Vapaa-ajan lautakunta 75 27.08.2015 Talousarvio 2016, vapaa-ajan lautakunta 1266/02.02.00.01/2015 Vapaa-ajan lautakunta 27.08.2015 75 Valmistelijat: vs.vapaa-aikapäällikkö Heli Antikainen-Pauna, heli.antikainen-pauna@salo.fi, p. 044 778 4017, kirjastopalveluiden esimies Jaakko Lind, jaakko.lind@salo.fi, p. 044 778 4962, vs. liikuntapalveluiden esimies Saku Nikkanen, saku.nikkanen@salo.fi, p. 044 778 4700, kansalaisopiston rehtori Jukka Tamminen, jukka.tamminen@salo.fi, p. 044 778 4562. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.6.2015 toiminnan ja talouden kehyksen sekä talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016-2019 laadintaohjeet. Raami vuodelle 2016 ei ole tasapainossa. Vuosikate on pienempi kuin poistot ja tulos on 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 talousarvion pohjaksi budnettiin on ajettu vuoden 2014 tilinpäätös. Sopeuttamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on otettu huomioon. Henkilöstökulujen raamiin on laskettu kaikille voimassa oleville vakansseille palkkarahat ilman palkankorotusvaraa. Sijaisten palkkoihin annettu talousarvioraami on tavoitteellinen. Raamiin pääseminen edellyttää vapaaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toteuma ei kohdennu kaikilta osin oikein. Hallintokuntien on tehtävä tarvittavat muutokset ottaen huomioon kaupunginhallituksen antama talousarvioraami. Budnettiin ajetun talousarviopohjan lautakuntakohtainen toimintakate on suuntaa antava. Määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Vuoden 2016 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuustoon nähden sitova. Raami on kuitenkin annettu kaupunkitasolle. Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuuston hyväksymät investointiohjelmat vuosille. Liitteenä ovat tuloslaskelmat palvelualueittain sekä investointiohjelma. Vapaa-ajan palvelujen perustehtävä Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopisteet Ennaltaehkäisevien ja eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen Kehitetään ja tehostetaan vapaa-ajanpalveluita suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin
Kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-ajanpalveluiden pariin Riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla Palvelualuekohtaiset perustelut: Kulttuuripalvelut Kulttuuriasian yksikkö Painopisteinä ovat määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on se, että talousarvioon varattu määräraha kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Tavoite on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Kulttuuriasiain yksikön budjetilla toteutetaan kuntalaispalveluja toimimalla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa avustusten ja ostopalvelun kautta. Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset. Avustuksia myönnettäessä painopiste on hakijan kulttuuripalvelua tuottavassa toiminnassa. Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 91.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uut ta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Palvelusopimuksin tuotetaan mm. kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin (Kuusjoki, Perniö Suomusjärvi), toistuvat musiikkiesitykset Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin ja Wiurilan kesänäyttelyt oheistoimintoineen. Palvelusopimuksin kustannetaan myös Salo Jazz ry:n tuottamaa
ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazzfestival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä ja Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia. Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja laatuelokuvasarja Bio Saloon (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset Bio Jännässä (6 kpl). Tavoitteena on kuntalaisten aktivoiminen tuottamaan kulttuuritoimintaa ja hyvinvointia itselle ja muille. Jotta vuoropuhelu ei jää yksin avustusten haun ja niiden myöntämisen tasolle, on konkreettinen tavoite toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Museopalvelut Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. Palvelut sisältävät näyttelyjä Salon taidemuseo Veturitallin ja Salon historiallisen museon SAMUn elektroniikkamuseon tai paikallismuseoiden tiloissa tai tuottamina muualla. Pysyvät tai vaihtuvat näyttelyt ovat tutkittuja ja niihin on tuotettu museota avoimena oppimisympäristönä tukevia toimintoja. Esineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilymisessä ja säilyttämisessä jälkipolville lähtökohtana on seudullisen kulttuuriperinnön tallentaminen jäsenneltäviksi kokoelmiksi ja taideperinnön kartuttamisen lähtökohtana on seudullisen taiteen kehityksen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Yleisötyön painopisteenä ovat vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut näyttelyt ja niihin valmisteltu museopedagoginen sisältö ja näyttelyjen oheistoimintana luennot ja työpajat. Veturitalli toimii lisäksi kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttitarjonnan areenana, jota varten uusitaan salituolit. Taidemuseo järjestää Veturitallissa kolme päänäyttelyä ja kaksi studionäyttelyä. Päänäyttelyistä kaksi on kotimaisen huippuvalokuvaajan takautuvia näyttelyjä (lehtikuvaaja Juha Metso yhteistyössä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa ja luontokuvaaja Heikki Willamon näyttely) ja yksi oman seudun taiteen historiallinen katselmus (taidemaalarit Uuno Eskola taiteilijaystävineen ja Lyyli Säilä). Studionäyttelynä toteutetaan keväällä Jaana ja Gildas Houessoun tuottama beniniläisen ateljeekuvaajan näyttely. Elektroniikkamuseo jatkaa syksyllä 2014 aloittamansa perusnäyttelyn 3. ja 4. osioiden (monitorien ja puhelimien tuotantohistoriatyön Salossa) valmistamista sekä jo nyt avattujen osioiden täydentämistä. Salossa tuotettujen monitorien valmistuksesta ja yleensä puhelimien, erityisesti Nokian ja sitä edeltäneiden salolaisten puhelimien tuotannosta kertovat näyttelyt täydentävät jo avattuja radioiden ja televisioiden valmistuksesta kertovia osanäyttelyitä. Tavoitteena on saada koko perusnäyttely avoimeksi itsenäisyyden juhlavuoden alkuun. Paikallismuseotoiminnassa kaupungin Marimekko-tekstiilien kokoelmasta kootaan kesänäyttely Meritalon museoon. Museokasvatuksen painopisteenä tuotetaan taidemuseon näyttelyihin
julkaisut yhteistyönä taiteilijan kanssa, sekä taiteilijan henkilökuvaa avaavat pienvideot ja teoksia avaavat audio-opastukset ja mobiilisovellukset www.opisalonmuseossa.fi sivustolle. Elektroniikkamuseon näyttelyyn rakennetaan lapsille toiminnalliset pisteet ns. leikkimökit. Museo valmistaa opastuspaketin esineiden historiasta audio-opastusta varten ja yleisopastuksen näyttelyyn ohjaamaan asiakasta perusnäyttelyyn. Näyttelystä valmistetaan esite museokävijän käyttöön. Kokoelmatyön painopistealueena jatketaan historiallisessa museossa vuonna 2015 aloitettua paikallismuseokohteiden toiminnan kehittämistä ja keskittämistä yhteistyössä yhteisöjen kanssa. Tätä varten perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. kartoittaa yhdistykset, jotka haluavat ottaa vastuuta paikallismuseoiden kokoelmahoidosta ja selvittää yhdistysten kiinnostusta paikallismuseokiinteistöjen omistussuhteen siirtämiseksi yhdistyksille, ja tutkia Perniön museon soveltuvuutta kulttuurihistorialliseksi keskusmuseoksi. Kreivinmäen myllyn lapojen korjaus pyritään toteuttamaan yhteistyössä yhdistyksen kanssa valtiollisen avustuksen turvin. Prosenttitaiteen hankkiminen kaupungin investointi- ja perusparannuskohteisiin käynnistetään muutaman hiljaisen vuoden jälkeen valtion kunnille osoittamien yleisten suositusten mukaisesti. Taidekokoelmille etsitään kaupungilta sisäisesti vuokrattava lisätila, jonka varustelu ja