Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoito

Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoito Henkilöstökoulutus Syksy 2015 Eeva Nykänen Riikka Manninen Eeva-Maija Mäki-Maunus Marja Uutela Timo Valkonen

Tavoitteena on ravitsemushoidon koko ketjun toteutuminen: maistuva ruoka ja tyytyväinen asiakas Ennaltaehkäisy on tehokkainta vajaaravitsemuksen hoitoa

Käsiteltävät asiat: 1. Keskeistä ravitsemushoito -suosituksista 2. Vajaaravitsemus 3. Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen 4. Mistä paino kertoo? 5. Vajaaravitsemusriskin seulonta: MNA 6. Ravintoaineiden tarpeen määrittäminen 7. Ravitsemushoito ja ruokailun tehostaminen 8. Kliiniset ravintovalmisteet

1. Keskeistä ravitsemushoito- suosituksista

Ravitsemushoito suosituksissa RAVITSEMUSHOITO Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin RAVITSEMUS- SUOSITUKSET IKÄÄNTYNEILLE: Huomioi ikääntyneiden eri ryhmät: hyväkuntoisista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin Molemmat löytyvät: www.vrn.fi

Keskeistä uutta suosituksista Kaikkien potilaiden ja asukkaiden vajaaravitsemusriski seulotaan heti hoidon alussa Seulonnan tulos kirjataan sovittuun paikkaan Tulos johtaa tarvittaviin toimenpiteisiin

Ikääntyneiden ravitsemussuositusten keskeiset asiat 1. Yksilölliset tarpeet huomioidaan hoidossa Ravitsemushoito perustuu ravitsemustilan arviointiin 2. Varmistetaan henkilökunnan osaaminen 3. Huomataan muutokset asukkaiden ravitsemustilassa Ruokailua ja painoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti 4. Toteutetaan tehostettua ravitsemushoitoa tarvittaessa 5. Varmistetaan hyvät, toimivat käytännöt 6. D vitamiinilisä (20 µg) yli 75 vuotiaille läpi vuoden

Ravitsemushoito edellyttää: 1. Vastuiden määrittelyä: kuka tekee ja mitä? 2. Sujuvaa yhteistyötä eri tahojen kanssa työryhmä, tiimi, säännölliset osastotunnit, yhteydenpito.. 3. Saumatonta tiedonsiirtoa eri toimijoiden kesken 4. Laadun arviointia

Yhteiset tavoitteet - Asukkaan hyvinvointi - Vajaaravitsemuksen vaaran huomaaminen ja tilanteeseen reagoiminen ennen kuin ravitsemusongelmia kehittyy - Työntekijä on asukkaiden ääni ja puolestapuhuja: Ravitsemuksesta huolehtiminen kuuluu työntekijälle, jos asukas ei siihen itse pysty

Ravitsemushoito edellyttää hyviä käytäntöjä, joista on sovittu Käytäntöjä etsitään, luodaan, kopioidaan, sovelletaan ja kerrotaan eteenpäin Hyviä käytäntöjä voi löytyä viereiseltä osastolta, läheisestä palvelutalosta tai naapurikunnasta! Vinkki: Ravitsemushoito -suositus Esimerkki hyvästä ravitsemushoidon käytännöstä työpaikallasi:

Ravitsemushoidon kehittäminen edellyttää: nykyisten käytäntöjen selvittämistä Onko toimivia vaakoja, kuinka usein painoa seurataan? Onko yöllinen paasto liian pitkä: iltapala liian varhain? Onko päiväkahvit siirretty lounaan yhteyteen tai jätetty pois? Havainnoidaanko ruokailua (syömätön ruoka, juominen) Tarjotaanko leipää pääaterioilla, soseutettu leipä? Käytetäänkö salaatinkastiketta / öljylisää Rikastetaanko rakennemuunnettua ruokaa Onko kaikille sama ruokajuoma vaikka eri energiantarve Annetaanko D vitamiinivalmistetta Tiedotetaanko lähestyvästä ruokailusta Jäähtyykö annosteltu ruoka lautasella Ovatko annokset oikean kokoisia (kauhan valinta) Vastaako ruokalista ja reseptiikka ikääntyneiden tarpeita Yöpaloja tarjotaan aktiivisesti Smoothiet ja voimajuomat välipalalla

Suurista linjoista ja niitä toteuttavista hyvistä käytännöistä sopiminen on tärkeää! Meillä on sovittu, että uuden asukkaan tullessa paino punnitaan kaikille asukkaille tässä tilanteessa arvioidaan ja kysytään tällä lomakkeella suunnitelman toteutumista tarkistetaan viikoittain, arvioidaan hoidon tuloksia (paino, ruokahalu, virkeys, suolen toiminta

Miksi vajaaravitsemusriski kasvaa ikääntyessä?

Vanhenemiseen liittyvät fysiologiset muutokset altistavat jo itsessään vajaaravitsemukselle, elimistön pelivara kriisitilanteissa on pienempi Ikääntyneellä proteiinin tarve on aikuisväestöä merkittävästi suurempi Sairastuessa hyväkuntoisesta ikääntyneestä kehittyy nopeasti vajaaravitsemuksen riskipotilas

Ikääntyneiden ravitsemusongelmat ovat yksipuolinen tai riittämätön ruokailu Ravitsemustilan heikkenemiselle altistavat mm: Monilääkitys (9 lääkettä tai enemmän) Muistisairaus tai dementia Toiminnanvaje vähintään yhdessä päivittäisessä toiminnossa Päivittäiset kivut Jokin aistivaje Merkitsevä masennusoireilu

Miksi vajaaravitsemuksen tunnistaminen on tärkeää

Hyvän ravitsemuksen merkitys Parantaa potilaan elämänlaatua: jaksaminen, mieliala, toimintakyky Ylläpitää toimintakykyä ja omatoimisuutta Tukee sairauksista toipumista ja kuntoutumista Tukee immuunipuolustusta Vähentää vaativan hoidon tarvetta Hoidettavuus vähenee Terveydenhuollon kustannuksia säästyy

Vajaaravitsemus vaikuttaa osaltaan siihen, että: Haavojen paraneminen vaikeutuu Painehaavojen riski lisääntyy Kaatumisalttius lisääntyy Infektioiden vastustuskyky alentuu Lihasmassa pienenee, johtaen mm. toimintakyvyn alenemiseen pneumoniariskin kohoamiseen (hengitysfunktio laskee) Hoidoista ja toimenpiteistä toipuminen vaikeutuu Munuaisten toiminnan häiriöt lisääntyvät Aivojen toiminnan häiriöt lisääntyvät Lämmönsäätelyn ongelmat lisääntyvät Lääkityksen vaikutukset muuttuvat Mieliala laskee

