Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan"

Transkriptio

1 Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan Esitän, että Salvuccin ja Taatgenin (2008) säie-kognitio-mallin (threaded cognition) avulla voidaan mallintaa autonavigaattoreiden käyttämistä liikenteessä. Käytän esimerkkinä Srinivasanin (1997) tutkimusta, jossa vertailtiin erilaisia autonavigaattoreiden käyttöliittymätyyppejä, ja osoitan, että säie-kognitio-mallin avulla voidaan selittää, minkä vuoksi autonavigaattorin antamat auditiiviset reittiohjeet aiheuttavat vähemmän ongelmia liikenteessä kuin visuaalisesti annetut reittiohjeet. Johdanto Autonavigaattorin käyttäminen autolla ajamisen yhteydessä edellyttää, että käyttäjä kohdentaa tarkkaavaisuuttaan liikenteen ja auton hallinnan lisäksi navigaattoriin. Autolla ajamista ja autonavigaattorin käyttämistä yhtä aikaa kutsutaan kognitiiviseksi moniajoksi (cognitive multitasking) (Wickens & Hollands 2000: ). Autolla ajaminen on tällöin ensisijainen tehtävä ja autonavigaattorin käyttäminen toissijainen tehtävä. Autonavigaattorin käyttäminen vaikeuttaa ensisijaisen tehtävän suorittamista ja saattaa lisätä käyttäjän ensisijaisessa tehtävässä tekemien virheiden todennäköisyyttä ja määrää. Autonavigaattoreiden käyttämistä ajamisen aikana on tutkittu melko paljon (Srinivasan 1997, Wierville ym. 1988, Tsimhoni & Green 2003). Näissä tutkimuksissa on selvitetty, miten autonavigaattoreiden tapa antaa reittiohjeita vaikuttaa käyttäjien ajamissuoritukseen. Tutkimuksissa on vertailtu, minkälaisia autonavigaattoreita katsotaan ajotilanteissa pisimpään, miten eri käyttöliittymätyypit vaikuttavat ajajien reaktionopeuteen tai mitkä käyttöliittymätyypit lisäävät ajajien virheiden todennäköisyyttä eniten. Tutkimukset ovat tuottaneet käyttöliittymäsuosituksia autonavigaattoreille, mutta teoreettisia selityksiä sille,

2 minkä vuoksi tietty käyttöliittymätyypit ovat toisia parempia, ei ole esitetty. Srinivasan (1997) asetti koehenkilöt ajosimulaattoriin ja esitti heille ajo-ohjeita joko auditiivisesti ennen jokaista risteystä, paperikartan avulla, digitaalisen kartan avulla, visuaalisesti ennen jokaista käännöstä alhaalla sijaitsevalla näytöllä (turn-by-turn display) tai ennen jokaista käännöstä näytöllä, joka sijaitsi ylhäällä oikealla. Käyttäjien piti reagoida painamalla nappia, kun he näkivät tielle ilmestyneen ärsykkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että ärsykkeisiin reagoidaan nopeasti, kun ajoohjeet annetaan auditiivisesti, ja hitaasti, kun ajo-ohjeet esitetään aina ennen seuraavaa risteystä ylhäällä sijaitsevalla näytöllä. Vaikka näitä tutkimustuloksia voidaan soveltaa suoraan autonavigaattoreiden suunnitteluun, ei niille tarjota teoreettisia selityksiä. Salvucci ja Taatgen (2008) esittävät komputationaalisen mallin, jonka avulla halutaan selittää, miten ihmiset prosessoivat informaatiota tehdessään useita tehtäviä samaan aikaan ja ymmärtää, mitkä piirteet ihmisen kogniitivisessa prosessoinnissa mahdollistavat kognitiivinen moniajon. Säie-kognitio-malli (threaded cognition) laajentaa ACT-R -mallia (Andersson ym. 2004) selittämään kognitiivista moniajoa (multitasking). Säie-kognitio perustuu ajatukseen, että kognitiivisessa moniajossa ihmisen suorittamat tehtävät muodostavat kognitiivisen prosessoimisen säikeet, jotka kuormittavat yhteisiä kognitiivisia resursseja. Kognitiivisen toiminnan säikeet voidaan esittää aikajanoina (timelines), ja niiden avulla voidaan tarkastella usean tehtävän suorittamiseen vaikuttavia kognitiivisen prosessoimisen pullonkauloja. Myös Srinivasanin (1997) tutkimustulokset voidaan selittää säie-kognitio-mallin mukaisten aikajanojen avulla. Esittelen esseen seuraavassa osiossa säie-kognitio-mallin oletukset. Tämän jälkeen tarkastelen Srinivasanin (1997) tutkimustuloksia säie-kognitio-mallin valossa ja esitän, minkälaisia kognitiivisen prosessoinnin säikeitä syntyy kuljettajan käyttäessä autonavigaattoria. Osoitan myös, että kuljettajan kognitiivisen prosessoimisen säikeet voidaan esittää säie-kognitio-mallin mukaisina aikajanoina.

