Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Transkriptio

1 Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson

2 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa pahimmasta taantumastaan 1930-luvun laman jälkeen Elpymistä tukevat vahvasti elvyttävä talouspolitiikka (sekä finanssi- että rahapolitiikka) ja varastojen täydentäminen Käänteestä kertovat lukuisat ennakoivat mittarit, luottamusindikaattorit sekä tilausten lisääntyminen ja teollisuustuotannon kääntyminen nousuun Alueelliset erot ovat suuria Aasia on veturi, Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa talouden kasvu on laimeampaa Taantumaa edeltäneiden tuotantomäärien saavuttaminen kestää kauan Taantuman jälkeen edessä on suuria haasteita Elvytys pitää lopettaa mahdollisimman hyvään aikaan Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin

3 YHDYSVALLAT: TEOLLISUUSTUOTANTO, 2002 = Industry Manufacturing

4 YHDYSVALLAT: KULUTTAJIEN LUOTTAMUS, 1985 = 100 (Conference Board) Consumer confidence

5

6 Manufacturing - Production Index, 2007 = m m m01 Germany Euro Area 16 Finland Sweden

7 Economic Sentiment Indicator EU Euroalue

8 EUROALUE TOIPUU HITAASTI VUONNA 2010 Euroalueen kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna 4½ prosenttia ja kohoavan ensi vuonna ½ prosenttia Viennin piristyminen kääntää kokonaistuotannon nousuun kuluvan vuoden aikana, mutta nousu on vaimeampaa kuin Yhdysvalloissa Työttömyys lisääntyy edelleen ja heikentää yksityistä kulutusta Investoinnit pysyvät vaimeina koko ennustejakson Kaikkia finanssipoliittisen elvytyksen tuloksia ei ole vielä nähty niitä saadaan myös ensi vuonna Kuluttajahintojen nousu pysyy hyvin vaimeana vielä vuonna 2010 EKP nostaa ohjauskorkoaan vasta keväällä 3 kuukauden koron arvioidaan olevan vuoden 2010 lopulla runsaat 2 prosenttia

9 SUOMEN TALOUS SUKELSI ALKUVUONNA RAJUSTI Suomi on ollut taantumassa vuoden verran - viimeisten tietojen mukaan vuoden 2008 puolivälistä saakka Kuluvan vuoden alkupuolisko oli hieman odotettua heikompi Kokonaistuotanto supistui 8.5 prosenttia edellisvuodesta Tavaraviennin määrä väheni noin 30 prosenttia ja tehdasteollisuuden tuotanto runsaat 23 prosenttia Aktiviteettia mittaava kokonaiskysyntä supistui noin 13 prosenttia, kun myös yksityinen kulutus ja investoinnit vähenivät selvästi Nyt talouden alamäki on ehkä jo loppunut (tai loppuu pian) ja lievä elpyminen käynnistyy vielä loppuvuoden aikana viennin maltillisella vedolla

10

11

12

13

14

15 TALOUDEN AKTIVITEETTI PYSYY VAIMEANA Vienti virkoaa Tavaraviennin määrä supistuu kuluvana vuonna 25 prosenttia Vuonna 2010 vienti lisääntyy 5 prosenttia ja kunnolliseen nousuun se lähtee vasta vuonna 2011 silloinkaan ei vielä palata vuoden 2008 tasolle Yksityisten investointien supistuminen jatkuu vuonna 2010 Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät Liikerakentaminen vähenee, mutta asuinrakentaminen on jo nyt lähdössä uudelleen nousuun maa- ja vesirakentaminen voi hyvin Työllisyyden heikkeneminen jarruttaa yksityistä kulutusta Yksityinen kulutus kasvaa prosentin vuonna 2010 Palkkasumma kasvaa vain vähän, tulonsiirrot selvästi enemmän

16 EXPORTS OF GOODS AND INDUSTRIAL PRODUCTION S.A. VOLUMES, (2002 = 100) Vienti Volume of exports Manufacturing

17 TEOLLISUUDEN UUDET TILAUKSET / / / / /01

18 Milj. e Paperiteollisuuden viennin määrä / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 Viennin kausitasoitettu määrä 12 kk lka Ennuste

19 Milj. e Puutavaran viennin määrä / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 Viennin määrä (kaus.) 12 kk lka Ennuste

20 Ind Kemianteollisuuden tuotanto / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Tuotanto kausitas. 12 kk lka

21 Milj. e Kumi- ja muovituotteiden viennin määrä / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 Viennin määrä (kaus.) 12 kk lka Ennuste

22 Milj. e Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden viennin määrä / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 Viennin määrä (kaus.) 12 kk lka Ennuste

23 Milj. e Metallien jalostuksen viennin määrä / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 Viennin määrä (kaus.) 12 kk lka Ennuste

24 Milj. e Koneiden ja laitteiden kausitasoitettu viennin määrä / / / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Viennin määrä 12 kk lka

25 Ind Koneiden ja laitteiden tuotanto / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Tuotanto kausitas. 12 kk lka

26 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Milj. euroa, käyvin hinnoin III,2009/III,2008 III,2009/II,2009 Muutos (vientiin): - 57 % + 29 % Muutos (kotimaahan): - 46 % - 22 % Muutos (yhteensä): - 55 % + 13 % Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/2009

27 Ind Metallituotteiden tuotanto / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Tuotanto kausitas. 12 kk lka

28 Ind Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden kausitasoitettu tuonnin määrä / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Tuonti kausitas. 12 kk lka

29 Ind Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon tuotanto / / /1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 Tuotanto 12 kk lka

30

31

32 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

33 Liikenne

34 HIDAS KASVU JÄTTÄÄ SUURET ONGELMAT Työmarkkinoilla pahin on vielä näkemättä Työpaikat ovat vähentyneet toistaiseksi ennen kaikkea teollisuudessa ja rakentamisessa Syksyn ja alkuvuoden 2010 aikana myös palvelualojen työpaikat vähenevät Työttömyysaste kiipeää ensi vuonna 11 prosenttiin työttömänä on henkilöä enemmän kuin vuonna 2008 Julkinen velka lisääntyy nopeasti budjettivaje on rakenteellinen EU-maiden pullein ylijäämä, 4.4 prosenttia kokonaistuotannosta, kääntyy lähes yhtä suureksi alijäämäksi vaje ei korjaannu itsestään! Puolet muutoksesta selittyy automatiikalla (verotulot vähenevät, menot eivät) ja loppu väestön ikääntymisellä ja elvytyksellä Valtion alijäämän BKT-osuus kohoaa ensi vuonna 5 prosenttiin ja valtion velka 46 prosenttiin