Potilaiden vajaaravitsemusriskiä lisäävät myös seuraavat - Henkilökunta ei tunnista vajaaravittua potilasta - Vajaaravitsemuksen seulonta ei ole systemaattista - Ravitsemushoidon vastuunjako on epäselvä - Painon ja pituuden mittauksia ei tehdä - Potilaan syömän ruuan määrää ei arvioida - Potilaan syömä ruoka ei riitä kattamaan tarpeita - Syömisen avustamiseen ei ole tarpeeksi henkilökuntaa - Ravitsemuksen merkitystä sairauden hoidossa ei pidetä tärkeänä Kubrack & Jensen 2007

Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus

Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus Mitä voimakkaamman tulehdustilan sairaus aiheuttaa, sitä suurempi on vajaaravitsemuksen vaara (Orell-Kotikangas ym. 2014) Käytännössä sairauteen liittyvä vajaaravitsemus jää usein toteamatta ja hoitamatta Yli 65-vuotiaat 5 10 % Pitkäaikaishoidossa jopa 85 % Avoterveydenhuollon potilaat n. 15 % Sairaalapotilaat 25-65 % Ahmed & Haboubi, 2010, Lean & Wiseman, 2008

Mikä aiheuttaa vajaaravitsemusta sairauden aikana? Sairaus tai sen hoito voivat: lisätä energian tarvetta (laaja kudostuho, aineenvaihdunnan kiihtyminen, sydämen vajaatoiminta) vähentää syödyn ruoan määrää (esim. heikentämällä ruokahalua) vähentää ravintoaineiden imeytymistä tai aiheuttaa imeytymishäiriöitä.

Esimerkkejä sairauksista, joihin liittyy vajaravitsemusriski Leikkauspotilaat Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat Syöpäpotilaat Neurologiset sairaudet Ruoansulatuskanavan toimintaan vaikuttavat sairaudet

3. Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemustilan arvioiminen

Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja ravitsemustilan arvioiminen Vajaaravitsemuksen riskin seulontamenetelmät: MNA (yli 65 vuotiaat), MUST (terveyskeskus) NRS2002 (sairaala) Paino, pituus, BMI (kg/m²) Painohistoria (tahaton laihtuminen) Arvio potilaan syömistä ruokamääristä / muutoksesta viimeaikaisessa ruokailussa Ravitsemustilasta ja sen muutoksista kertoo myös: Painonkehitys hoidon aikana Laboratoriokokeet Potilaan ulkoinen olemus Vajaaravitsemuksen tunnistaminen on vaikeaa: ¾ aliravitsemustapauksista jää tunnistamatta (M Suominen, 2007)

Mistä tunnistaa lisääntyneen vajaa- /virheravitsemusriskin? Painonlasku Hauraus, matala BMI (kg/m²) Vaikea perussairaus / useat samanaikaiset sairaudet Pitkäaikaissairauden paheneminen Ongelmia missä tahansa RS kanavan alueella Muutokset lähipiirissä Heikentynyt ruokahalu Purenta-/ nielemisongelmat Yksipuolinen ruokailu Avun tarve ruokailussa, syömisvaikeudet Nestevajaus Muistisairaus

Vajaaravitsemusta voi epäillä jos Silmämääräisesti arvioituna lihaksiston massa on pieni ja lihasvoima alentunut. Voidaan tarkentaa esim. Mittaamalla olkavarren / reiden ympärysmitta Kuvan potilaan olkavarren ympärysmitta on 21cm Kuva potilaan, omaisen ja hoitavan lääkärin luvalla

Kuvan potilaan P-Alb 21g/l ja Prealb 0,14 g/l Kuvat potilaan, omaisen ja hoitavan lääkärin luvalla

4. Mistä paino kertoo

Paino ja sen muutos on tärkein ravitsemustilan mittari Mittaa paino: 1 x kk kotona, kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoidossa Mittaa paino: 1 x vko akuutisti sairas ikääntynyt aina jos todettu vajaaravitsemusriski osastopotilas (Ravitsemussuositukset ikääntyneille)

Paino on hyvä hoidon onnistumisen mittari

Mikä on sopiva paino ja painoindeksi? Pieni ylipaino on ikääntyneen normaalipaino Lievästi ylipainoiset edustavat kaikkein terveintä osaa vanhusväestöstä Ikääntyneenä on parempi olla hyväkuntoinen ja ylipainoinen kuin huonokuntoinen ja hoikka Sopiva painoindeksi ikääntyneille on 24-29 kg / m x m

Ikääntyneille sopiva painoindeksi on 24-29 kg/m² Maija: 165 cm, 80 kg, BMI = 29 Ei tarvetta laihduttaa, säilytä nykypaino, huolehdi riittävästä ja monipuolisesta ruokailusta ja lihaskunnosta liikkumalla Liisa: 165 cm, 56 kg, BMI = 20 on ollut koko aikuisen ikänsä hoikka. Painoa on syytä seurata säännöllisesti, koska parin kilon painonlaskua ei pysty huomaamaan silmämääräisesti.

