Asemakaavan muutos (valmisteluvaihe) Selostus Jussilankatu 2-4

Asemakaavan muutos (valmisteluvaihe) Selostus Jussilankatu 2-4 HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.5.2019

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja yhteystiedot Kaavan nimi: Jussilankatu 2 ja 4 Kaavan tunnusnumero: 11:033 Diaari nro: Tekla 301/2017 Asemakaavan muutos koskee: 11. kaupunginosan korttelin 1024 tonttia 2 ja 3 Asemakaavan muutoksella muodostuu: 11. kaupunginosan Asuinkerrostalokorttelin 1024 osa Kaavan laatija: Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6, PL 86 05801 HYVINKÄÄ Yhteyshenkilöt: Kaava-avustaja Virpi Sotka p. 040 155 4218 Kaavasuunnittelija Elina Joutsen p. 040 769 8501 Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen p. 040 155 4221 etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi 1.2. Käsittelyvaiheet Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus 10.4.2017 105 Vireilletulokuulutus 21.4.2017, korjattu 26.4.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) 8.5.- 6.6.2019 Kaupunginhallitus xx Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27 ) xx Kaupunginhallitus hyväksynyt xx 2

1.3. Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee 11. eli Paavolan kaupunginosassa, Hyvinkään keskustan pohjoispuolella, Paavolan palvelualakeskuksen läheisyydessä. Suunnittelualue käsittää Jussilankatu 2-4 osoitteessa olevat asuinkerrostalot. Suunnittelualueen koko on noin 1,8 ha. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Jussilankatuun ja etelässä Tähkäkatuun ja kortteliin 1024 eteläosaan. Kuvassa suunnittelualueen likimääräinen sijainti 3

1.1. Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja yhteystiedot... 2 1.2. Käsittelyvaiheet... 2 1.3. Suunnittelualueen sijainti... 3 1.1. Sisällys... 4 1.2. Luettelo liitteistä... 6 1.3. Tiivistelmä... 6 1.4. Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 7 Selostuksessa käytetyt lyhenteet... 7 2. VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI... 8 2.1. Osalliset... 8 2.2. Alustava asemakaavaprosessin aikataulu ja osallistumismahdollisuus... 9 2.3. Osallisten tiedottaminen... 10 Aloitusvaiheessa... 10 Valmisteluvaiheessa... 10 Ehdotusvaiheessa... 11 Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo... 11 3. LÄHTÖKOHDAT... 12 3.1. Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 12 3.2. Hyvinkää mukana MAL sopimuksessa ja KUUMA-kuntien yhteistyössä... 12 3.3. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva... 12 3.4. Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet... 13 3.5. Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö, palvelut ja liikenne... 16 3.6. Olemassa olevat kaavatilanteet... 19 Maakuntakaava... 19 Yleiskaava... 20 Asemakaava... 21 3.7. Maanomistus... 22 4

3.8. Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot... 22 3.9. Hyvinkään pelikirja... 22 3.10. Lähtökohtien antamat tavoitteet... 23 3.11. Lähtötietojen luomat selvitystarpeet ja vaikutusten arviointimenetelmät... 23 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 23 4.1. Asemakaavamuutoksen aloitus... 23 Vuorovaikutus ja saatu palaute... 24 4.2. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe... 24 4.3. Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe... 24 4.4. Asemakaavamuutoksen hyväksymisvaihe... 24 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 24 5.1. Suunnitteluratkaisun perustelut... 24 5.2. Kaavamuutos toteuttaa Hyvinkään pelikirjaa... 25 5.3. Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 25 5.4. Mitoitus ja nimistö... 26 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 27 6.1. Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ekologisuuteen... 27 6.2. Ihmisiin, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, palveluihin, talouteen sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen... 27 6.3. Kulttuuriin, ympäristöön, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen... 27 6.4. Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 27 7. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 28 7.1. Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 28 5

1.2. Luettelo liitteistä Liite 1 Asemakaavan seurantalomake (liitetään myöhemmin) Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Asemakaavan muutosluonnos Liite 4 Lyhennelmät mielipiteistä ja ennakkolausunnoista sekä kaupungin antamat vastineet (liitetään myöhemmin) Liite 5 Asemakaavan muutosehdotus (liitetään myöhemmin) Liite 5 Lyhennelmät muistutuksista ja lausunnoista sekä kaupungin antamat vastineet (liitetään myöhemmin) 1.3. Tiivistelmä Hakijoiden tavoitteena on korottaa rakennuksia yhdellä lisäkerroksella, rakennuksiin asennettaisiin myös jälkiasennushissit ja julkisivut uudistettaisiin ja suoritettaisiin linjasaneeraus. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rakennusten mahdollinen korottaminen. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa hakijan tavoitteiden mukainen kiinteistöjen hyödyntäminen. Asemakaavamuutos tullaan laatimaan kaupungin omana työnä. Asemakaavan korttelialueelle laaditaan erillinen tonttijako. 6

1.4. Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027 Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma 2018-2020 (KH 12.2.2018) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Johtotiedot, lämpö- ja kaasuverkko, vesijohdot ja viemärit, vesihuollontoiminta-alueet, vedenottamoiden vaikutusalueet, pohjavesialueet Maanomistus, Seveso III alueet, Meluselvitys 2003 ja 2012 Hyvinkään kaupunki, Väestösuunnite 2017-2040 Hyvinkään kaupunki, Viheralueohjelma 2011-2020 Hyvinkään liikennemalli 2015, Strafica Oy 15.12.2015 Selostuksessa käytetyt lyhenteet OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA Maankäyttö-ja rakennusasetus KL Kuntalaki HL Hallintolaki 7

2. VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI 2.1. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit, lähialueen asukkaat Viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään kaupungin toimialat o Rakennusvalvonta o Kunnallistekniikan suunnittelu o Hyvinkään vesi o Tonttipalvelut Asiantuntija viranomaiset o Hyvinkään lämpövoima Oy o Caruna OY o Telia-Sonera Finland OYJ, o Elisa OYJ Muut yhteisöt Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. Halukkuudestaan osallistua kaavamuutokseen tai olla osallistumatta tässä kaavamuutoksessa voi ilmoittaa Hyvinkään kaupungin kirjaamoon. 8

