PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA. Maatalous. Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research

PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA Maatalous Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research

PTT-katsaus 3/2010 Suhdannekuva MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori, Stefan Bäckman, Sami Pakarinen, Perttu Pyykkönen ja Tapani Yrjölä Sisältö Viljan hinnannousun vaikutukset jäävät vähäisiksi 3 Viljamarkkinat ylireagoivat taas 6 Erilliset osat: KANSANTALOUS Janne Huovari, Markus Lahtinen, Veera Laiho ja Petri Mäki-Fränti ja Satu Nivalainen METSÄ- JA PUUTALOUS Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna Kaisa Rämö Lihantuotanto maailmalla kasvuun 8 Maitomarkkinat vakautuneet 10 Tuotantopanosten hinnat nousevat taas jyrkemmin 11 Viljan hinnan nousu ei auta viljelijää 13 31. vuosikerta Julkaisija Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja Pasi Holm Elintarviketeollisuudessa hidasta kasvua 14 Ruuan hinta nousee 16 Toimitussihteeri Anneli Hopponen Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura: Simonkatu 6, 00100 Helsinki puh. (09) 4767 5570 faksi (09) 694 8845 Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN 0357-7392 Kansi Sampo Korkeila

MAA- JA ELINTARVIKETALOUS SYKSY 2010 PÄÄKIRJOITUS Viljan hinnannousun vaikutukset jäävät vähäisiksi Vehnän maailmanmarkkinahinnan nopea ja voimakas nousu on meneillään olevan suhdannekauden merkittävin ja toisaalta myös yllättävin tapahtuma. Hintojen nousu on seurausta ennen kaikkea markkinoiden epävarmuudesta. Poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvan tuotannon laskun lisäksi markkinoiden epävarmuutta lisäsivät kauppapoliittiset toimenpiteet. Maailman viljamarkkinoilla tapahtuvat muutokset heijastuvat ruokamarkkinoiden toimintaan myös Suomessa. Samalla vaikutukset heijastuvat koko ketjun läpi. Ennustejakson kannalta keskeisimmät kysymykset ovat: kuinka pysyvää viljan hinnan nousu on ja kuinka voimakkaasti hintojen nousun vaikutukset heijastuvat muille tuotantosektoreille ja edelleen kuluttajahintoihin. Viljamarkkinat tasoittuvat Vehnän hinta maailman viljamarkkinoilla on noussut 70 % vuoden takaiseen verrattuna. Maailmanmarkkinahinnan nousu on vetänyt viljan hinnat nousuun myös Suomessa. Keskeisin hintoja maailmalla nostanut tekijä on kesän kuivuudesta johtunut tuotannon pienentyminen etenkin Mustanmeren vehnäntuotantoalueilla. Tuotannon pienentyminen Mustanmeren alueella vaikuttaa suoraan lähinnä vehnän vientimarkkinoilla. Vehnän hinnannousua ovat osaltaan voimistaneet myös vientirajoitukset ja niillä uhkailu. Venäjän ilmoitti lopettavansa vehnän viennin ainakin toistaiseksi. Myös Ukrainassa vientirajoitusten asettamista harkittiin. Vehnämarkkinoiden imussa myös muiden viljojen hinnat ovat lähteneet nousuun. Nousu on kuitenkin ollut selvästi maltillisempaa. Suomessa hintojen nousuun ovat maailmanmarkkinahintojen lisäksi vaikuttaneet voimakkaasti pienentynyt vilja-ala sekä selvästi normaalia pienempi rehuviljasato. Markkinoiden voimakkaat muutokset sekä meillä että muualla ovat merkittäviltä osin ylireagointia. Kysyntä- ja tarjontatekijöitä tarkastelemalla on vaikea löytää perusteita näin voimakkaalle hintojen nousulle. Tuotannon pienentymisestä huolimatta maailman viljasato on yksi kaikkien aikojen suurimmista. Tuotanto riittää kattamaan lähes koko kulutuksen myös ensi vuonna. Varastot kuitenkin pienentyvät, mutta jäävät vähintäänkin tavanomaiselle tasolle. Suomessa etenkin rehuviljaa riittää tuotannon pienentymisestä huolimatta myös tänä talvena. Kahden edellisen hyvän satovuoden jälkeen myös kotimaan varastoissa riittää edelleen viljaa. Näin ollen kotimainen kulutus pystytään kattamaan helposti. PTT - katsaus 3/2010 3