Painoindeksi, BMI P IT UUS (cm) 200 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 26 27 27 28 28 29 29 30 30 31 31 32 32 33 33 34 34 35 35 36 36 37 37 38 198 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 23 24 24 25 26 26 27 27 28 28 29 29 30 30 31 31 32 32 33 33 34 34 35 35 36 36 37 37 38 38 196 10 11 11 12 12 13 14 14 15 15 16 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 23 24 24 25 26 26 27 27 28 28 29 29 30 30 31 31 32 32 33 33 34 34 35 35 36 36 37 37 38 39 39 194 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 23 24 24 25 26 26 27 27 28 28 29 29 30 30 31 31 32 32 33 33 34 35 35 36 36 37 37 38 38 39 39 40 192 11 11 12 12 13 14 14 15 15 16 16 17 17 18 18 19 20 20 21 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 27 27 28 28 29 29 30 30 31 31 32 33 33 34 34 35 35 36 36 37 37 38 39 39 40 40 41 190 11 12 12 13 13 14 14 15 16 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 27 27 28 28 29 29 30 30 31 32 32 33 33 34 34 35 35 36 37 37 38 38 39 39 40 41 42 42 188 11 12 12 13 14 14 15 15 16 16 17 18 18 19 19 20 20 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 27 27 28 28 29 29 30 31 31 32 32 33 33 34 35 35 36 36 37 37 38 38 39 40 40 41 41 42 42 186 12 12 13 13 14 14 15 16 16 17 17 18 18 19 20 20 21 21 22 23 23 24 24 25 25 26 27 27 28 28 29 29 30 31 31 32 32 33 34 34 35 35 36 36 37 38 38 39 39 40 40 41 42 42 43 43 184 12 12 13 14 14 15 15 16 17 17 18 18 19 19 20 21 21 22 22 23 24 24 25 25 26 27 27 28 28 29 30 30 31 31 32 32 33 34 34 35 35 36 37 37 38 38 39 40 40 41 41 42 43 43 44 44 182 12 13 13 14 14 15 16 16 17 18 18 19 19 20 21 21 22 22 23 24 24 25 25 26 27 27 28 28 29 30 30 31 31 32 33 33 34 34 35 36 36 37 37 38 39 39 40 40 41 42 42 43 43 44 45 45 180 12 13 14 14 15 15 16 17 17 18 19 19 20 20 21 22 22 23 23 24 25 25 26 27 27 28 28 29 30 30 31 31 32 33 33 34 35 35 36 36 37 38 38 39 40 40 41 41 42 43 43 44 44 45 46 46 178 13 13 14 15 15 16 16 17 18 18 19 20 20 21 21 22 23 23 24 25 25 26 27 27 28 28 29 30 30 31 32 32 33 33 34 35 35 36 37 37 38 39 39 40 40 41 42 42 43 44 44 45 45 46 47 47 176 13 14 14 15 15 16 17 17 18 19 19 20 21 21 22 23 23 24 25 25 26 26 27 28 28 29 30 30 31 32 32 33 34 34 35 36 36 37 37 38 39 39 40 41 41 42 43 43 44 45 45 46 46 47 48 48 174 13 14 15 15 16 17 17 18 18 19 20 20 21 22 22 23 24 24 25 26 26 27 28 28 29 30 30 31 32 32 33 34 34 35 36 36 37 38 38 39 40 40 41 42 42 43 44 44 45 46 46 47 48 48 49 50 172 14 14 15 16 16 17 18 18 19 20 20 21 22 22 23 24 24 25 26 26 27 28 28 29 30 30 31 32 32 33 34 34 35 36 37 37 38 39 39 40 41 41 42 43 43 44 45 45 46 47 47 48 49 49 50 51 170 14 15 15 16 17 17 18 19 19 20 21 21 22 23 24 24 25 26 26 27 28 28 29 30 30 31 32 33 33 34 35 35 36 37 37 38 39 39 40 41 42 42 43 44 44 45 46 46 47 48 48 49 50 51 51 52 168 14 15 16 16 17 18 18 19 20 21 21 22 23 23 24 25 26 26 27 28 28 29 30 30 31 32 33 33 34 35 35 36 37 38 38 39 40 40 41 42 43 43 44 45 45 46 47 47 48 49 50 50 51 52 52 53 166 15 15 16 17 17 18 19 20 20 21 22 22 23 24 25 25 26 27 28 28 29 30 30 31 32 33 33 34 35 36 36 37 38 38 39 40 41 41 42 43 44 44 45 46 46 47 48 49 49 50 51 52 52 53 54 54 164 15 16 16 17 18 19 19 20 21 22 22 23 24 25 25 26 27 28 28 29 30 30 31 32 33 33 34 35 36 36 37 38 39 39 40 41 42 42 43 44 45 45 46 47 48 48 49 50 51 51 52 53 54 54 55 56 162 15 16 17 18 18 19 20 21 21 22 23 24 24 25 26 27 27 28 29 30 30 31 32 33 34 34 35 36 37 37 38 39 40 40 41 42 43 43 44 45 46 46 47 48 49 50 50 51 52 53 53 54 55 56 56 57 160 16 16 17 18 19 20 20 21 22 23 23 24 25 26 27 27 28 29 30 30 31 32 33 34 34 35 36 37 38 38 39 40 41 41 42 43 44 45 45 46 47 48 48 49 50 51 52 52 53 54 55 55 56 57 58 59 158 16 17 18 18 19 20 21 22 22 23 24 25 26 26 27 28 29 30 30 31 32 33 34 34 35 36 37 38 38 39 40 41 42 42 43 44 45 46 46 47 48 49 50 50 51 52 53 54 54 55 56 57 58 58 59 60 156 16 17 18 19 20 21 21 22 23 24 25 25 26 27 28 29 30 30 31 32 33 34 35 35 36 37 38 39 39 40 41 42 43 44 44 45 46 47 48 48 49 50 51 52 53 53 54 55 56 57 58 58 59 60 61 62 154 17 18 19 19 20 21 22 23 24 24 25 26 27 28 29 30 30 31 32 33 34 35 35 36 37 38 39 40 40 41 42 43 44 45 46 46 47 48 49 50 51 51 52 53 54 55 56 57 57 58 59 60 61 62 62 63 152 17 18 19 20 21 22 23 23 24 25 26 27 28 29 29 30 31 32 33 34 35 35 36 37 38 39 40 41 42 42 43 44 45 46 47 48 48 49 50 51 52 53 54 55 55 56 57 58 59 60 61 61 62 63 64 65 150 18 19 20 20 21 22 23 24 25 26 27 28 28 29 30 31 32 33 34 35 36 36 37 38 39 40 41 42 43 44 44 45 46 47 48 49 50 51 52 52 53 54 55 56 57 58 59 60 60 61 62 63 64 65 66 67 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 100 102 104 106 108 110 112 114 116 118 120 122 124 126 128 130 132 134 136 138 140 142 144 146 148 150

BMI:n tulkinta Aikuinen <16 Vaikea alipaino < 20 Alipaino 20-24,9 Normaalipaino 25-29,9 Lievä lihavuus 30-34,9 Merkittävä lihavuus 35-39,9 Vaikea lihavuus > 40 Sairaalloinen lihavuus Ikääntyneet (yli 70 v) <22 Alipaino 22-23,9 Lievästi alentunut paino 24-29 Normaalipaino >29 Liikapaino Ravitsemushoito 2010