2.2. Alustava asemakaavaprosessin aikataulu ja osallistumismahdollisuus Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 04/2017 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) Valmisteluvaihe 5-6/2019 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe 8-9/2019 Hyväksymisvaihe 10 /2019 Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) Osallistua voi jokaisessa kaavaprosessin vaiheessa. Kirjallinen palaute kaavasta tulee antaa Hyvinkään kirjaamon kautta osoitteella: Hyvinkään kirjaamo, PL 86/ Kankurinkatu 4-6, 05801 Hyvinkää tai kirjaamo@hyvinkaa.fi Toivomme sähköistä osallistumista. 9

2.3. Osallisten tiedottaminen Asiakirjat ovat nähtävillä jokaisessa kuulemisvaiheessa Hyvinkään Kaupungintalon neuvonnassa (Kankurinkatu 4-6) sekä kaupungin verkkosivuilla www.hyvinkaa.fi/vireilla-olevat-asemakaavat. Kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. (MRL 6 ) Aloitusvaiheessa Kaupunginhallitus tekee kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksen laatimisen aloittamisesta. Asemakaavamuutoksen aluksi laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen vuorovaikutussuunnitelma (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma), josta osallisilla on mahdollisuus saada tietoa osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Asemakaavamuutos tulee vireille kuulutuksella ja samalla julkaistaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Vireilletulosta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa - Kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja naapureille. Valmisteluvaiheessa Vireilletulon jälkeen valmistellaan kaavaluonnosaineisto, jonka kaavoituspäällikkö päättää kuulutuksella laittaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti kuulutuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisia ennakkolausuntoja voidaan pyytää. Valmistelusta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa - Kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja naapureille 10

Ehdotusvaiheessa Valmisteluvaiheen suunnitelmaluonnos muokataan mahdollisten saatujen palautteiden perusteella kaavamuutosehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti 30 päivän ajaksi. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus kuulutuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Lausunnot pyydetään, mikäli ennakkolausuntoja ei ole saatu. Julkisesta nähtävillä olosta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa - Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille kirjeitse Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavamuutosehdotus saatetaan hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukselle, joka hyväksyy myös lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet. Hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan, kuten alla on kerrottu. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa tiedoksisaantiajan (7 pv) jälkeen valitusajan (30 pv) kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kirjeitse vain, jos sitä on kirjallisesti pyytänyt ehdotusvaiheessa ja ilmoittanut osoitteensa (MRL 65 ja 67, MRA 94 ). Hyväksymisestä tiedotetaan: - kirjeitse vain, jos sitä on pyytänyt kaavan nähtävillä ollessa (MRA 94 ). - Kaupunginhallituksen päätöspöytäkirja, jossa asemakaava ja asemakaavamuutos on hyväksytty, julkaistaan kaupungin tietoverkossa (KL 140 ). Voimaantulosta tiedotetaan: - Kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa - Kaupungin internet-sivuilla 11

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelualue koskee kiinteistöjä 106-11-1024-2 ja 106-11-1024-3, osoitteessa Jussilankatu 2-4. Maanomistaja on jättänyt asemakaavamuutoshakemuksen 6.2.2017. Hakijan tavoitteena on rakentaa yksi lisäkerros nykyisiin rakennuksiin. Rakennuksiin asennettaisiin myös jälkiasennushissit ja julkisivut uudistettaisiin ja suoritettaisiin linjasaneeraus. Hakija on arvioinut alustavasti, että uusia asuntoja tulisi noin 77 kpl. Lisäksi hakija pyytää, että väestönsuojatilojen sijainti ja yhteistilat muissa kiinteistöissä tarkastellaan kokonaisuutena ja nykyiseen autopaikkanormiin tehtäisiin tarkistus. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rakennuskorkeuden korotusmahdollisuus ja autopaikkojen sopiva normi. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa hakijan tavoitteiden mukainen kiinteistöjen hyödyntäminen. Asemakaavamuutos on mainittu vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Kaupunginhallitus on päättänyt kaavoituksen valmistelun aloittamisesta kokouksessa 10.4.2017. Kaavamuutos on kuulutettu vireille 21.4.2017 ja samalla on julkaistu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 3.2. Hyvinkää mukana MAL sopimuksessa ja KUUMA-kuntien yhteistyössä Hyvinkää on mukana Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa 2016 2019 (MAL-sopimus). Sopimukseen sisältyy mm. asuntotuotanto- ja kaavoitustavoitteita. Tällä hetkellä on käynnissä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -2019 suunnitelman laatiminen, jossa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019 2050. Myös KUUMA-seudun asumisen haasteita ja trendejä vuoteen 2040 on myös selvitetty ja on käynyt ilmi, että asuntotuotantotarve siirtyy keskusta painotteiseksi. Hyvinkäällä kerrostalotonttien kysyntä on ollut viime vuosina kohtuullisen hyvällä tasolla. Kysyntä on pääosin kohdistunut keskustaalueelle, jossa palveluiden saatavuus ja saavutettavauus on vaivatonta. 3.3. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Alueen yleiskuvaus ja kaupunkikuva Suunnittelualueella on tällä hetkellä rakentunut asuinkerrostaloilla. Alue on Paavolan kaupunginosassa, aivan Paavolan palvelukeskuksen vieressä. Alueen ympäröivä miljöö on sekoittunutta kerrostalo ja pientalovaltaista rakentamista, joka on tyypillistä lähiörakentamista. Suunnittelualueen väritys on ilmeeltään harmahtava. Alueen välittömässä läheisyydessä on myös Paavolan vanhain- 12

