Talousarvion toteutuminen 1.1. 30.4.2013

Eurajoki Talousarvion toteutuminen 1.1. 30.4.2013 Osavuosikatsaus 1/2013 Eurajoen kunnanhallitus 4.6.2013

Sisällysluettelo Tekstiosa 1 Talousarvion 2013 tuloarvion toteutuminen ja määrärahojen käyttö 1.1. 30.4.2013 -kokonaistarkastelu... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 2 Kunnan sijoitustoiminta... 2 2.1 Kunnan sijoitukset 30.4.2013... 2 3 Talousarvion 2013 sitovien tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen käyttö ja tuloarvion toteutuminen ajalla 1.1. 30.4.2013 hallintokunnittain ja tehtäväalueittain... 3 3.1 Yleishallinto... 3 3.2 Talous- ja henkilöstöhallinto... 5 3.3 Kunnan kehittäminen... 6 3.4 Yhteistoimintaelimet... 7 3.5 Keskitetyt menot... 7 3.6 Pelastustoimi... 8 3.7 Tarkastustoimi... 8 3.8 Maaseudun kehittäminen... 9 3.9 Sosiaalilautakunta... 9 3.9.1 Päivähoito... 9 3.9.2 Vanhustenhuolto... 11 3.9.3 Muu sosiaalitoimi... 12 3.9.4 Toimeentuloturva... 13 3.9.5 Terveydenhuolto... 14 3.10 Koululautakunta... 15 3.10.1 Peruskoulutus... 15 3.10.2 Keskiasteen koulutus... 16 3.10.3 Aikuiskoulutus... 17 3.11 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta... 18 3.11.1 Kirjastotoimi... 18 3.11.2 Kulttuuritoimi... 19 3.12 Liikunta- ja nuorisolautakunta... 21 3.12.1 Liikuntatoimi... 21 3.12.2 Nuorisotoimi... 22 3.13 Tekninen lautakunta... 24 3.13.1 Kunnallinen liiketoiminta... 24 3.13.2 Yhdyskuntatekninen huolto... 25 3.13.3 Kiinteistöhuolto... 26 3.13.4 Siivoustoimi ja ruokahuolto... 26 3.14 Ympäristötoimi... 27 Taulukko-osa 4 Tuloslaskelma... 30 5 Tase... 31 6 Toteumat tehtäväalueittain... 33 7 Investointien toteuma... 47 8 Rahoituslaskelma... 53

Tekstiosa

- 1-1 Talousarvion 2013 tuloarvion toteutuminen ja määrärahojen käyttö 1.1. 30.4.2013 -kokonaistarkastelu 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka koko maailman bkt:n kasvu onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua, eikä sanottavaa piristystä ole ennen vuotta 2014 luvassa, jos kasvu ylipäätään käynnistyy. Euroalue on vajoamassa vähäisten investointien, heikon työllisyyden ja olemattoman talouskasvun näköalattomuuteen. Näkymiä heikentää rahoitusmarkkinoiden ja pankkitoiminnan lisääntyvä sääntely sekä rahoitusmarkkinaveron kaltaiset, yritysrahoitusta haittaavat uudet tekijät ym populistinen talouspolitiikka. tällä hetkellä euromaista heikentyvät nopeimmin Ranska ja Suomi. Suomalaisesta näkökulmasta euroalueen kriisi on lähellä ja tuntuu erityisen merkittävältä koska Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin vientimme kehitys on haavoittuvainen. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui 2009, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työllisyysaste alkaa jälleen nousta väestörakenteen muutoksen johdosta. Työvoiman kysyntä tuskin kasvaa kokonaistuotannon kasvun pysyessä olemattomana. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö ennakoi olevan hieman yli 8 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Eurajoen työttömyysaste oli tämän vuoden maaliskuun lopussa 8,1 prosenttia. Inflaatio on OECD-maissa ollut alkuvuonna selvästi alle kahden prosentin, joten rahapolitiikkaa on edelleen kevennetty. Ultrakeveä rahapolitiikka ruokkii inflaatio-odotuksia vain pitkällä aikavälillä. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan Suomessa vuositasolla 2,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtynee 2,5 prosenttiin Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuosista ja oli 5 prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee jonkin verran ja hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2014. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Tuloveron tilitykset kasvoivat edellisvuosia nopeammin eli lähes 4 prosenttia. Yhteisöverojen tilitykset alenivat erittäin paljon yli 27 prosenttia. Vuonna 2013 tilityksiä lisäävät ansiotulojen 3 prosentin arvioitu kasvu. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvu pysynee kuluvan vuoden tasolla. Yhteisöveron jako-osuutta viidellä prosentilla korotettuna jatketaan vuosina 2014-2015. Eurajoen verotulojen kehitys on aikaisemmin ollut muuta maata parempi johtuen Eurajoella tilapäisesti yli 6 kuukautta työskennelleiden suuresta osuudesta sekä kiinteistöveropohjan kasvusta. Kunnallisveropohjan aleneminen Eurajoella tältä osin alkoi 2010 ja kiihtyi vuonna 2011 ja 2012. Tänä vuonna kunnallisveropohjassa ei enää ulkomaalisten osuus näyttele merkittävää osaa. Kiinteistöveron veropohja ei enää kasva OL 3:n vaikutuksesta, mutta voimalaitosten kiinteistöveroprosentin korotus 2012 kasvatti kiinteistöverotuloja. Kuntien toimintamenot kasvoivat 5 prosenttia vuonna 2012. Kuluvana vuonna Eurajoen kunnan toimintamenojen ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia.

- 2-2 Kunnan sijoitustoiminta 2.1 Kunnan sijoitukset 30.4.2013 Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat mm investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeää säilyttää päivittäinen maksuvalmius kaikissa oloissa. Kevään sijoitusympäristö on puoltanut allokaatiossa kassavarojen ylipainoa. Kesällä salkun osakepainoa on nostettu kassavarojen kustannuksella. Huhtikuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli kohtuullinen. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 2,4 me:n kassavarat ja rahoitusjärjestelyt. Kassaylijäämiä oli 30.4. sijoitettuna eri instrumentteihin 15,0 me. Sijoitusten keskimääräinen tuotto alkuvuonna on ollut 4,0 prosenttia. Salkun keskimääräinen vuosituotto kolmen viimeisen vuoden aikana on ollut 4,1 prosenttia. Kuluvan vuoden investoinnit voidaan toteuttaa kassaylijäämävaroin. Pitkäaikaista vierasta pääomaa erääntyy suhteellisen tasaisesti 0,8 me kuluvana vuonna. Posivan 4,1 me:n lainan sekä liittymismaksujen ja muitten velkojen lisäksi vierasta pääomaa ei ollut. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin ja Taaleritehdas Oy: kanssa. Kunnanhallitus on 25.8.2009 vahvistanut kassavarojen hajauttamisen perusteet. Rahoitusmarkkinoiden keskeisin piirre on keveä rahapolitiikka ja matalat keskuspankkien ohjauskorot pitkälle tulevaisuuteen. Sijoittajalle tämä merkitsee olemattomia tuottoja lyhytaikaisille korkotuotoille, eikä tämä tilanne ole tällä vuosikymmenellä muuttumassa. Osakkeiden tuotto on alkuvuonna ollut hyvä. Kurssit ovat nousseet, vaikka yritysten tulokset, eivätkä varsinkaan liikevaihdot ole nousseet. Kurssinousu on perustunut ultramataliin korkoihin ja uskoon keveän rahapolitiikan jatkumisesta. Talouskehitykseen ja varsinkin poliittiseen kehitykseen liittyvä epävarmuus ja yllätykset ovat pysyvä tekijä markkinoilla. Osakepainon aktiivinen säätely on olennainen osa sijoitusstrategiaa. Kun osakkeiden kurssinousu perustuu vain keveään rahapolitiikkaan, ei vaihtelu tapahdu osakeylipainon puolelle. Osakkeissa ylipainon tulee olla kehittyvissä talouksissa ja kehittyvien talouksien osalta rahoitustasapainoltaan terveissä talouksissa Aasiassa. Korkosijoituksissa on yrityslainojen ylipaino valtionlainoihin nähden ja salkun korkoriskin tulee olla vähäisempi kuin normaalitilanteessa.

- 3-3 Talousarvion 2013 sitovien tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen käyttö ja tuloarvion toteutuminen ajalla 1.1. 30.4.2013 hallintokunnittain ja tehtäväalueittain. 3.1 Yleishallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Elinkeinojen edistämisen sitovat tavoitteet vuonna 2013 - OL3 hankkeen loppuunsaattamisen edesauttaminen ja OL4 hankkeeseen valmistautuminen - Eurajoen ydinvoimaklusterin kehittäminen ja konkretisoiminen - Elinkeino-ohjelman toteuttaminen - Eurajoen kunnan sisäisen ja ulkoisen imagon parantaminen tuomalla aktiivisesti esiin olemassa olevia positiivisia elementtejä nettisivuilla, messuilla, vierailuilla jne. - Eurajoen kansainvälisen kontaktipinnan hyödyntäminen ja verkoston laajentaminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Olkiluodon hankkeiden tueksi ja hyödyntämiseksi on perustettu maakunnallinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Työryhmällä on kolme alaryhmää, jotka keskittyvät koulutukseen, yritysverkostoihin ja kuntapalveluihin, joissa kaikissa Eurajoella on edustaja mukana. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu ja käynnistetty yhteistyössä TVO:n ja Posivan, Kauppakamarin, oppilaitosten ym. sidosryhmien kanssa. Erityisesti koulutuksessa, sekä keskiasteen- että korkeanasteenkoulutuksessa, on painopistettä muokattu ydinvoimaosaamisen kehittämiseksi. Yritysten valmiuksia toimia ydinvoimahankkeissa kehitetään mm. laatujärjestelmien läpiviemisellä. - Eurajoen kunta on Rauman kauppakamarin ja Rauman kaupungin kanssa käynnistänyt hankkeen Olkiluotoprojektien paikallisten etujen edistämiseksi ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Hankkeen toimesta on eurajokelaisia yrityksiä konsultoitu säännöllisesti hankkeen piiriin kuuluvissa asioissa. - Ydinvoimaklusteria kehittää myös kansallinen FinNuclear ry, jonka kanssa yhteistyössä on toteutettu ydinvoimalatoimittajien vierailuja Eurajoen kunnassa. - Eurajokelaisille yrityksille on välitetty aktiivisesti tietoa Olkiluodon hankkeista ja niihin liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista. OL3-hankkeen jäljellä olevista töistä on tiedotettu potentiaalisia yrityksiä ja saatettu yhteystiedot Arevan tietoon. - Ydinvoima-alan klusteria on lähdetty konkretisoimaan yhdessä Rauman kaupungin ja Rauman kauppakamarin kanssa luomalla sähköinen palvelu klusterin yrityksille. Tavoitteena on kohentaa paikallisten yritysten asemia tulevassa OL4 hankkeessa sekä tuoda esille yritysten vuosihuoltoihin liittyvää kokemusta ja osaamista. Palvelu on rakenteilla ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. - Elinkeino-ohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti

- 4 - - yrityskehittäjä vieraillut yrityksissä säännöllisesti ja toimii yritysten kanssa läheisessä yhteistyössä mm. olemalla mukana yrittäjäyhdistyksen hallituksessa ja muussa toiminnassa - uusille ja laajentumista suunnitteleville yrityksille on markkinoitu Eurajokea vaihtoehtona sijoittumiselle sekä maakunnassa että muualla - Eurajoella vieraileville suomalaisille ja ulkomaalaisille delegaatioille on esitelty kunnan elinkeinoja - kunnanhallituksen päätösten yritysvaikutusten arviointi käytössä ja sitä kehitetään edelleen, jotta arviointi tapahtuisi aikaisemmassa vaiheessa - elinkeinotoimikunta on kokoontunut uudella kokoonpanolla ja kokoustahtia on tarkoitus entisestään tihentää. Toimikunnan toimintaa uudistetaan ja kehitetään yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa - kunnan internet-sivuille luodaan uudet elinkeinoja, matkailua ja asukashankintaa palvelevat sivut tämän vuoden aikana. Sivujen suunnittelu on jo aloitettu - yritysrekisteriä ylläpidetään tiiviisti uusitussa Satakantahakemistossa - sidosryhmäyhteistyö ja ohjausryhmissä toimiminen on ollut tiivistä - alkavien yritysten neuvontapalvelua on lähdetty kehittämään yhdessä Enterin kanssa. Eurajoelle tulee palvelupiste Rauman pisteen lopetettua toimintansa - Kunnan yritystoiminnasta, asumisesta ja matkailusta on tuotettu esittelyvideot, joilla pyritään luomaan Eurajoesta positiivista mielikuvaa. Elinkeinotoimi on aktiivisesti mukana kunnan Facebook-sivuilla. - Kunta on mukana ruotsalaisen Östhammarin kunnan aloitteesta syntyneessä Euroopan laajuisessa verkostossa, jossa ydinjätteiden sijoituspaikkakunnat hakevat yhteistyömahdollisuuksia Yleishallinnon sitovat tavoitteet vuonna 2013 - Sähköisen kokouskäytännön kehittäminen laajentamalla Dynasty-verkkopalvelun käyttöä teknisen lautakunnan työskentelyyn - Vuosittain yhden koulutustilaisuuden järjestäminen eri kohderyhmille tai kaikille yhteisestä ajankohtaisesta aiheesta Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Teknisen lautakunnan kaikilla jäsenillä on kannettavat tietokoneet ja kokousasiakirjat julkaistaan Dynasty-luottamushenkilöiden verkkopalvelussa - Alkuvuonna järjestettiin Päätöksenteko kunnassa koulutus. Kouluttajana oli Suomen kuntaliiton lakimies Ida Staffans. Tämä koulutus oli tarkoitettu sekä luottamushenkilöille että henkilöstölle. - Päivähoidon henkilöstölle on järjestetty huhtikuussa Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Winnovan työyhteisökoulutusta samoista aihealueista kuin muulle henkilöstölle vuonna 2012

- 5 - TALOUS Tulot Yleishallinto - - - - - Menot Yleishallinto 967 536-967 536 271 757,31-695 778,69 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 28,09. Menokehityksen ennakoidaan muodostuvan talousarvion mukaiseksi kaavoitusta lukuun ottamatta. Kunnanvaltuustolle tehdään esitys määrärahan lisätarpeesta. 3.2 Talous- ja henkilöstöhallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - henkilöstövoimavarojen ennakointi Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Eurajoki osallistuu Kunta HR 2017 verkosto- ja kehitysohjelmaan 23 muun kunnan kanssa tarkoituksena uudistaa tapaa hallita ja johtaa henkilöstövoimavaroja kunnassa yhdistämällä ja kehittämällä kuntien tietoaineistoja, asiantuntijuutta ja kehityspotentiaalia. TALOUS Tulot T. ja h.hall. 74 500-74 500 11 050,00-63 450,00 Menot T. ja h.hall. 715 510,40-715 510,40 210 961,84-504 548,56 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 14,83. Menojen toteutumaprosentti oli 29,48.

