LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Samankaltaiset tiedostot
LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

5.6 RAVINNELÄHTEET JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Rikinpuute AK

MegaLab tuloksia 2017

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kaura vaatii ravinteita

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Lannan typpi

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Myllyvehnän lannoitus AK

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kasvintuotanto kannattaa

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Hyöty irti kierrätyslannoitteista hyviä käytäntöjä

Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6.

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Biohiili ja ravinteet

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Lähestymistapoja lannoitussuunnitteluun

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Karjanlannan hyödyntäminen

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Nurmien fosforilannoitus

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Karjanlannan käyttö nurmelle

Ravinteiden kierrätys

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Transkriptio:

LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019

Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan saada satovastetta! y = 39,59x + 43,929 0 100 200 300 Kasville Typpilannoitus käyttökelpoinen typpi (kg/ha) 2

Satovasteeseen vaikuttavia tekijöitä Muiden ravinteiden käyttökelpoisuus Kasvustoanalyysi Maan rakenne happi ja vesitalous Lapiodiagnoosi Liika typpi on haitallista, kallista ja tehotonta 3

Miten määrität typpilannoitustason? Lakimaksimi Kasvuohjelma: kustannusoptimi Kuinka hyvin yhdessä paikassa tehty koe on siirrettävissä? Jaettu lannoitus Nollaruudut Arvio esikasvista ja viherlannoituksesta 31.5.2019 Mattila: Typen vapautuminen 4

Ravinnepoistumat Ravinteide n poistuma 70 100 14 24 28 0,080 0,705 1,1 0,080 416 Paljonko poistuvasta typestä pitää lisätä? 5

Typen kierto Lannoitus Ilmapäästöt NH 3, NO x, N 2 O, N 2 Typensidonta Lanta Maaperän typpivarat Korjattu sato Laskeuma Huuhtouma NH 4, NO 3, DON, PON Zhang, Xin, Eric A. Davidson, Denise L. Mauzerall, Timothy D. Searchinger, Patrice Dumas, ja Ye Shen. Managing Nitrogen for Sustainable Development. Nature 528, nro 7580 (joulukuuta 2015): 51 59. https://doi.org/10.1038/nature15743. 6

Typen vapautuminen (%) Ravinnetyppeä (kg/t kuiva-ainetta) Orgaanisten lannoitteiden typen vapautuminen 80% 70% 60% 50% 40% 30% Naudan kuivikelanta Kanan -lanta Naudan lietelanta Sian lietelanta 80 70 60 50 40 30 20% 10% 0% -10% -20% Ravinnekuitu 0 2 4 6 8 10 Nollakuitu Kokonaistyppi %, kuiva-aineesta 20 10 0-10 -20 Sullivan, Dan M., Nick A. Andrews, John M. Luna, ja John P.G. McQueen. Estimating N Contribution from Organic Fertilizers and Cover Crop Residues Using Online Calculators. Teoksessa Proceedings of the 19th World 7Congress 31.5.2019 of Soil Science; Mattila: Soil Typen Solutions vapautuminen for a Changing World. International Union of Soil Sciences, 2010.

Vapautuva typpi, 100 yksikköä lisätty vuosittain Jälkivaikutus n. 18% 70 60 50 40 30 20 10 0 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Cusick, Paul R., Keith A. Kelling, J. Mark Powell, ja Gabriela R. Munoz. Estimates of residual dairy manure nitrogen availability using various techniques. Journal of environmental quality 835, nro 31.5.2019 6 (2006): 2170 2177. Mattila: Typen vapautuminen

Orgaanisen lannoituksen vaikutus Esim. 30 t/ha naudan kuivikelantaa 2 krt 5 vuoden aikana (fosforirajat) 160 kg/ha kokonaistyppeä levityskertaa kohden, seuraavalle vuodelle 35 kg N/ha Jälkivaikutus 29 kg N/ha per levityskerta Ravinnepoistuma sadon mukana 416 kg N Lannan lannoitusvaikutus 2 x (35 kg + 29 kg) = 128 kg N Vajetta vielä 288 kg N 9