teossiirrot toteutetaan 2016. Museopalvelujen raamin mukaisen vuositalousarvion toimintakate on -947 103 euroa (2015/ -975731 euroa). Toiminnan tuotot 87 604 euroa sisältävät museokaupan myyntitulot ja kaikkien museoiden näyttelyjen pääsylipputulot. Taidemuseon pääsylipun hintaa nostetaan eurolla. Henkilöstömenot ovat - 409 982 euroa, sisältäen 9 vakinaisen henkilön palkat ja ulkopuolisten palkkiota. Elektroniikkamuseon aukipito järjestetään palkkatyöllistetyin. Palvelujen ostot vievät talousarviosta -268 708 euroa. Suurin meno kohdistuu taidemuseon vaihtuvien näyttelyjen tuotantoon ja Elektroniikkamuseon perusnäyttelyn valmistamiseen. Ne sisältävät mm. kuratointi- ja näyttelyarkkitehtuuripalvelujen ostoa, markkinointia, painotuotteiden suunnittelua ja painamista, näyttelyarkkitehtuurin rakennevalmistusta sekä museokasvatukseen liittyvien toimintojen toteuttamista. Myös museoiden aukipitopalvelut ja tapahtumamenot kustannetaan ostopalveluista. Aineet, tarvikkeet tavarat -81 985 euroa kohdistuvat näyttelyjen arkkitehtuurissa tarvittaviin materiaaliostoihin ja yleisessä toiminnassa tarvittaviin laitehankintoihin, kalusteisiin ja teoshankintoihin. Muut toimintakulut sisältävät toimitilavuokrat yhteensä 263 283, joista sisäisiä vuokria Veturitalli 106 041 euroa, paikallismuseot 69 670 euroa (Halikon museo varastoineen, Perniön, Meritalon, Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven museot, Ploomingin torppa, Kreivinmäen ulkomuseo ja Trömbergin kestikievari sekä Salo-Uskelan seuran valokuvakokoelmien käytössä oleva Nakolinna). Ulkoista vuokraa maksetaan Salora-rakennukseen sijaitsevista toimisto- ja Elektroniikkamuseon näyttely- ja varastotiloista 79000 euroa. Investointina hankitaan Elektroniikkamuseon 4. osion suunnittelu ja valmistaminen sekä pehmustetut tuolit Veturitalliin yleisötilaisuuksia varten.
Museopalveluiden tavoitteena on viedä museoiden näyttelyohjelma läpi onnistuneesti. Salon taidemuseo Veturitallin ja Elektroniikkamuseon näyttelyt ovat valtakunnallisesti vetovoimaisia, saavutettavia ja aukiololtaan ympärivuotisia. Lisäksi tavoitteena on elektroniikkamuseon perusnäyttelyn 3. ja 4. vaiheiden valmiiksi saattaminen nopeutetusti ja paikallismuseoiden aukiolo kesäkaudella ostopalveluin ja määräaikaisella henkilöstön turvin. Tavoitteena on lisäksi taidemuseon kokoelmille soveltuvan säilytystilan vuokraaminen kaupungilta vapautuvista tiloista, taidemuseon kokoelmainventointi ja teossijoituksista huolehtiminen, Leena Vihervaara Marimekko kokoelmasta tarjottavaksi soveltuvan kiertonäyttelyn valmistaminen sekä paikallismuseoita koskevan kehittämissuunnitelman valmistuminen. Riskeinä nähdään mm. vakinaisen henkilöstön (9) määrän putoaminen muutoksissa (eläköityminen, mahdollinen muu siirtyminen), asiakastyöhön soveltuvan määräaikaisen henkilöstön puute, taideteoksien vaurioituminen ahtaissa säilytystiloissa, prosenttiperiaatteen hiipuminen, ongelmat paikallismuseoiden kehittämisessä sekä kulttuurihistoriallisen esineistön säilyminen puutteellisissa säilytystiloissa, mikäli paikallismuseokohteiden iäkkään rakennuskannan hoitamiseen ei saada säännöllistä huoltoa ja korjauksia. Salon elektroniikkamuseon perusnäyttelyn toteutus on jaettu vaiheisiin 1-4, ja niistä ovat valmistuneet osat 1 ja 2 (radion ja television valmistuksien historiat). Vaiheen 3, puhelimen valmistuksen historia ja puhelimien tuotantojen historia Salossa, on museon vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa. Viimeinen, 4. osa Monitorien valmistus Salossa on syytä toteuttaa ennakoitua nopeammassa aikataulussa näyttelyn saamiseksi viimeisteltyyn kuntoon itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 mennessä. Monitorituotannon osuus on myös edellisiä pienempi ja sen tuotantokustannus keskimäärin puolet edeltävien näyttelyjen