3 Säie-kognitio-malli Säie-kognitio -malli pohjautuu oletuksiin siitä, miten ihmiset suorittavat yksittäisiä tehtäviä. Nämä oletukset muodostavat säie-kognitio-mallin ytimen, mutta yksin niiden avulla ei voida ymmärtää, miten ihmisten kognitiivinen järjestelmä vaikuttaa ja rajoittaa useiden tehtävien suorittamista yhtä aikaa. Jotta säie-kognitio-mallia voidaan laajentaa koskemaan usean tehtävän suorittamista yhtä aikaa, tarvitaan lisäoletuksia. Säie-kognition haasteena on rakentaa kognitiivinen arkkitehtuuri, joka perustuu kognitiotieteelliseen tutkimukseen ja malleihin sekä osoittaa, miten nämä mallit voivat toimia yhdessä siten, että lopputulos mahdollistaa kognitiivisen moniajon. Säie-kognition ensisijaisia oletuksia ovat: Oletus prosessointiresursseista. Säie-kognition mukaan ihmiset käyttävät toisistaan erillisiä kognitiivisia, perseptuaalisia ja motorisia resursseja. Perseptuaalisten resurssien avulla ihmiset voivat omaksua tietoa ympäröivästä maailmasta. Motoristen resurssien avulla ihmiset voivat toimia maailmassa. Kognitiiviset resurssit prosessoivat perseptuaalista tietoa pidemmälle, hyödyntävät tietoa ihmisen sisäisestä ja ulkoisesta tilasta ja ohjaavat perseptuaalista ja motorista prosessointia. Säie-kognition mukaan jokainen kognitiivinen resurssi koostuu moduulista (module) ja puskurista (buffer). Moduuli prosessoi resurssin vaatimaa informaatiota, ja puskuri on viestintäkanava, jonka kautta informaatio puskurin ja proseduraalisten resurssien välillä kulkee. Oletus kognitiivisista resursseista. Toisistaan erilliset deklaratiivinen ja proseduraalinen resurssi kuuluvat kognitiivisiin resursseihin. Deklaratiivinen resurssi vastaa pitkäkestoista muistia ja tallentaa asiatietoa. Proseduraalinen resurssi yhdistää muiden resurssien tuottamaa tietoa ja toteuttaa toimintaa. Oletus deklaratiivisesta resurssista. Deklaratiivinen resurssi tallentaa tietoa mieltämisyksiköinä (chunk). Mieltämisyksiköt on toteutettu säie-kognitioon samalla tavalla kuin ACT-R- kognitiiviseen arkkitehtuuriin (Andersson ym. 2004). Jokainen mieltämisyksikkö sisältää attribuutti-arvo-pareja (attribute-value pairs).

4 Deklaratiivista moduulia voidaan pyytää palauttamaan tietty informaatio epätäydellisen lauseen (partial pattern) perusteella. Jos deklaratiivinen moduuli onnistuu palauttamaan tiedon, sijoitetaan tieto deklaratiivisen resurssin puskuriin. Säie-kognitiossa on lisäksi määritelty, millä todennäköisyydellä tieto onnistutaan palauttamaan ja miten paljon todennäköisyys muuttuu ajan mittaan. Oletus perseptuaalisista ja motorisista resursseista. Perseptuaaliset ja motoriset resurssit mahdollistavat tiedon hankkimisen ulkomaailmasta ja maailmassa toimimisen. Auditiivinen ja visuaalinen resurssi kuuluvat perseptuaalisiin resursseihin. Molemmissa resursseissa on mitä- ja missä -järjestelmä. Missäjärjestelmä tarkkaavaisuutta ohjaava järjestelmä ja se etsii ympäristöstä objekteja, joihin tarkkaavaisuus voi kiinnittyä. Mitä-järjestelmä taas tunnistaa objektin tai äänen. Oletus proseduraalisesta resurssista. Proseduraalinen resurssi on säie-kognition keskeinen osa. Se välittää toimintapyyntöjä muiden resurssien välillä ja proseduraalinen resurssi on usein myös merkittävä kognitiivinen pullonkaula. Proseduraalinen resurssi sisältää produktiosääntöjä (production rules), jotka sisältävät joukon ehtoja ja toiminnon (action), joka toteutuu, jos ehdot täyttyvät. Produktiosääntöjen toiminnot ja ehdot käyttävät resurssien puskureita informaation siirtämiseen. Produktiosääntöjen ehdot tarkistavat, minkälaista tietoa on eri resurssien puskureissa, ja yhdistävät tämän tiedon. Jos produktiosääntö laukeaa, asettaa proseduraalinen resurssi uusia prosessointipyyntöjä muiden resurssien puskureihin. Proseduraalisella resurssilla on myös oma maalipuskuri (goal buffer), joka tallentaa tietoa proseduraalisen resurssin kunkin hetken tavoitteesta. Produktiosääntö voi testata resurssien moduulien ja puskureiden sisältöä kahdella tavalla. Ensiksi produktiosääntö voi testata, suorittaako moduuli tietyllä hetkellä laskentaa. Toiseksi produktiosääntö voi testata, onko resurssin puskuri tietyllä ajan hetkellä vapaa vai käytössä. Moduuli täyttää puskurin informaatiolla, kun moduuli on suorittanut informaationprosessointia vaativan tehtävän. Puskuri tyhjentyy, kun puskurissa oleva informaatio vastaa produktiosäännön ehtoa ja produktiosääntö käyttää tätä informaatiota.