Maaperästä vapautuva typpi? Vaihtelu lohkojen välillä Vaihtelu vuosien välillä Kinnunen, O., Mattila T. J., ja Rajala, J. 2018. Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 188. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/274091. 10

Orgaanisen lannoituksen vaikutus Ravinnepoistuma sadon mukana viidessä vuodessa 416 kg N Lannan lannoitusvaikutus 128 kg N Maaperästä vapautuu 70 kg N/vuosi x 5 vuotta = 350 kg N? Huuhtoutuminen 30 kg N/vuosi? Maaperän multavuuteen sitoutuva 30 kg N/vuosi? Kasveille käyttökelpoinen osuus 10 kg N x 5 vuotta = 50 kg N? Vajetta 0 240 kg /ha 11

Massa (kg/ha) Viherlannoituksesta vapautuva typpi 8000 7000 6000 5000 4000 Heinät Palkokasvit Rehuruis 3000 2000 1000 0 0 15 30 45 60 Pituus cm 3 4 % typpeä 12

Massa (kg/ha) Viherlannoituksesta vapautuva typpi 8000 Heinät 7000 6000 5000 4000 Palkokasvit Rehuruis 3000 2000 1000 0 0 15 30 45 60 Pituus cm 3 4 % typpeä X 4000 kg = 120 160 kg N/ha 60 80 kg N lannoitusvaikutus 13

Toinen arvio vapautumisesta 1 lbs/ton = 0,5 kg/tonni 2,5% : 9 kg N/tonni x 4 tonnia = 36 kg N 14

Typpeä vapautuu % Kolmas arvio vapautumisesta 100 4 t x 2,5 % x 40 % = 40 kg N 100 75 50 25 0-25 -50-75 -100 80% hajoaa 50% hajoaa 75 50 25 0-25 -50-75 -100 15-125 -150 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Typpipitoisuus kg/t ka Granstedt 1993 HY/Mli Rajala/TP 2001-125 -150

Orgaanisen lannoituksen vaikutus Ravinnepoistuma sadon mukana 5 vuodessa 416 kg N Lannan lannoitusvaikutus 128 kg N Maaperästä (netto)vapautuu 50-350 kg N? Palkokasveista esim. 20-60 kg N? Lisälannoituksesta 0-220 kg N (0-45 kg N/vuosi) Noin puolet poistuvista ravinteista Hochmuth, G., ja E. Hanlon. Principles of sound fertilizer recommendations. University of Florida, IFAS Extension SL315, 2010. Harmel, R. Daren, ja R. L. Haney. Initial Field Evaluation of the Agro-Economic Effects of Determining Nitrogen Fertilizer Rates with a Recently-Developed Soil Test Methodology. Open Journal of Soil Science 03, nro 02 (2013): 91 99. https://doi.org/10.4236/ojss.2013.32010. 16

No miten se typen vapautuminen sitten pitäisi arvioida? 17

18

Sato kg /ha Satovaste 8-3-5-3 lannoitteella (75% typen käyttökelpoisuus) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 50 100 150 200 250 300 350 Käyttökelpoisen typen määrä kg/ha 19

Nollaruudut http://hushallningssallskapet.se/tjansterprodukter/vaxtodling/precisionsgodsla-med-nollrutor/ 20

Typenoton arviointi mittareilla: Blackert metodi 21

Typestä ei välttämättä pulaa Riittävä taso palkokasveilla Riittävä taso viljoilla 22

Avainviestit Maaperästä, orgaanisesta lannoituksesta ja palkokasveista voi tulla merkittäviä määriä kasville käyttökelpoista typpeä Orgaanisten lannoitteiden osalta voidaan arvioida lannoitusvaikutus etukäteen Maaperän ja palkokasvien esivaikutuksen arviointi etukäteen vaikeaa Nollaruudut Jaettu lannoitus 23

https://luomutietopankki.fi/lannoitaparemmin/ 24