5. Vajaaravitsemuksen riskin seulonta MNA

Vajaaravitsemuksen riskin seulonta Vajaaravitsemuksen riski tulee kartoittaa viimeistään toisena hoitopäivänä Seulontamenetelmänä MNA (yli 65 vuotiaat) Hyvä seulontamenetelmä tunnistaa vajaaravitsemuksen riskin luotettavasti

MNA Tehdään potilaan tullessa asukkaaksi ja aina kun: tahatonta painonlaskua energian tarve lisääntynyt vaikeuksia ruokailussa kuntoutustilanteissa: esim. lonkkaleikkauksen jälkeinen tilanne, neurologiset potilaat Tavoite: ravitsemustilan parantaminen tai sen ylläpito

MNA Seulontaosa / Lyhyt MNA / osa 1: ali- ja virheravitsemusriskin tunnistamiseen Arviointiosa, osa 2: Ravitsemustilan arviointi Ravitsemustilaa heikentävien tekijöiden löytäminen ja toiminnan kohdistaminen niihin

MNA, Menetelmä yli 65 vuotiaan ravitsemustilan arvioimiseen Seulonta = Lyhyt MNA, löytää jo karkeasti riskihenkilön Arviointi, antaa tietoa mm ruokailusta, ohjausta ja toimenpiteitä varten

Antropometriset mittaukset Pituus tulee mitata pituuden arvioiminen polvi-kantapäämitan avulla, jos seisominen ei ole mahdollista Paino punnitaan jokaisessa työyksikössä pitää olla luotettava, kalibroitu vaaka Painoindeksi (BMI) lasketaan tai katsotaan taulukosta Pohkeen ympärysmitta (mittanauha) Olkavarren keskikohdan ympärysmitta (mittanauha)

Laihtuminen edeltäneen 3 kk aikana Tärkeä tieto! usein painonpudotus kertoo vajaaravitsemuksen riskistä enemmän kuin pelkkä tämänhetkinen paino Etsi tietoa edellisten hoitojaksojen kirjauksista, kysy potilaalta ja omaisilta Painonmuutoksia arvioitaessa on otettava huomioon turvotukset sekä vatsaontelossa tai keuhkoissa oleva neste

Muutokset ruokailussa edeltäneen 3 kk aikana Syöminen ja ruokahalu - kysytään Ruokailua - arvioidaan Silmämääräisesti Tarvittaessa käytetään ruuankäytön seurantalomaketta Ruuankäytön seuranta on oleellinen osa potilaan hoitoa

Elsa esimerkki 75 v, asuu kotona kotihoidon turvin Liikkuu sisätiloissa, ei juuri ulkona Muistipulmia

1 1 Seulontapisteet ja tulos: 7, jatka testi loppuun asti Arviointipisteet: 12 Kokonaispisteet: 19 Arvio ravitsemustilasta: Riski virheravitsemukselle kasvanut 1 1 2 1 1 7 1 0 1 1 1 1 2 2 1 1 0 12 19

6. Ravintoaineiden tarpeen määrittäminen Energia, proteiini, neste

Energian tarpeeseen vaikuttavat: - Kehon paino - lihasmassa, sukupuoli - Perusenergiankulutus (PAV) - Lisäävät: kuume, infektiot, leikkaukset, palovammat, hoidot (10-30%) - Ikä laskee perusenergiankulutusta Fyysinen aktiivisuus Yksilöllisyys

Energian tarve, kcal / paino (kg)* työikäiset yli 70 vuotiaat Perusenergiankulutus (PAV) 20 kcal/kg* 20 kcal/kg* Lihavat 25 kcal/kg* Vuodepotilaat / 30 kcal/kg* 26 kcal/kg* Vähän liikkuvat normaalipainoiset Liikkeellä olevat 30 kcal/kg* Alipainoiset / toipilaat 35 kcal/kg* 36 kcal/kg* * Paino = tavoitepaino (BMI 22-23 kg/m 2 ) Energiansaannin riittävyyden yksinkertaisin seurantamenetelmä on säännöllinen painon seuranta.

Perusruokavalion energiatasot, proteiinimäärät ja soveltuvuus eri potilasryhmille Energiataso Proteiini Soveltuvuus 1400 kcal n. 60 g Iäkkäät tai pienikokoiset naiset, joilla hyvä ravitsemustila eikä akuuttia sairautta 1800 kcal n. 70 g Perusenergiataso, sopii useimmille sairaalapotilaille Naispotilaat ja iäkkäät 2200 kcal n. 90 g Nuoret, liikkuvat miehet Imettävät äidit Aliravitut ja/tai akuutisti sairaat potilaat 2600 kcal n. 100 g Nuoret, liikkuvat miehet Imettävät äidit Aliravitut ja/tai akuutisti sairaat potilaat 3000 kcal n. 120 g Hyvin isokokoiset miehet, palovamma ja monivammapotilaat

Energian tarpeen arvioiminen Elsa, 75 vuotta paino: 54 kg, (BMI 19) tavoitepaino: *60 kg (BMI 22) Perusenergiankulutus *1200 kcal Vuodepotilas *1560 kcal Liikkeellä oleva *1800 kcal Sairaudesta toipuminen *2160 kcal Ravitsemussuositukset Ikääntyneille, VRN 2010

MINIMI RUOKAILU, jolla ravintoaineiden tarve toteutuu Yöpala tarvittaessa

Proteiinin tarve Aikuisten proteiinin tarpeen arviointi Normaali tarve Terve aikuinen Terve ikääntynyt Lisääntynyt tarve Sairaus (kiihtynyt aineenvaihdunta) Vajaaravittu 0,8 g/kg* 1 1,5 g/kg 1 2 g/kg* 1,2 2,5 g/kg tavoitepainokilo (BMI 22 kg/m 2 ) Keskimääräinen päivittäinen proteiinitarve on iästä ja kehonpainosta riippuen 60-80 g/vrk

Esimerkki lounasaterian proteiinin lähteistä Mistä proteiinia? 5 g 4 g 4 g 14 g 3 g Yhteensä 30 g proteiinia

Mistä proteiinia? Elsa (54 kg) saa päivässä proteiinia 55 g: 2 lasillisesta maitoa 12 g 2 viipaleesta juustoa 6 g 2 siivusta lihaleikettä 5 g 100 g uunilohta 20 g 200 g (2 dl) kaurapuuroa 3 g 2 palaa ruisleipää 4,5 g 2 palaa grahamleipää 4,5 g