tuotantokustannuksista. Monitoriosuus, näyttelyn kokonaisilmeen lopullinen yhtenäistäminen valojen, opasteiden, visuaalisen ilmeen ja sisällöstä kertovien tiedollisten aineiston tuottaminen tehdään nopeutetussa aikataulussa. Kaupunki luopui Kivan käytöstä kulttuuritilana kymmenvuotisen kauden jälkeen 2014 lopussa. Kulttuuriasiain yksikkö siirsi ympärivuotisen, säännöllisesti tuotettavan klassisen musiikin tilaisuutensa Salon taidemuseon Veturitallissa pidettäväksi. Veturitallin nykyiset luentotuolit ovat vuodelta 1998 museon perustamisen ajalta. Piiroisen puutuolit ovat käytössä kahvilassa ja näyttelysaleissa tapahtumissa. Kovina, käsinojia vaille olevina tuoleina ne soveltuvat konserttiyleisölle huonosti. Tuoleja mahtuu Veturitallin pilttuisiin konserttia kohden 100-110 tuolia. Ominaisuuksiltaan konserttituolin tulee olla kevyt, pehmustettu, osin käsiä tukeva ja ikäihmiselle pehmeydeltään ja leveydeltään soveltuva. Veturitallin säilytystilat ovat ahtaat, ja tuolit tulee pinota 10 tuolin torneihin liikkuviin vaunuihin. Kirjastopalvelut:
Kirjastopalvelut tarjoavat perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan kuntalaisille. Erityisesti lähikirjastoista on muodostunut kuntalaisille yhä merkittävämpi kohtaamispaikka omalla toiminta-alueellaan, koska ne alkavat olla ainoita vapaasti käytettäviä palveluja kaupungin keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Salon kaupungin talousvaikeudet lisäävät työttömyyttä ja sitä kautta muun muassa aikuisten uudelleen kouluttautumista Salossa. Nämä molemmat näkyvät kirjaston käytön lisääntymisenä. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika tuo lisää asiakkaita kirjastoille ja esimerkiksi kirjaston työasemien käyttö kasvaa selvästi taloudellisesti vaikeina aikoina. Perinteisesti taloudellisesti huonot ajat ovat lisänneet kirjaston käyttöä. Tämä tarkoittaa Salossa todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaan palvelun kysyntään vastataan yhä niukkenevilla henkilöstöresursseilla? Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelun järjestämistä ja palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden 2016 aikana on odotettavissa yhden henkilön eläkkeelle siirtyminen. Kyseisessä tehtävässä palkka ja sivukulut ovat suuruudeltaan 55 000. Painopistealueet tulevana budjettikautena resurssien puitteissa: - kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen - kirjaston käyttöjärjestelmän uusiminen ja liittyminen osaksi Vaski-kirjastoja - lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut - palvelun hyvä tavoitettavuus - henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen - yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Vuosien 2015-2016 aikana kirjaston käyttöjärjestelmä päivitetään. Samalla Salon kirjastopalvelut liittyvät osaksi Vaski-kirjastoja. Salon kirjastopalveluiden kokoelma yhdistetään Vaskiin loppuvuodesta 2015. Käyttöjärjestelmän päivitykseen ja kokoelmien yhdistämiseen liittyvien muutostöiden kustannusarvio on 60 000. Hinta-arvioon sisältyy Axiell Aurora ja Auroran WebOPAC liittymän kertakustannukset sisältäen järjestelmävaihdon suunnittelun, toteutuksen, formaattimuunnoksen FINMARCista MARC 21:seen sekä asiakas- ja tapahtumatietojen konversion. Käyttöjärjestelmän päivittäminen on edellytys Salon Vaskiin liittymiselle. Samalla se lisää merkittävästi kirjastopalvelujen käyttövarmuutta ja tietoturvaa. Nykyisen käyttöjärjestelmän kehittäminen on jo lopetettu. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu Kiikalan ja Muurlan kirjastojen muuttaminen automatisoiduiksi omatoimikirjastoiksi. Muutostyöt ovat osa kaupungin investointeja. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu myös Halikon kirjaston toiminnan muuttaminen siten, että nuorisopalvelut toimivat tulevaisuudessa samassa kiinteistössä yhdessä kirjastopalvelujen kanssa. Halikon kirjaston käyttötalouteen on laitettu 13 000 tätä tarkoitusta varten. Tämä on 2/3 kokonaiskustannuksista. 1/3 muutostöiden menoista rahoitetaan nuorisopalveluiden käyttötaloudesta. MENOT