Viljan hintojen nousu pysähtyy syksyn aikana ja hinnat kääntyvät laskuun. Ensi syksynä hintataso on selvästi tämän hetken tasoa matalampi. Interventiovarastojen purkaminen lisää tarjontaa markkinoilla ja tasoittaa hintoja Euroopassa. Nämä vaikutukset näkyvät myös Suomen markkinoilla. Vilja-ala kasvaa tulevana satovuonna. Samaan aikaan kysynnän kasvun ja yleisen raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena tuotantopanosten hintojen nousu kuitenkin jatkuu. Hintojen nousu saattaa vähentää lannoitteiden käyttöä. Maailman vientimarkkinoiden kysyntä kasvaa talouden elpymisen seurauksena, mutta kasvun vaikutus ei riitä pitämään hintoja nykytasolla. Myös Suomessa viljantuotanto kasvaa tähän vuoteen verrattuna selvästi. Kysynnän kasvu ohjaa liha- ja maitomarkkinoita Viljan hinnan voimakkaasta noususta huolimatta kulutuksen kasvu on merkittävin lihamarkkinoita ohjaava tekijä tällä ennustejaksolla. Yleinen talouden elpyminen parantaa kuluttajien ostovoimaa ja nostaa sekä liha- että maitotuotteiden kulutusta tänä ja ensi vuonna selvästi. Kysynnän kasvun seurauksena myös tuotanto kasvaa. Väestön kasvusta johtuen kysynnän kasvu on kuitenkin tuotannon kasvua nopeampaa. Tästä seuraa, että tuotannon lisäksi myös tuottajahinnat kääntyvät nousuun. Tuottajahintojen nousu helpottaa viljan hinnasta aiheutuvaa rehukustannusten nousua. EU:ssa ja Suomessa tuottajahintojen nousu jää kuitenkin suhteellisen maltilliseksi. Suomessa sianlihaa tuotetaan edelleen yli kotimaisen kulutuksen. Sianlihan vientimarkkinat ovat ohuet, eikä tuotannon kasvu muualla maailmassa ainakaan lisää suomalaisen lihan kysyntää. Suomalaisen lihateollisuuden kannalta piristystä tulee kuitenkin siipikarjanlihasta. Kotimaisen kysynnän kasvu ja viimeaikaiset yritysjärjestelyt avaavat mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen. Maitotuotemarkkinoilla suurin muutos on ollut vientimarkkinoiden elpyminen. Maidontuotanto on nousussa ja etenkin voin hinta on maailmalla noussut voimakkaasti. Muiden maitotuotteiden osalta hintakehitys on ollut suhteellisen tasaista. Maidontuotanto on pysynyt maailmalla tasaisena, joten kysynnän kasvuun pystytään reagoimaan hyvin. Tämä tasaa hintakehitystä myös jatkossa. Suomessa maidontuotanto on edelleen pienessä kasvussa. Viennin kasvu on varmistanut sen, että maitotuottoja saadaan taas myös kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Vientituotot mahdollistavat tuottajahinnan pysymisen vähintään nykytasolla myös ensi vuonna, vaikka kotimarkkinoilta ei saataisikaan kompensaatiota kaikille kustannusnousuille. Ruuan hinta nousee kerralla Koko alkuvuoden jatkunut ruuan hinnan lasku pysähtyi syyskuussa. Hinnat kääntyvät syksyn aikana nousuun, mutta suurimmat nousut nähdään vasta tammikuussa. Viljan hinnan nousun suora vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin jää pieneksi, vaikka ennustejakson suurimmat korotukset kohdistuvatkin vilja- ja leipätuotteiden hintoihin. Kerrannaisvaikutuksia vähentää se, että viljan hinnan noususta aiheutuva rehukustannusten nousu ei siirry täysimääräisesti liha- ja maitotuotteiden kuluttajahintoihin. Ruuan hinnan kannalta raaka-ainehintojen nousua merkittävämpi tekijä ovat erilaiset veronkorotukset. Heinäkuussa toteutettu yleinen arvonlisäveron korotus, makeisille ja jäätelölle asetettava makeisvero sekä virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja suoraan. Energiaverojen korotukset ja työvoimakustannusten kasvu nostavat ruuan hintaa välillisesti. Toisaalta hintojen nousua hillitsee etenkin liha- ja maitotuotteisiin kohdistuva voimakas tuontikilpailu. Teollisuus saa suurimman osan kustannuksista siirrettyä eteenpäin, mutta toteutuneita kustannusnousuja suuremmat korotukset jäävät haaveeksi. Yksittäisten tuotteiden osalta hintoja nostaa tuotevalikoiman laajentuminen, kun sekä kauppa että teollisuus alkavat taantuman jälkeen taas houkutella kuluttajia erilaisten lisäarvotuotteiden pariin. 4 PTT - katsaus 3/2010

Kaupan ja teollisuuden sopimussyklistä johtuen ruuan hinnan nousu ajoittuu meillä siis alkuvuoteen. Hinnat nousevat kerralla hieman enemmän, mutta hintojen nousu tasoittuu heti tämän jälkeen. Raaka-ainehintojen nousupaineet hellittävät eikä uusia veronkorotuksia ole näköpiirissä. Ruuan hinta nousee ensi vuonna kuitenkin yleistä hintakehitystä nopeammin. Maa- ja elintarviketalouden keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2010-2011 2010e 2011e Muutos, % Muutos, % Vehnän tuottajahinta 1 41,8-6,3 Sianlihan tuottajahinta -3,5 4,4 Maidon tilityshinta -6,1 3,2 Tuotantopanosten hinnat 2,2 4,0 Maatalouden yrittäjätulo -10,4-5,8 Elintarvikkeiden kuluttajahinnat 2-4,3 3,7 e PTT:n ennuste 1 Muutos satovuonna 2010/11 ja 2011/12 2 Arvonlisäveron muutos lokakuussa 2009 alentaa tämän vuoden vuosikeskiarvoa. Joulukuusta 2009 joulukuuhun 2010 elintarvikkeiden hintamuutokseksi arvioidaan -0,1 % ja 3,6 joulukuusta 2010 joulukuuhun 2011. 1.10.2010 PTT - katsaus 3/2010 5

Viljamarkkinat ylireagoivat taas Odotettua heikompi sato ja talouden elpyminen nostivat hintoja Viljojen kansainväliset hinnat nousivat kesällä hurjasti. Vehnän hinta nousi eniten ja oli korkeimmillaan yli 70 % vuoden takaista korkeampi. Osittain hintojen nousu johtuu talouden elpymisestä seuranneesta kysynnän lisääntymisestä, mutta merkittävämpi tekijä on odotuksia heikompi viljasato. Satotappioita on ollut eniten EU:ssa, Venäjällä ja Mustanmeren alueella. Venäjä ilmoitti kesällä vehnän vientirajoituksista ja lopulta lopetti vehnän viennin toistaiseksi kokonaan. Myös Ukrainassa harkittiin vehnän vientirajoituksia, mutta niistä luovuttiin. Näiden seurauksena erityisesti vehnän hinta lähti voimakkaaseen nousuun. Vaikka viljasato on odotuksia pienempi, on se yksi kaikkien aikojen suurimmista. Markkinat ovat reagoineet sato-odotuksiin varsin voimakkaasti. Hintojen nousu taittuu jo loppuvuodesta ja lasku jatkuu keväällä. Kuluvan satovuoden keskihinta jää kuitenkin kohtuullisen korkealle tasolle. Ensi syksynä viljojen hinnat laskevat merkittävästi, mutta jäävät viime vuotta korkeammalle tasolle. Kuluvana satovuonna viljan kokonaistuotanto laskee Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan vajaat 3 % viime vuoden ennätyssadosta. Tuotannon pienentymisestä suurin osa johtuu vehnästä. Viljojen kulutus kasvaa vajaan prosentin. Näin ollen viljavarastot pienenevät siten, että kun viime satovuonna varastot riittivät 80 päivän kulutukseen, tänä satovuonna varastoilla voidaan kattaa 74 päivän kulutus. Euroopassa maksetaan nyt huippuhintoja Viljojen hinnat ovat myös Euroopassa varsin korkealla tasolla. Saksassa ja Ranskassa maksetaan leipävehnästä ja rehuohrasta tänä syksynä liki kaksinkertaisia hintoja viime syksyyn verrattuna. Myös Euroopassa hinnat laskevat keväällä ja edelleen syksyllä. Hintataso jää syksylläkin sellaiseksi, ettei ohran interventiojärjestelmän poistumisella ole viljanmyyjien kannalta merkitystä. Suomessa ennätyshuono rehuviljasato Suomessakin viljasato jäi selvästi normaalista. Erityisesti rehuviljasato jäi erittäin pieneksi. Rehuviljojen hehtaarisadot jäivät 7-8 % EU-ajan keskiarvosta. Enemmän rehuviljan kokonaissatoon kuitenkin vaikutti se, että viime kevään kehnojen markkinanäkymien takia rehuvilja-ala oli selvästi pienin 15 vuoteen. Leipäviljasatokin jäi odotuksista lähinnä vehnän huonon hehtaarisadon takia. Ulkomaankauppa on melko hiljaista. Vientitarve on huonon rehuviljasadon takia vähäinen. Edellisiltä vuosilta peräisin olevat runsaat varastot hillitsevät tuontia. Heikon sadon ja kansainvälisen markkinatilanteen takia viljojen hinnat ovat nousseet myös Suomessa. Vuoden 2010 lopussa hinnat ovat selvästi korkeampia kuin vuotta aikaisemmin. Eniten on noussut kauran hinta, joka on jopa kaksinkertaistunut noin 157 euroon tonnilta. Leipäviljojen tonnihinnat saavuttivat syksyllä 200 euron tason. Kevään matalan hintatason takia vuoden keskihinnat nousevat selvästi maltillisemmin. Vehnän keskihinta nousee vuonna 2010 noin 140 euroon tonnilta. Kauran keskihinta nousee noin 110 euroon tonnilta, ja ohran vain hieman korkeammaksi, noin 120 euroon tonnilta. Korkeammat viljan hinnat siirtävät ensi vuonna peltoa takaisin viljantuotantoon. Tänä vuonna liki kaksinkertaistunut öljykasviala pienenee merkittävästi ja kesantojen ja luonnonhoitopeltojenkin ala pienenee jonkin verran. Ruisala ei muut merkittävästi, mutta vehnää 6 PTT - katsaus 3/2010