- 6 - Tehtäväalueen tuloksi on talousarvioon merkitty työterveyshuollosta saatava Kelan korvaus, joka tilitetään kunnalle yhdellä kertaa loppuvuodesta. Smartum liikuntakulttuurikortin omavastuuosuudet tilitetään kaksi kertaa vuodessa ja toteutumassa näkyy alkuvuoden tilitys. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.3 Kunnan kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - Käytössä olevien sähköisten sisäisten tai ulkoisten palvelujen kehittäminen. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Sähköinen rekrytointiohjelma Kuntarekryn käyttöä henkilöstön rekrytoinnissa on tehostettu sekä vakinaisen henkilöstön että määräaikaisen henkilöstön rekrytoinneissa. Dynastyn asiahallintajärjestelmän asianhallintasovellus (diaari) on otettu käyttöön kaikissa hallintokunnissa julkisten asioiden ja asiakirjojen kirjaamisessa. Kunta on liittynyt aloitekanava.fi palveluun, joka on tarkoitettu nuorten ja kunnan toimi- ja luottamushenkilöiden väliseksi vuorovaikutuskanavaksi. TALOUS Tulot Kunnan kehitt. 15 000-15 000 2 315,97-12 684,03 Menot Kunnan kehitt. 433 525 433 525 137 732,36-295 792,64 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 15,44. Menojen toteutumaprosentti oli 31,77.

- 7-3.4 Yhteistoimintaelimet TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Yht.toim.el. - - - - - Menot Yht.toim.el. 103 000-103 000 45 950,00-57 050,00 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 44,61. Menoihin on kirjattu Kuntaliiton kokovuoden jäsenmaksu. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.5 Keskitetyt menot TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Kesk.menot - - - - - Menot Kesk.menot 505 570 505 570 52 222,28-453 347,72

- 8 - Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 10,33 Tehtäväalueelle varattu määräraha tulospalkkaukseen on kirjaamatta. 3.6 Pelastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Pelastustoimi - - - - - Menot Pelastustoimi 538 000 538 000 175 966,56-362 033,44 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 32,71. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.7 Tarkastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Tark.toimi - - - - - Menot Tark.toimi 23 800-23 800 3 256,45-20 543,55

- 9 - Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 13,68. 3.8 Maaseudun kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Maaseutulautakunnalle ei ole määritelty sitovia tavoitteita vuodelle 2013. TALOUS Tulot Maas. kehitt. 15 132-15 132 0-15 132 Menot Maas. kehitt. 84 032-84 032 25 838,52-58 193,48 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 30,75. 3.9 Sosiaalilautakunta 3.9.1 Päivähoito TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa päivähoidon yksiköissä. Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tuetaan päivähoidossa lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta (yli 2 vuotiaat lapset). - Perhepäivähoidon varahoitoa kehitetään koko päivähoidon yhteisenä haasteena, varahoitopaikkoja sijoitetaan myös päiväkotiin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. - Päivähoidossa työskentelee vakinainen, ammattitaitoinen, motivoitunut ja määrältään riittävä henkilöstö, joka on käytettävissä mahdollisuuksien mukaan kunnan koko päivähoidon tehtävissä. - Lapijoelle rakennetaan v. 2013-2014 uusi päiväkoti, millä varaudutaan perhepäivähoitajien eläkkeelle siirtymisiin ja perhepäivähoitajien työaikalain vaatimiin mittaviin varahoitojärjestelyihin.

- 10 - - Koululaisten iltapäivätoiminnassa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan uusia perusteita (annettu v.2011) - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan kokeilun jälkeen edelleen ajalla 1.3.2012-31.12.2014. Alle kaksivuotiaiden lasten osuus päivähoidossa on hieman laskenut kuntalisäkokeilun myötä. Tuki vahvistaa vanhempien päätöstä hoitaa kaikki alle kouluikäiset lapset kotona. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) on toteutettu kaikissa päivähoidon yksiköissä. Lasten yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia on tehty osalle uusista hoitolapsista ja joitakin vuonna 2012 tehtyjä lapsen yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia on päivitetty. Perhepäivähoidon varahoitopaikkoja on järjestetty perhepäivähoitajille, ryhmäperhepäiväkoteihin sekä päiväkotiin. Lapijoen päiväkodin suunnittelutyöryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa, joista kuuteen kokoukseen on osallistunut edustajia päivähoidosta. Koululaisten iltapäivätoiminnassa on tarjottu lapsille vanhempien opiskelun tai työn ajaksi turvallinen paikka olla, tuetaan kodin ja koulun kasvatustyötä, ehkäistään syrjäytymistä, tarjotaan malleja hyville harrastuksille (kädentaidot, ilmaisutaidot, liikunta ym.). Lasten kotihoidontuen kuntalisää on maksettu tammi-huhtikuussa, saajien lukumäärä kuukausittain: tammikuu 46, helmikuu 40, maaliskuu 38, huhtikuu 42. TALOUS Tulot Päivähoito 499.540-499.540 145.658-353.882 Menot Päivähoito 3.531.039-3.531.039 1.025.381-2.505.658 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 29,16. Menojen toteutumaprosentti oli 29,04.