5 Resurssi ei ole vapaa, jos sen moduuli prosessoi informaatiota tai jos sen puskuri on täynnä. Muissa tapauksissa resurssi on vapaa, ja produktiosääntö voi tarvittaessa käynnistää resurssin informaation prosessoinnin. Oletus proseduraalisesta oppimisesta. Oppimisen alkuvaiheessa ihminen tarvitsee deklaratiivista resurssia uuden tehtävän suorittamiseen. Ihminen voi tallentaa ohjeita deklaratiiviseen resurssiin esimerkiksi perseptuaalisten resurssien avulla. Kun ohjeet on tallennettu deklaratiiviseeen resurssiin, siirtyvät ne vähitellen proseduraaliseen resurssiin. Tässä muutoksessa hyödynnetään produktiosääntöjä, jotka muuttavat deklaratiivisia ohjeita proseduraalisiksi. Säie-kognition oletus siitä, että oppimisen myötä ohjeet siirtyvät deklaratiivisesta resurssista proseduraaliseen, selittää, minkä takia ihmisten on vaikea suorittaa kahta uutta tehtävää yhtä aikaa. Tällaisessa tilanteessa deklatiivinen resurssi toimii informaation prosessoinnin pullonkaulana, sillä molemmat uudet tehtävät tarvitsevat deklaratiivista resurssia tavoitteen saavuttamiseksi. Oletus prosessoimisen säikeistä. Ihmisen kognitio ylläpitää useita tavoitteita, joihin se aktiivisesti pyrkii. Nämä tavoitteet luovat informaationprosessoimisen säikeitä, jotka haluavat toteuttaa tavoitteen. Kun ihminen suorittaa yhtä tehtävää, ohjaa tavoite proseduraalista resurssia siten, että ainoastaan tavoitteen kannalta olennaiset produktiosäännöt huomioidaan. Ihmisen tavoitepuskurissa voi kuitenkin olla samaan aikaan useita tavoitteita. Jokainen tavoite aktivoi tietyt produktiosäännöt. Kun produktiosääntöjä toteutetaan, syntyy kognitiivisen prosessoinnin säikeitä, joiden avulla pyritään tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Säie tarkoittaa kaikkea sitä kogntiivista prosessointia ja produktiosääntöjen laukeamista, jonka tavoitteena on tietyn tavoitteen saavuttaminen. Oletus resurssien seriaalisuudesta. Kaikki kognitiiviset, perseptuaaliset ja motoriset resurssit toteuttavat prosessointipyyntöjä seriaalisesti, yksi kerrallaan. Muiden prosessointipyyntöjen täytyy odottaa, kunnes resurssi on taas vapaa ja voi suorittaa uutta prosessointia. Erityisesti proseduraalisen resurssin seriaalisuus on tärkeä osa säie-kognitiota, sillä se selittää, minkälaisia prosessoimisen pullonkauloja ihminen