695 MAAILMAN VEHNÄN TUOTANTO Milj. tonnia 650 VILJOJEN JA ÖLJYKASVIEN MAAILMANMARKKINAHINNAT USD/tonni 670 550 Soijapapu 645 620 595 570 545 520 Lähde: International Grains Council 900 800 700 600 500 400 300 200 100 LEIPÄVILJAN TUOTANTO SUOMESSA Milj. kg Vehnäsato Ruissato 0 Lähde: Tike, ennuste PTT 190 170 150 130 110 90 70 REHUVILJAN TUOTTAJAHINTA /tonni Lähde: Tike, ennuste PTT Kaura Ohra 450 350 250 150 50 Vehnä Lähde: FAO, USDA, ennuste PTT 240 210 180 150 120 Maissi LEIPÄVILJAN TUOTTAJAHINTA /tonni Ruis Vehnä 90 Lähde: Tike, ennuste PTT 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 REHUVILJAN TUOTANTO SUOMESSA Milj. kg Ohrasato Kaurasato 0 Lähde: MMM, ennuste PTT viljellään hieman enemmän ja kauran suosio lisääntyy merkittävästi ja kaura-ala kasvaa 320 000 hehtaariin. Ensi syksynä viljojen hinnat laskevat. Hintataso jää kuitenkin selvästi satovuoden 2009/10 hintojen yläpuolelle. Kuluvaan satovuoteen verrattuna viljojen hinnat laskevat satovuonna 2011/12 vajaan viidenneksen. PTT - katsaus 3/2010 7

Lihantuotanto maailmalla kasvuun Talouden elpyminen lisää lihan kulutusta Maailman taloustilanteen paraneminen näkyy myös lihamarkkinoilla. Kuluttajien ostovoima palautuu ja lihan kulutus kääntyy kasvuun. Tämä näkyy myös lihan tuotannossa. FAO:n arvioiden mukaan sekä sian- että siipikarjanlihantuotanto kasvavat tänä vuonna selvästi ja naudanlihantuotanto säilyy suunnilleen viimevuotisella tasolla. Yhteensä lihantuotannon arvioidaan kasvavan lähes 2 %. Kysynnän kasvun myötä myös lihan hinnat ovat kääntyneet nousuun. FAO:n mukaan alkuvuonna 2010 hinnat ovat nousseet yli 10 % viime vuodesta. Vaikka maailman talouden elpyminen on hidasta, näkyy se kuitenkin kysynnän kasvuna myös ensi vuonna. Tämä näkyy väistämättä lihan hinnassa, kun myös rehun hinta on noussut selvästi. Kasvu voimakkainta siipikarjanlihalla Eniten maailmalla on kasvanut siipikarjanlihantuotanto. Myös EU:ssa kulutuksen ja siten myös tuotannon kasvu kohdistuu ensisijaisesti siipikarjaan. Tuotantoon vaikuttaa myös EU:n tänä keväänä voimaan tullut päätös, joka kieltää pakastetun siipikarjan lihan myymisen sulatuksen jälkeen tuoretuotteena. Sianlihantuotannon arvioidaan EU:ssa säilyvän sekä tänä että ensi vuonna suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Lihantuotannon kannattavuus on heikentynyt kustannusten nousun takia eikä näköpiirissä olevat lihan hinnan nousut riitä kääntämään tuotantoa ainakaan voimakkaaseen kasvuun. Naudanlihantuotanto on vähentynyt EU:ssa jo pitkään. Tuotannon arvioidaan vähentyvän edelleen, vaikka EU:ssa naudanlihan kulutus on selvästi tuotantoa suurempi. EU:ssa kilpailukyky ei riitä tuotannon kannattavaan kasvattamiseen, koska tuotantokustannukset ovat selvästi tuojamaita suuremmat. Lihamarkkinoiden kannalta tärkeimmän, eli sianlihan tuottajahinta oli alkuvuodesta 2010 noin 1,30 /kg. Siitä kilohinta on noussut syksyllä noin 20 senttiä. Vuoden keskihinta on hieman yli 1,4 /kg. Ensi vuoden keskihinta on jonkin verran korkeampi. Suomi seuraa muuta EU:ta Suomessa lihantuotanto sen sijaan jatkaa laskuaan. Osasyy tähän on se, että keväällä elintarviketeollisuudessa oli työselkkauksia, jotka vähensivät tuotantoa huhti-toukokuussa. Eniten on alentunut sianlihantuotanto, joka putoaa selvästi alle 200 milj. kiloon. Tuotannon vähenemiseen on vaikuttanut myös tehdyt tukiratkaisut ja kustannusten nousun myötä heikentynyt kannattavuus. Myös siipikarjanlihan tuotanto polkee vielä tänä vuonna paikallaan, vaikka kulutus kasvaa vahvasti. Vuoden alkupuoliskolla on purettu pakkasvarastoja, ja tuotantoa on alkuvuodesta jopa jarrutettu. Ensi vuonna tuotanto kääntyy kuitenkin kulutuksen myötä kasvuun. Sianlihantuotanto sen sijaan vähenee myös ensi vuonna. Naudanlihantuotanto vähenee lähes 3 milj. kg viime vuodesta. Kun emolehmien määrä on selvästi kasvanut, tuotanto kuitenkin kääntyy ensi vuonna pieneen nousuun, ainakin väliaikaisesti. Pitkällä aikavälillä naudanlihantuotanto on kuitenkin tiiviisti kytköksissä maidontuotantoon. Vaikka maidontuotanto pysyisi muuttumattomana, vähenee lehmien ja siten myös teurastettavien eläinten määrä, kun lehmien keskituotos kasvaa. Tuottajahinnat Suomessakin nousussa Sianlihan tuottajahinta seuraa muun EU:n hintoja, mutta hintojen vaihtelu on vähäisempää. Tänä vuonna hintataso on alkuvuodesta ollut 8 PTT - katsaus 3/2010