PROTEIINIA! valitse 8-10 annosta

Tilaus: www.maitojaterveys.fi

Nesteen tarve Perustarve 30 35 ml / painokilo tai 1 ml / kcal / vrk Ruoan lisäksi 1-1,5 l nesteinä Huomioitava menetykset (kuume, ripuli) Mahd. nesterajoitukset Ruoka- ja juomakirjanpitolista

Nesteen saannin seuranta Nesteeksi lasketaan: juomat kiisselit jäätelö (50 g=100 ml) jugurtti, viili, rahka, vanukas, pirtelö täydennysravintovalmisteet (juomat, soseet) keittojen liemet sosekeitot Nesteeksi ei lasketa puuroa eikä perunasosetta

7. Ravitsemushoito ja ruokailun tehostaminen A. Hoitohenkilökunnan rooli B. Ruokapalvelun rooli

Hoitohenkilökunnan rooli ravitsemushoidossa Mm: Tulokeskustelu Ruokavalion valinta Ruokailussa avustaminen Ruokailusta muistuttaminen, kannustaminen Ruokailun päivittäinen seuranta ja tiedottaminen

Ateriarytmi sairaalassa ja hoitopaikassa Ateria Klo Energiasisältö (% energiasta) Aamupala 07.00 08.30 15 20 Lounas 11.00 13.00 25 30 Päiväkahvi 14.00 15.00 10 15 Päivällinen 17.00 18.30 25 30 Iltapala 20.00 21.00 10 20 Varmistaa nälän tunteet ja voimistaa ruokahalua Auttaa hidastunutta ruoansulatusta Estää ruokailuvälien ja yöpaaston muodostumista liian pitkäksi

Ruokavalion valinta Sopiiko perusruokavalio? Tarvitaanko erityisruokavalio - vain perustellusti! Tarvitaanko rakennemuutettua ruokaa? Sopimattomat ruoka-aineet Toiveet Sopiva energiataso tai annoskoko? Välipalat

Ko energiatasoa vastaava lounas 2200 kcal 1800 kcal 1400 kcal 1200 kcal Ravitsemushoito, 2010

Ravitsemushoidon tehostaminen Asukkaalle ja omaisille kerrotaan ravitsemushoidon merkitys Selvitetään vähäisen syömisen syitä ja pyritään ratkaisemaan ongelmia Vaikeudet puremisessa, nielemisessä Suolen toiminnan ongelmat Makumuutokset (lääkkeet) Mieliala, masennus

Ruokailun päivittäinen seuranta ja tiedonkulku - Potilaan syömän ruoan ja juoman määrää arvioidaan kaikilta potilailta: työntekijä (kuka?) arvioi syödyn ruoan määrää silmämääräisesti ja välittää tiedon (miten?) hoitajalle mikäli ruokaa jää paljon tähteeksi hoitaja kysyy päivittäin annoskoon sopivuutta ja ruokatoiveita sekä muuttaa tarvittaessa ruokatilausta.

Vajaaravitsemusriskipotilaan ruuan määrää arvioidaan Apuna seurantalomake tai kuvamalli Seuranta-ajan pituus 1 3 vrk Seuranta ja arvio ruokamääristä kirjataan ravitsemushoidon suunnitelmaan

Lähes koskematon ruoka-annos edellyttää jatkotoimia

Ruuankäytön seurantalomake VRN: Ravitsemushoitosuositus, liitteet: Liite 8: RUOKA- JA JUOMAKIRJANPITO

7. Ravitsemushoito ja ruokailun tehostaminen A. Hoitohenkilökunnan rooli B. Ruokapalvelun rooli

Ravitsemushoidon tehostamisen keinot Sopiva ruokavalio + toiveruoat ja -välipalat Tehostettu ruokavalio + kliiniset ravintovalmisteet Letkuravitsemus Letkuravitsemus + suonensisäinen ravitsemus Suonensisäinen ravitsemus

Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia - Millä rikastetaan: - Kasviöljy, kerma, täysmaito, ruokakerma, voi, margariini, proteiinijauhe - Rikastettavat aterian osat: - Perunasose, jälkiruoat, puurot, rakennemuunnetut ruoat

Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia - Rakennemuunnetun ruoan rikastaminen: - Sosemaisen ruuan kanssa tarjotaan: raejuustoa, leipäsosetta, leikkelesosetta, sulatejuustoa, hedelmäsoseita, hilloja - Rikastus mm. proteiinilisällä - Sosemaisten ruokien ravintosisältö rikastetaan vastaamaan perusruokavalion aterioita

Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia Paljonko rikastettuja ruokavalioita käytetään? - n 20% koko vanhuspalveluiden aterioista - n 50% rakennemuunnettuja

Ruokapalvelun keinot tehostamiseen -kyselyn tuloksia Erityistoiveet: mitä tehosteita voi tilata keittiöltä? - Raejuusto, lihahyytelö, rahka, salaatinkastike, - Luumusose ja nektari, ruusunmarjasose - Pähkinärouhe, seesamin siemenet - Timbaalit - Täysmaito, AB piimä - Voi - Leikkeleet - Pasteijat - Kananmuna - Letut - Velli

Tehostettu ruokavalio: tavoitteena energian ja proteiinin saannin lisääminen Vähintään 6 päivittäistä ruokailukertaa lisänä esim yöpala Aterioiden annoskoko tavallista pienempi Rasvalisät ja runsasrasvaiset ruoka-aineet Proteiinipitoisen ruuan määrää lisätään Usein tarvitaan myös täydennysravintovalmisteita

Reilusti enemmän energiaa Tehostettu ruokavalio: energiansaantia lisätään 600-1000 kcal / vrk Riittävä energiansaanti on ensisijaista Riittävä energian saanti on runsasta proteiinin saantia tärkeämpää

Keittiön käyttämiä energia- ja proteiinilisiä

Keittiön käyttämiä energia- ja proteiinilisiä Rasva: Kasviöljy: 100 % rasvaa!!! Margariini: 28-80 % rasvaa Voi: 80 % rasvaa Kerma, kasvirasvakerma, smetana Juusto, tuorejuusto Proteiinit: Maitojauhe, heraproteiini Kananmuna Soijajauho, soijarouheet Juusto, tuorejuusto Hiilihydraatit: Sokeri, siirappi, hunaja, maltodekstriini