- 11-3.9.2 Vanhustenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - Iäkkäiden henkilöiden kotona asumisen turvallisuutta parannetaan ottamalla käyttöön teknisiä apuvälineitä, kuten paikantavia turvarannekkeita, muistuttavia lääkeannostelijoita ja kaatumisen havainnoivia liiketunnistimia. - Kotona asumisen tukemiseksi kehitetään kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyötä, muodostamalla alueelliset tiimit. Samalla nimetään jokaiselle säännöllisen palvelun piirissä olevalle asiakkaalle vastuuhoitaja. - Palvelukeskus Jokisimpukassa kehitetään seniorikeskustoimintaa, tavoitteena tehostaa ikääntyneiden palveluohjausta, kotihoidon koordinaatiota, yksinäisyyden ehkäisyä ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa. - Palvelukeskus Jokisimpukan lisäsiipi otetaan käyttöön. - Lyhytaikaishoitoa kehitetään määrällisesti ja toiminnallisesti. - Vanhustenhuollon toimintaprosesseja kehitetään systemaattisesti ja kuvataan ne toimintajärjestelmään. - Henkilöstön osaamista kehitetään ja työhyvinvointia turvataan toiminnan muutostilanteessa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Kansallinen Kaste hanke /Toimintakykyisenä ikääntyminen /Eurajoen pilotti toteutettiin 1.10.2012-31.3.2013 tekniikkahankkeena, jossa koekäytettiin paikantavia turvarannekkeita ja kaatumisen havainnoivia liiketunnistimia. Kokeilun päätteeksi jouduttiin toteamaan, että paikantavat GPS -rannekkeet eivät vielä ole vielä riittävän toimintavarmoja. Paikantava ranneke ei tällä hetkellä takaa, että muistisairas löydetään nopeasti, jos hän lähtee harhailemaan pois kodistaan. Lisäksi rannekkeista lähti paljon turhia virhehälytyksiä ja niiden selvittely häiritsi asiakkaiden yöunta. Kaatumisen havainnoivat turvapylväät on otettu toistaiseksi käyttöön 3 asiakkaalle. Hankkeesta on tehty opinnäytetyö, jossa laajasti selvitetään laitteiden tekniikkaa ja arvioidaan käytettävyyttä. Tekniikkahakkeeseen osallistui koko kotipalvelun ja ryhmäkoti Suvannon henkilöstö (yöaikaiset hälytykset) ja projektityöntekijänä toimi Virpi Hannila-Salonen. - Kotihoidossa on muodostettu kolme alueellista tiimiä jo syksyllä 2012 ja jokaiselle säännöllisen palvelun piirissä olevalle asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja. Tehokkaan tiimityöskentelyn toteutuksessa ja vastuuhoitajan roolin omaksumisessa on vielä kehitettävää. - Ikäneuvontapuhelin otettiin käyttöön 15.4.2013 terveys- ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Uusia ryhmätoimintoja on aloitettu, kuten muistikuntoutusryhmät, tasapainokoulu ja seniorikuntosalin toiminnan uudelleen järjestelyt. - Jokisimpukan lisäsiipi on otettu kunnan käyttöön 28.3.2013 ja työntekijät aloittivat työskentelyn 15.4.2013 (kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluohjaaja, fysioterapia, muistihoitaja, diabeteshoitaja ja vanhustenhuollon lääkäri). Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet palveluasuntoihin 16.4.13. Huhtikuun lopussa asukkaita oli 7.

- 12 - - Osa vanhainkotipaikoista muutetaan lyhytaikaishoidon paikoiksi. Lyhytaikaishoidon henkilöstö on valittu sisäisin siirroin ja toiminta lähtee käyntiin asteittain. Yksikön henkilöstön kanssa on pidetty kaksi suunnitteluneuvottelua ja prosessia on kirjattu IMS -toimintajärjestelmään. - Vanhustenhuollossa on toteutettu suuria muutoksia alkuvuoden aikana. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta ja kuvata tehdyt kehittämistyöt IMS - toimintajärjestelmään. - Vanhainkodissa ja kotipalvelussa pidetty kehittämisiltapäivä kevään aikana. Niissä yksiköissä, joissa muutokset ovat olleet suuria, on kokoonnuttu useampia kertoja. Henkilöstö on osallistunut täydennyskoulutuksiin. Vanhainkodin henkilöstö on perehtynyt kotihoidon turvapuhelinhälytysten vastaanottoon ja Suvannon ryhmäkodin henkilöstö uuden palveluasumisyksikön turvajärjestelmiin. TALOUS Tulot Vanh.huolto 709.200-709.200 195.565-513.635 Menot Vanh.huolto 4.065.745-4.065.745 1.214.613-2.851.132 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 27,58. Menojen toteutumaprosentti oli 29,87. 3.9.3 Muu sosiaalitoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - sosiaalityöntekijöiden osaamista asiakkuuksien johtamisessa kehitetään - yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja moniammatillinen verkostotyöskentely - lastensuojelun toteuttaminen monipuolisesti - lastensuojelun asiakkuuden keston arviointi - asiakkaiden aktiivisuuden tukeminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen Lasta kannatteleva liittouma -toimintamalli on otettu käyttöön. Perheille pyritään antamaan tukea oikea-aikaisesti ja riittävästi lapsen omassa kehitysympäristössä. Perhetyötä tarjotaan usealle perheelle, samoin lapsiperheitten kotipalvelua. Perhetyöllä ei pystytä kuitenkaan auttamaan kaikkia perheitä, vaan perheiden tilanteet voivat kriisiytyä nopeastikin.

- 13 - Kiireellisiä huostaanottoja on ollut useita, samoin sijoituksia lastensuojelulaitoksiin. Lisämäärärahaa jouduttaneen anomaan kunnanvaltuustolta sekä avo- että laitoshuoltoon. Lastensuojelun asiakasprosessin arvioimisen tueksi lastensuojelua kuvataan prosessinomaisesti IMS -toimintajärjestelmän avulla. Asiakkaiden aktiivisuutta tuetaan Rauman Seudun Katulähetykseltä ostettavien kuntouttavan työtoiminnan ryhmien avulla. Uudeksi toimintamuodoksi on suunniteltu Föliruokaa, eli ruokakassien jakoa osana kuntouttavan työtoiminnan työprosessia (autetusta auttajaksi). TALOUS Tulot Muu sos.toimi 256.700-256.700 80.814-175.886 Menot Muu sos.toimi 3.924.766-3.924.766 1.388.330-2.536.436 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 31,48. Menojen toteutumaprosentti oli 35,37. 3.9.4 Toimeentuloturva TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - Toimeentulotukea haetaan 80 % kirjallisesti. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hakemuksia ajalla 1.1.-30.4.2013 oli 317 kpl, joista 67% kirjallisia (212 kpl). Hakemuksista toimistoasiointeja 25% (80 kpl), puhelimitse asioinnit 6% (19 kpl) ja muut asioinnit 2 % (6 kpl). TALOUS Tulot Toim.tuloturva 203.000-203.000 40.353-162.647

- 14 - Menot Toim.tuloturva 509.800-509.800 107.558-402.242 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 19,88. Menojen toteutumaprosentti oli 21,10 3.9.5 Terveydenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - Yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kesken - Monipuolisten perusterveydenhuollon palvelujen järjestäminen lähipalveluna Eurajoella Sitovien tavoitteiden toteutuminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kumppanuussopimusmenettelyn mukaiset tahtoosaneuvottelut järjestettiin 12.3.2013 ja käytiin kumppanuusneuvottelut kaudesta 2014-2016. Siihen osallistuivat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kunnat ja sairaanhoitopiiri. Terveyskeskuksen vuodeosaston käyttöaste on tammi-huhtikuun aikana ollut 90,1 %, keskimääräinen hoitoaika 11,3 vuorokautta. Vastaava käyttöaste oli vuonna 2012 96 %. Hoitojaksoja on ollut alkuvuodesta 84. Potilaita on keskussairaalasta siirretty ajoittain myös muihin kuntayhtymän terveyskeskusten vuodeosastoille, Harjavaltaan 19 potilasta ja Kokemäelle 8 potilasta. TALOUS Tulot Terv.huolto 55.000-55.000 10.428-44.572 Menot Terv.huolto 10.661.761-10.661.761 3.274.800-7.386.961 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 18,96. Menojen toteutumaprosentti oli 30,72.