EU-15:N LIHANTUOTANTO Milj. tonnia 20 18 Sianliha 16 14 12 10 8 Naudanliha 6 Lähde: Euroopan komissio, ennuste PTT 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 SIIPIKARJANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS SUOMESSA Milj. kg Tuotanto Kulutus Lähde: Tike, ennuste PTT 100 98 96 94 92 90 88 86 84 82 80 78 NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS SUOMESSA Milj. kg Kulutus Tuotanto 370 320 270 220 170 120 70 NAUDANLIHAN HINTA /100 kg EU Sonni R3 Suomi Naudanliha keskimäärin Lähde: Tike, ennuste PTT 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 Milj. kg SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS SUOMESSA Tuotanto Kulutus Lähde: Tike, ennuste PTT Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT SIAN- JA SIIPIKARJANLIHAN HINTA /100 kg 190 170 Sika (EU) 150 130 110 90 Sika (Suomi) Broileri (Suomi) 70 Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT noin 1,35 /kg. Kun tuottajahinta loppuvuodesta nousee jonkin verran, nousee vuoden keskihinta silti lähes 1,4 euroon kilolta. Vuodenvaihteessa teollisuus saa korotuksia omiin hintoihinsa kaupalta perustelemalla sitä mm. sianlihantuottajien kohonneilla kustannuksilla. Alkuvuodesta tuottajahinta nousee Suomessakin selvästi yli 1,4 euroon. Naudan- ja siipikarjanlihan hintakehitys on hyvin samantapainen. Tuottajahinnat nousevat jo loppuvuodesta hieman ja vuodenvaihteen jälkeen vähän lisää. Tuontikilpailu säilyy kovana, joten teollisuudella ei ole varaa suuriin korotuksiin. PTT - katsaus 3/2010 9

Maitomarkkinat vakautuneet Maidontuotanto kasvussa maailmalla Alkuvuoden pienen notkahduksen jälkeen maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat jatkaneet nousuaan etenkin vientikysynnän vahvistumisen myötä. Eniten on noussut voin hinta, joka on kuluvan syksyn aikana ollut lähes vuosien 2007 2008 huippuhintojen tasolla. Muissa tuotteissa hintojen nousu on ollut maltillisempaa. Maidontuotanto on maailmalla lievässä kasvussa. Siksi samanlaista hintapiikkiä kuin vuosina 2007 2008 ei ole näköpiirissä. Maitotuotteiden hintojen arvioidaan kuitenkin pysyttelevän likimain nykyisellä tasollaan myös ensi vuonna. Heikentynyt euro helpotti EU:n maidon vientiä Eurooppalaisten viejämaiden tilannetta helpotti alkuvuonna huomattavasti euron heikentyminen dollariin verrattuna. Tämän seurauksena eurooppalaisen meijeriteollisuuden hintakilpailukyky on parantunut maailmalla. Tämä on osaltaan vähentänyt painetta sisämarkkinoilla ja mahdollistanut myös tuottajahintojen nousun. Tällä hetkellä EU:n keskimääräinen tuottajahintataso on lähes 30 senttiä litralta, kun se vuosi sitten kesällä 2009 oli noin 25 snt/l. Suhteellisen vahvana pysyttelevän maailmanmarkkinatilanteen ansiosta tuottajahintojen arvioidaan ensi vuonna nousevan EU:ssa. Myös kotimarkkinoilla meijeriteollisuus saanee jonkinlaisia korotuksia hintoihin. Tästä huolimatta kilpailu EU:n sisämarkkinoilla säilyy kireänä. Suomessa kilpailu kiristynyt Maailman- ja EU:n markkinoiden näkymät heijastuvat myös Suomeen. Erityisen tärkeää suomalaisille maidontuottajille on ollut Venäjän viennin arvon kasvu. Osaltaan hyvään tulokseen Venäjän markkinoilla on vaikuttanut ruplan vahvistuminen euroon verrattuna. Vientimarkkinoiden vetoa on tarvittu. Kilpailu Suomessa on kiristynyt, kun Arla on panostanut vahvasti markkinaosuuden kasvattamiseen. Arla aloitti viime vuonna raakamaidon tuonnin Suomeen, ja tässä yhteydessä myös nestemäisiin maitotuotteisiin tuli hintakilpailua. Osasyy tuonnin taustalla oli hankala kansainvälinen markkinatilanne. Muiden markkinoiden vetäessä huonosti, Arla toi raakamaitoa myös Suomeen. Ruotsin tuottajahintataso oli etenkin viime vuonna, mutta myös vielä tämän vuoden alku- 0,50 MAIDON TUOTTAJAHINTA /litra 2 450 MAIDON TUOTANTO SUOMESSA Milj. litraa 0,45 Suomi 2 400 0,40 2 350 Maakiintiö 0,35 2 300 0,30 2 250 0,25 EU-25 0,20 Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT 2 200 Meijerimaidon tuotanto 2 150 Lähde: Tike, ennuste PTT 10 PTT - katsaus 3/2010