Kirjastopalvelujen toimintakate on vuoden 2016 talousarvioesityksessä 2 929 618 eli 3,3 % annettua raamia korkeampi. Ylitys selittyy sillä, että raamissa on huomioitu yhden työntekijän eläkkeelle siirtyminen jo vuoden alusta. Tämä toteutuu kuitenkin vasta vuoden 2016 aikana. Koska tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa ei ole tiedossa, henkilöstömenoihin on varattu rahaa täysimääräisesti. Henkilöstökulut, 1 562 121 Palkan sivukulujen osuus henkilöstömenoista on 397 083. Vuosilta 2011-2014 täyttämättömiä vakansseja on kuusi, joista viisi on lakkautettu. Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 37, joista neljä on osa-aikaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukasluvuksi vuonna 2014 on arvioitu 54 439. Palvelujen ostot, 499 676 Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit) 106 219. Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivouspalvelut (135 461 ). Aineet, tarvikkeet ja tavarat, 364 050 Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta kokonaissumma pienenee vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Suurin osa näistä menoista koostuu aineistomäärärahoista (308 226 ). Esityksen mukaisesti vuoden 2016 aineistomääräraha on 5,71 asukasta kohti (laskettu 54 000 mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti. Muut toimintakulut, 582 572 Sisältää muun muassa toimitilavuokrat (529 261 ) ja leasingvuokrat (45 780 ). Toimitilavuokriin on tullut lisäystä 12 646, joka on 2,4 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Samoin leasingvuokrien osalta on kasvua 2 280, joka on 5 % enemmän. Lisäksi Halikon kirjaston muutostöihin varataan sopeuttamisohjelman mukaisesti 13 000, joka on 2/3 kustannuksista. 1/3 kustannuksista menee Nuorisopalveluiden käyttötaloudesta. Muutostöiden tarkoituksena on muuttaa nykyiset Halikon kirjaston tilat siten, että kirjastopalveluiden lisäksi samassa rakennuksessa ovat myös nuorisopalvelut. TULOT Myyntituotot, 8 678 Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot. Muut toimintatuotot, 70 123 Sisältää muun muassa pääkirjaston kahvilan vuokrat, huomautus- ja
varausmaksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä wc:n käyttömaksut. Summa on 7487 pienempi vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Tulojen vähentyminen selittyy kirjaston kahvilan vuokraamisesta saatavien tulojen pienentymisellä. Investoinnit Vuosille 2015-2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Nykyinen käytössä oleva Origo korvataan Auroralla. Käyttöjärjestelmän päivitys on ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen on edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta on tehnyt vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60 000. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20 000 / vuosi. Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37 000 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 000 / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja ja vuonna 2017 Muurlassa. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Ohjattua liikuntatoimintaa, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, järjestää sekä toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kuntokampanjoita. Merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu luonnollisesti liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikkumattomuuden lisääntyminen luo kasvavan haasteen myös liikuntapalveluille. Liikunnalla on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja näin myös kaupungin kulujen hillitsemisessä. Liikuntapalvelujenkin hupenevista resursseista huolimatta on haettava uusia tapoja