- 15-3.10 Koululautakunta 3.10.1 Peruskoulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Esiopetus toteutetaan suositusten mukaisena. Perusopetus toteutetaan laadukkaana mm. turvaamalla riittävän pienet ryhmäkoot. Myös ns. jakotunteihin on turvattava riittävä resurssi. Oppimisen tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan lain ja asetuksen mukaisena. Perusopetuksen osalta pyritään riittävien oppimistulosten säilyttämiseen. Kuntakeskiarvona peruskoulussa tulisi olla vähintään arvosana 7,5 (esim. perusopetuksen valtakunnallisia kokeita tai päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoa mittarina käyttäen). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi pyritään säilyttämään jatko-opintoihin sijoittumisessa nykyinen hyvä valtakunnallisen keskitason ylittävä taso. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Lukuvuonna 2012-2013 esikouluryhmät ovat kooltaan seuraavat: Huhdan koulu: 9 esioppilasta, erillinen ryhmä. Keskustan koulu: kasi ryhmää; 18 + 18 esioppilasta. Ryhmissä avustajat. Lapijoen koulu: 12 esioppilasta. Kuivalahden koulu: 5 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 10. Linnamaan koulu: 9 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 20. Ryhmässä avustaja sekä toisen opettajan resurssia 6 viikkotuntia. Rikantilan koulu: 5 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 11. Sydänmaan koulu: 4 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 12. Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetusryhmään saa kuulua enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Varsinaisia määräyksiä yleisopetuksen ryhmäkoosta ei ole, mutta suositeltavaa olisi, että perusryhmät olisivat maksimissaan 24-25 oppilaan suuruisia alkuopetuksessa ja 7.- 9. luokilla noin 20 oppilaan suuruiset. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan erityisopetuksen ryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Suurimmat ryhmät Keskustan koulussa ovat 22 oppilasta. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 keskimääräinen ryhmäkoko on 16,3 oppilasta ja esiopetusryhmät mukaan lukien 16,0 oppilasta.

- 16 - Vuosiluokkien 7-9 opetusryhmät ovat kooltaan 14-18 oppilasta. Keskimääräinen ryhmäkoko on 15,0 oppilasta. Erityisopetuksen pienryhmissä on Keskustan koulussa 9 + 9 ja yhteiskoulussa 5 oppilasta. Alakoulun ryhmät ovat lain sallimassa maksimikoossa. Paikkatarvetta olisi suuremmallekin oppilasmäärälle. Siksi syksystä 2013 alkaen on perustettu kolmas peruskoulun erityisluokanopettajan virka. Lisäksi kunnassa toimii kaksi kiertävää erityisopettajaa ja luokilla 7-9 laaja-alainen erityislopettaja. Resurssia on viimeksi lisätty elokuusta 2012 alkaen. Peruskoulunsa päättäneiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo ei ole tässä vaiheessa vuotta tiedossa. Jatko-opintoihin sijoittuminen ei ole tässä vaiheessa vuotta tiedossa. TALOUS Tulot Peruskoulutus 107 000 107 000 76 638-33 362 Menot Peruskoulutus 5 854 873 32 000 5 886 873 1 700 070-4 186 803 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 28,88. Talousarvion toteutuma on peruskoulutuksen osalta aina takapainotteinen. Suuret ostopalvelulaskut erääntyvät vasta vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden 2012 ylijäämäisyys tulee luultavasti toistumaan, koska vuoden 2012 budjettia on käytetty vuoden 2013 budjetin laadinnassa pohjana. 3.10.2 Keskiasteen koulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Lukiokoulutuksen oppimistuloksissa tulisi säilyttää nykyinen hyvä taso. Lukio tarjoaa kattavan kurssitarjonnan. Kurssitarjonta toteutetaan siten opiskelijoita palvelevasti, että opiskelijat voivat käyttää opiskeluajan tehokkaasti. Pyritään kasvattamaan suoritettujen kurssien osuutta. Lukion opiskelijoiden aiheettomien poissaolojen seurantaa tehostetaan ja poissaolojen määrää pyritään vähentämään.

- 17 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen Ylen ja Tilastokeskuksen lukiovertailussa keväältä 2011 selvitettiin, miten ylioppilaat eri lukioista ovat selvinneet jatko-opintoihin ensimmäisenä vuonna. Eurajoen lukio oli yliopistolistalla koko maan yli 250 pienehköstä lukiosta 14. Ammattikorkeakoulujen listalla Eurajoen lukio oli 38. Ensin mainitulla listalla Satakunnasta Eurajoen edellä oli vain Björneborgs Svenska Samskola, joka oli koko listan ensimmäinen. Yhteensä 62,5 % Eurajoen lukion ylioppilaista on sijoittunut ensimmäisenä vuonna joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Lukion kurssitarjonta on pääosin kattava. Lukiossa voi suorittaa myös joitakin verkkokursseja. Ne täydentävät omaa tarjontaa. Opiskelijoiden on mahdollista käyttää aika tehokkaasti kursseja suorittaen. Lukuvuoden aikana on tehostettu lukiossa aloittavien ohjausta aloittamalla tutortoiminta. Lukiossa on myös kehitetty ryhmänohjausta, jotta paremmin voitaisiin vastata ohjauksen haasteisiin. TALOUS Tulot Keskia. koul. - - - - - Menot Keskia. koul. 975 071-975 071 233 984-741 087 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 24,0. 3.10.3 Aikuiskoulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Aikuiskoul. - - - - -

- 18 - Menot Aikuiskoul. 111 000-111 000 25 000-86 000 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 22,52 3.11 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 3.11.1 Kirjastotoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 - Lainoja per asukas yli valtakunnan keskiarvon - Toimintakulut per asukas alle valtakunnan keskiarvon - Kokonaislainaus per henkilötyövuosi yli valtakunnan keskiarvon - Hankinnat 1000 asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon - Kokoelman suuruus asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon - Lainan hinta alle valtakunnan keskiarvon. Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Lainoja per asukas yli valtakunnan keskiarvon (17,67 kpl v. 2012), toteutunut 25,18. - Toimintakulut per asukas alle valtakunnan keskiarvon (58,82 v. 2012), toteutunut 37,97 - Kokonaislainaus per henkilötyövuosi yli valtakunnan keskiarvon (22 418 kpl v. 2012), toteutunut 26 876 kpl. - Hankinnat 1000 asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon (367,63 kpl v. 2012), toteutunut 871,0 kpl. - Kokoelman suuruus asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon (7,21 v. 2012), toteutunut 15,38 (osa varastokonteissa). - Lainan hinta alle valtakunnan keskiarvon (3,33 v. 2012), toteutunut 1,51. Eli tavoitteet ovat toistaiseksi toteutuneet erittäin hyvin. TALOUS Tulot Kirjastotoimi - - - 3 689 3 689 Menot Kirjastotoimi 284 086-284 086 78 205,12-206 060