puoliskolla, huomattavasti Suomea alempi. Nyt tuottajahintojen ero on palautunut kausihinnoittelu huomioon ottaen noin viiteen senttiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että raakamaidon tuonti Ruotsista Suomeen tyrehtyy tai ainakin ruotsalaisen maidon kilpailuetu häviää. Kilpailu Suomen maitomarkkinoilla kuitenkin säilyy kireänä. Suomen tuottajahinnoissa pientä nousua Markkinatilanteen parantuminen on näkynyt myös Suomen tuottajahinnoissa, vaikka markkinat reagoivatkin meillä muutoksiin vähän myöhemmin kuin muualla. Elokuun alussa Valio nosti tuottajahintaansa kahdella sentillä ja Arla Ingmanin tuottajat saivat yhden sentin korotuksen jo heinäkuussa. Hintataso pysyy vähintään nykyisellä tasollaan, jolloin ensi vuoden keskimääräisen tuottajahinta on runsaat 3 % tätä vuotta korkeampi. Maidontuotannon kannattavuuden näkökulmasta tuottajahintojen korotus oli tärkeää, koska tuotantokustannukset ovat nousussa mm. rehujen ja energian hintojen nousun myötä. Tänä vuonna tuotanto kääntyi kasvuun ja on lähes prosentin viimevuotista suurempi, vaikka hellekesä tuotantoa vähän verottikin. Ensi vuonna tuotannon arvioidaan säilyvän likimain tämänvuotisella tasolla. Tuotantopanosten hinnat nousevat taas jyrkemmin Siemenet ja rehu seuraavat viljaa Tuotantopanosten hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin noin 2 %. Siementen ja rehujen hinnat nousivat syksyllä viljojen hintojen myötä. Viljojen hintojen pysyessä korkealla, siementen ja rehujen hinnatkaan eivät laske keväällä merkittävästi. Myös useiden muiden rehuraakaaineiden hinnat nousevat tänä syksynä. Siksi rehujen hintoihin on odotettavissa korotusta kuluvan syksyn aikana. Alkuvuoden matalat hinnat kuitenkin pitävät vuoden keskihinnan edellisen vuoden keskihintaa alempana. Ensi vuonna rehujen keskihinta nousee vajaat 8 %. Siementen hinnat puolestaan nousevat tämän vuoden puolella noin 3 % ja ensi vuonna noin 8 %. Keskimäärin tuotantopanosten hinnat nousevat ensi vuonna noin 4 % Maatilojen lukumäärä ja työvoima Tukia hakeneet tilat Työvoima 2002 75 474 103 625 2003 73 714 97 175 2004 72 054 91 850 2005 69 517 91 400 2006 69 071 89 850 2007 66 938 87 250 2008 65 802 87 625 2009 64 175 88 175 2010e 62 300 86 000 2011e 60 800 84 000 Lähde: MMM, ennuste PTT PTT - katsaus 3/2010 11

Lannoitemarkkinoilla epävarmuutta Korkeammat viljojen hinnat vaikuttavat myös lannoitemarkkinoihin. Vuoden 2010 lannoitteiden käyttöä vähensi selvästi pienentynyt viljaala. Vilja-alan kasvun seurauksena lannoitteiden käyttö nousee taas viime kevään ja kesän hieman alhaisemmalta tasolta. Kysynnän kasvun seurauksena lannoitteiden hinnat nousevat talven mittaan, mutta nousu taittuu keväällä. Lannoitteiden hintoja on nostanut myös raaka-aineiden hintojen nousu. Ensi vuonna lannoitteiden keskimääräinen hinta on noin 7 % korkeampi kuin tänä vuonna. Polttoaineiden hintoihin kohdistuu syksyllä nousupaineita kysynnän kasvaessa maailmalla. Hintojen nousu jatkuu vielä ensi vuoden puolella. Kysynnän kasvun lisäksi hintoja nostaa energiaverojen korottaminen. Ensi vuoden loppupuolella maailmantalouden kasvun hidastuessa polttoaineiden hinnat laskevat hieman. Sähkön hintaan ei näillä näkymin kohdistu merkittäviä nousupaineita. Energiaverouudistuksen seurauksena sähkömenot kuitenkin kasvavat. Tämä vaikuttaa eniten kasvihuonetuotantoon, joiden kustannuksista sähkön osuus on suuri. Rakennusinvestoinnit jäissä Viljan hintatason nousu saa ainakin joitakin kasvintuottajia uusimaan koneitaan. Siksi koneiden myynnin ennustetaan kohenevan loppusyksyllä. Koko vuoden tasolla konekauppa kuitenkin pienentyy noin 12 %. Ensi vuonna koneinvestoinnit kääntyvät jälleen hienoiseen kasvuun. Rakennusinvestoinnit pienentyvät niin tänä kuin ensi vuonnakin runsaat 6 %. Maatalouden heikko kannattavuus ei kannusta investoimaan, vaikka korkotaso on alhainen. Lisäksi investointihalukkuutta hillitsee rakennuskustannusten nousu. MAATALOUDEN INVESTOINNIT Milj. (vuoden 2009 hinnoin) 800 700 Rakennukset 600 500 400 Koneet ja kalusto 300 200 100 Perusparannukset 0 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINNAT Indeksi 2005 = 100 140 Rakentaminen 135 130 125 120 115 Koneet ja kalusto Tarvikkeet ja palvelut Tuotantopanokset yhteensä 110 105 100 95 90 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 12 PTT - katsaus 3/2010

Viljan hinnan nousu ei auta viljelijää Maidon matala hinta ja huono sato vetävät tuloja alaspäin Maatalouden yrittäjätulo laskee tänä vuonna noin 10 %. Laskua hillitsee osaltaan kriisituki, joka myönnettiin kotieläintuotteiden taannoiseen voimakkaan hintojen laskun paikkaamiseksi. Eniten tuloihin vaikuttaa maidon keskihinnan lasku. Myös muiden kotieläintuotteiden hintojen ja tuotantomäärien lasku vetää yrittäjätuloa alaspäin. Kotieläintalouden kokonaistuotos putoaa tänä vuonna noin 5 %. Erityisesti rehuviljasatojen jäädessä kehnoiksi kasvintuotannon tulot eivät nouse, vaikka viljojen hinnat ovatkin nousseet runsaasti. Yrittäjätuloa vetää alas myös energian ja erityisesti öljyn hinnan nousu, joka pienentää viljojen vähäisen kuivaustarpeen tuomia säästöjä. Ensi vuonna viljojen tuottajahintojen lasku ja panoshintojen nousu vetävät yrittäjätuloa edelleen noin 6 % alaspäin reiluun 860 miljoonaan euroon.. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% -40% -50% -60% ERI TEKIJÖIDEN VAIKUTUS MAATALOUDEN YRITTÄJÄTULON MUUTOKSEEN 2009 2010e 2011e Muut kustannukset Välituotekäyttö Tuottajahinnat Yhteensä Panoshinnat Tuet yhteensä Tuotanto 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Mrd. MAATALOUDEN TULONMUODOSTUS Tuet Markkinoilta saadut tulot Yrittäjätulo 0,0 Tilastoperusteet muuttuneet 2007 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT PTT - katsaus 3/2010 13