Täydentäminen ruuanjaon yhteydessä Mitä näistä teillä on käytössä? Leivälle enemmän rasvaa / rasvaisempi levite Rasvaa, hilloa tai sokeria puuroon Runsasrasvaiset maito- ja piimälaadut Rasvan määrä- ja laatutavoitteista tingitään tarvittaessa Täydennysravintojuomien tarjoaminen Toiveruokien ja välipalojen tilaaminen ja tarjoaminen, päiväkahvilla jäätelö / vanukas Tarvittaessa monivitamiini-kivennäisainevalmiste

Keinoja syödyn ruuan määrän lisäämiseksi Kerrotaan lähestyvästä ruokailusta ja mitä on ruokana Säännöllinen ateriarytmi tuo nälän tunteen Ei liian pitkää yöpaastoa Kylmä kylmänä, kuuma kuumana Syöminen lisää syömistä Hyödynnetään makukohtaista kylläisyyttä: tarjotaan samalla aterialla useita eri osia

Keinoja energian saannin lisäämiseksi Valitaan elintarvikkeista runsasrasvaisempi vaihtoehto: kevyt- tai täysmaito, kermaviili Tuunataan, rikastetaan: maitorahkan joukkoon vaniljakastiketta ja hilloa Energiaa myös juomista: maitovalmisteet, maitokaakao, tuoremehut, sokeroidut kiisselit Pähkinät, mantelijauhe, kasviöljyt, maistuva levite ja leipärasva 70-80% Kahvileivät, konvehdit..

Kysy mikä maistuisi ja mihin aikaan? Usein toiveet ovat yksinkertaisia toteuttaa: Leikkeleet, kananmunaa, jogurttia, viiliä, riisipiirakkaa, pasteijaa Maistuvat juomat Vahvista makuja ja tuoksuja: mausteet, osastolle tuoretta pullaa Tarjoa ruokaa / välipala, kun asukas on virkeä ja nälkäisin

Jogurtit

Viilit ja vanukkaat

Jäätelöt

Suolaista ja makeaa 215 kcal/patukka 69 kcal/keksi 18 kcal/keksi 205 kcal/patukka 30 kcal/keksi 21 kcal/piparkakku 39 kcal/vohveli

Rasvalisät 2 dl puuroa, 100 kcal + 1 rkl (14 g) margariini 70%, 90 kcal 190 kcal 2 dl perunasosetta, 135 kcal + 1 rkl (14 g) margariini 70%, 90 kcal 225 kcal

Energiaa ja proteiinia sisältävät Energiaa (kcal) täysmaito 2 dl 126 6,6 g rasvaton maito 2 dl 68 6,6 g Kermaviili 200g 266 5,2 g maustettu jogurtti 200g 194 5,8 g Proteiinia raejuusto 200 g 180 32,0 g kermajäätelö 100 g 193 4 g appelsiinitäysmehu 2 dl 77 1,0 g marjakeitto 2 dl 80 0,4 g Addera mehukeitto 2 dl 240 0,4 g

Energiaa ja proteiinia sisältävät Energiaa (kcal) Proteiinia Puuro(veteen keitetty) 2dl 90 1,3 g Puuro(maitoon keitetty) 2dl 180 10 g Velli (maitoon keitetty) 2 dl 150 8 g Jauhelihapihvi 1kpl 150 9 g Lihakeitto 2dl 120 8 g Sosekeitto(maitoon) 2dl 80 2 g Kananmuna 1 kpl 80 7 g Perunasose 200 g 180 4 g Peruna 1klp 60g 50 1 g

Aamupala, esimerkki TEHO -ruokavaliosta Energiaa Muutokset tai lisäykset Puuro veteen (2 dl) 67 kcal Puuro maitoon (2 dl) Keiju 60 % (2 tl) Mustikkakeitto (1 dl) 42 kcal Resource + 117 kcal ruusunmarjakeitto (1dl) Energia a 136 kcal 48 kcal 120 kcal Rasvaton maito (1,5 dl) 50 kcal Täysmaito (1,5 dl) + 80 kcal 95 kcal Kahvi (1,5 dl) - Kahvi (1,5 dl) - Vaalea leipä (1 viipale) 24 kcal Vaalea leipä (1 viipale) 24 kcal Keiju 60 % (1 tl) 24 kcal Keiju 60 % (1 tl) 24 kcal Oltermanni 17 % (1 vpl) 27 kcal Oltermanni 17 % (1 viipale) 27 kcal Tuoremehu (1,5 dl) 67 kcal Tuoremehu (1,5 dl) 67 kcal Tomaatti (30 g) 7 kcal Tomaatti (30 g) 7 kcal Yhteensä 308 kcal Yhteensä 548 kcal

Välipala, esimerkki Välipala Lounas TEHO -ruokavaliosta Energiaa Muutokset tai lisäykset Energiaa Kahvi 1,5 dl - Kahvi 1,5 dl - Pulla 158 kcal Pulla 158 kcal Mansikkasmoothie (2 dl) / Fresubin protein energy (2 dl) 208 kcal 300 kcal Yhteensä 158 kcal Yhteensä 366 kcal / 458 kcal

Lisää energiaa Lasillinen 70 kcal 150 kcal, prot: 4 g 260 kcal,prot: 6 g 200 kcal, prot: 8 g

Lisää energiaa ja makua Mitä ruokapalvelu voi tehdä? Kermakastike (0,5 dl): 120 kcal

Tehostettu ravitsemushoito Kahvikerma: 1 rkl, 30 kcal 1 rkl: 60 kcal Kasviöljy, 1 rkl: 130 kcal 1 konvehti: 45 kcal

Ruoka ei maistu ja paino putoaa Syö vähän kerrallaan ja riittävän usein 2-3 tunnin välein Useampi ateria päivän aikana maistuu paremmin kuin yksi suuri Valitse runsasenergisiä ruokia ja välipaloja Syö aterialta ainakin proteiinia sisältävä osa Liha, kala, broileri, kananmuna, leikkeleet, maito, piimä, jogurtti tai pähkinöitä Mausta ja tuunaa ruoka mieleiseksesi Ei odoteta nälän tunnetta koska se voi puuttua kokonaan

Tärkeä ruokahalu! Ruokailua edeltävästi: jumppa / liikuntahetki Ruoan tuoksut 30-60 min ennen ruokailua pieni sokeripitoinen juoma (1 dl mehua, kiisseliä ) Ruokailutilanne: Kiire pois Seuraa ruokailuun Sopiva ruokailupaikka

