OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Jussilankatu 2-4

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Jussilankatu 2-4 Hyvinkään kaupungin 11. kaupunginosan korttelin 1024 osaa koskeva asemakaavan muutos 11:033 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutoksen laatiminen Hyvinkään kaupungin 11. kaupunginosan korttelin 1024 tonteille 2 ja 3 (osoite Jussilankatu 2 4) 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Paavolan (11.) kaupunginosassa aivan kaupunginosan palvelukeskuksen itäpuolella. Suunnittelualue muodostuu Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n omistamasta kahdesta tontista osoitteessa Jussilankatu 2-4. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Jussilankatu ja Tähkäpuisto, etelässä korttelin 1024 tontti 1, lännessä Väinölänpolun kevyen liikenteen raitti, sekä idässä Riihimäenkatu. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,8 ha. 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Hakijan tarkoituksena on korottaa kahden tontin kaikkia (yhteensä 6 kpl) rakennuksia yhdellä lisäkerroksella (mallia Ohrakatu 7). Rakennuksiin asennetaan jälkiasennushissit, julkisivut uudistetaan ja suoritetaan linjasaneeraus. Kaikkien talojen korottaminen ja huoneistomuutokset tuovat kohteeseen uusia asuntoja 77 kpl. Hakija pyytää, että väestönsuojatilojen sijainti myös muissa kiinteistöissä tarkastellaan tai rakentamisvelvoitteeseen tulee viive. Talojen yhteistiloja tutkittaisiin kokonaisuutena. Autopaikkoja on toteutettavissa 159 kpl. Jussilankadun puoleiset autopaikat rakennetaan autokatoksina. Tästä johtuu tarve harkita uudelleen autopaikkanormi. Jussilankatu 2:n ja 4:n nykyinen asuinala on yhteensä 8 478m 2 ja uudet kerrokset 6 x 450m 2 = 2 700m 2, eli yhteensä m 2. Arvio asemakaavanmuutoksen merkittävyydestä Asemakaavamuutos laaditaan normaalilaajuisena asemakaavaprosessina. Hanke on keskustaajaman osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen, joten sen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Kaavamuutos koskee valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vain Helsingin seudun erityistavoitteita, joten kaavasta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvotteluita. Arvio asemakaavan merkittävyydestä MAL-tavoitteiden kannalta Asemakaavan muutos perustuu pääosin olevan rakennuskannan korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Tonttien tehokkuus nousisi noin 10%:lla, jolloin saadaan n. 700 k-m 2 lisää asumisen kerrosalaa ja n. 30 lisäasuntoa. Määrä edustaa alle 10% Hyvinkään kaupungin yhden vuoden MALtavoitteista, mutta jo vajaa puolet kaupungin vuotuisesta ARA-tuetun tuotannon tavoitteesta. Maankäyttösopimuksen tarve Koska tonttien rakennusoikeus nousee tavoitteiden mukaan merkittävästi, on tarpeen laatia maankäyttösopimus Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n kesken ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä. 3 LÄHTÖTIEDOT Alueen toiminnot Suunnittelualue sijaitsee välittömästi Paavolan kaupunginosakeskuksen itäpuolella. Keskuksesta löytyvät tyypilliset kaupunginosan peruspalvelut: lähikauppa asiamiesposteineen ja päiväkoti, alakoulu on n. 300 metrin päässä etelään Värttinäpolun varrella. Suunnittelualueen itäpuolella Riihimäenkadun toisella puolella on lähinnä pienteollisuutta ja erikoiskauppaa sisältävä työpaikka-alue. Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Kulttuuriympäristö Suunnittelualue on kuulunut Paavolan tilan 1920-luvulla perustetun kunnalliskodin maihin. 1

3 Kuva: Paavolan ja Vieremän alue vuoden 1960 peruskartassa. Paavolan tilan päärakennus on 1920-luvun alusta asti ollut Hyvinkään kaupungin omistuksessa. Rakennuksessa toimii kunnalliskoti, jonka oli aluksi tarkoitus olla tilapäinen. Hoidokkien määrän kasvamisen vuoksi rakennuksen tilat loppuivat kuitenkin kesken. Tämän seurauksena kaupunki purki tilan vanhan päärakennuksen ja rakensi sen tilalle uuden, Heikki Siikosen suunnitteleman uusklassista tyyliä edustavan valkoisen kivitalon. Rakennus valmistui vuonna Entisen kunnalliskodin ympäristö on Hyvinkään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman (2013) kohde. Myös muita vanhoja maatilojen rakennuksia on julkisessa käytössä: vanhassa Jussilan päärakennuksessa toimii päiväkoti ja Välenojan päärakennuksessa nuorisotalo. Paavolan rakentaminen lähiöksi alkoi, kun Hyvinkään kaupunki osti Heikkilän ja Välenojan tilojen maat ja kaavoitti ne rakennuskäyttöön. 2