- 19 - Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 26,39. 3.11.2 Kulttuuritoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Kulttuuritoimi toteuttaa peruskulttuurityötä järjestäen kunnan vuosijuhlat ja vuosittaiset tapahtumat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa mm. Kartanon suviehtoo, Eurajoen lasten viikko, Välimaan torpan suviviikko, Veteraanipäivän juhlallisuudet, Tukki ui ja soitto soi tapahtuma, itsenäisyysjuhlat. Vuosittain järjestetään vaihtuvia kulttuuritapahtumia yhteistyössä eri hallintokuntien ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään yritysten ja muiden kuntien kanssa. Ystävyyskuntatoiminnan kehittämisestä vastaa kulttuuritoimi. Pyritään laajentamaan ystävyyskuntatoimintaa taiteilijaresidenssivaihdolla, joka hyödyntäisi samalla paikallisten harrastajataiteilijoitten työtilan saantia. Kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuuritoimintaa avustuksilla. Kulttuuritoimi osallistuu seutukunnalliseen kulttuuriyhteistyöhön ja -projekteihin, keskittyy kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti lasten perinneopetukseen ja kehittää erityisesti ikäihmisille suunnattuja kulttuuripalveluita. Edelleen vahvistaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kulttuurin ja oman kotiseudun merkitys tiedostetaan ja kunnan tunnettavuus kulttuuripitäjänä kasvaa. Museotoiminnassa kehitetään näyttelytoimintaa, kartoitetaan varastotilat ja tehdään suunnitelma museoesineitten varastointiin ja mahdolliseen vastaanottamiseen. Matkailutoimi toteuttaa perusmatkailutyötä ylläpitämällä kunnan matkailutoimistoa, hoitamalla kunnan matkaopasvälityksen ja -koulutuksen, painamalla ja päivittämällä kuntaesitettä ja karttaa kieliversioineen sekä osallistumalla matkailutapahtumiin ja messuille. Matkailutoimi vahvistaa kunnan kulttuurikohteiden tunnettuutta niin omassa kunnassa kuin maakunnassakin. Matkailutoimi edistää kuntamarkkinointia ja tekee tiivistä yhteistyötä kunnan kulttuuri- ja matkailuyrittäjien sekä elinkeinotoimen kanssa. Matkailutoimi kehittää edelleen rooli-, elämys- ja teemaopastuksia Eurajoen matkailukohteisiin. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kunnan vuosijuhlista on järjestetty veteraanipäivän juhlallisuudet sekä lukuisia tilaisuuksia, kokouksia ja suunnitelmia yhteistyössä kulttuuriyhdistysten ja -yritysten kanssa. Omien koululaisten perinneopetusta on jatkettu edelleen ja matkailussa lasten matkailu on kiinnostanut hyvin. Ryhmämatkailu on piristynyt ja ryhmiä on liikkeellä enemmän kuin v. 2012 vastaavaan aikaan. Kunnan tunnettuus on näin ollen vahvistunut jo alkuvuodesta.

- 20 - Kolmannen sektorin kanssa yhteistyö on vahvistunut, erityisesti ikäihmisten toiminnoissa. Hallintokuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt sosiaalitoimen kanssa. Kotiseutuyhdistyksen kanssa yhteistyössä on aloitettu varastotilojen siivouksen ja uusien tilojen hankkimisen suunnittelu. Toteutus alkaa touko-kesäkuun vaihteessa. Uudet Eurajoen matkailuesitteet on suunniteltu ja painettu seuraavilla kielillä: suomi, saksa, englanti ja japani. Eurajoen matkailu on ollut esillä niin maakunnallisissa kuin valtakunnallisissakin messuissa ja esittelyissä yhdessä Eurajoen matkailuyritysten ja oman kunnan elinkeinotoimen kanssa. Matkailuoppaita on koulutettu rooli- ja elämysopastuksiin draamakoulutuksella ja yrityskäynneillä. Matkailun perustyötä on jatkettu matkailutoimistolla Voltti-talossa. Matkailun hoitamia infopisteitä on Eurajoella noin 15. Matkailutoimiston opasvälityksellä on käytössä 16 opasta. Kulttuuritoimisto ja matkailuinfo ovat toimineet edelleen Voltti-talossa. Toiminta-avustuksia on jaettu kahdeksalle kulttuuri- ja matkailuyhdistykselle yhteensä 7900. Hanke Kaikille ikäihmisille kulttuuria on edennyt aikataulussa ja hankekoordinaattorina on toiminut Marja Hänninen-Tolvi. Uusina kokeiltavina toimintoina ovat olleet kulttuuriklubit, kulttuurin vuosikello ja kulttuurikummitoiminnan kehittäminen. TALOUS Tulot Kulttuuritoimi 43 143-43 143 9-43 134 Menot Kulttuuritoimi 351 838-351 838 87 737-264 101 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 0,02. Menojen toteutumaprosentti oli 24,93. Menojen toteutumassa olemme aikataulussa. Hankkeen tulot tulevat takapainotteisesti vasta loppuvuodesta, samoin kuin opastustenkin tulot.

- 21-3.12 Liikunta- ja nuorisolautakunta 3.12.1 Liikuntatoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Kuntalaisia kannustetaan harrastamaan kunto- ja terveysliikuntaa. Kunnan liikuntatoimi tukee urheiluseurojen toimintaa ja avustaa urheiluseuroja ja muita liikuntatoimintaa järjestäviä tahoja tapahtumien ja toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikuntatoimi tukee Eurajoen Jäähalli Oy:tä ostamalla jäähallilta yleisöluisteluvuoroja ja antamalla liikuntapaikkojen hoitajan jäähalliyhtiön palvelukseen noin seitsemäksi kuukaudeksi. Liikuntatoimi järjestää tasokkaat uimakoulut Sitovien tavoitteiden toteutuminen Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä erityisesti koulutoimen sekä sosiaalitoimen Voi hyvin projektin kanssa. Koululaisille on järjestetty hiihdonopetusta sekä luistelutapahtuma. Kuntalaisille on järjestetty lajitutustumisiltoja mm. hiihto ja bodybalance. Kuntalaiset hankkimien, liikuntatoimen tukemien, vesijumppakorttien suosio pysyy vakaana. Kortteja hankittiin kaikkiaan 72 kappaletta vuoden 2013 tammihuhtikuun välisenä aikana. Liikunta- ja nuorisolautakunta jakoi huhtikuussa 2013 urheiluseuroille toimintaavustuksia yhteensä 21 000 euroa. Kyläyhdistyksille avustuksia myönnettiin yhteensä 2 400 euroa. Liikuntatoimi on ostanut yleisöluisteluvuoroja Eurajoen jäähallilta syyskuulta 2012 huhtikuulle 2013. Liikuntapaikkojen hoitaja on työskennellyt syyskuulta huhtikuulle Eurajoen jäähallissa. Eurajoen jäähallin kanssa keskustellaan kevään 2013 aikana yhteistyön tiivistämisestä kunnan liikuntapaikkojen hoidossa. Uimakouluihin on valittu 4 uimaopettajaa. TALOUS Tulot Liikuntatoimi 3.500-3.500 1.129-2.371 Menot Liikuntatoimi 249 893-249 893 92 702,19-157 190,81