Kliiniset täydennysravintovalmisteet -juomat, vanukkaat, puurot, keitot, patukat, kiisseli, nektari

Kliiniset täydennysravintovalmisteet Keino parantaa energian ja muiden ravintoaineiden saantia Parantavat ravitsemustilaa muun ravitsemuksen osana Proteiinipitoisia voidaan käyttää ainoana ravinnonlähteenä 35 % peruskorvaus (601 Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt) + B-lausunto

Paljon energiaa pienessä tilassa 300-400 kcal /tetra Ruokavalion tukena tai ainoana ravinnon lähteenä (osa valmisteista sopii ainoaksi ravinnon lähteeksi) 1-3 tetraa /pv, jos syö muuta ruokaa Ei välttämättä lisänä, vaan täydentämässä ateriaa tai sen osaa esim. päiväkahvilla

Käyttötarkoitus Tuote, maku, Tilaus- Ravintosisältö / pakkaus pakkauskoko numero Kcal Prot (g) Muuta huomioitavaa Perus- Fresubin Protein Energy Drink 200 ml 300 20 Laktoosia 0,8g valmisteet Cappuccino Metsämansikka Suklaa Trooppiset hedelmät Vanilja Nutridrink 200 ml 300 12 Laktoosia <0,05 Kaakao Mansikka Vanilja Resource 2.5 Compact 125 ml 312 12 Laktoosia < 1 g Mustaherukka-vadelma Persikka-vanilja Nutridrink Juice style 200ml 300 8 Rasvaton Appelsiini Laktoosia <0,05 Mansikka Metsämarja Mustaherukka Omena Nutrifin proteiinipatukka 40 g 150-13 Kanelipulla 160 Mansikka-vadelma Pähkinä-toffee

Kuitupitoiset Resource 2.5 fibre Compact 125 ml 312 12 Laktoosia <1 g valmisteet Cappuccino Kuitua 4,5 g Luumu-mango Fresubin 2.0 kcal fibre Drink 200 ml 400 20 Laktoosia < 0,6 g Cappuccino Sitruuna Suklaa Nutrifin proteiinikeitto-jauhe 65-68 g 300 15-16 Laktoosia 0,5 g, kuitua 2,5-4,2 g Kananmakuinen Sekoitetaan kuumaan Tomaatti-basilika veteen/maitoon Nutrifin proteiinipuuro-jauhe 67-68 g 300 16 Laktoosia 0,58 g, kuitua 2,9-3 g Karpalo-vadelma Sekoitetaan kuumaan veteen/maitoon Omena-kaneli Puuro ei käy gluteenittomaan ruokavalioon (sis. kauraa) Tuotteet ovat gluteenittomia (paitsi Nutrifin-puuro) *:llä merkityissä tilanteissa voi tarjota myös perusvalmisteita

Käyttö- Tuote, maku, Tilausnumero Ravintosisältö / pakkaus tarkoitus pakkauskoko Kcal Prot (g) Muuta huomioitavaa Maito- ProvideXtra 200ml 300 8 Maidoton, laktoositon, rasvaton allergisille Appelsiini-ananas Soijaton (sis. herneproteiinia) Mustaherukka Omena täydentämiseen Energialisä Calogen 200ml Rasvaemulsio, laktoositon neutraali Lääkkeenomaisesti 30 ml x 3 = 400kcal Fresubin 5 kcal SHOT 120 ml Laktoositon neutraali Preoperatiivisesti energiavarastojen sitruuna Calogen Extra 200 ml mansikka Laktoosia <0,025 g/100 ml Lääkkeenomaisesti 30 ml x 3 = 360 kcal, 4,5 g Nielemis- Nutilis complete stage 2 125g 306 12 Laktoosia 0,4 g vaikeuksista Kaakao Kuitua 4 g kärsiville* Mansikka Lusikoitava Vanilja Nutilis Fruit Stage 3 150 g Mansikka Omena Resource Ruusunmarjakeitto 500ml Sakeuttamisjauheet: Nutilis 300 g Resource ThickenUp Clear 125 g Lääkkeenomaisesti 30 ml x 3 =450 kcal 206 10,5 Laktoosia <0,04 g 114 kcal/ 100 ml <1 g/ 100 ml Kuitua 3,9 g Lusikoitava Laktoosia < 0,05 g/100 ml

Painehaava- Cubitan 200 ml 256 20 Laktoosia 3,4 g potilaille* Kaakao Mansikka Vanilja Predialyysi- Renilon 4.0 125 ml 250 5 Laktoosia 0,05 g potilaille Aprikoosi Dialyysi- Renilon 7.5 125 ml 250 9,4 Laktoosia 0,1 g potilaille Aprikoosi Kinuski Rasvojen Isosource MCT 80g 334 12,8 sis.kananmunan valkuaista imeytymis- vadelma Laktoosia < 0,01 g häiriöihin MCT Procal annosjauhe 16g 105 2 Laktoositon Erityistilanteisiin Resource Activa - luumumehu 200 ml Ummetuspotilaille

Osastolla kannattaa pitää kattava valikoima täydennysravintovalmisteita T.Valkonen 21022014

--> 1800 kcal Pienen annoksen rikastaminen tai täydentäminen ravintovalmisteella n 300 kcal

Tarjoiluvaihtoehtoja Maistuvat parhailta jääkaappikylminä ja sekoitettuina Sellaisenaan, lasista, lääkekiposta aterian yhteydessä... Sorbetteina, rahkana... Voi laimentaa osittain maidolla, vedellä tai kivennäisvedellä Kokeile lämmintä suklaajuomaa! Kannattaa kokeilla eri makuja Pitkäaikaisessa käytössä makujen vaihtelu tärkeää

Ravitsemushoitosuunnitelma ja ravitsemushoidon kirjaaminen

Miksi yhtenäinen kirjaaminen on tärkeää? Ravitsemushoitoon liittyvän tieto tallentuu ja löytyy Ravitsemushoito tulee näkyväksi Kirjallinen ravitsemushoidon suunnitelma parantaa ravitsemushoidon laatua Moniammatillinen yhteistyö tehostuu Työntekijöiden on helpompi: Seurata asukkaan ravitsemushoitoa saada käsitys asukkaan tämänhetkisestä ravitsemustilasta ja ongelmista - Tiedonsiirto paranee asukkaan siirtyessä toiseen hoitoyksikköön / toiselle osastolle

Tehdäänkö asukkaille / asiakkaille hoito- ja ravitsemushoitosuunnitelma ja miten se kirjataan? Miten ravitsemushoito Kirjataan työpaikallasi? - paino, toimenpiteet..