4 Kuva: Paavolan maankäyttö-ja asemakaavoitustilanne 1970-luvun alussa (Löytönen 2015) 1960-luvun lopulla useita maatilarakennuksia purettiin teiden ja tulevien rakennusten tieltä. Oheisen kartan esittämänä ajanjaksona puretut rakennukset on merkitty violetilla. Muun muassa alueen eteläosissa sijainneita Välenojan ja Perttulan tilojen rakennuksista monia purettiin tänä aikakautena. Samalla suunniteltiin uutta katuverkostoa, joka peitti alleen valtaosan alueella ennen olleista vahoista teistä. Pääväylä Jussinkatu oli hahmoteltu jo Kivisen yleiskaavassa (Kivinen 1972) luvun lopussa tie suunniteltiin myös asemakaavatasolla. Kadun varrelle kaavoitettiin alueen siihen asti suurimmassa asemakaavassa 11:006 kadun suuntaisia kolmikerroksisia kerrostaloja ja katua vasten kohtisuoraan olevia viisikerroksisia kerrostaloja. Riihimäenkatu, yksi Hyvinkään nykyisistä pääväylistä, on ensimmäistä kertaa mukana asemakaavassa 11:005. Asemakaavat 11:006 ja 11:005 muodostavat Paavolalle tyypillistä suorakulmaista katuverkostoa, joka muodostaa korttelialueet haarukkamaisten pussikatujen varsille 1. Palvelut on sijoitettu kevyen liikenteen reittien yhteyteen ja liikennemuodot on eritelty. (Seppänen 1994, 92.) Rakenne on Seppäsen (1994, 92) mukaan tyypillinen Planmanin suunnitelmille. Paavolan vanhainkodin käyttötarkoitus vahvistettiin asemakaavamerkinnällä ja alueen peruskoulu sijoitettiin sen läheisyyteen. Julkisten palveluiden kanssa samalle akselille osoitettiin myös liikerakennustenkorttelialue, jolle on sittemmin rakennettu päivittäistavarakauppa. Lähde: Linnea Löytönen: Pelloista lähiöksi. Hyvinkään Paavolan synty ja kehitys. Kandidaatintyö Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin koulutusohjelmalle,

5 Tonttien rakennuskanta Suunnittelualueen kahdella kiinteistöillä on kuusi valmistunutta asuinkerrostaloa. Jokaisessa rakennuksessa on kolme kerrosta ja kolme porrashuonetta. Kerrostaloissa on maanpäälliset kellarikerrokset, joissa pääosin yhteistiloja sekä teknisiä tiloja. Rakennukset ovat tasakattoisia asuinkerrostaloja, joiden vesikatteet ovat bitumikermiä. Rakennusten ulkoseinät ovat pesubetonipintaisia sandwich-elementtiseiniä. Parvekekorjaus ja ikkunoiden/parvekeovien uusiminen on tehty vuonna Autopaikat ovat kattamattomia ja maantasossa. Tonttien pinta-alat 9115 m yht m 2 Kerrosala 6 972m m 2 yht m 2 Asuinhuoneistoala m m 2 yht m 2 Tilavuus m m 2 yht m 2 Jussilankatu 2 66 kpl asuntoja 63 kpl autopaikkoja Jussilankatu 4 66 kpl asuntoja 62 kpl autopaikkoja Yhteensä 132 kpl asuntoja 125 kpl autopaikkoja ISS Proko Oy on kartoittanut kiinteistöjen nykytilanteen ja peruskorjaustarpeet Rakennuksissa joudutaan tekemään linjasaneeraus, vaippakorjaus ja asentamaan jälkiasennushissejä. Huoneistoissa joudutaan uusimaan pintarakenteet ja kalusteet. Kiinteistöt ovat rakennusteknisesti ja teknisillä järjestelmiltään ikäänsä nähden normaalia paremmassa kunnossa jo tehtyjen korjaustoimien ansiosta, siksi rakennusten purkaminen ei ole järkevä vaihtoehto. Maanomistus Tontin omistaa hakija, Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy. Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Hyvinkään maisemarakenteessa I Salpausselän reunamuodostumanluoteispuolelle. Hyvinkäänkylän - Erkylänlukkojen suunnassa oleva reunamuodostuman lävitse kulkee Hyvinkäänkylän - Sveitsin - Hähäänmäen harjujakso. Sen todennäköisesti soravaltainen ydin kulkee Puolimatkan kohdalla 1 Salpausselän alitse. Harjujaksolle on tyypillistä suuri pintalohkareisuus. Harjujakson Sen liepeillä ovat Petkelsuon - Hyyppärän ja Monnin loivapiirteiset turve- ja hienosedimenttialueet. Suhteelliset korkeuserot ovat yleensä m. Suunnittelualue kuuluu Hyvinkään 1. luokan pohjavesialueeseen. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkamuodostumaa. Kallioperän muotoja verhoava tiivis pohjamoreeni syntyi mannerjäätikön alla. Jäätikön reunaosaa kohti pyrkineet sulavedet lajittelivat jäätikön kuljettamaa ainesta soraksi ja hiekaksi jäätikön sisäisissä tunneleissa ja railoissa, joihin aines osaksi myös kerrostui harjuina. Osa aineksesta kerrostui jäätikön reunaosaan reunamuodostumiksi. Hienoin liete kulkeutui jäätikön reunan edessä lainehtineen jääjärven ulapalle ja kerrostui syvään veteen hiesuina ja savina. 4