tarjota kustannustehokkaasti entiset palvelut sekä luovasti toteuttaa uusia palveluja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa yhä enemmän kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön mukaan ottamista. Lisäksi erilaisten hanketukien käyttöä tulisi tehostaa erityisesti uusien toimintatapojen kehittämisessä. Liikuntapalveluiden osalta talousarvio ei sisällä uusia vakansseja. Raami on tiukka ja liikuntapaikkojen hoidossa keskitytään vain olemassa oleviin tiloihin ja kiinteistöihin. Mahdollinen uhka talousarvion ylitykselle on voimakkaasti vaihtuvat sääolosuhteet jotka voivat kasvattaa liikuntapaikkojen hoitoon liittyviä kustannuksia. Liikuntaneuvontaa ja siihen liittyvää matalan kynnyksen ryhmäliikuntaa kehitetään entisestään yhdessä terveyspalveluiden kanssa. Lapsiperheiden yhdessä liikkumiseen haetaan
uusia toimintamalleja. Yhteistyötä tiivistetään kaupungin sisällä sosiaalipalveluiden sekä ulkopuolella yhdistysten kanssa. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan kirjattu eräistä saunoista luopuminen tuodaan erikseen päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Alueilla toimivien yhdistysten kanssa pyritään hakemaan ratkaisua ilman, että saunoja suoranaisesti lakkautettaisiin. Rannat ja saunat ovat edelleen kaupungin omaisuutta ja niistä suoraan luopuminen ei kaupungilta menoja poista. Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa suunnitelman mukaan 2016-2017 ja on yksinään suurin investointi liikuntapalveluissa. Lisäksi esitetään Marian koulun pihan remonttia, joka tuo kauan kaivatun lähiliikuntapaikan Halikon keskustaan sekä luonnollisesti elävöittää koulun oppilaiden välituntiliikuntaa. Koulujen pihojen liikuntarakentamisesta on suunnitelma jossa kahden vuoden välein on tarkoitus kunnostaa yhden Salolaiskoulun piha. Irtaimen omaisuuden investoinnit on kuvattu tarkemmin liitteessä. Liikuntapaikkojen irtain omaisuus Hankinnoilla ei ole negatiivista vaikutusta käyttötalouteen. Vuosi 2016, 195 000: Kokkilan uimalaituri on tullut käyttöikänsä päähän. Vanhaa ei käytännössä voi enää korjata ja alkaa olla käyttäjille vaarallinen. Vanha tulee purkaa ja uusi rakentaa tilalle. (35 000 ). Urheilupuistossa sijaitsevan perhepuiston yhteyteen on viherpalveluiden kanssa suunniteltu toteutettavaksi kuntoilualue joka palvelisi perhepuistossa vierailevia vanhempia sekä urheilupuiston muita käyttäjiä. Kuntoilupaikan rakentamiseksi on käsittelyssä myös kuntalaisaloite. Liikuntapalveluiden osuus välineistä on (30 000 ). Liikuntapaikkojen hoitoon uusi pakettiauto (30 000 ) sekä kenttien hoidon kalustoa (moottorikelkka sekä keinonurmen hoitoon aura ja harja yht. 15 000 ). Salohallin tulostaulujen uusiminen (70 000 ) 2 kpl siirrettäviä katsomoita urheilupuistoon (15 000) Vuosi 2017, 200 000 e Urheilupuiston yläkentän peruskorjaus valmistuu 2017 ja samalla tulee ajankohtaiseksi uusia eri lajien välineistöä. Alustavan kartoituksen ja tarjousten perusteella kustannusarvio on n. 110 000 Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi astuu voimaan 2015 ja silloin nyt käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput riittävät ehkä vuosiin 2015-2016 asti. Kun varastot loppuvat, tulee sekä lamppu että valaisin vaihtaa toisentyyppiseksi. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina 2013-2014. Jäljelle jäävien kuntoratojen osalta on tehty yhdessä sähkösuunnittelijan kanssa laskelma uusista led-valaisimista kuntoradoille ja on laskettu kuntoratojen valaisinten määrä. Valaisimien vaihto led-valaisimiin maksaa 11 kuntoradan osalta n. 290 000 e, hinta ei sisällä uusia valaisintolppia. Käyttökuluissa 20 vuoden laskennassa led-valaisin on edullisin kulutuksen ja huoltovapauden takia. Laskennallisesti elinkaarikustannuksissa monimetallilamppu on kallein kulutuksen ja lampun korkean hinnan takia.