Elintarviketeollisuudessa hidasta kasvua Kevään työtaistelut koettelivat teollisuutta Elintarviketeollisuuden tuotanto notkahti huhtikuussa työtaistelutoimien seurauksena, jolloin tuotanto laski edellisvuoteen verrattuna peräti 16 %. Työtaistelutoimet näkyvät myös vuoden 2010 kokonaistuotannossa, jonka arvioidaan jäävän noin puoli prosenttia vuoden 2009 tasosta. Lisäksi toimialan kannattavuutta koettelevat kiristynyt kansainvälinen hintakilpailu, laajentunut tuontituotevalikoima sekä kasvaneet kustannukset. Vaikka tuotanto kääntyi kevään jäljiltä kasvuun, tilanne on yhä heikompi. Lupauksia paremmasta on kuitenkin odotettavissa. EK:n elokuun suhdannebarometrin mukaan tuotanto nousee hitaasti tämän ja ensi vuoden aikana. Vuonna 2011 tuotannon oletetaan palautuvan tavanomaiselle tasolle. Investoinneissa lisäystä, mutta työllisyys heikoissa kantimissa Elintarviketeollisuuden investoinnit laskivat finanssikriisin jälkimainingeissa, mutta vuonna 2010 investointien laskun odotetaan pysähtyvän ja kääntyvän hivenen nousuun. EK:n kesäkuun investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden investoinnit kasvavat vuonna 2010 noin 10 % eli 330 milj. euroon, mutta tämän kasvun oletetaan näkyvän vasta vuonna 2011. Alan työllisyys on heikentynyt viime aikoina paljon, eivätkä näkymät ole vieläkään valoisat. Loppuvuoden aikana työllisyyden laskun odotetaan kuitenkin hidastuvan. Lihojen vienti laskee, juustojen ja jogurtin kasvaa Maailmantalouden piristymisen myötä elintarvikkeiden vienti on lisääntynyt. Kysynnän kasvu etenkin Euroopassa on vetänyt myös Suomen elintarvikkeiden vientihintoja ylöspäin. Suomen elintarvikevienti on kasvanut alkuvuoden 2010 aikana sekä viennin määrän että viennin arvon osalta. Viennin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa yhteensä 5,2 %. Ensi vuonna viennin odotetaan pysyvän vähintään samalla tasolla. Eniten lisäystä viennissä on tapahtunut maitotuotteissa sekä kananmunissa. Vientirakenteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena maitotuotteiden vientimäärät ja viennin arvo ovat molemmat kasvaneet. Vientimäärien kasvu selittyy edullisten tuotteiden lisääntyneenä vientinä. Sen sijaan Venäjän ruplan vahvistuminen sekä vientihintojen nousu ovat lisänneet eniten viennin arvoa. Viennin arvo kasvoi eniten nestemaidossa ja maitojauheessa, yhteensä 40 %. Juustoissa viennin arvo kasvoi puolestaan 20 % ja jogurteissa noin 35 %. Kananmunissa vienti kasvoi alkuvuoden aikana reilut 40 % edellisvuoteen verrattuna, jolloin salmonellaepidemia koetteli kananmunien tuotantoa. Ensi vuonna elintarvikkeiden viennin kasvun oletetaan jatkuvan, tosin tätä vuotta maltillisempana. Ainoastaan voin viennin oletetaan supistuvan noin 5 %. Lihojen vienti puolestaan laski alkuvuoden aikana. Kotimaan sianlihatuotannon aleneminen on näkynyt myös sianlihan vientimäärissä. TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI Indeksi 2005=100 105 103 101 99 97 95 93 91 89 87 85 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 14 PTT - katsaus 3/2010

Samoin siipikarjanlihan tuotannon jarruttaminen alkuvuoden aikana on vähentänyt vientiä. Vientimäärien lasku heijastui myös viennin arvoon, joka laski alkuvuoden aikana noin 25 %. Tänä vuonna sianlihan vienti laskee 15 % ja siipikarjanlihan 20 %. Ensi vuonna lihojen vienti pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2010. Halvempia elintarvikkeita tuotiin alkuvuodesta enemmän Talouden elpyminen kasvatti myös elintarvikkeiden tuontia. Tuontielintarvikkeiden kasvu on lisännyt kuluttajien valintamahdollisuuksia ja siksi ne ovat jo vallanneet merkittävän osuuden kauppojen hyllyistä. Esimerkiksi jogurteissa tuonnin osuus on jo kolmannes. Lisääntynyt tuonti on pakottanut myös kotimaisen elintarviketeollisuuden tarjoamaan monipuolisempaa tuotevalikoimaa kuluttajille. Vaikka alkuvuoden aikana elintarvikkeiden tuonti kasvoi, viennin arvo pysyi miltei samana edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Ensi vuonna tuonnin kasvun oletetaan jatkuvan. Eniten alkuvuoden aikana kasvoi nestemaidon, jogurtin ja lihatuotteiden tuonti. Nestemaidon tuonti kasvoi tammi-kesäkuussa lähes 90 % ja jogurtin vastaavasti 20 %. Lihatuotteissa alkuvuoden tuonnin kasvun perusteella sianlihan tuonti kasvaa tänä vuonna noin 45 %. Naudanlihan tuonti nousee 10 % ja siipikarjanlihan tuonti pysyy samana kuin edellisenä vuonna. Myös makkaroissa nousua on tänä vuonna peräti 40 %. Tuonnin arvo nousi alkuvuonna lähes samassa suhteessa kuin tuonnin määrän kasvu. Tuonnin määrän lisäksi tuonnin arvoa ovat 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Milj. kg Sianliha Lähde: Tulli, ennuste PTT 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 LIHAN VIENTI Siipikarjanliha Naudanliha MAITOVALMISTEIDEN TUONTI Milj. kg Lähde: Tulli, ennuste PTT Juusto Jogurtti 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 50 40 M 30 20 10 Milj. kg Sianliha Lähde: Tulli, ennuste PTT LIHAN TUONTI Naudanliha Siipikarjanliha MAITOTUOTTEIDEN JA KANANMUNIEN Milj. kg VIENTI Juusto Jogurtti Voi Kananmunat 0 Lähde: Tulli, ennuste PTT PTT - katsaus 3/2010 15

