija voi suorittaa oppiaineen oppimäärän tai sen osan voi myös erityisessä tutkinnossa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.