6 kohtaa suorittaessaan useaa tehtävää yhtä aikaa. Oletus resurssien käyttämisestä. Kognitiivisen prosessoimisen säikeet vaativat itselleen resursseja heti, kun produktiösääntö tarvitsee niitä. Säikeet myös vapauttavat resursseja toisten säikeiden käyttöön heti, kun resurssin prosessointia ei enää tarvita. Oletus säikeiden välisten konfliktien ratkaisemisesta. Kun useat kognition säikeet kilpailevat samasta resurssista, ne säikeet, joita on prosessoitu eteenpäin viimeisimpinä, joutuvat odottamaan kun taas säikeet, jotka ovat joutuneet odottamaan saavat resursseja käyttöönsä. Tämä oletus estää sen, että tietyt säikeet pääsisivät etenemään jatkuvasti, kun taas toiset säikeet joutuisivat odottamaan jatkuvasti resurssien vapautumista. Säie-kognitio-mallin autonavigaattorin käyttöön Salvuccin ja Taatgenin (2008) säie-kognitio-mallin avulla ihmisen suorittamat tehtävät voidaan mallintaa aikajanoina (timeline) (kuvat 1. ja 2.). Aikajanoissa ihmisen ensisijainen ja toissijainen tehtävä voidaan esittää erillisinä säikeinä. Kussakin säikeessä voi ainoastaan yksi resurssi (kognitiivinen tai proseduraalinen resurssi tai jokin perseptuaalisista resursseista) toimia tietyllä hetkellä. Kun ihminen suorittaa kognitiivista moniajoa ja kohtaa tilanteen, jossa molemmat tehtävien säikeet vaativat saman resurssin käyttöä, täytyy toisen säikeen odottaa resurssin vapautumista ennen kuin se saa resurssin käyttöönsä ja pääsee jatkamaan. Autonavigaattoreiden käyttöliittymien parantaminen edellyttää, että tilanteiden, joissa käyttäjän tietty kognitiivinen resurssi ylikuormittaa, määrä on mahdollisimman pieni. Säie-kognitio-mallin soveltaminen autonavigaattoreiden vuorovaikutussuunnittelusta tehtyjen päätelmien analysoimiseen edellyttää, että autolla ajamisesta rakennetaan yksinkertaistettu malli. Kuvissa 1. ja 2. on esitetty, miten käyttäjän erilaiset kognitiiviset resurssit kuormittuvat, kun koehenkilö suorittaa samaa tehtävää kuin Srinivasanin (1997) tutkimuksessa. Kuvassa 1. esitetään säie-kognitio-mallin mukainen aikajanaesitys siitä, miten käyttäjän kognitiiviset resurssit kuormittuvat, kun reittiohjeet annetaan visuaalisesti. Kuvassa 2. esitetään säie-kognitio-mallin

7 mukainen aikajanaesitys, kun reittiohjeet esitetään auditiivisesti. Molemmissa kuvissa autolla ajaminen on mallinnettu mahdollisimman yksinkertainen ajotilanne, jossa kuljettaja huolehtii seuraavista asioista: Auton tasainen liike. Auto ei hidastu tai kiihdy, auton suunta ei muutu. Risteyksissä kuljettaja painaa ensin jarrua hidastaakseen auton liikettä ennen risteystä ja kääntää tämän jälkeen rattia. Kuvan 1. vasemmanpuoleinen säie esittää, mihin asioihin kuljettajan täytyy kiinnittää huomiota ajamisen aikana. Vasemmanpuoleinen säie huolehtii auton liikkeen hallitsemisesta ja tiellä esitettävien ärsykkeiden havaitsemisesta sekä niihin reagoimisesta. Oikeanpuoleinen säie esittää käyttäjän reittiohjeita seuraavan säikeen toimintaa. Alussa kuljettaja käyttää proseduraalista resurssia pitääkseen auton liikkeen tasaisena. Auton liikkeen pitäminen tasaisena on hyvin automatisoitunut toiminto, ja se kuormittaa lähinnä proseduraalista resurssia. Kuljettajan visuaaliselle resurssille syntyy ylikuormitustilanne, kun käyttäjä havaitsee tiellä esitetyn ärsykkeen samaan aikaan, kun autonavigaattorin ruudulla esitetään visuaalisia reittiohjeita. Tällöin kuljettajan täytyy odottaa visuaalisen resurssin vapautumista ennen kuin hän havaitsee visuaalisesti esitetyn reittiohjeen. Kuljettajan proseduraalinen resurssi ylikuormittuu jälleen, kun tiellä havaitun ärsykkeen ja reittiohjeen huomioiminen kuormittavat kuljettajan proseduraalista resurssia. Tällöin kuljettaja ei suuntaa tarkkaavaisuuttaan reittiohjeeseen ennen kuin proseduraalinen resurssi on vapautunut. Proseduraalinen resurssi ylikuormittuu kolmannen kerran, kun ärsykkeen havaitsemisesta vastaava säie huolehtii siitä, että käyttäjä painaa nappia, ja reittiohjeen seuraamisesta vastaava säie huolehtii seuraavaksi siitä, että käyttäjä painaa jarrua. Kuljettaja painaa jarrua, kun proseduraalinen resurssi on vapautunut ärsykkeen havaitsemista vaativasta toiminnasta.