Seuraavassa ehdotus, joka on muokattu KS- SHP:n kirjaamistyöryhmän hyväksymästä ohjeesta. Muokattavissa jokaisen osaston tarpeita vastaavaksi.

Hoidon tarve -sarakkeeseen kirjataan: Pituus, paino ja painoindeksi (pvm) Pisteet MNA-testissä, testipvm Tämänhetkinen ravitsemustila ja ruokailu Kykeneekö syömään itse vai tarvitseeko apua Ravitsemusohjauksen tarve (asukkaalle/ omaiselle)

Tavoitteet ja keinot sarakkeeseen kirjataan: miten ravitsemushoitoa toteutetaan, esim: Painon seuranta: kuinka usein Ruokailun seuranta; onko käytössä ruuankäytön seurantalomake / nestelista Ruokavalio: mikä ruokavalio potilaalle on tilattu Ravitsemushoidon tehostaminen Kliiniset ravintovalmisteet: mitä, kuinka paljon, maku Erityistyöntekijän konsultaatiot ja saadut ohjeet Asukkaan erityistoiveet, esim. myöhäisiltapala,

Nykyiset käytännöt: Tietoa ruokailusta HOIYHT -lehti SH lehti HOI / RAV komponenttiin Hoitotyön toiminnot / Ravitsemus Paino ja BMI Seuranta lehti RR lehti Mittaukset (Pegasos) MNA HOISU lehti, (kotihoito) Toimintakyky (Pegasos) Oma työryhmä miettii kirjaamisen yhtenäistämistä

Ravitsemushoitosuunnitelma -luonnos Liittyy kirjaamiseen, työnjakoon ja toteutumisen seurantaan

Aarne, avh -kuntoutuja paino laskenut 83 kg:sta 78 kg:on (6%/kk). Paino ei saa enää laskea. Keskusteltu potilaan ja omaisen kanssa riittävän syömisen merkityksestä kuntoutuksen aikana. Nieleminen onnistuu. Kotiikävää ja ummetustakin. Keskustelun perusteella sovittu tilattavaksi iltapalalle kermaviiliä ja aamupalalle munakokkelia / aladoobia. Lisäksi luvannut maistaa täyd.rav.valmiste- juomaa, pitää mansikan ja kaakaon mausta. Tilattu Fresubin energy fibre, (maut: suklaa ja mansikka) 1 x 200 ml/vrk päiväkahvin yhteydessä (+300 kcal, prot 20 g, kuitua 4 g). Tarkistetaan paino 2 x vko.

Ravitsemushoitosuunnitelma, Aarne Toimenpiteet, kun potilaalla/asukkaalla todettu vajaaravitsemus tai sen riski Suunnitelma toimenpiteistä Suunnitelman kustakin kohdasta vastaava työntekijä Tarve: arvio, apu, hoito: (X / -) Tuote: Määrä: Hoitotyön työntekijä Ruokapalvelu Sairaalahuoltaja *Puhe-/ toiminta-/ rav.ter., apteekki, suun terv. huolto, sos.työntek, lääkäri, kotihoito Suunnitelman seuranta Energiataso Nesteen tarve 1. Ruokavalio: tehostettu - Muuta: -Toiveruoat, välipalat, lisät n. 2500 kcal 2000-2300 ml X -kuitupuuro, -luumunektari Kermaviili, munakokkeli, aladoobi X 9. 2. X X X Paino 2. X X 2. Kysy toiveet -Täydennysrav. Valmisteet Fresubin E. fibre 1 pll /vrk 2. + Kysy toiveet -Ruuan ja juoman rakenne ja koostumus Tavallinen, paljon kastiketta Kysy sopivuus 2. Ruokailun ja nesteen saannin seuranta 3. Avun tarve ruokailussa - 4. Letku- / laskimo-ruokinta - X X Tark. Syökö ohjatut lisät ja koko annokset 5. Suu, hampaat, nieleminen Nieleminen testattu 21.9.-> X puheter (21.9.15 lupa perusruokaa ++ kastiketta) Kysy rakenteen sopivuus 6. Vitamiini- / kiv.ainevalmiste D vit Fresubin E. fibre X 7. Ateriapalvelu Kotiutus- Palaveri! X kotihoito, omaiset Kysy+omainen 8. Suolen toiminta ummetusta X nestelista 2 + Onko tehostus riittävä 9. Painon seuranta 2 x vko X X konsultoi lääkäriä jos paino laskee Jos paino laskee tarkista 1. 10. Mieliala, ruokahalu koti-ikävä X vertaistukihlö, srk työntek.

Materiaalia vajaaravitsemuksen tunnistamiseen, ravitsemustilan arviointiin ja ohjaukseen http://www.ksshp.fi/fi-fi/sairaanhoitopiiri/muu_toiminta/perusterveydenhuollon_yksikko/materiaalit - Ohjeita hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi ikääntyneille ja heidän läheisilleen - Vajaaravitsemusriskissä olevan ravitsemushoito - MNA testi - MNA testi ohje - Ruuankäytön selvitys - Ravitsemusriskin arviointi - Päivän ateriat - Esitysdiat

Ravitsemussuositukset ikääntyneille http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/ Gerontologinen ravitsemus, Gery ry http://www.gery.fi/ Ravitsemusfoorumi vuotuinen koulutuspäivä, jonka luennot nettisivulla SYÖ HYVÄÄ http://syohyvaa.fi/

Ohje pituuden arvioimiseen polven korkeuden tai kyynärvarren pituuden mukaan löytyy täältä (s. 14) http://nutriciafi.nutricia.fi/images/uploads/files/mus T_OpasA5.pdf Ravitsemusriskin arvioiminen (MNA: yli 65 vuotiaat) http://www.mna-elderly.com/forms/mna_finnish.pdf Ikääntyneiden ravitsemuksesta ja erityiskysymyksistä: http://ravitsemusopas.fi/ Materiaalia: Ikäihmisen ravitsemusopas http://ravitsemusopas.fi/materiaalit.php?menu=6 http://ravitsemusopas.fi/