- 22 - Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 32,26 Menojen toteutumaprosentti on 37,10 Alkuvuoden menoja nostaa n. 12 000 eurolla odottamattomat, mutta välttämättömät, keilahallin pistelaskujärjestelmän uusiminen sekä ratojen oikaisut. Tämä tietää liikuntatoimelle suurta haastetta ja tarkka menojen seurantaa, että talousarviossa pysytään. 3.12.2 Nuorisotoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet Nuorisotoimi toteuttaa perusnuorisotyötä nuorisotaloissa (Lapijoki, Kahari), erityistoimipaikoissa ja erilaisissa projekteissa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen, yritysten ja yksityisten tahojen kanssa. Nuorisotoimi tukee ja avustaa nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä. Nuorisotoimi osallistuu seutukunnalliseen nuorisotyöhön, jolla pyritään turvaamaan sellainen nuorisotyö jota yksittäinen pieni kunta ei pysty kuntalaisilleen yksinään tarjoamaan mm. etsivänuorisotyö ja nuorisotiedotuksen kehittäminen. Nuorisolain mukaan nuorisotoimen tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen toiminta. Se tarkoittaa nuorten asioiden nostamista julkisuuteen, nuorten etujen ajamista lähiyhteisöissä ja nuorten elinolojen parantamista (nuorisovaltuuston, nuorisoryhmien tukeminen, lasten- ja nuorten kuuleminen ja tiedottaminen heitä koskevissa asioissa). Kehitetään ja vahvistetaan lasten- ja nuorten kuulemisjärjestelmää. Työpaja mahdollistaa niiden nuorten tukemisen joilla ei jostain syystä ole työ- tai koulutuspaikkaa tai tarvitsevat muuta tukea esim. elämänhallintaansa tai itsetuntoonsa. Työpajatoiminta on ennaltaehkäisevää mutta myös korjaavaa toimintaa. Työpaja huolehtii keskitetysti kunnan työllisyydenhoidon koordinoinnin Sitovien tavoitteiden toteutuminen Perusnuorisotyötä on toteutettu Lapijoen ja Kaharin nuoriso- ja kulttuuritaloilla nuorten avointen ovien kerhoissa. Osallistujia viikoittain n. 100 13-18 -vuotiasta. Kerhoja on pidetty myös kouluilla ja Välimaan torpalla. Nuorisotoimi on järjestänyt ja ollut osallisena järjestämässä eri yhdistysten ja yritysten kanssa mm. pääsiäisaskartelukerhoja. Koulujen, seurakunnan, terveydenhoidon kanssa on järjestetty moniammatillisesti koko kunnan 6-luokkalaisille ryhmäytyspäivä Luodolla.

- 23 - Nuorisosihteeri on osallistunut moniammatillisten ims prosessien kuvaukseen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset ja projektityöryhmät on yhdistetty vuoden alusta yhdeksi työryhmäksi, joka vastaa nyt kokonaisuudesta. Liikunta- ja nuorisolautakunta jakoi huhtikuussa 2013 toiminta-avustuksia nuorisoyhdistyksille ja ryhmille yhteensä 5300. Eurajoen etsivä nuorisotyö toteutetaan yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa. Nuorisotoimet ovat kouluttaneet seudullisesti yläkoulun oppilaita koulun ja nuorisotoimien välillä tapahtuvan vertaistiedotuksen avuksi. Nuorisovaltuusto on toiminut vuoden alusta kunnan virallisena toimintaryhmänä. Nuorisosihteeri on käynyt kouluttamassa Lapijoen koulun oppilaskunnan hallitusta vaikuttamisessa ja kunta on liittynyt valtakunnallisen Aloitekanva.fi verkkodemokratia palvelun käyttäjäksi. Satakunnan alueen työpajojen ja ammatillisten koulujen välille on tehty yhteistyösopimus joka mahdollistaa ammatillisten opintojen osien suorittamisen työpajalla. Työllistämistoiminta jatkui alkuvuonna ensin entiseen malliin. TALOUS Tulot Nuorisotoimi 174 000-174.000 6 437,96-167 562,04 Menot Nuorisotoimi 626 740-626 740 120 326,02-506 413,98 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 3,7 Menojen toteutumaprosentti on 19,20 Tulojen osalta vähäinen toteutumaprosentti selittyy työllisyysmäärärahojen tilityksistä, jotka ovat aina kuukauden -kaksi jälkijunassa. Menojen vähäisyys selittyy vähäisenä työllistämisenä. Tehtäviin sopivia työntekijöitä ei ole löytynyt. Lisäksi nuorisotoimen määrärahoja syövä kesäkausi on vasta alkamassa.

- 24-3.13 Tekninen lautakunta 3.13.1 Kunnallinen liiketoiminta TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista vettä häiriöttömästi ja johtaa jätevedet hallitusti Raumalle. Hulevesien päätymistä jätevesiverkkoon pyritään edelleen vähentämään verkostoa saneeraamalla. Tekninen lautakunta jatkaa vuonna 2013 neuvotteluja kaukolämpöverkoston ulkoistamisesta taatakseen asiakkailleen varman ja moitteettoman lämmöntoimituksen myös jatkossa. (Tarkastusltk 4.5.2011.) Sitovien tavoitteiden toteutuminen Vesihuoltolaitos on toimittanut asiakkailleen hyvälaatuista vettä häiriöttömästi ja johtanut jätevedet hallitusti Raumalle. Toimenpiteet viemäriverkkoon päätyvien vuotovesien paikantamiseksi on käynnistetty. Neuvottelut kaukolämpöverkoston ulkoistamisesta on käynnissä. TALOUS Tulot Kunn. liik.toim. 875 165-875 165 247 628-627 537 Menot Kunn. liik.toim. 1 044 883-1 044 883 308 029-736 854 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 28,30 Menojen toteutumaprosentti oli 29,48.

- 25-3.13.2 Yhdyskuntatekninen huolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Vuonna 2010 hyväksyttyä toimintaohjelmaa jatketaan vuonna 2013 Eurajoen liikenneyhteyksien ja rakennetun ympäristön turvallisuuden kehittämiseksi. Investointiosassa esitetyt katujen perusparannushankkeet, kevyenliikenteen väylät sekä koulujen piha-alueiden turvallisuussuunnitelmat tukevat ohjelmaa. Fyysisen kuntakuvan parantamista jatketaan edelleen vuoden 2013 aikana. Liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidon laatu säilyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Toimintaohjelman toteuttamista jatketaan talousarvion puitteissa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidon laatu on säilynyt aiemmalla tasolla. TALOUS Tulot Yhd.k.tek. h. 57 800-57 800 7 512-50 288 Menot Yhd.k.tek. h. 1 242 855-1 242 855 326 209-916 646 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 13,0 Menojen toteutumaprosentti oli 26,25 Metsänhakkuutulot painottuvat loppuvuoteen.

- 26-3.13.3 Kiinteistöhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Kunnan omistamien kiinteistöjen kunnosta huolehditaan vuosittaisilla korjaustoimenpiteillä siten, että vältytään mahdollisilta korjauksien laiminlyönnin aiheuttamilta lisäkustannuksilta. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kiinteistöjen kunnosta on huolehdittu suunnitelman mukaan. TALOUS Tulot Kiint.huolto 1 198 684-1 198 684 79 445-1 119 239 Menot Kiint.huolto 1 573 627-1 573 627 525 365-1 048 262 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 6,63. Menojen toteutumaprosentti oli 33,39. 3.13.4 Siivoustoimi ja ruokahuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Siivoustoimi: Vuoden 2013 aikana selvitetään siivoustoimen toimintojen vaihtoehtoisia tuotantotapoja tulevaisuudessa. Ruokapalvelu: Jokisimpukan laajentuminen tuo mukanaan toimintatapojen muutostarpeita, uusia toimintaympäristöjä ja asiakkaita. Ruokapalvelut vastaavat muutoksiin kehittämällä toimintojaan kustannustehokkaasti asiakkaat huomioiden.