8 Ärsykkeen havaitseminen ajaessa Reittiohjeen seuraaminen Proc.: Pidä auton liike tasaisena Visual: Havaitse ärsyke tiellä Odota proseduraalista resurssia Proc.: Huomioi ärsyke Visual: Tulkitse ärsyke Proc.: Paina nappia Odota visuaalista resurssia Visual: Havaitse ärsyke Odota proceduraalista resurssia Proc.: Kiinnitä tarkkaavaisuus ärsykkeeseen Odota proseduraalista resurssia Proc.: Paina jarrua. Proc.: Käännä rattia Kuva 1. Säie-kognitio mallin mukainen esitys visuaalisia reittiohjeita antavan autonavigaattorin käyttämisestä ajamisen aikana. Kuvassa 2. esitetään säie-kognitio-mallin mukaiset aikajanat siitä, miten kuljettaja toimii, kun hänelle esitetään reittiohjeet auditiivisesti ja hän suorittaa Srinivasanin (1997) tutkimuksen mukaista tehtävää. Alussa kuljettaja käyttää proseduraalisen resurssinsa auton liikkeen pitämiseen tasasisena. Ärsykkeen havaitsemisesta huolehtiva säie käyttää visuaalista resurssia, kun tielle ilmestyy ärsyke. Auraalinen resurssi taas kuormittuu, kun kuljettajalle esitetään reittiohje auditiivsesti. Proseduraalinen resurssi ylikuormittuu, kun visuaalinen ärsykkeen sekä havaitsemisesta huolehtiva säie että reittiohjeen seuraamisesta huolehtiva säie tarvitsevat proseduraalista resurssia, ja toinen säikeistä joutuu odottamaan proseduraalisen resurssin vapautumista. Tämän jälkeen säikeet jatkavat ilman resurssien ylikuormittumista. Ärsykkeen havaitsemisesta huolehtiva resurssi huomioi kadulla esitetyn visuaalisen ärsykkeen, tulkitsee sen ja painaa nappia. Reittiohjeen seuraamisesta huolehtiva säie kiinnittää tarkkaavaisuuden auditiiviseen reittiohjeeseen, tulkitsee sen ja hidastaa ajoneuvon vauhtia. Proseduraalinen säie ylikuormittuu toisen kerran, kun kuljettajan täytyy samaan aikaan painaa nappia sekä kääntää rattia. Tässä tilanteessa reittiohjeen seuraamisesta huolehtivan säie kääntää rattia vasta, kun ärsykkeen havaitsemisesta huolehtiva säie on vapauttanut proseduraalisen resurssin.

9 Ärsykkeen havaitseminen ajaessa Reittiohjeen seuraaminen Proc.: Pidä auton liike tasaisena Visual: Havaitse ärsyke tiellä Odota proseduraalista resurssia Proc.: Huomioi ärsyke Visual: Tulkitse ärsyke Proc.: Paina nappia Aural: Havaitse äänii Proc.: Kiinnitä tarkkaavaisuus ääneen Aural: Tulkitse ääni Proc.: Jarruta käännöstä varten. Odota proseduraalista resurssia Proc.: Käännä rattia Kuva 2. Säie-kognitio-mallin mukainen esitys auditiivisia reittiohjeita antavan autonavigaattorin käyttämisestä ajamisen aikana. Päätelmät Säie-kognitio-mallin mukainen analyysi selittää Srininivasanin (1997) päätelmän, että autonavigaattorin reittiohjeet kannattaa esittää mielummin auditiivisesti kuin visuaalisesti. Säie-kognition-mallin mukaan auditiivinen reittiohje kuormittaa proseduraalista resurssia vähemmän visuaalinen reittiohje. Auditiivisten reittiohjeiden hyöty perustuu siihen, että ne eivät kuormita kuljettajan visuaalista resurssia. Säiekognitio-mallin mukainen aikajana-analyysi osoittaa kuitenkin visuaalisen, auditiivisen ja proseduraalisen resurssin monimutkaisen yhteyden. Auditiiviset reittiohjeet toimivat paremmin kuin visuaaliset reittiohjeet, mutta tämä ei johdu visuaalisen resurssin ylikuormittumisesta, vaan siitä, että auditiivinen resurssi pystyy hyödyntämään proseduraalista resurssia paremmin. Säie-kognitio mallin mukainen analyysi osoittaa myös, että säie-kognitio-mallin avulla voidaan kognitiivista moniajoa ymmärtää ja selittää yhä paremmin. Erityisesti aikajana-analyysi tarjoaa hyvän tavan visualisoida käyttäjän kognitiivisten resurssien toimintaa. Lähteet: Anderssson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglas, S., Lebiere, C. & Qin, Y. (2004): An Integrated Theory of Mind. Psychological Review, 111, s