lisänneet nousseet tuontihinnat. Eniten tuonnin arvo kasvoi nestemaidon osalta, noin 25 %. Jogurteissa viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla. Juustoissa viennin arvo puolestaan laski noin 7 %. Lihatuotteiden tuonnin arvo kasvoi 12 %. Eniten alkuvuoden aikana kasvoi nestemaidon, jogurtin ja lihatuotteiden tuonti. Nestemaidon tuonti kasvoi tammi-kesäkuussa lähes 90 % ja jogurtin vastaavasti 20 %. Lihatuotteissa alkuvuoden tuonnin kasvun perusteella sianlihan tuonti kasvaa tänä vuonna noin 45 %. Naudanlihan tuonti nousee 10 % ja siipikarjanlihan tuonti pysyy samana kuin edellisenä vuonna. Myös makkaroissa nousua on tänä vuonna peräti 40 %. Tuonnin arvo nousi alkuvuonna lähes samassa suhteessa kuin tuonnin määrän kasvu. Tuonnin määrän lisäksi tuonnin arvoa ovat lisänneet nousseet tuontihinnat. Eniten tuonnin arvo kasvoi nestemaidon osalta, noin 25 %. Lihatuotteiden tuonnin arvo kasvoi 12 %, joista eniten sianlihan, noin viidenneksen. Sen sijaan jogurteissa viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla. Juustoissa viennin arvo puolestaan laski noin 7 %. Ruuan hinta nousee Hinnat laskivat alkuvuonna rajusti Elintarvikkeiden hinnat laskivat Suomessa koko alkuvuoden. Hintojen laskua vauhditti etenkin elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin vuoden 2009 lokakuussa. Merkittävimmissä tuoteryhmissä hintamuutokset ovat kuitenkin olleet selvästi veronalennusta suurempia. Elokuussa 2010 elintarvikkeet olivat keskimäärin 5 % edullisempia elokuuhun 2009 verrattuna. Päätuoteryhmistä eniten ovat laskeneet maitotuotteiden ja munien hinnat. Maitotuotteet olivat elokuussa keskimäärin 8,9 % edullisempia vuoden takaiseen verrattuna. Vilja- ja leipätuotteiden hinnat laskivat samassa ajassa noin 5 % ja lihatuotteiden reilut 6 %. Muissa tuoteryhmissä hintojen muutos jäi veronalennusta pienemmäksi. Heinäkuussa 2010 toteutettu yleinen arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä ei sen sijaan näkynyt elintarvikkeiden hinnoissa heti. Veronkorotuksesta huolimatta hintojen lasku jatkui maitotuotteissa ja munissa, lihatuotteissa ja vilja- ja leipätuotteissa vielä heinä- ja elokuussa. Arvonlisäveron korotus on siirtynyt kuluttajahintoihin suurelta osin vasta syyskuussa. Korotus realisoitui kaupan hyllylle samaan aikaan muiden hintamuutosten kanssa, kun kaupan ja teollisuuden välinen sopimus loppuvuoden hinnoittelusta tuli voimaan syyskuun alussa. Alkuvuoden kehityksestä poiketen ruuan hinta on lähtenyt syyskuussa nousuun ja nousu kiihtyy vuoden 2011 alkupuolella. Kaikkien veromuutosten jälkeen ruoka on tänä vuonna arviolta 4,3 % edullisempaa viime vuoden keskiarvoon verrattuna. Muualla EU:ssa ruuan hinnan lasku pysähtyi jo keväällä. Kesäkuun alusta lähtien hintojen nousu on hiljalleen voimistunut. EU-27:ssa elintarvikkeiden hinnat olivat elokuussa 2010 keskimäärin 1,8 % korkeammalla vuoden takaiseen verrattuna. 16 PTT - katsaus 3/2010

Korotukset siirtyvät ensi vuoteen Puheet ruuan hinnan noususta alkoivat heti kesäkuussa, kun viljan maailmanmarkkinahinnat lähtivät nousuun. Viljan merkitys elintarvikkeiden hinnanmuodostuksessa on kuitenkin kokonaisuudessaan varsin pieni, joten pelkästään sen perusteella merkittäviä ruuan hinnan nousuja on vaikea perustella. Kaiken kaikkiaan alkukesän puheet on helppo tulkita neuvotteluasetelmien hakemiseksi syksyn hintaneuvotteluja varten. Toisaalta raaka-aineiden hintavaikutukset heijastuvat useille tuotteille koko ketjun läpi. Esimerkiksi lihantuotannossa vilja on keskeisin rehuraaka-aine, jonka hinnan nousu vaikuttaa myös lihan hintaan. Jalostusasteen kasvaessa raaka-aineen osuus tuotteen kuluttajahinnasta kuitenkin pienenee. Kaupan ja teollisuuden neljän kuukauden sopimussyklistä johtuen loppuvuoden kustannusnousut siirtyvät kuluttajahintoihin vasta ensi vuoden puolella. Hintojen nousua vauhdittaa myös etenkin kaikista edullisimpien tuontituotteiden hintojen nousu. Tuontituotteiden hinnat nousevat, kun kysyntä maailmalla ja etenkin Euroopassa kasvaa. Myös elintarvikeviennin kasvu ja vientihintojen nousu vähentävät tarjontaa kotimaan markkinoille. Hintojen nousu tasoittuu ensi vuoden lopulla Ruuan hinta nousee ensi vuoden alkupuolella nopeasti. Tammikuussa 2011 ruoka on keskimäärin 3,4 % kalliimpaa vuoden 2010 tammikuuhun verrattuna. Suurin nousu nähdään leipä- ja viljatuotteissa, joiden hintojen arvioidaan tammikuussa olevan 7,3 % korkeammalla vuoden takaiseen verrattuna. Lihan hinnat nousevat arviolta 4,7 % ja maitotuotteiden ja munien 2,3 %. Alkuvuoden hyppäyksen jälkeen hintojen nousu tasoittuu ja hidastuu loppuvuotta kohden. Raaka-aineiden hintojen nousu, tulevien palkankorotusten vaikutukset sekä erilaiset veronkorotukset siirtyvät hintoihin heti alkuvuodesta. Esimerkiksi makeisille ja jäätelölle asetettava 75 sentin vero kiloa kohden nostaa tuoteryhmään kuuluvien tuotteiden hintoja keskimäärin 10 %. Vastaavasti virvoitusjuomaveron korottaminen 7,5 senttiin/l nostaa alkoholittomien juomien hintoja keskimäärin 2 %. Lisäksi energiaveron korotuksilla on välillisiä vaikutuksia ruuan hintaan. Joulukuussa 2011 ruuan hinta on keskimäärin 3,6 % korkeammalla tasolla tämän vuoden joulukuuhun verrattuna. Eniten nousevat leipä- ja viljatuotteiden hinnat, joiden kokonaisnousuksi arvioidaan 6,1 %. Maitotuotteilla ja lihoilla hintojen nousu on samassa ajassa noin 3 %. Muissa päätuoteryhmissä hintamuutokset jäävät keskimääräistä pienemmiksi. Jogurttia syödään taas lisää Jogurtin kulutuksen kasvun notkahtaminen jäi lyhytaikaiseksi. Tänä vuonna kulutus kasvaa 22,8 litraan henkeä kohden, eli vajaat 2 %. Ensi vuodelle arvioidaan noin 1 % kasvua. Myös juuston kulutus jatkaa kasvussa. Kasvu on kuitenkin rauhoittunut viime vuoden yli 8 prosentista reilun 1 % kasvuun. Juuston hinnat ovat lähteneet nousuun, eikä viime vuoden kaltaista edullisten tuontijuustojen aiheuttamaa ostoryntäystä nähdä tänä tai ensi vuonna. Sen sijaan nestemäisen maidon trendinomainen kulutuksen lasku jatkuu edelleen tänä ja ensi vuonna. Lihankulutus tasaista Lihan kokonaiskulutus kääntyy takaisin pieneen kasvuun tänä ja ensi vuonna. Kulutuksen kasvu tulee käytännössä siipikarjanlihan kulutuksen kasvusta. Siipikarjanlihan kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,7 % ja ensi vuonna 1,5 %. Sekä sian- että naudanlihan kulutuksen arvioidaan tänä vuonna laskevan. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, vajaan puolen prosentin luokkaa. Ensi vuodellekaan ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. PTT - katsaus 3/2010 17

120 116 112 108 104 100 96 ELINTARVIKKEIDEN HINNAT Indeksi 2005 = 100 Elintarvikkeet Kuluttajahinnat 92 Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 125 120 115 110 105 100 ELINTARVIKKEIDEN HINNAT Indeksi 2005 = 100 Maitotuotteet ja kananmunat Liha 95 Leipä- ja 90 leipomotuotteet Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 12% HINNAT SUOMESSA JA EU:SSA kk-muutos, indeksi 2005 = 100 HINNAT SUOMESSA JA EU:SSA Maito, juusto ja kananmunat Indeksi 2005 = 100 Muutos 1/05-8/10 8% 4% Suomi Muutos 2/09-8/10 Liha Muutos 1/05-8/10 0% -4% EU-27 Muutos 2/09-8/10 Leipä- ja viljatuotteet Muutos 1/05-8/10 Suomi EU-27-8% 06 07 08 09 10e 11e Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, ennuste PTT Muutos 2/09-8/10 Lähde: Eurostat -8% -4% 0% 4% 8% 12% 16% 20% MAITOTUOTTEIDEN KULUTUS 180 l/hlö kg/hlö 24 Jogurtti (kg/hlö) 160 20 140 Juusto (kg/hlö) 16 120 Maidot (l/hlö) 12 100 80 Voi ja voi-kasviöljyseokset (kg/hlö) 8 60 4 Lähde: Tike, ennuste PTT LIHOJEN JA KANANMUNIEN KULUTUS Kg/hlö 40 Sianliha 35 30 25 Naudanliha 20 15 Siipikarjanliha 10 Kananmunat 5 Lähde: Gallup Elintarviketieto, ennuste PTT 18 PTT - katsaus 3/2010

JULKAISUT PTT-katsaus, suhdannekuva PTT-katsaus ilmestyy neljä kertaa vuodessa sisältäen kaksi artikkelinumeroa ja kaksi Suhdannekuva-numeroa. Artikkelinumeroiden kirjoittajat ovat sekä laitoksen henkilökuntaa, että ulkopuolisia asiantuntijoita. Suhdannekuvanumero ilmestyy keväisin ja syksyisin sisältäen laitoksen arvion taloudellisesta tilanteesta, kehitysnäkymistä ja talouspolitiikasta. Suhdannekuva sisältää yleiskatsauksen kansainväliseen ja kotimaiseen talouskehitykseen. Suomen taloutta tarkastellaan koko kansantalouden tason lisäksi myös eri alueiden näkökulmasta. Perusteellisemmin käsitellään maa- ja elintarviketalouden sekä metsäsektorin tilannetta ja kehitysnäkymiä. PTT-katsauksen tilaukset: santra-mari.salonen@pellervo.fi. Hinta 35 euroa/vuosikerta PTT:n henkilökunta 1.9.2010 Pasi Holm, toimitusjohtaja, VTT Sanni Lyytinen, hallintopäällikkö, tradenomi HSO Paula Hannus, assistenttiharjoittelija, FM Anneli Hopponen, tutkimusassistentti Jouni Karlsson, ATK-asiantuntija (osa-aik.) Kansantalouden tutkimusryhmä Markus Lahtinen, tutkimusjohtaja, KTT Janne Huovari, ekonomisti, YM Leena Kerkelä, ekonomisti, KTT Veera Laiho, ekonomisti, KTK Petri Mäki-Fränti, ekonomisti, KTT Satu Nivalainen, ekonomisti, KTL Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä Perttu Pyykkönen, tutkimusjohtaja, MMT Kyösti Arovuori, maatalousekonomisti, MML Stefan Bäckman, maatalousekonomisti, MMT Hanna Karikallio, ekonomisti, VTL (perhevapaaalla) Sami Pakarinen, ekonomisti, YM Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti, MMM Metsä- ja puutalouden tutkimusryhmä Paula Horne, tutkimusjohtaja, M.Sc. Emmi Haltia, metsäekonomisti, MMM Ville Haltia, metsäekonomisti, MMM, KTM (perhevapaalla) Jyri Hietala, metsäekonomisti, MMM Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT Anna-Kaisa Rämö, metsäekonomisti, MMM PTT julkaisuja -sarja Laitoksessa tehtävien tutkimusprojektien tulokset raportoidaan kahdessa julkaisusarjassa. Laajemmat ja perusteellisemmat tutkimukset julkaistaan Julkaisuja-sarjassa. Uusimmat julkaisut luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu julkaisu 20 euroa/kpl PTT raportteja -sarja Pääosa laitoksen tutkimustuloksista esitetään tässä sarjassa. Uusimmat raportit luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu raportti 20 euroa/kpl PTT työpapereita -sarja Pienemmät ja alustavat tutkimusselosteet. Tuoreimmat työpaperit luettavissa myös PTT:n kotisivulla veloituksetta. Painettu työpaperi 15 euroa/kpl Tilaukset ja lisätietoja Julkaisut löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta: http://www.ptt.fi: julkaisut. Luettelo uusimmista tutkimusselosteistamme julkaistaan säännöllisesti myös PTT-katsauksessa ja tutkimusselosteiden yhteydessä. PTT julkaisuja, PTT raportteja ja PTT työpapereita -sarjojen tilaukset PTT:sta: Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki, puh. (09) 348 8844, fax. (09) 3488 8500, sähköposti: ptt@ptt.fi.