- 27 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen Siivoustoimen toimintojen vaihtoehtoisten tuotantotapojen kartoitus on tarpeen työssäjaksamisen tukemiseksi. Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. Jokisimpukassa on aloitettu toimintatapojen muutostyöt. Osastoilta on siirretty astiahuolto kokonaisuudessaan keittiölle, joka on vaikuttanut keittiötyöntekijöiden työaikoihin. Jokisimpukan laajennusosan valmistuttua palveluasumisen asiakkaille on aloitettu lounaan ja päivällisruuan tarjoilu ruokasalissa. TALOUS Tulot Siiv. ja ruok. 205 000-205 000 34 120-170 880 Menot Siiv. ja ruok. 2 209 553-2 209 553 636 730-1 572 823 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 16,64. Menojen toteutumaprosentti oli 28,82. 3.14 Ympäristötoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Ympäristösuojelu Myönnettyjen ympäristö- ja maa-aineslupien valvontakatselmukset vuoden 2013 aikana. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta toimii taloudellisesti, joustavasti ja itsenäisesti sekä panostaa inhimilliseen ja aktiiviseen asiakaspalveluun. Päämääränä on, että tuetaan monimuotoista asuntotuotantoa, huolehtien myös siitä, että asiakas saa lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaiset rakentamista koskevat ratkaisut virheettömästi ja oikea-aikaisesti. Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan siten, että toiminnan taloudellisuus ja omavaraisuus huomioidaan nykyistä selkeämmin.

- 28 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen Ympäristö- ja maa-aineslupien valvontakatselmukset aloitetaan toukokuussa. Ympäristölautakunnan päätöksistä ei ole tehty yhtään valitusta ajalla 1.1. 30.4.2013. Rakennustarkastajan päätöksen mukaiset rakennusluvat on myönnetty kahden viikon välein. Ympäristölautakunnan päätöksen mukaiset rakennus-, maisema- ja ympäristöluvat on käsitelty joka kuukausi pidetyissä ympäristölautakunnan kokouksissa. Kunnanvaltuusto hyväksyi rakennusvalvonnan tarkistetut taksat kokouksessaan 04.03.2013 ja niitä aletaan noudattamaan 01.08.2013 alkaen. TALOUS Tulot Ymp.toimi 113 756-113 756 12 456-101 300 Menot Ymp.toimi 257 746-257 746 115 790-141 956 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 10,95 Alhainen toteutumisprosentti johtuu siitä, että vuoden 2013 talousarvion tuloihin on merkitty vastuuvakuutuskorvaus 50 000 euroa. Se on kuitenkin kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Menojen toteutumaprosentti oli 44,92 Korkea toteutumisprosentti johtuu siitä, että menoissa on mukana kunnan korvaus myönnetyn rakennusluvan mukaisen rakennelman purkamis- ja uudelleen rakentamisen kustannukset, jotka on maksettu kokonaisuudessaan alkuvuoden aikana.

- 29 - Taulukko-osa

- 30-4 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA, KUMULATIIVINEN K Ä Y T T Ö J A R A H O I T U S 04 / 2013 TP 2012 TA 2013 Kum. tot. 04/2013 TA:n tot- % 0,00 10,00 EAAA Toimintatulot yhteensä 4 810 067,01 4 606 120,00 955 251,14 20,74 % 10,00 10,00 AAAA Myyntituotot 1 772 828,11 1 499 105,00 459 964,86 30,68 % ABAA Maksutuotot 1 354 560,68 1 331 188,00 353 658,29 26,57 % ACAA Tuet ja avustukset 531 028,00 488 043,00 44 805,06 9,18 % ADAA Vuokratuotot 1 034 643,55 1 206 484,00 82 465,53 6,84 % AEAA Muut tuotot 117 006,67 81 300,00 14 357,40 17,66 % FAAA Toimintakulut yhteensä 37 720 346,40 40 878 282,13 12 184 532,99 29,81 % BAAA Henkilöstökulut 16 073 583,97 18 029 065,13 4 913 431,06 27,25 % BA01 Palkat ja palkkiot 12 115 287,53 13 248 183,52 4 022 138,18 30,36 % HSK Henkilösivukulut 4 096 988,56 4 824 281,61 938 746,89 19,46 % BA03 Eläkekulut 3 381 406,74 3 502 663,15 697 571,22 19,92 % BA02 Muut henkilösivukulut 715 581,82 1 321 618,45 241 175,67 18,25 % BA06 Henkilöstömenojen korjauserät -138 692,12-43 400,00-47 454,01 109,34 % BBAA Palvelujen ostot 17 656 545,80 18 520 386,00 5 925 041,29 31,99 % BCAA Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 137 363,33 2 456 741,00 830 309,54 33,80 % BDAA Avustukset 1 519 169,29 1 622 170,00 473 166,31 29,17 % BEAA Vuokrat 148 924,17 62 650,00 28 798,09 45,97 % BFAA Muut kulut 184 759,84 187 270,00 13 786,70 7,36 % GAAA TOIMINTAKATE -32 910 279,39-36 272 162,13-11 229 281,85 30,96 % HAAA Verotulot 30 649 194,78 34 938 000,00 9 087 522,64 26,01 % IAAAA Valtionosuudet 7 771 276,00 9 021 000,00 2 989 290,00 33,14 % LAAA Rahoitustuotot ja -kulut 1 094 272,10-112 000,00 146 595,29-130,89 % MAAA VUOSIKATE 6 604 463,49 7 574 837,87 994 126,08 13,12 % NAAA Poistot ja arvonalentumiset 2 238 812,11 1 805 200,00 0,00 % PAAA TILIKAUDEN TULOS 4 365 651,38 5 769 637,87 994 126,08 17,23 % QAAA Varausten ja rahastojen muutokset 3 276,78 RAAA TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 4 368 928,16 5 769 637,87 994 126,08 17,23 %

- 31-5 Tase VASTAAVAA 31.12.2012 30.4.2013 A PYSYVÄT VASTAAVAT 50 843 729,44 50 908 686,44 I Aineettomat hyödykkeet 148 129,73 148 129,73 Aineettomat oikeudet 148 129,73 148 129,73 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet 46 353 647,71 46 418 604,71 Maa ja vesialueet 4 596 669,33 4 661 626,33 Liittymismaksut 78 100,00 78 100,00 Rakennukset 23 321 825,65 23 321 825,65 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 465 328,18 6 465 328,18 Koneet ja kalusto 534 428,94 534 428,94 Muut aineelliset hyödykkeet 17 206,97 17 206,97 Enn.maksut ja kesk.er.hank. 11 340 088,64 11 340 088,64 III Sijoitukset 4 341 952,00 4 341 952,00 Osakkeet ja osuudet 4 211 945,27 4 211 945,27 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 130 006,73 130 006,73 Osakkuusyhteisöosuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 105 714,83 105 708,83 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahast.erityiskatteet 105 714,83 105 708,83 Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 22 185 347,24 18 818 650,61 I Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut II Saamiset 2 523 441,43 1 850 964,27 Pitkäaikaiset saamiset 832 644,14 672 751,14 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 50 456,38 50 456,38 3. Muut saamiset 14 481,00 14 481,00 4. Siirtosaamiset 767 706,76 607 813,76 Lyhytaikaiset saamiset 1 690 797,29 1 178 213,13 1.Myyntisaamiset 590 236,99 257 872,68 2.Lainasaamiset 3.Muut saamiset 701 643,05 748 677,51 4.Siirtosaamiset 398 917,25 171 662,94 III Rahoitusarvopaperit 15 026 901,26 15 060 472,52 Osakkeet ja osuudet Sij.rahamarkk.instrumentt. 10 280 792,36 10 521 974,58 Joukkovelkakirjasaamiset 4 746 108,90 4 538 497,94 Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 4 635 004,55 1 907 213,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ 73 134 791,51 69 833 045,88