10 Salvucci, D. D. & Taatgen, N. A. (2008): Threaded Cognition: An Integrated Theory of Concurrent Multitasking. Psychological Review, 115(1), s Srinivasan, R. (1997): Effect of Selected In-Vehicle Route Guidance Systems on Driver Reaction Times. Human Factors, 39(2), s Tsimhoni, O. & Green, P. (2003): Time-Sharing of a Visual In-Vehicle Task While Driving: The Effects of Four Key Constructs. Proceedings of the Second International Driving Symposium on Human Factors in Driver Assesment, Training and Vehicle Design (s ). Park City, Utah. Wickens, C. D. & Hollands, J. G. (2000): Engineering Psychology. 3. painos. New Jersey: Prentice Hall. Wierwille, W. A., Antin, J. F., Dingus, T. A. & Hulse, M. C. (1988): Visual Attentional Demand of an In-Car Navigation Display System. Teoksessa A. G. Gale (toim.): Vision in Vehicles II ( s ). North-Holland: Elsevier Science Publishers.

OPTIMUM - Tutkittuja suunnitteluohjeita turvallisempaan multitaskaukseen ajoneuvoissa

OPTIMUM - Tutkittuja suunnitteluohjeita turvallisempaan multitaskaukseen ajoneuvoissa https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/tutkimus/optimal-multitasking-with-ubiquitous-media-optimum OPTIMUM - Tutkittuja suunnitteluohjeita turvallisempaan multitaskaukseen ajoneuvoissa Tuomo Kujala Jyväskylän

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT TURVALLISUUSKRIITTISISSÄ KOHTEISSA!

KÄYTTÖLIITTYMÄT TURVALLISUUSKRIITTISISSÄ KOHTEISSA! KÄYTTÖLIITTYMÄT TURVALLISUUSKRIITTISISSÄ KOHTEISSA! Tuomo Kujala! 22.2.2016!! tuomo.kujala@jyu.fi! Turvallisuuskriittiset järjestelmät! n Terveydenhuollon järjestelmät! n Työkoneet! n Tehdasvalvomot! n

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus

Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus Esko Lehtonen... @helsinki.fi Resursseja? Ihminen havaintokognitiivisena kokonaisuutena voi Keskittyä johonkin kerrallaan Yhteen asiaan keskittyminen sulkee pois

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla

Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla AKEn tutkimusseminaari Ikääntymisestä ja liikkumisesta 10.12.2009 Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla Heikki Summala, Esko Lehtonen, Isa Dahlström, Harri Hiltunen Helsingin yliopisto, liikennetutkimusyksikkö

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000 HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Harjoitus Bones ja Skin

Harjoitus Bones ja Skin LIITE 3 1(6) Harjoitus Bones ja Skin Harjoituksessa käsiteltävät asiat: Yksinkertaisen jalan luominen sylinteristä Luurangon luominen ja sen tekeminen toimivaksi raajaksi Luurangon yhdistäminen jalka-objektiin

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Erkka Savolainen Koulutusohjaaja

Nuoret liikenteessä. Erkka Savolainen Koulutusohjaaja Nuoret liikenteessä Erkka Savolainen Koulutusohjaaja erkka.savolainen@liikenneturva.fi 8.5.2017 Nuoret liikenteessä / Erkka Savolainen Liikennekuolemat vuosina 2000-2016 500 450 400 350 300 250 200 150

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Käytettävyys ja sen merkitys

Käytettävyys ja sen merkitys Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Sisältö JOHDANTO Kuljettajaopetuksen tavoitteet Opetukselliset periaatteet Opetuksen järjestäminen käytännössä TEORIAOPETUS AJO-OPETUS OPETUSLUPA

Lisätiedot

AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN SÄÄNTELY. Juuso Kummala

AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN SÄÄNTELY. Juuso Kummala AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN SÄÄNTELY Juuso Kummala TAUSTAA Telemaattisten järjestelmien kehitys 1980-luvun lopulta Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Mobiilit

Lisätiedot

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Tulostanut:Pekka Vuorivirta Palvelu Alustatunnus Polku 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Malli Tunniste FH (4) 132355236 Julkaisupäivämäärä 29.11.2013 Tunnus/Käyttö

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional>

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas HSU-4 CUW-3 9232831 2. painos 2004-2006 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän asiakirjan sisällön jäljentäminen, jakeleminen tai tallentaminen kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Iäkäs autoilija Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Ajokortin voimassaolo (ryhmän 1 ajokortit) Voimassa 15 vuotta kerrallaan enintään siihen asti, kun kuljettaja täyttää 70 vuotta.