Vuosi 2018, 295 000 e Vuonna 2018 kuntoratojen lamppujen uusintaa on edelleen jatkettava (n. 200 000 e). Lisäksi pitää uusia Urheilupuiston ns. 5-kentän (keinonurmen alapuolella oleva kenttä) sadettajajärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden sadettajajärjestelmän hinnaksi on laskettu 35 000 e. Jäähalliin tarvitaan uusi kaukalo (60 000 e). Vanha kaukalo voidaan tarvittaessa sijoittaa ulkojäille. Kansalaisopisto Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opinto-ohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa maksupalvelu- ja henkilöstökoulutusta. Tavoitteet Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu. Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen toimialueen asukkaiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. Maksupalvelu- ja hanketoiminnan kehittäminen Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Riskit 2015 Kaupungin taloustilanteesta johtuvien, tehtyjen ja mahdollisesti tulevien sopeuttamistoimien vaikutukset - kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen - opiston asiakaspalveluiden laatuun - henkilöstön jaksamiseen työssä.
Painopistealueet 2016 Opetustarjonnan saavutettavuutta parannetaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan päiväopetuksen määrää ja kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta varsinkin kohdennetuissa palveluissa. Salon vaikea tilanne korostaa erityisesti tarvetta kohdentaa kurssitoimintaa työttömille. Myös maahanmuuttajakoulutusta pyritään kehittämään edelleen niin vapaan sivistystyön puolella kuin myös laatimalla opistotoimintaan uudenlaisia toimintamalleja. Maahanmuuttajakoulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan hankerahoitusta Opetushallitukselta. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa. Maksupalvelukurssit ja hanketoiminta tuovat kansalaisopistolle ulkopuolista rahoitusta, jonka avulla voidaan mm. kehittää opintotoimintaa eri kohderyhmille ja vahvistaa kurssitarjontaa joidenkin teemojen osalta. Erityisesti Opetushallituksen rahoitukset tarjoavat mahdollisuuden tehdä kehitystyötä opiston perustoiminnan tasolla ilman paljon työtä vaativaa hankebyrokratiaa. Määrärahojen perustelut Kurssimaksut ovat opiston merkittävin tulolähde. Kurssimaksutulojen määrä on arvioitu 290000 euroksi vuonna 2016. Yhteensä muiden tulojen kanssa ennakoitu tulojen määrä on 307000 euroa. Kansalaisopiston toimintakate on vain hiukan suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa ja huomattavasti talousarviokehystä pienempi. Vuosi 2014, johon kehys pohjautuu, poikkesi huomattavasti vuodesta 2015. Vuoden 2014 lopussa päättyi kaksi suurehkoa projektia, joiden menot ja tulot eivät näy seuraavien vuosien talousarvioissa. Toinen tekijä oli opiston muutto Turun AMK:n Salon yksikön tiloihin, mikä nosti opiston vuokrakustannuksia sekä hetkellisesti menoja joillakin menotileillä. Tilavuokrissa vaikutus näkyy kokonaisuudessaan vasta vuonna 2015, koska opiston toiminta uusissa tiloissa vuonna 2014 alkoi huhtikuun alusta ja tilavuokra tuli maksettavaksi vain 9 kuukaudelta. Vuoden 2015 ulkoiset vuokrat ovat näin ollen noin 30 000 euroa vuoden 2014 lukemia suuremmat.
Sopeuttamisohjelman vaikutus näkyy menokohdassa 4010 (vakinaiset opettajat) 27 000 euron säästönä. Koska osa toisen eläkkeelle siirtyvän opettajan opetuksesta siirrettiin tuntiopetuksen puolelle, menokohtaan 4026 (sivutoimiset tuntipalkat) lisättiin 7200 euroa. Esityslistan liitteenä ovat vapaa-ajan lautakunnan sekä eri tehtäväalueiden tuloslaskelmat, joissa on esitetty ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut sekä kokonaiskustannukset sekä yhteenveto vapaa-ajan palveluiden investoinneista. Apulaiskaupunginjohtaja: Vapaa-ajan lautakunta merkitsee asian tietoonsa saatetuksi, keskustelee asiasta sekä evästää valmistelijoita asian lopullista käsittelyä varten. Päätös: Vapaa-ajan lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.