Lapset & tarkkaamattomuus Ida Maasalo suunnittelija, Liikenneturva kognitiotieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Sisältö Tarkkaamattomuus, tarkkaavaisuus ja tilannetietoisuus Lapset liikenteessä: kehittymättömyys ja kokemattomuus Tutkimukset: vaikuttaako puhelimen käyttö lapsen kykyyn ylittää tie turvallisesti?
Mitä on tarkkaamattomuus? Liikenteessä tarkkaamattomuudella (inattention) tai häiriytymisellä (distraction) viitataan yleensä seuraavaa: Tienkäyttäjän tarkkaavaisuus on siirtynyt liikennetilanteen seuraamisen kannalta epäolennaiseen asiaan. Mitä oikeastaan on tarkkaavaisuus? Regan, M. A., Lee, J. D., & Young, K. (2008). Driver distraction: Theory, effects, and mitigation. CRC Press.
Mitä on tarkkaavaisuus? Lähtökohdat: Kykymme käsitellä tietoa on rajoittunut Vain osa ympäristön informaatiosta siirtyy työmuistin käsiteltäväksi ja tietoisuuteen Erityisesti samantyyppistä prosessointia vaativien tehtävien suorittaminen samanaikaisesti ei yleensä suju hyvin Kun kokemus tehtävän suorittamisesta kasvaa, sen vaatimien resurssien määrä yleensä vähenee
Miksi tarkkaavaisuutta tarvitaan? - tilannetietoisuus (Endsley, 1995) Liikenneturvallisuustutkimuksissa tilannetietoisuus-käsitteen käyttäminen on koettu hyödylliseksi selitettäessä ihmisen toimintaa liikenteessä ja siihen liittyviä ongelmia (Endsley, miksi kolari 1995) voi tapahtua. Tarkkaavaisuus on olennainen tekijä tuotettaessa tilannetietoisuutta Visuaalinen ja auditorinen tarkkaavaisuus: taso 1 Kognitiivinen tarkkaavaisuus (mielensisäinen korkeamman tason prosessointi): tasot 2 ja 3
Tilannetietoisuus liikenteessä ja tarkkaavaisuus Riittävä tilannetietoisuus liikenneympäristöstä on välttämätöntä turvallisuuden kannalta Taso 1, havaitseminen (visuaalinen ja auditorinen tarkkaavaisuus) Esim. toisten tienkäyttäjien, liikennemerkkien, näköesteiden, sään havaitseminen Taso 2, ymmärtäminen (kognitiivinen tarkkaavaisuus) Liikennesääntöjen, toisten tienkäyttäjien toiminnan ymmärtäminen Taso 3, ennustaminen (kognitiivinen tarkkaavaisuus) Mitä liikennetilanteessa voi tapahtua tulevaisuudessa? (esim. Jackson, Chapman & Crundall, 2009)
Tilannetietoisuuteen vaikuttavat tekijät Ympäristötekijät ja tehtävän työmäärä vaikuttavat tilannetietoisuuteen (Endsley, 1995) (Endsley, 1995) Henkilön ominaisuudet vaikuttavat tilannetietoisuuteen
Tilannetietoisuuteen vaikuttavat tekijät, tarkkaamattomuus Ympäristötekijät ja tehtävän työmäärä vaikuttavat tilannetietoisuuteen Epäolennaisten asioiden tekeminen (tarkkaamattomuus) vaikeuttaa havainnointia sekä lisää työmäärää ja kognitiivista kuormitusta (Endsley, 1995) (Endsley, 1995) Henkilön ominaisuudet vaikuttavat tilannetietoisuuteen (esim. Briggs, Hole, Turner, 2018)
Tilannetietoisuus liikenteessä + visuaalinen & auditorinen tarkkaamattomuus Visuaalinen ja auditorinen tarkkaamattomuus voi heikentää Taso 1, havaitseminen Esim. toisten tienkäyttäjien, liikennemerkkien, näköesteiden, sään havaitseminen Taso 2, ymmärtäminen Liikennesääntöjen ja liikenneympäristön ymmärtäminen kokonaisuutena Taso 3, ennustaminen Mitä liikennetilanteessa voi tapahtua tulevaisuudessa?
Tilannetietoisuus liikenteessä + kognitiivinen tarkkaamattomuus Kognitiivinen tarkkaamattomuus/kuormitus heikentää Taso 1, havaitseminen Esim. toisten tienkäyttäjien, liikennemerkkien, näköesteiden, sään havaitseminen Taso 2, ymmärtäminen Liikennesääntöjen ja liikenneympäristön ymmärtäminen kokonaisuutena Taso 3, ennustaminen Mitä liikennetilanteessa voi tapahtua tulevaisuudessa?
Lapset liikenteessä Lasten kokemattomuus liikenteestä sekä kehittymättömät kognitiiviset ja motoriset taidot altistavat riskeille liikenteessä Lisäksi lasten pieni koko ja ennakoimaton käytös lisää riskiä Muiden tienkäyttäjien voi olla vaikea havaita lapsia ja ennustaa lasten käyttäytymistä Liikenneympäristöt on usein suunniteltu aikuisten näkökulmasta, joka voi aiheuttaa lasten näkökulmasta haasteita nopeudet, liikennemäärät, näköesteet
Lapset liikenteessä Kokemattomuus Katseet jakautuvat kapealle näkökentälle suoraan eteenpäin (havaitseminen), huomio kiinnittyy liikenneympäristössä usein yksittäisiin asioihin (ymmärtäminen) ja liikenneympäristön sisältämien vihjeiden hyödyntäminen heikkoa (ennustaminen) Liikaa luottamus liikennesääntöihin ja kehittymättömät liikenteen vuorovaikutustaidot Oman taitotason hahmottaminen voi olla epätarkkaa Yksilölliset erot kokemuksessa suuria Kehittymättömyys Toiminnanohjaus/tiedonkäsittelykyky kehittyy läpi lapsuuden varhaisaikuisuuteen saakka (otsalohkot) Toiminnanohjauksella on keskeinen rooli liikenteessä Työmuisti: Kyky säilyttää ja muokata informaatiota lyhytaikaisessa muistissa Joustavuus: Kyky vaihtaa joustavasti erilaisten tehtävien välillä Inhibitio: Kyky jättää tekemättä tai pysäyttää jonkin asian tekeminen tietyn tavoitteen saavuttamiseksi Yksilölliset erot kehityksessä suuria Lähteitä: esim. Keskinen 2014; Horswill & McKenna, 2004; Foot ym., 2006; Lehtonen ym., 2016; Ellis, 2014
Tilannetietoisuus ja lapset Kokemattomuus ja kehittymättömyys voivat: 1. heikentää lasten kykyä tuottaa riittävä tilannetietoisuus (Endsley, 1995)
Tilannetietoisuus ja lapset + tarkkaamattomuus Epäolennaisten asioiden tekeminen (tarkkaamattomuus) lisää työmäärää, vaikeuttaa havainnointia ja lisää kognitiivista kuormitusta (Endsley, 1995) Kokemattomuus ja kehittymättömyys voivat: 1. heikentää lasten kykyä tuottaa riittävä tilannetietoisuus 2. altistaa häiriötekijöille (inhibitio, joustavuus, riskitekijöiden ymmärtäminen)
Miten puhelimen käyttö vaikuttaa lasten kykyyn ylittää tie turvallisesti? Turvallinen tien ylittäminen edellyttää monia kognitiivisia ja motorisia taitoja, jotka voivat olla lapsilla vielä kehittymättömiä Tien ylittäjän täytyy pystyä muodostamaan riittävän tarkka tilannetietoisuus: havainnoida liikennemerkit ja muut tienkäyttäjät ymmärtää liikenneympäristön riskitekijät arvioida lähestyvien ajoneuvojen suunta, nopeus ja paikka sekä ennakoida toisten aikomuksia Tutkimusten mukaan ala-asteikäisillä lapsilla voi olla vielä epätarkkuutta ajoneuvojen nopeuden, suunnan ja sijainnin arvioimisessa Vain muutama tutkimus on tarkastellut häiriötekijöiden vaikutusta lasten kykyyn ylittää tie turvallisesti.
Miten puhelimen käyttö vaikuttaa lasten kykyyn ylittää tie turvallisesti? Stavrinos, Byington & Schwebel (2009) Tarkasteltiin lasten tienylityskäyttäytymistä virtuaalisessa ympäristössä Tulosten mukaan, kun lapset keskustelivat puhelimessa tienylitykseen valmistautuessaan, he kiinnittivät vähemmän huomiota liikenteeseen ennen tien ylitystä, joutuivat useammin läheltä piti tilanteisiin, jotka todellisessa tieympäristössä olisivat voineet olla kolareita
Miten puhelimen käyttö vaikuttaa lasten kykyyn ylittää tie turvallisesti? Gitelman ym (2019) Tarkasteltiin jalan ja pyörällä liikkuneiden lasten ja nuorten (n=2930) käytöstä 29:llä eri tienylityspaikalla normaaleissa liikenneolosuhteissa Tulosten mukaan: Liikenteen tarkastamattomuus oli yleisempää, jos lapsi puhui puhelimessa tai käytti jotakin elektronista laitetta 14 17 -vuotiaat lapset ylittivät tien nuorempia lapsia useammin punaisilla valoilla, ilman liikenteen tarkistamista ja jonkin häiriötekijän alaisena
Miten puhelimen käyttö vaikuttaa lasten kykyyn ylittää tie turvallisesti? Tapiro, Orad-Gilad & Parmet (2016) Koehenkilöiden tehtävänä oli ylittää tie erityyppisen puhelinkeskusteluiden aikana Tulokset käyttäytymiseen liittyen: Puhelimeen puhuminen heikensi sekä aikuisten että lasten kykyä ylittää tie turvallisesti Nuoremmat lapset tekivät useammin vaarallisia tienylityksiä, kuin vanhemmat lapset tai aikuiset. Tulokset silmänliikkeistä: Kun koehenkilöt keskustelivat puhelimessa, he loivat vähemmän katseita sivuille Katseita luotiin sitä vähemmän sivuille mitä nuorempi lapsi oli kyseessä
Lasten omat kokemukset kännykän käytöstä Liikenneturvan tutkimuksessa lapsista 63 % ilmoitti käyttävänsä kännykkää koulumatkalla usein tai joskus Kännykkää käytettiin puheluihin, pelaamiseen, musiikin kuunteluun, kellonajan tarkistamisen, viestittelyyn tai sosiaalisen median käyttöön Lapset kokivat itse, että turvallisuutta voisi parantaa keskittymällä vähemmän kännykkään Lähde: Salonen: Lasten kokemuksia koulumatkoista ja liikenteessä liikkumisesta. Liikenneturvan selvityksiä 2/2017
Mitä voi tehdä? Tarkkaamattomuuden liittyviin asenteisiin vaikuttaminen Aikuisten esimerkki Kännykkäsäännöt Vanhemmat mukaan Tarkkaavaisuuden rajallisuuden havainnollistaminen esim. Selective Attention Test, Simons & Chabris (1999) Tapaturmatorjunta ry:n liikennejaoston liikenneohje vuodelta 1956. Kannattaa huomioida, että lapsi voi harjoituksissa saada kuvan, että tarkkaavaisuuden jakaminen sujuu Liikenteen konfliktitilanteet syntyvät usein, kun jotain yllättävää tapahtuu.
Yhteenveto 1. Ihmisen tiedonkäsittely on rajoittunut ja vain osa ympäristön informaatiosta käsitellään 2. Tarkkaamattomuus vaikeuttaa liikenteen havainnointia ja lisää kognitiivista kuormitusta heikentää tilannetietoisuutta (havainnointi, ymmärtäminen, ennakointi) 3. Lasten kokemattomuus ja kehittymättömyys: heikentävät kykyä tuottaa tilannetietoisuus lisäävät riskinottoa altistavat myös tarkkaamattomuudelle 4. Tutkimukset viittaavat siihen, että puhuessaan puhelimeen lapset tekevät vaarallisempia tienylityksiä 5. Aikuiset toimivat esimerkkinä lapsille kännykän ja älylaitteiden käytön suhteen liikenteessä
Kiitos! Jos joku jäi mietittämään tässä esityksessä tai haluat lähteitä esitettyihin asioihin: ida.maasalo@liikenneturva.fi
Lähteitä Ellis, J., & JEBE Consulting, L. L. C. (2014). Bicycle safety education for children from a developmental and learning perspective (No. DOT HS 811 880). United States. National Highway Traffic Safety Administration. Endsley, M. R. (1995). Toward a theory of situation awareness in dynamic systems. Human factors, 37(1), 32-64. Gitelman, V., Levi, S., Carmel, R., Korchatov, A., & Hakkert, S. (2019). Exploring patterns of child pedestrian behaviors at urban intersections. Accident Analysis & Prevention, 122, 36-47. Foot, H. C., Thomson, J. A., Tolmie, A. K., Whelan, K. M., Morrison, S., & Sarvary, P. (2006). Children's understanding of drivers' intentions. British Journal of Developmental Psychology, 24(4), 681-700. Horswill, M. S., & McKenna, F. P. (2004). Drivers hazard perception ability: Situation awareness on the road. A cognitive approach to situation awareness: Theory and application, 155-175. Jackson, L., Chapman, P., & Crundall, D. (2009). What happens next? Predicting other road users' behaviour as a function of driving experience and processing time. Ergonomics, 52(2), 154-164. Keskinen, E. (2014). Lapset ja nuoret liikenteessä kehitykselliset edellytykset ja liikenneturvallisuus. Liikenneturvan selvityksiä, 5, 2014. Stavrinos, D., Byington, K. W., & Schwebel, D. C. (2009). Effect of cell phone distraction on pediatric pedestrian injury risk. Pediatrics, 123(2), e179- e185. Tapiro, H., Oron-Gilad, T., & Parmet, Y. (2016). Cell phone conversations and child pedestrian s crossing behavior; a simulator study. Safety science, 89, 36-44.