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 23.-25.9.2013

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 23.-25.9.2013 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

RACE-KEEPER COMPARO PC-OHJELMAN PIKAOHJE

RACE-KEEPER COMPARO PC-OHJELMAN PIKAOHJE RACE-KEEPER COMPARO PC-OHJELMAN PIKAOHJE SISÄLLYS 1 Mittausten (outing) avaus ja analysointi 2 HD videoiden teko 1 MITTAUSTEN AVAUS JA ANALYSOINTI Asenna Comparo PC-ohjelma ja käynnistä ohjelma pikakuvakkeesta.

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa.

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Haasteet Simulaattori laitteena ei ratkaise koulutushaasteita itse asiassa se voi tuoda niitä lisää.

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Muisti Aistijärjestelmät Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kainuun sanomat 25.3.2015 2 11.6.2015 3 11.6.2015 4 11.6.2015 10 % Onnettomuudet Euroopassa ja Suomessa SafetyNet-ohjelmassa aineisto tutkijalautakuntamenetelmällä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat

Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat 7.11.2017 Informaatiokuorma kognitiivinen kuorma - ylikuormitus Information load muodostuu

Lisätiedot

UML -mallinnus TILAKAAVIO

UML -mallinnus TILAKAAVIO UML -mallinnus TILAKAAVIO SISÄLLYS 3. Tilakaavio 3.1 Tilakaavion alku- ja lopputilat 3.2 Tilan nimi, muuttujat ja toiminnot 3.3 Tilasiirtymä 3.4 Tilasiirtymän vai tilan toiminnot 3.5 Tilasiirtymän tapahtumat

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Spektrin sonifikaatio

Spektrin sonifikaatio Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 2 3.1 Ääni mekaanisena aaltona...

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittareiden verkkotyökalun käyttöohje. www.360optimi.com/kiinteistopassi

Rakennusten elinkaarimittareiden verkkotyökalun käyttöohje. www.360optimi.com/kiinteistopassi Rakennusten elinkaarimittareiden verkkotyökalun käyttöohje www.360optimi.com/kiinteistopassi Bionova Consulting, luottamuksellinen Viimeksi päivitetty 9. syyskuuta 2014 Käyttöohjeen sisällysluettelo Luo

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

MALLIN RENDERÖINTI KUVAKSI TAI VIDEOKSI SOLIDWORKS 2012 VERSIOLLA

MALLIN RENDERÖINTI KUVAKSI TAI VIDEOKSI SOLIDWORKS 2012 VERSIOLLA MALLIN RENDERÖINTI KUVAKSI TAI VIDEOKSI SOLIDWORKS 2012 VERSIOLLA TÄSSÄ OHJEESSA KÄSITELLÄÄN: MALLIN RENDERÖINTI KUVAKSI PHOTOVIEW 360 -OHJELMALLA MALLIN ANIMAATION RENDERÖINTI VIDEOKSI KÄYTTÄMÄLLÄ PHOTOVIEW

Lisätiedot

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Lisätiedot

Modul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN. I can help! Ordered 3 items. Can t serve last client. Running late!

Modul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN. I can help! Ordered 3 items. Can t serve last client. Running late! Modul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN I can help! Ordered 3 items Can t serve last client Running late! Modul-Fleet KALUSTONHALLINNAN OPTIMOINTIIN Haluatko hallita organisaatiosi suurempaa liikkuvuutta

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ FINAL CUT EXPRESS HD OSA 2: SIIRTYMÄT, TEHOSTEET, KUVAMANIPULAATIO 1. RENDERÖINTI

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ FINAL CUT EXPRESS HD OSA 2: SIIRTYMÄT, TEHOSTEET, KUVAMANIPULAATIO 1. RENDERÖINTI 1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi FINAL CUT EXPRESS HD OSA 2: SIIRTYMÄT, TEHOSTEET, KUVAMANIPULAATIO 1. RENDERÖINTI Prosessointi (yleisesti renderöinti,