6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Aluetta koskevat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lähinnä eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua ja Helsingin seudun erityistavoitteita koskevat yhdyskuntaarakenteen täydentämiseen, asuntotuotantotavoitteisiin ja asuinympäristön laatuun liittyvät erityistavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaavatilanteessa alue on pääkäyttötarkoitukseltaan taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Alue on osoitettu keskustaajaman osayleiskaavassa (KV ) kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueelle saa sijoittaa myös palveluja ja toimitiloja, joiden käyttö ei aiheuta häiriötä asuinympäristölle. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,4-0,6. Vieressä on Paavolan alakeskus palveluineen (CA).Paavolan vanhainkoti, koulu ja päiväkoti on osoitettu julkisten palveluiden alueina (PY). Asemakaava Tontilla 3 (Jussilankatu 2) on voimassa asemakaava 11:009, joka on vahvistettu Tontilla 2 (Jussilankatu 4) on voimassa asemakaava 11:010, joka on vahvistettu Kummassakin kaavassa tontin käyttötarkoitus on AK 5 : Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuntojen keskipinta-ala tulee olla suurempi kuin 55 m 2. Autopaikkoja on tontilla osoitettava yksi/ huoneisto. Tontilla on varattava lasten leikkipaikkaa yhtenäisenä alueena 10 m 2 / 50m 2 kerrosalaa. Leikkipaikan ja asuinrakennuksen asuntojen pääsisäänkäynnin välille on osoitettava ajoneuvoliikenteestä eroitettu kulkutie. Tontilla 2 on y-rakennusala, josta määrätään Kaavassa annetun kerrosalan lisäksi saadaan rakennusten I-kerrokseen tai kerrosluvun estämättä kellarikerrokseen rakentaa lastentarha, kerhohuone ja niihin verrattavia sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja yhteensä enintään y-kirjaimen jäljessä olevan luvun ilmoittama kerrosalan m 2 -määrä. 5

7 Rakennusten sallittu kerroskorkeus on III, mikä silloisen rakennuslain mukaisen tulkinnan mukaan tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa lisäksi ns. maanpäällinen kellarikerros. Käytännössä rakennukset ovat siis nelikerroksisia. Kerrostulkinnan muutos huomioidaan asemakaavaa laadittaessa. Muut suunnitelmat HYVA on teettänyt Arkkitehtuuri-ja konsulttitoimisto S.P.Ark:lla (Sami Paalosmaa) kiinteistöjen muutoksista luonnoksia. 6

8 SP Ark Oy:n laatima tontinkäyttösuunnitelma Kaikkia rakennuksia korotettaisiin yhdellä lisäkerroksella. Kaikkien talojen korottaminen ja huoneistomuutokset tuovat kohteeseen uusia asuntoja 77 kpl. Lisäautopaikkojen sijoitus noudattaa nykyisessä asemakaavassa esitettyjä periaatteita. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Tämän alueen kaavaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään tontin liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen riittävyyteen sekä peruskorjauksen ja korotuksen myötä muuttuvan arkkitehtuurin suhdetta Paavolan kaupunkikuvaan. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja haltijat sekä hakija Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o Tekniikka ja ympäristö: kuntatekniikan suunnittelu (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o Keskushallinto: tilapalvelu o Sivistystoimi: liikuntapalvelut, kaupunginmuseo, perusturva Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 7

9 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry, Hyvinkää-Seura ry ja muut yhdistykset, joiden toimialaan kaavahanke kuuluu Verkonrakentajat: Caruna Oy, Fingrid Oyj, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnoksen on tavoitteena olla valmis loppukeväästä Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2 D, 3. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä kehittämisjaostossa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa kehittämisjaoston käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään kehittämisjaostossa ja kaupunginhallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsiteltykehittämisjaostossa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavan muutosehdotus pyritään saattamaan käsittelyyn alkusyksystä Asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta ( löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 8

10 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, kaava-arkkitehti Mika Ahoselle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. VALMISTELIJA Kaava-arkkitehti Mika Ahonen Yhteystiedot: p Postiosoite: mika.ahonen@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (III kerros) Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 21. huhtikuuta