koti. Vanhainkoti on väritykseltään vaalea. Jussilankadun pohjoispuolella olevat Kapulatien kerrostalot ovat myös ilmeeltään harmahtavia, mutta niiden parvekkeet ovat vaaleita, joissa on tehosteina tummanpunaista ja kellertävää tiililaattaa. Suunnittelualueella sijaitsee kerrostaloja. Suunnittelualue koostuu kahdesta vierekkäisistä kiinteistöistä, joilla on yhteensä kuusi kerrostalorakennusta. Suunnittelualueen kiinteistöt ovat neljä kerroksisia. Väestö ja yhdyskuntarakenne Väestömäärä on keskimäärin kasvanut tasaisesti viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Hyvinkäällä. Hyvinkään maankäytön ja kaupunkirakenteen väestösuunnittelun mitoitusperusteena käytetään ennustetta, joka tähtää 0,9% keskimääräiseen asukasmäärään kasvuun. Vaikka Hyvinkään väestön syntyvyys on hidastunut, tukeutuu väestöennuste entistä enemmän muuttovoittoon ja maahanmuuttoon. Viime aikojen väestökehitys on ollut hitaampaa, mutta suhdannevaihtelut voivat tapahtua nopeastikin. Maankäytönsuunnittelussa pyritään varautumaan muuttuviin asumisentarpeisiin. 3.4. Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet Luonnonympäristö, maaperä ja virkistys Suunnittelualue sijaitsee rakennetussa ympäristössä ja siellä ei ole juurikaan luonnonympäristöä. Suunnittelualueen korttelialueesta on noin puolen kilometrin matka Sveitsin puistoon, joka on yksi Hyvinkään isoista virkistysalueista. Myös Sveitsin hiihtokeskus sijaitsee aivan lähituntumassa noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen eteläpuolella on Tähkäpuisto, joka palvelee enemmän lapsia ja koirien ulkoiluttajia. 13

Suunnittelualue sijoittuu Hyvinkään maisemarakenteessa I Salpausselän reunamuodostuman-luoteispuolelle. Hyvinkäänkylän - Erkylänlukkojen suunnassa oleva reunamuodostuman lävitse kulkee Hyvinkäänkylän - Sveitsin - Hähäänmäen harjujakso. Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa. Alue on jäätikköjokimuodostuman hiekkavaltaista delta aluetta. Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa. Suunnittelualue on N2000 korkeusjärjestelmän mukaan noin +106 - +112 metrin välillä koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25. Kiinteistön tarkemmat maaperäselvitykset ovat kiinteistönomistajan vastuulla. Pohja- ja hulevedet Suunnittelualue on pohjavesialueella. Sadevesien valuma-alueen purkukohta on Kerkkolankadun puolella. Alue sijaitsee Sveitsin pohjavedenottamon alueella. 14

Pohjavedenottamon vaikutusalueet, Jussilankadun suunnittelualue merkitty punaisella täplällä. 15

Suunnittelualue sijaitsee pohajvesialueella. Maankäytönsuunnittelun tulee tukea siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa kasvattavat helposti minkä tahansa pinnoitetun alueen hulevesiä. Hulevedellä tarkoitetaan kovilta pinnoilta muodostuvia sadeja sulamisvesiä. Hulevesien mahdollista kuormittavuutta runkoverkossa pyritään estämään kaavamääräyksin. 3.5. Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö, palvelut ja liikenne Rakennettu ympäristö Alueen ympäristön rakennukset, kadut ja kunnallistekniikka ovat rakentuneet. Alueella kulkee kaukolämpöputkia ja rakennukset ovat liitetty kaukolämpöön. Suunnittelualue kuuluu vesijohtoverkoston toiminta-alueeseen. Suunnittelualueen kahdella kiinteistöillä on kuusi 1973-74 valmistunutta asuinkerrostaloa. Jokaisessa rakennuksessa on kolme kerrosta ja kolme porrashuonetta. Kerrostaloissa on maanpäälliset kellarikerrokset, joissa pääosin yhteistiloja sekä teknisiä tiloja. Kulttuuriympäristö 16

Suunnittelualue ei ole kulttuuriympäristöalueella. Alueen välittömässä läheisyydessä on Paavolan entinen kunnalliskoti, nykyisin vanhainkoti, joka on tunnistettu kulttuuriympäristökohteeksi. Jussilankadun pohjoispuolella sijaitsee toinen kulttuuriympäristöksi tunnistettu alue, Kapulatien kerrostalot. Palvelut Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Paavolan aluekeskus, josta löytyvät lähiöpalvelut, kuten päivittäistavarakauppa. Alueen läheisyydessä on myös kirjasto, terveysasema ja koulu. Alue sijaitsee Hyvinkään liikuntakeskittymä Sveitsin läheisyydessä. Liikenne Suunnittelualueen pohjoisreunassa kulkee Jussilankatu, joka toimii pohjoispuolen yhteytenä Sveitsin ulkoilualueelle. Jussilankatu on yhdystie Kerkkolankadun ja Vaiveronkadun välillä. Alueen itäpuolella on Hyvinkään keskustasta Riihimäelle kulkeva pääväylä, Kerkkolankatu. Hyvinkään liikennemallin 2015 mukaan alueen liikenne ei tule lisääntymään merkittävästi. Julkisenliikenteen kulkuyhteys palvelee asukkaita. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat aivan suunnittelualueen kohdalla Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee raideliikenteen päärata, joka aiheuttaa runsaasti melua alueelle. Raidemelun takia alueella huomioidaan melu kaavamääräyksin ja rakennusten rakennusalojen sijoittelulla. Katualueen liikenteen melu 55 db 17

Päiväaikainen (klo 7-22) raidemelu meluselvityksen mukaan on merkittävä. Jussilankadun rakennukset ovat alueella, jonka melutaso on 50-55 db. Aivan Riihimäenkadun puoleisella osuudella melualue on 55-60 db. Yöaikana melu on pienempää kuin päiväaikainen melu. Ympäristön häiriötekijät Rakennusaikainen toiminta aiheuttaa hetkellisesti häiriötä, mutta häiriö on väliaikainen eikä näin kovinkaan merkittävä. Pääradan junista aiheutuva melu on merkittävää, koska se on jatkuvaa ja kovaäänistä. Melua voidaan vaimentaa rakennusteknisin ratkaisuin. Suunnittelualueen itäpuolella on Sahanmäen teollisuusalue, jossa on Seveso III direktiivin mukaisia laitoksia, mutta konsultointivyöhykkeet eivät ulotu Jussilankadun kiinteistöille. 18

3.6. Olemassa olevat kaavatilanteet Maakuntakaava Kuvassa Uudenmaanmaakuntakaavayhdistelmä, suunnittelualue ympyröitynä valkoisella. Suunnittelualue on Uudenmaan maankuntakaavayhdistelmässä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee kehittää tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueena. Vyöhykkeen maankäyttöä tulee tehostaa nykyiseen rakenteeseen, erityisesti keskuksiin ja asemanseutuihin tukeutuen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parantaen. Vyöhykkeen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävät virkistysmahdollisuudet sekä paikallisen viherverkoston liittyminen maakuntakaavan virkistysalueverkostoon. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. 19

Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava (KV 16.4.2012). Kuvassa yleiskaavaote, suunnittelualue summittainen rajaus punaisella 20

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi kaavaa 11:009 kaava on vahvistunut 22.6.1972 ja 11:010 kaava on vahvistunut 1.8.1973. Voimassa olevissa kaavoissa korttelin 1024 tontit 2 ja 4 on merkitty samanlaisella ja sisältöisellä merkinnällä AK 5 Asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla suurempi kuin 55 m². Autopaikkoja on tontilla osoitettava 1/ huoneisto. Tontilla on varattava lasten leikkipaikkaa yhtenäisenä alueena 10m²/50m² kerrosalaa. Leikkialueen ja pääsisäänkäynnin välille on osoitettava ajoneuvoliikenteestä erotettu kulkutie. Tonteilla on istutettavia tontin osia sisäpihat. Tontilla 2 on auton säilytyspaikan rakennusala ja tontilla 4 lisäksi myös autopaikkojen, - suojien, huoltorakennusten ja muiden korttelin asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettujen rakennusten rakennusala. Tonteilla on myös pysäköimispaikka osoitettu Jussilankadun varteen Rakennusoikeutta suunnittelualueella on 10 500k-m² jonka lisäksi saa toisella tontilla rakentaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen lastentarhan, kerhohuoneen ja niihin verrattavia sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja yhteensä enintään 250 k-m² ja toisella 200 k-m². Rakentaa saa kaavan mukaan III kerrokseen. Tämän lisäksi rakennuksessa on maanpäällinen kellari, joka lasketaan tänä päivänä kerrokseksi. Alueelle on merkittynä joitakin lentosektorin esteettömyysviivoja. 21

Kuvassa voimassa oleva ajantasa-asemakaavaote, suunnittelualue punaisella 3.7. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. Maankäyttösopimuksen tarve tutkitaan kaavaprosessin yhteydessä. 3.8. Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Suunnittelualueen kiinteistöt on rekisteröity 14.3.1972. Kiinteistö 106-11-1024-3 on kooltaan 9115 m². Suunnittelualueen toinen kiinteistö 106-11-1024-2 on kooltaan 8928 m². Tontit on rekisteröity 14.3.1972. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan 6.3 2017 voimaan tullutta kaupungin rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 3.9. Hyvinkään pelikirja Hyvinkään kaupunkistrategiasta käytetään nimitystä Hyvinkään pelikirja. Pelikenttä-kirjan yhteisiä tavoitteita vuosille 2017-2027 ovat Houkutteleva Hyvinkää, Yhteispelillä yritysten kanssa, Minä, me ja Hyvinkää. Houkuttelevuutta pyritään rakentamaan Hyvinkäällä asumisen ja asioinnin helppoudella, kehittyvillä viihtyisillä asuinalueilla ja hyvillä kulkuyhteyksillä sen lisäksi että Hyvinkäällä on hyvät virkistysmahdollisuudet ja Hyvinkäällä on turvallista asua. 22

Hyvinkäällä tehdään yhteispeliä yritysten kanssa. Työvoiman saatavuutta tukevat hyvät palvelut ja liikenneyhteydet, monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä viihtyisä elinympäristö. Minä, me ja Hyvinkää tavoitteen ajatus on tehdä töitä sen eteen, että hyvinkääläiset kokevat kotikaupungin omakseen ja ovat ylpeitä siitä. 3.10. Lähtökohtien antamat tavoitteet Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinkerrostalojen aluetta ja samoin asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaavamuutoksella ei muuteta pääkäyttötarkoitusta. Suunnittelualueella on sallittu voimassa olevassa kaavassa kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Talot ovat maanpäällisen kellarikerroksen takia käytännössä neljäkerroksisia. Suunnittelualueella tutkitaan kerroskorkeuden nosto yhdellä lisäkerroksella. Samalla tarkastetaan rakennusoikeuden määrä. Hulevesiin kiinnitetään huomioita kaavamääräyksin. Melumääräykset annetaan valtioneuvoston ohjeen mukaisesti kaavamääräyksessä 3.11. Lähtötietojen luomat selvitystarpeet ja vaikutusten arviointimenetelmät Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaavan suunnittelun aikana käytetään jo olemassa olevia perusselvityksiä. Selvitykset antavat riittävän tietopohjan kaavasuunnittelun lähtökohdiksi. Lisäselvityksiä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä kaavasuunnittelun edetessä. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä mm. ihmisen elinoloihin, maisemaan, rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä koko kaavaprosessin ajan ja tulokset esitetään kaavaselostuksen lopussa. Vaikutusten arviointi perustuu suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä käytössä oleviin perustietoihin, yhteistyötahojen kanssa käytyihin neuvotteluihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavamuutoksen aloitus Kaavan vireilletulon yhteydessä on julkaistu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ollut nähtävillä 24.4.-23.5.2017 välisenä aikana. Kaavan aloittamisesta on tiedotettu, kuten vuorovaikutuksesta on kerrottu. 23

Vuorovaikutus ja saatu palaute Lausuntoja OAS vaiheessa saatiin Carunalta, kaupunginpuutarhurilta ja varhaiskasvatuksesta. Carunalla ei ollut huomautettavaa. Kaupunginpuutarhuri muistutti, että Hulevedet tulee huomioida ja mahdollisuuksien mukaan säilyttää puustoa ja kasvillisuutta rakennustöiltä suojaten. Kaavamääräyksissä huomioitiin hulevedet. Varhaiskasvatuksen huolena oli Jussilan päiväkodin jatkon kapasiteetti ja perusopetuksen tarpeet. Kaavamuutos ei koska päiväkotia. 4.2. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Osalliset tarkistettiin ennen asemakaavamuutosluonnoksen nähtäville laittoa. Osallisilla on mahdollista jättää mielipide luonnosaineistosta, joka on nähtävillä 30 päivää. Kaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten vuorovaikutuksesta on kerrottu. Ennakkolausunnot pyydetään. Asemakaavamuutoksessa on edellisestä asemakaavasta kerroskorkeutta korotettu, istutusaluetta pienennetty pelastusteiden takia, hulevesiä pyritty huomioimaan ja rakennusoikeutta tarkastettu. Tämän lisäksi on myös melu huomioitu ja oleskelualueen koko määritetty. Kohdassa 5 Asemakaavamuutoksen kuvaus, käsitellään asemakaavan sisältöä tarkemmin. Pienennös asemakaavaluonnoksesta määräyksineen on selostuksen liitteenä. 4.3. Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Asemakaavamuutosehdotus asetetaan kaupunginhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi. Kaavamuutos on nähtävillä myös kaavoituksen verkkosivuilla. Asiasta tiedotetaan, kuten osallisten tiedottamiskohdassa on kerrottu. Lausunnot pyydetään tarvittavilta tahoilta. Tämä kohta tarkentuu myöhemmin. 4.4. Asemakaavamuutoksen hyväksymisvaihe Asemakaavamuutos saatetaan kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn, kun se on ehdotusvaiheen jälkeen mahdollista. Asiasta tiedotetaan, kuten osallisten tiedottamiskohdassa on kerrottu. Tämä kohta tarkentuu myöhemmin. 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Suunnitteluratkaisun perustelut Alue on kerrostalovaltaista aluetta. Yleiskaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa kerrostaloja ja tonttitehokkuudeksi suositellaan 0.4-0.6, jonka on todettu olevan vanhentunut Hyvinkään kaupungin tavoitteiden suhteen, kun pyrkimyksenä on tehostaa asumista. 24

Asemakaavamuutos mahdollista kerroskorkeuden noston. Kerroskorkeus on käytännössä neljä, koska maanpäällinen kellarikerros luetaan kerrokseksi. Näin ollen kerroskorkeus muutetaan viisikerrosta sallivaksi, koska rakennuksia on tarkoitus korottaa yhdellä kerroksella. Rakennusoikeutta nostetaan rakennetun pinta-alan mukaisesti siten, että kerroksella korottaminen on mahdollista rakentaa nykyisiin rakennuksiin. Rakennusalat ovat edelleen sijoiteltuna siten, että rakennukset sijoittuvat kiinteistön reunoille. Tämä sijoittelu mahdollistaa melulta suojaavan yhtenäisen oleskelupihan, mutta samalla on pyritty huomioimaan naapurikiinteistöjen rakennukset. Istutettava-alue on rajattu alueen keskelle, huomioiden pelastustieleveydet rakennusten läheisyydessä. Rakennusteollisuuden RT ry:n mukaan valtaosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennuksia lämmitetään, jäähdytetään ja niissä kuluu sähköä. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus päästöistä on vähäinen, nykyisin alle 10 prosenttia. Kustannustehokkain keino hillitä energiankulutusta ja vähentää päästöjä on energiatehokkuuden parantaminen rakennetussa ympäristössä. Uudet rakennukset tehdään energiatehokkaiksi, kestäviksi ja vähän huoltoa tarvitseviksi. Tarkoituksen mukaista on myös tehostaa asumista. Kaavoitustyön yhteydessä tarkasteltiin nykyisessä kaavassa olevat lentosektorien esteettömyyspinnat ja todettiin niiden kohdalla tapahtuneen koordinaattimuunnoksen ja korkeusjärjestelmämuunnoksen jääneen tekemättä. Viivat poistetaan. 5.2. Kaavamuutos toteuttaa Hyvinkään pelikirjaa Houkuttelevuutta pyritään edistämään kaavamuutoksella edistämällä asumisen helppoutta hyvin kulkuyhteysien varrella. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä viihtyisä elinympäristö rakentuvat lähellä olevista toiminnoista. Hyvinkäällä tehdään yhteispeliä yritysten kanssa. Työvoiman saatavuutta tukevat hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Minä, me ja Hyvinkää tavoitteen saavuttaminen on pitkäjänteinen prosessi. Tavoiteltavaa on, että hyvinkääläiset kokevat kotikaupungin omakseen ja ovat ylpeitä siitä. 5.3. Kaavan rakenne ja aluevaraukset Korttelialueet AK ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE Muut alueet 25

Yhtenäistä oleskelu- ja leikkialuetta 10% asuinrakentamisen kerrosalasta. Yhteistiloja saa rakentaa rakennusoikeudesta 25%, rakennusoikeuden lisäksi, ihan mihin tahansa kerrokseen. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka/85 k-m² Hulevedet tulee huomioida siten, että tontin pinta-alasta tulee olla vähintään 1/3 vettä läpäisevää. Vettä läpäisemättömiltä pinnoita tulevia hulevesiä tulee viivyttää ennen niiden johtamista hulevesijärjestelmään. Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella on kielletty sellainen kemikaalien ja jätteiden laitosmainen käsittely ja varastointi, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Ennen rakennusluvan myöntämistä ja muihin toimenpiteisiin ryhtymistä, kuten kaivutöiden aloittamista, tulee selvittää kaava-alueen pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi. Melusuojaus esitetään valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti kaavan korttelialueella ja piha-alueilla. 5.4. Mitoitus ja nimistö Suunnittelualue on kooltaan noin 18043 m². Suunnittelualueella kiinteistöjaotus eikä nimistö muutu. Rakennusoikeus on ilmastu tehokkuutena e=0.8, joka on kerrostalovaltaiselle alueelle soveltuva tehokkuus. Kiinteistöjen pinta-alat säilyvät entisen kokoisina. Rakennusoikeus nousee kiinteistöllä 106-11-1024-3, 2042 k-m ², jolloin kokonaisrakennusoikeus on kiinteistöllä 7292 k-m². Kiinteistöllä 106-11-1024-2 rakennusoikeus nousee 1872 k-m², jolloin kokonaisrakennusoikeus on 7142,4 k-m². Tämän lisäksi voi olla asumista palvelevia yhteisiä tiloja 25 % rakennusoikeuden lisäksi eli 106-11- 1024-3 kiinteistöllä 1823 k-m² ja 106-11-1024-2 kiinteistöllä 1785,55 k-m². Rakentaa saa viiteen kerrokseen. Rakennusalat ovat nykyisen rakennuskannan mukaisia. Parkkipaikkoja on rakennettava 1 autopaikka/ 85 asuinkerrosneliömetriä kohti. 26

6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä asiantuntijayhteistyöhön ja osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan. 6.1. Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ekologisuuteen Alueen yhdyskuntarakenne ei juurikaan muutu. Alue tiivistyy ympäristöön soveltuvalla tavalla. Kaava eheyttää alueen rakennetun ympäristön rakennetta. Kestävää kehitystä voidaan tukea tehostamalla tontinkäyttöä, jolloin laajentuva maankäyttö ei tuo kustannuksia. Maankäytönsuunnittelun tulee tukea siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa kasvattavat helposti minkä tahansa pinnoitetun alueen hulevesiä. Hulevesien mahdollista kuormittavuutta runkoverkossa pyritään estämään kaavamääräyksin. 6.2. Ihmisiin, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, palveluihin, talouteen sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen Suunnittelualueen toiminta on täydennysrakentamista, josta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ihmisen terveydelle. Alueen täydennysrakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Sahanmäen teollisuusalueen Seveso III direktiivin mukaiset laitokset huolehtivat määräyksien mukaisesta varastoinnista ja toimivat Suomen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vaatimusten mukaisesti. Tietoisuuden vaikutus teollisuusalueen olemassa olosta voi olla enemmän psykologinen, mikä saattaa vaikuttaa alueen sosiaaliseen luonteeseen. Suunnittelualueen läheisyydessä olevat palvelut saavat rakennusten tehostamisen myötä lisää asukaspohjaa, joka voi vaikuttaa myönteisesti palveluiden kannattavuuteen vähäisissä määrin. Asukaspohja nousee oletettavasti vain sen verran, ettei sillä ole juuri vaikutuksia perusopetukseen eikä päiväkotiin. 6.3. Kulttuuriin, ympäristöön, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen Alueen maisemalliset vaikutukset näkyvät pääasiassa rakentuneen ympäristön vähäisenä lisääntymisenä. Kaavan rakennusoikeuden lisääntyminen lisää väestömäärää näillä kiinteistöillä hieman, mutta ei vaikuta ympäristöön eikä luontoon laajemmin. Kaava-alueen viihtyvyyteen on pyritty vaikuttamaan istutettavien alueen määräyksillä. 6.4. Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on ollut rakentuneena jo aikaisemmin. Melua voidaan torjua rakennusteknisin menetelmin tontin tehokkuutta lisättäessä. Piha-alueiden melusuojaukseen voidaan vaikuttaa rakennusmassojen sijoittelulla ja kasvillisuudella, jotka kaavassa ovat osoitettuina. 27

7. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 7.1. Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavan toteutus on mahdollista, kun asemakaava kuulutetaan voimaan tulevaksi. Hyvinkäällä 8.5.2019 kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen kaavasuunnittelija Elina Joutsen 28

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Jussilankatu 2-4 Hyvinkään kaupungin 11. kaupunginosan korttelin 1024 osaa koskeva asemakaavan muutos 11:033 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 21.04.2017

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutoksen laatiminen Hyvinkään kaupungin 11. kaupunginosan korttelin 1024 tonteille 2 ja 3 (osoite Jussilankatu 2 4) 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Paavolan (11.) kaupunginosassa aivan kaupunginosan palvelukeskuksen itäpuolella. Suunnittelualue muodostuu Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n omistamasta kahdesta tontista osoitteessa Jussilankatu 2-4. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Jussilankatu ja Tähkäpuisto, etelässä korttelin 1024 tontti 1, lännessä Väinölänpolun kevyen liikenteen raitti, sekä idässä Riihimäenkatu. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,8 ha. 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Hakijan tarkoituksena on korottaa kahden tontin kaikkia (yhteensä 6 kpl) rakennuksia yhdellä lisäkerroksella (mallia Ohrakatu 7). Rakennuksiin asennetaan jälkiasennushissit, julkisivut uudistetaan ja suoritetaan linjasaneeraus. Kaikkien talojen korottaminen ja huoneistomuutokset tuovat kohteeseen uusia asuntoja 77 kpl. Hakija pyytää, että väestönsuojatilojen sijainti myös muissa kiinteistöissä tarkastellaan tai rakentamisvelvoitteeseen tulee viive. Talojen yhteistiloja tutkittaisiin kokonaisuutena. Autopaikkoja on toteutettavissa 159 kpl. Jussilankadun puoleiset autopaikat rakennetaan autokatoksina. Tästä johtuu tarve harkita uudelleen autopaikkanormi. Jussilankatu 2:n ja 4:n nykyinen asuinala on yhteensä 8 478m 2 ja uudet kerrokset 6 x 450m 2 = 2 700m 2, eli yhteensä 11 178 m 2. Arvio asemakaavanmuutoksen merkittävyydestä Asemakaavamuutos laaditaan normaalilaajuisena asemakaavaprosessina. Hanke on keskustaajaman osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen, joten sen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Kaavamuutos koskee valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vain Helsingin seudun erityistavoitteita, joten kaavasta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvotteluita. Arvio asemakaavan merkittävyydestä MAL-tavoitteiden kannalta Asemakaavan muutos perustuu pääosin olevan rakennuskannan korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Tonttien tehokkuus nousisi noin 10%:lla, jolloin saadaan n. 700 k-m 2 lisää asumisen kerrosalaa ja n. 30 lisäasuntoa. Määrä edustaa alle 10% Hyvinkään kaupungin yhden vuoden MALtavoitteista, mutta jo vajaa puolet kaupungin vuotuisesta ARA-tuetun tuotannon tavoitteesta. Maankäyttösopimuksen tarve Koska tonttien rakennusoikeus nousee tavoitteiden mukaan merkittävästi, on tarpeen laatia maankäyttösopimus Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n kesken ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä. 3 LÄHTÖTIEDOT Alueen toiminnot Suunnittelualue sijaitsee välittömästi Paavolan kaupunginosakeskuksen itäpuolella. Keskuksesta löytyvät tyypilliset kaupunginosan peruspalvelut: lähikauppa asiamiesposteineen ja päiväkoti, alakoulu on n. 300 metrin päässä etelään Värttinäpolun varrella. Suunnittelualueen itäpuolella Riihimäenkadun toisella puolella on lähinnä pienteollisuutta ja erikoiskauppaa sisältävä työpaikka-alue. Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Kulttuuriympäristö Suunnittelualue on kuulunut Paavolan tilan 1920-luvulla perustetun kunnalliskodin maihin. 1

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 Kuva: Paavolan ja Vieremän alue vuoden 1960 peruskartassa. Paavolan tilan päärakennus on 1920-luvun alusta asti ollut Hyvinkään kaupungin omistuksessa. Rakennuksessa toimii kunnalliskoti, jonka oli aluksi tarkoitus olla tilapäinen. Hoidokkien määrän kasvamisen vuoksi rakennuksen tilat loppuivat kuitenkin kesken. Tämän seurauksena kaupunki purki tilan vanhan päärakennuksen ja rakensi sen tilalle uuden, Heikki Siikosen suunnitteleman uusklassista tyyliä edustavan valkoisen kivitalon. Rakennus valmistui vuonna 1924. Entisen kunnalliskodin ympäristö on Hyvinkään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman (2013) kohde. Myös muita vanhoja maatilojen rakennuksia on julkisessa käytössä: vanhassa Jussilan päärakennuksessa toimii päiväkoti ja Välenojan päärakennuksessa nuorisotalo. Paavolan rakentaminen lähiöksi alkoi, kun Hyvinkään kaupunki osti Heikkilän ja Välenojan tilojen maat ja kaavoitti ne rakennuskäyttöön. 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 Kuva: Paavolan maankäyttö-ja asemakaavoitustilanne 1970-luvun alussa (Löytönen 2015) 1960-luvun lopulla useita maatilarakennuksia purettiin teiden ja tulevien rakennusten tieltä. Oheisen kartan esittämänä ajanjaksona puretut rakennukset on merkitty violetilla. Muun muassa alueen eteläosissa sijainneita Välenojan ja Perttulan tilojen rakennuksista monia purettiin tänä aikakautena. Samalla suunniteltiin uutta katuverkostoa, joka peitti alleen valtaosan alueella ennen olleista vahoista teistä. Pääväylä Jussinkatu oli hahmoteltu jo Kivisen yleiskaavassa (Kivinen 1972). 1960-luvun lopussa tie suunniteltiin myös asemakaavatasolla. Kadun varrelle kaavoitettiin alueen siihen asti suurimmassa asemakaavassa 11:006 kadun suuntaisia kolmikerroksisia kerrostaloja ja katua vasten kohtisuoraan olevia viisikerroksisia kerrostaloja. Riihimäenkatu, yksi Hyvinkään nykyisistä pääväylistä, on ensimmäistä kertaa mukana asemakaavassa 11:005. Asemakaavat 11:006 ja 11:005 muodostavat Paavolalle tyypillistä suorakulmaista katuverkostoa, joka muodostaa korttelialueet haarukkamaisten pussikatujen varsille 1. Palvelut on sijoitettu kevyen liikenteen reittien yhteyteen ja liikennemuodot on eritelty. (Seppänen 1994, 92.) Rakenne on Seppäsen (1994, 92) mukaan tyypillinen Planmanin suunnitelmille. Paavolan vanhainkodin käyttötarkoitus vahvistettiin asemakaavamerkinnällä ja alueen peruskoulu sijoitettiin sen läheisyyteen. Julkisten palveluiden kanssa samalle akselille osoitettiin myös liikerakennustenkorttelialue, jolle on sittemmin rakennettu päivittäistavarakauppa. Lähde: Linnea Löytönen: Pelloista lähiöksi. Hyvinkään Paavolan synty ja kehitys. Kandidaatintyö Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin koulutusohjelmalle, 2015. 3

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 Tonttien rakennuskanta Suunnittelualueen kahdella kiinteistöillä on kuusi 1973-74 valmistunutta asuinkerrostaloa. Jokaisessa rakennuksessa on kolme kerrosta ja kolme porrashuonetta. Kerrostaloissa on maanpäälliset kellarikerrokset, joissa pääosin yhteistiloja sekä teknisiä tiloja. Rakennukset ovat tasakattoisia asuinkerrostaloja, joiden vesikatteet ovat bitumikermiä. Rakennusten ulkoseinät ovat pesubetonipintaisia sandwich-elementtiseiniä. Parvekekorjaus ja ikkunoiden/parvekeovien uusiminen on tehty vuonna 2005. Autopaikat ovat kattamattomia ja maantasossa. Tonttien pinta-alat 9115 m 2 +8902 yht. 18 017 m 2 Kerrosala 6 972m 2 + 6 972m 2 yht. 13 944 m 2 Asuinhuoneistoala 4 239 m 2 + 4 239 m 2 yht. 8 478 m 2 Tilavuus 20 127 m 2 + 20 127 m 2 yht. 40 254 m 2 Jussilankatu 2 66 kpl asuntoja 63 kpl autopaikkoja Jussilankatu 4 66 kpl asuntoja 62 kpl autopaikkoja Yhteensä 132 kpl asuntoja 125 kpl autopaikkoja ISS Proko Oy on kartoittanut kiinteistöjen nykytilanteen ja peruskorjaustarpeet Rakennuksissa joudutaan tekemään linjasaneeraus, vaippakorjaus ja asentamaan jälkiasennushissejä. Huoneistoissa joudutaan uusimaan pintarakenteet ja kalusteet. Kiinteistöt ovat rakennusteknisesti ja teknisillä järjestelmiltään ikäänsä nähden normaalia paremmassa kunnossa jo tehtyjen korjaustoimien ansiosta, siksi rakennusten purkaminen ei ole järkevä vaihtoehto. Maanomistus Tontin omistaa hakija, Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy. Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Hyvinkään maisemarakenteessa I Salpausselän reunamuodostumanluoteispuolelle. Hyvinkäänkylän - Erkylänlukkojen suunnassa oleva reunamuodostuman lävitse kulkee Hyvinkäänkylän - Sveitsin - Hähäänmäen harjujakso. Sen todennäköisesti soravaltainen ydin kulkee Puolimatkan kohdalla 1 Salpausselän alitse. Harjujaksolle on tyypillistä suuri pintalohkareisuus. Harjujakson Sen liepeillä ovat Petkelsuon - Hyyppärän ja Monnin loivapiirteiset turve- ja hienosedimenttialueet. Suhteelliset korkeuserot ovat yleensä 20 40 m. Suunnittelualue kuuluu Hyvinkään 1. luokan pohjavesialueeseen. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkamuodostumaa. Kallioperän muotoja verhoava tiivis pohjamoreeni syntyi mannerjäätikön alla. Jäätikön reunaosaa kohti pyrkineet sulavedet lajittelivat jäätikön kuljettamaa ainesta soraksi ja hiekaksi jäätikön sisäisissä tunneleissa ja railoissa, joihin aines osaksi myös kerrostui harjuina. Osa aineksesta kerrostui jäätikön reunaosaan reunamuodostumiksi. Hienoin liete kulkeutui jäätikön reunan edessä lainehtineen jääjärven ulapalle ja kerrostui syvään veteen hiesuina ja savina. 4

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Aluetta koskevat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lähinnä eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua ja Helsingin seudun erityistavoitteita koskevat yhdyskuntaarakenteen täydentämiseen, asuntotuotantotavoitteisiin ja asuinympäristön laatuun liittyvät erityistavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaavatilanteessa alue on pääkäyttötarkoitukseltaan taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Alue on osoitettu keskustaajaman osayleiskaavassa (KV 12.5.2012) kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueelle saa sijoittaa myös palveluja ja toimitiloja, joiden käyttö ei aiheuta häiriötä asuinympäristölle. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,4-0,6. Vieressä on Paavolan alakeskus palveluineen (CA).Paavolan vanhainkoti, koulu ja päiväkoti on osoitettu julkisten palveluiden alueina (PY). Asemakaava Tontilla 3 (Jussilankatu 2) on voimassa asemakaava 11:009, joka on vahvistettu 22.6.1972. Tontilla 2 (Jussilankatu 4) on voimassa asemakaava 11:010, joka on vahvistettu 7.2.1973. Kummassakin kaavassa tontin käyttötarkoitus on AK 5 : Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuntojen keskipinta-ala tulee olla suurempi kuin 55 m 2. Autopaikkoja on tontilla osoitettava yksi/ huoneisto. Tontilla on varattava lasten leikkipaikkaa yhtenäisenä alueena 10 m 2 / 50m 2 kerrosalaa. Leikkipaikan ja asuinrakennuksen asuntojen pääsisäänkäynnin välille on osoitettava ajoneuvoliikenteestä eroitettu kulkutie. Tontilla 2 on y-rakennusala, josta määrätään Kaavassa annetun kerrosalan lisäksi saadaan rakennusten I-kerrokseen tai kerrosluvun estämättä kellarikerrokseen rakentaa lastentarha, kerhohuone ja niihin verrattavia sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja yhteensä enintään y-kirjaimen jäljessä olevan luvun ilmoittama kerrosalan m 2 -määrä. 5

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 Rakennusten sallittu kerroskorkeus on III, mikä silloisen rakennuslain mukaisen tulkinnan mukaan tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa lisäksi ns. maanpäällinen kellarikerros. Käytännössä rakennukset ovat siis nelikerroksisia. Kerrostulkinnan muutos huomioidaan asemakaavaa laadittaessa. Muut suunnitelmat HYVA on teettänyt Arkkitehtuuri-ja konsulttitoimisto S.P.Ark:lla (Sami Paalosmaa) kiinteistöjen muutoksista luonnoksia. 6

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 SP Ark Oy:n laatima tontinkäyttösuunnitelma Kaikkia rakennuksia korotettaisiin yhdellä lisäkerroksella. Kaikkien talojen korottaminen ja huoneistomuutokset tuovat kohteeseen uusia asuntoja 77 kpl. Lisäautopaikkojen sijoitus noudattaa nykyisessä asemakaavassa esitettyjä periaatteita. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Tämän alueen kaavaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen riittävyyteen sekä peruskorjauksen ja korotuksen myötä muuttuvan arkkitehtuurin suhdetta Paavolan kaupunkikuvaan. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja haltijat sekä hakija Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o Tekniikka ja ympäristö: kuntatekniikan suunnittelu (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o Keskushallinto: tilapalvelu o Sivistystoimi: liikuntapalvelut, kaupunginmuseo, perusturva Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 7

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry, Hyvinkää-Seura ry ja muut yhdistykset, joiden toimialaan kaavahanke kuuluu Verkonrakentajat: Caruna Oy, Fingrid Oyj, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 10.4.2017. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnoksen on tavoitteena olla valmis loppukeväästä 2017. Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2 D, 3. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä kehittämisjaostossa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa kehittämisjaoston käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään kehittämisjaostossa ja kaupunginhallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsiteltykehittämisjaostossa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavan muutosehdotus pyritään saattamaan käsittelyyn alkusyksystä 2017. Asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 8

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11:033 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, kaava-arkkitehti Mika Ahoselle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. VALMISTELIJA Kaava-arkkitehti Mika Ahonen Yhteystiedot: p. 40 155 4274 Postiosoite: email: mika.ahonen@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (III kerros) 05801 Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 21. huhtikuuta 2017 9