Lisätiedot

10.02.2014 13.02.2014 14.02.2014

10.02.2014 13.02.2014 14.02.2014 06.01.2014 08.01.2014 09.01.2014 2 Loppiainen 13.01.2014 16.01.2014 3 20.01.2014 23.1.2014 4 B15 Ennakointi - vaaratilanne - B16 Ajamisen sosiaalisuus ja B17 Ajotehtävä ja oman tilan hallinta 5 27.01.2014

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

Keskiviikko Klo 11.00 09.05.2016 12.05.2016. Viikko Maanantai Klo 17.15 Tiistai. B18 Ajokunto ja sen hallinta B19 Auto ja oman tilan hallinta

Keskiviikko Klo 11.00 09.05.2016 12.05.2016. Viikko Maanantai Klo 17.15 Tiistai. B18 Ajokunto ja sen hallinta B19 Auto ja oman tilan hallinta 09.05.2016 12.05.2016 19 B18 Ajokunto ja sen B19 Auto ja oman tilan 20 16.05.2016 19.05.2016 23.05.2016 26.05.2016 21 30.05.2016 01.06.2016 02.06.2016 22 06.06.2016 09.06.2016 23 24 B12 Ajaminen vaikeissa

Lisätiedot

Asennus. Vaihtojarrusarja Twister - tai Workman -työajoneuvo VAARA. Irralliset osat. Asennusohjeet

Asennus. Vaihtojarrusarja Twister - tai Workman -työajoneuvo VAARA. Irralliset osat. Asennusohjeet Vaihtojarrusarja Twister - tai Workman -työajoneuvo Mallinro: 136-1199 Form No. 3407-726 Rev A Asennusohjeet VAARA KALIFORNIA Lakiesityksen 65 mukainen varoitus Tämä tuote sisältää kemikaaleja, jotka Kalifornian

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä

Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä Juha Luoma, VTT Poliisin liikenneturvallisuusseminaari Tampere 25.-26.10.2017 Liikenneturvallisuustutkimuksen menetelmiä

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kainuun sanomat 25.3.2015 2 27.1.2016 3 27.1.2016 4 27.1.2016 10 % 5 27.1.2016 Esityksen nimi / Tekijä Onnettomuudet Euroopassa ja Suomessa SafetyNet-ohjelmassa

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS

PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS Palautuksen tekemiseen liittyvät seuraavat vaiheet: Sovi asiakkaan kanssa tuotteen palautuksesta haluamallasi tavalla Varmista, että asiakkaan sähköpostiosoite

Lisätiedot

YKSILÖLLISET EROT KULJETTAJIEN KATSEPREFERENSSEISSÄ JA KATSEIDEN KESTOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

YKSILÖLLISET EROT KULJETTAJIEN KATSEPREFERENSSEISSÄ JA KATSEIDEN KESTOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hilkka Grahn YKSILÖLLISET EROT KULJETTAJIEN KATSEPREFERENSSEISSÄ JA KATSEIDEN KESTOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 TIIVISTELMÄ Grahn, Hilkka Yksilölliset

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Lapset & tarkkaamattomuus. Ida Maasalo suunnittelija, Liikenneturva kognitiotieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Lapset & tarkkaamattomuus. Ida Maasalo suunnittelija, Liikenneturva kognitiotieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Lapset & tarkkaamattomuus Ida Maasalo suunnittelija, Liikenneturva kognitiotieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Sisältö Tarkkaamattomuus, tarkkaavaisuus ja tilannetietoisuus Lapset liikenteessä:

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna 1 Behaviorismi -> Kognitivismi -> Situationaalinen kognitivismi 2 Behaviorismi (vrt. esim. Wilson&Meyers kirjassa Jonassen&Land

Lisätiedot

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä

Lisätiedot

1. Kaksoissokkokokeen oleellinen piirre on, etteivät lääkkeen antaja ja lääkkeen saaja tiedä, minkä lääkkeen vaikutusta tutkitaan.

1. Kaksoissokkokokeen oleellinen piirre on, etteivät lääkkeen antaja ja lääkkeen saaja tiedä, minkä lääkkeen vaikutusta tutkitaan. TURUN YLIOPISTO VALINTAKOE Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 6.6.2006 Psykologia KYSYMYSLOMAKE Valintakoekirjat: Niemi P. & Keskinen E. (toim.): Taitavan toiminnan psykologia, Psykologian laitos, 2002.

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai , klo

#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai , klo #saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai 16.11.2017, klo 11.00-12.00 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuus Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta.

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot