Lapsi liikenteessä. PsT Mika Hatakka Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy

Transkriptio

1 Lapsi liikenteessä PsT Mika Hatakka Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy 2015

2 Tutkijalautakuntien tutkimat 6-17 vuotiaiden kuolonkolarit kuuden vuoden aikana 2000-luvulla Lähteet: VALT Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntamateriaali Liikenneturva: Liikenne hurahti verkostoon. Opettajien liikennekasvatusmateriaali.

3 Kuolemaan johtaneet jalankulkuonnettomuudet (6-17v) 13 menehtynyttä kuudessa vuodessa Yli kolmasosa kuolleista koulumatkalla Yleensä tietä ylitettäessä Noin puolet uhreista oli teini-ikäisiä Mukana ryntäilyjä ja harkitsematonta toimintaa Alkoholi oli mukana kolmessa tapauksessa Tyttöjä ja poikia yhtä paljon Pimeän onnettomuuksissa ei useimmiten käytetty heijastinta

4 Kuolemaan johtaneet pyöräilyonnettomuudet (6-17 v.) 9 menehtynyttä kuudessa vuodessa Pyöräilijä puolessa tapauksista onnettomuuden pääaiheuttaja Onnettomuudet sattuivat yli 10-vuotiaille ja eniten teiniikäisille Pienempien lasten pyöräilyn rajoitukset vaikuttavat turvallisuuteen Liikenteen tarkkailu on ollut puutteellista Onnettomuuksissa ei ollut mukana alkoholia Kypärä ei useimmiten ollut käytössä Kypärä olisi pelastanut kolme yhdeksästä uhrista

5 Kuolemaan johtaneet mopo-onnettomuudet (6-17 v.) 43 menehtynyttä kuudessa vuodessa Tyttöjä 10 ja poikia 33 Tyypillisesti 15-vuotiaita Useimmiten törmäyksiä muihin tienkäyttäjiin normaaleissa liikennetilanteissa ja olosuhteissa Kuolonkolarit vain harvoin hallinnan menetyksiä Mopoilija tyypillisesti pääaiheuttajana Mopoilija usein väistämisvelvollisena risteyksissä Useissa näkemäesteet huomiotta

6 Mopo-onnettomuudet jatkuu... Useimmiten vapaa-ajalla, usein vain ajelemassa Vajaa neljäsosa koulumatkalla Iltapäivisin ja iltaisin Huomio oli usein muualla kuin liikenteessä, kavereissa tai matkustajissa Tilannenopeus oli usein liian suuri 45km/h:n rajoitus ylitettiin 14 tapauksessa Alkoholi oli vain harvoin mukana Mopot olivat uudenaikaisia ja pääosin hyväkuntoisia Mopo oli viritetty yli puolessa onnettomuuksista (useimmiten rajoittimet poistettu) Kypärä irtosi usein ja pään vammoja oli paljon

7 Henkilöauto-onnettomuudet (6-17v.) 45 kuudessa vuodessa Pienet lapset uhreina vanhempiensa kyydissä Teinit kavereiden kyydissä Riski on suuri myös tytöillä Matkustajakäyttäytyminen (Vyöt, tilanteen hillintä jne)

8 Liikennekäyttäytyminen hierarkiana Elämisen tavoitteet ja taidot - Oman tilan hallinnan taidot - Itsensä toteuttamisen keinot Liikenteessä olemisen tavoitteet ja tilanne - Tarkoitus, ympäristö, seura, sosiaalinen tilanne Liikennetilanteiden hallinta - Tilanteen vaatimuksiin sopeutuminen Ajoneuvon hallinta - Nopeuden, suunnan ja paikan säätely Keskinen (1996) 2015 Mika Hatakka, Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy

9 Tyypillisiä ajatuksia lapsista ja liikenteestä Näkökyky ei vielä ole täysin kehittynyt Kuulo ei ole vielä täysin kehittynyt Esikouluikäisillä ja ala-asteikäisillä vielä vaikeuksia siirtää katsettä kohdentumaan läheltä kauas Lapsen käyttäytyminen vaihtelee Lapset ovat pienikokoisia (Barns mognad, Vägverket 2001) Näkemys lapsesta viallisena on vanhahtava, vaikka joitakin tosiasioita kehityksen puutteista on hyväksyttävä

10 Tiedon käsittely: Kahteentoista ikävuoteen mennessä useat toiminnot eivät ole kehittyneet nuoruuden tai aikuisuuden tasolle. Aikuisen tiedonkäsittelyn taso saavutetaan ärsykkeiden karsimisessa 14-vuotiaana prosessointinopeudessa 15-vuotiaana työmuistissa 19-vuotiaana. Lyhytkestoinen näönvarainen muisti huipussaan jo vuotiaana Monimutkaisempi näönvarainen työmuisti kehittyy vielä vuotiaaksi asti. Toiminnanohjaus: Taidot kehittyvät hitaasti lapsuudessa ja nuoruudessa Huippu saavutetaan vasta aikuisuudessa.

11 Tiivistetysti: Esikouluikäiset Ei vielä valmiutta selviytyä itsenäisesti liikenteessä Vaihtelu suurta lapsesta toiseen ja tilanteesta toiseen 1-3 luokka (7-9v) Suoriutuminen kenttäkokeiden ja simuloitujen tehtävien perusteella kohtalaista Vaihtelu edelleen suurta lapsesta toiseen ja tilanteesta toiseen Virheitä sattuu ja toiminta on epävarmaa

12 4-6 luokka (10-12v) Suoritus lähenee aikuisten tasoa ja vaihtelu vähenee Tässäkin ikäryhmässä nuorimmilla eniten ongelmia Voidaan katsoa selviytyvän itsenäisesti Ongelmana edelleen suorituksen vaihtelu saman lapsen toiminnassa ja erityisesti lasten välillä Tarkkaavaisuushäiriöt yms. ovat yhteydessä liikenteessä toimimisen ongelmiin

13 Hyviä mutta vaikeita kysymyksiä: Miksi lapsi on liikennetilanteissa se, joka vastaa turvallisuudesta? (Malek et al. 1990) Kenellä vastuun pitäisi olla? Kuka vastaa 7 tai 10 vuotiaan ADHD pojan tienylityksestä? 2015 Mika Hatakka, Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy

14 Mitä opetuksella voidaan saada aikaan? Lapsia ei kannata aliarvioida, mutta myös opetuksella on rajansa Ei kannata olettaa, että lisääntynyt tieto parantaa käyttäytymistä (Zeedyk et al. 2001) 4-5 vuotiaiden liikennetietoja kyettiin selkeästi parantamaan Käyttäytyminen ei kuitenkaan parantunut 5-vuotiaiden tienylitysopetuksen tulos oli se, että liikkeellelähtönopeus parani! (Demetre et al. 1993)

15 Mitä opetuksella voidaan saada aikaan? Vanhemmat saatin koulutuksen avulla opastamaan lapsiaan paremmin (West et al. 1993) Osallistuminen, aktiivinen itse tekeminen, oikeissa tilanteissa harjoittelu ja todellisten tilanteiden simulointi tuottavat ainakin tietojen lisäystä Mallioppiminen toimii Aktiivinen tekeminen ja siihen yhdistetty oman toiminnan arviointi jne. ovat toimivia menetelmiä

16 OSAAKO TOIMIA OIKEIN --HALUAAKO TOIMIA OIKEIN "Kun tiedetään miten pitää toimia, niin toimitaan niin" - ajattelu ei pidä läheskään aina paikkaansa Lapsen on tiedettävä, minkälainen toiminta lisää riskiä ja mikä vähentää riskiä, mutta tällä ei ole merkitystä jos muut asiat kävelevät yli. On pureuduttava näihin muihin asioihin (oman tilan hallinta, ryhmäpaine jne.) Tämä näkökulma korostuu teini-ikään tultaessa

17 Kypsymisen ohella kokemusten kertyminen on keskeistä. Aivojen kehittymättömyyteen viittaaminen lasten ja nuorten riskeissä ei tee tarpeettomaksi liikenneturvallisuuskasvatusta Systemaattinen liikennekasvatus on hoidettava Satsattava kasvattajiin ja vanhempiin Erityinen haaste: Yläkouluikään tullessa liikennekasvatus vähenee olennaisesti, mutta riskit lisääntyvät

18 LÄHTEITÄ LASTEN SELVIYTYMISESTÄ LIIKENTEESSÄ Barns Mognad (2001), Vägverket, Sweden Briem, V., & Bengtsson, H. (2000). Cognition and character traits as determinants of young children s behaviour in traffic situations. International Journal of Behavioral Development,24, Briem, V.,Radeborg, K., Salo, I. and Bengtsson, H. (2004) Developmental Aspects of Children's Behavior and Safety While Cycling Journal of Pediatric Psychology 29(5) pp , 2004 Christoffel KK, Donovan M, Schofer J, et al. Psychosocial factors in childhood pedestrian injury: a matched casecontrol study.pediatrics 1996;97: Lee, D. N., Young, D. S., & McLaughlin, C. M. (1984).A roadside simulation of roadcrossing for children. Ergonomics, 27, Lee, D. N., Young, D. S., & McLaughlin, C. M. (1984).A roadside simulation of roadcrossing for children. Ergonomics, 27, Demetre, J. D., Lee, D. N., Grieve, R., Pitcairn, T. K., Ampofo-Boateng, K., & Thomson, J. A. (1993).Young children s learning on road-crossing simulations. British Journal of Educational Psychology, 63, Dunbar, G. L., Hill, R. & Lewis, V. (2001). Children's attentional skills and road behaviour. Journal of Experimental Psychology: Applied, 7, Rämä, P. (1993) Väsentliga beteendevariabler hos barn i trafiken. Psykologian lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, 1993 Zeedyk, M. S., & Kelly, L. (2003). Behavioural observations of adult child pairs at pedestrian crossings. Accident Analysis and Prevention, 35, Zeedyk, M. S., Wallace, L., & Spry, L. (2002). Stop, look, listen, and think? What young children really do when crossing the road. Accident Analysis and Prevention, 34, Zeedyk, S., Wallace, L., Carcary, B., Jones, K., & Larter, K. (2001). Children and road safety: increasing knowledge does not improve behaviour. British Journal of Educational Psychology, 71(4), West, R., Sammons, P. & West, A.. (1993). Effects of a traffic club on road safety knowledge and self reported behaviour of young children and their parents. In: Accident Analysis and Prevention, vol. 25, nr. 5, p Plumert, J. M., Kearney, J. K., and Cremer, J. F Children's perception of gap affordances: Bicycling across traffic-filled intersections in an immersive virtual environment. Child Development, 75,

19 Tabibi, Z.; Pfeffer, K. (2003) Choosing a safe place to cross the road: the relationship between attention and identification of safe and dangerous road-crossing sites. Child: Care, Health & Development. 29(4): , July Thomson, J. A., Ampofo-Boateng, K., Pitcairn, T., Grieve, R., Lee, D. N., & Demetre, J. D. (1992). Behavioural group training of children to find safe routes to cross the road. British Journal of Educational Psychology, 62, Malek M, Guyer B, Leschohier I. The epidemiology and prevention ofchild pedestrian injuries. Accid. Anal. Prev. 1990; 22: