Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen

Mia Lindberg

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Kumppanuudella tuloksiin Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET Markku Teppo Deveco Oy

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Miten turvataan monien tuottajien säilyminen? Soste, sosiaali- ja terveysturvan päivät

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

HoivaDigi verkosto. Digitalisointi Palvelujen kustannusrakenne. Soili Vento

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

Kuntaesimerkkinä Oulu

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Janakkalan elinvoimaohjelma xx

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Yhteistoiminta-alueet

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi Toimitusjohtaja Risto Parjanne

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategian toteutus

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot

ALUEET JA HYVINVOINTI

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Lausuntopyyntö STM 2015

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija ,

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Sosiaali- ja terveystoimi. Jämsä

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Transkriptio:

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1

Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen, organisointi, seutuistuminen tieto- ja viestintäteknologia osaaminen tilastot, vertailut palvelustrategia Yksityiset ja yhteisölliset vaihtoehdot kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki kotitalousvähennys Kela-korvaukset omaishoidon tuki hoitovakuutus Yksityiset kaupalliset vaihtoehdot tilaaja-tuottaja malli ostopalvelut palvelusetelit 19.5.2009 2

Ikääntyvä Suomi tarvitsee yhä enemmän yrityksiä hyvinvointipalveluihin - haasteita - Palvelujen kokonaisuuden hallinta kuka valitsee tuottajan? - Palvelustrategiat puutteelliset - Uuden hankintalain tulkinta ja sen soveltaminen - Yleishyödyllisen toiminta, järjestöjen rooli - Toimivien markkinoiden puute vaiko ohjausmekanismien puute? 19.5.2009 3

SOSIAALIVIRASTON ASIAKASPALVELUJEN OSTOJEN OSUUS (%) KÄYTTÖMENOISTA 2006 (ilman asiakkaille myönnettäviä avustuksia) 0 10 20 30 40 50 60 70 Lasten päivähoito 4,7 Lastensuojelu 36,9 Muut perheiden palvelut 6 Vammaispalvelu 57,2 Kehitysvammahuolto 43,4 Päihdehuolto 36,8 Muu sosiaalihuolto 42,5 Työllisyyden hoito 5,1 Vanhuspalvelu 48,3 Kaikki yhteensä 25,8 19.5.2009 4

Palveluntuotanto 2006 Lähde: Toteutuneet menot 250 000 000 200 000 000 Oma t Ostetu Talou 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Yhteiset tukipalvelut Hallinto Lasten päivähoito Lastensuojelu Muut perheiden palvelut Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Päihdehuolto Toimeentulotuki Muu sosiaalihuolto Työllisyyden hoito Vanhuspalvelu 5110110 5110120 5110201 5110302 5110303 5110404 5110405 5110407 5110408 5110409 5110511 5110606 19.5.2009 5

Yrittäjien tavoitteita Selkeä hankintastrategia ja yhteiset hankintaohjeet Yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa yrittäjä ei tunne kuntarajoja. Menettelyissä huomioitava erityisesti hankintojen vaikutukset markkinoiden toimintaan ei liian suuria hankintoja. Huomioitava pk-yritysten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin vain näin turvataan kilpailu. Julkisen sektorin tuotteistettava palvelunsa, myös selkeä hinta Tärkeää kunnan palvelujen järjestämiseen liittyvän roolin (sis. viranomaistehtävät ja poliittisen tarveharkinnan) ja tuotannon erottamisen toisistaan. Ennenkaikkea selkeä palvelustrategia pitkälle aikavälille Mitä tuotetaan, mitä itse, mitä yhdessä muiden kuntien kanssa? Mitä ostetaan järjestöiltä ja yrityksiltä? Mitkä ovat ostamisen välineet: perinteinen ostopalvelu, palveluseteli, tilaaja-tuottaja vai joku muu instrumentti? Vain näin yritykset panostavat toimialaan ja kehittävät palveluitaan 19.5.2009 6

Yritykset hyvinvointipalveluiden tuottajiksi 1/2 - Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kaupungin tulee luoda järjestelmä, jossa pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus toimia markkinoilla. - Varmistettava toimivat markkinat, aito kilpailutilanne - Tämä on tilaajan, asiakkaan ja veronmaksajan etu - Palvelustrategiassa on määriteltävä mitkä palvelut kaupunki tuottaa itse ja mitkä hoidetaan yhteistyössä esimerkiksi yrittäjien kanssa. - Strategiassa tulee myös selkeästi määritellä, milloin markkinat avataan ja avoimuuden lisäämiseksi siinä on oltava nähtävillä mitä hankintoja tehdään pienhankintoina. - Myös pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee toimia mahdollisimman samalla tavalla - Markkinat eivät noudata kaupunkien hallinnollisia rajoja. - Hankintamenetelmät ja -asiakirjat tulisi yhtenäistää. - Laaja palvelutuotanto velvoittaa - esimerkkiä muille Suomen kaupungeille - esimerkiksi otettava palvelusetelit laajasti käyttöön järjestelmävastuullaan olevissa palveluissa. 19.5.2009 7

Yritykset hyvinvointipalveluiden tuottajiksi 2/2 - Helsingin kaupungin tulee erityisesti panostaa yksityisten päiväkotien tukemiseen ja uusien syntymiseen. - Lasten päivähoidon tuottajille maksettava kuntalisä tulee vähintäänkin kolminkertaistaa. - Kaupungin tulee kannustaa ja vauhdittaa yksityisten päivähoitopalveluiden kehittymistä. - Esimerkiksi yhteistyössä kartoitetaan kaupungista sopivia tiloja, joissa päiväkodit voivat toimia. - Kaupungin päätökset palveluiden tuottamisesta tulee pohjautua vertailuun kaupungin ja yksityisen palvelun tuottajien välillä. - Avoin ja tietoon perustuva vertailu on mahdollista vain jos Helsingin kaupunki tuotteistaa omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. - Kaupungin on luotava laskutapa oman tuotannon todellisten kustannusten laskemiseksi. - Kaupungin on yhdessä yrittäjien kanssa etsittävä keinoja, joilla kaupunki voi ostaa yksityisellä sektorilla tehtyjä palveluinnovaatioita. - Tarjouspyynnöillä ja vuorovaikutuksella mahdollisuus vaikuttaa. - Etenkin pienten yritysten mahdollisuus kehittämistyöhön on turvattava. 19.5.2009 8

3000 asukkaan näkemys Helsingin, Espoon ja Vantaan yrittäjät selvittivät lyhteistyössä MTV3:n ja Lehtiyhtymä Oy:n kanssa hieman yli 3000 pääkaupunkiseudun asukkaan näkemyksiä hyvinvointipalveluiden tuottamisesta. Kysely tehtiin lokakuussa 2008 Taloustutkimus Oy:n toimesta. Keskeiset tulokset: Reilusti yli puolet kuntalaisista haluavat palveluseteleitä Selkeä enemmistö Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkaista kannattaa palveluseteleiden tarjonnan laajentamista nykyisestä enemmän hyvinvointipalveluihin. Palveluseteli antaisi kuntalaisille itselleen mahdollisuuden valita, mistä he haluavat hankkia tarvitsemansa palvelun. Vain häviävän pieni osa (13-15 %kuntalaisista sitä mieltä, että kunnan tulee itse tuottaa kaikki peruspalvelut Ihmiset kannattavat palveluitten ostamista yrityksiltä ja järjestöiltä. Pelkästään kuntien tuottamia palveluita kannattaa Helsingissä 38 prosenttia, Vantaalla 35 prosenttia ja Espoossa vain 30 prosenttia. 19.5.2009 9

Miten pääkaupunkiseudun kuntien tulisi järjestää peruspalvelunsa? n=kaikki vastaajat Kuntien tulee ostaa joitakin peruspalveluja oman tuotantonsa lisäksi myös yrityksiltä tai järjestöiltä 28 33 35 Peruspalvelut tulee tuottaa yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa 35 34 39 Kuntien tulee käyttää ostopalveluja peruspalvelutuotantoon huomattavasti nykyistä enemmän Kuntien tulee tuottaa itse kaikki peruspalvelut 16 15 15 13 15 15 Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 1 0 1 1 3 3 Espoo, n=1004 Helsinki, n=1002 Vantaa, n=1000 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 10 % 19.5.2009Jpa/Ttu/np/mpe Kunnallisvaalitutkimus 10 2

Tulisiko kuntien tarjota kuntalaisille nykyistä laajemmin palveluseteleitä, joilla kuntalaiset voivat ostaa palveluja valintansa mukaan sieltä mistä haluavat vai tulisiko kuntien mielummin itse tuottaa kaikki palvelut? n=kaikki vastaajat Tulisi tarjota palveluseteleitä nykyistä laajemmin Kunnan tulisi mieluummin itse tuottaa kaikki palvelut Ei osaa sanoa Espoo, n=1004 66 30 4 Helsinki, n=1002 57 38 5 Vantaa, n=1000 61 35 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 19.5.2009 Jpa/Ttu/np/mpe Kunnallisvaalitutkimus 11 200

Väittämiä ns. palvelusetelien käytöstä Olisi itse valmis käyttämään kaupungin tarjoamia palveluseteleitä n=kaikki vastaajat Terveydenhoitopalvelujen ostamiseen Espoo, n=1004 Helsinki, n=1002 Vantaa, n=1000 Vanhusten palvelujen ostamiseen Espoo, n=1004 Helsinki, n=1002 Vantaa, n=1000 Päivähoitopalvelujen ostamiseen Espoo, n=1004 Helsinki, n=1002 Vantaa, n=1000 Kaikkien palvelujen ostamiseen Espoo, n=1004 Helsinki, n=1002 Vantaa, n=1000 5) Täysin samaa mieltä 4) Jossain määrin samaa mieltä 3) Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa 2) Jossain määrin eri mieltä 1) Täysin eri mieltä 49 27 12 6 6 47 26 12 1 7 7 45 27 14 1 6 7 47 27 14 1 5 6 41 28 14 3 7 7 44 29 14 2 5 6 35 25 18 3 9 11 26 26 20 6 9 13 28 25 19 6 9 12 29 29 24 1 10 8 24 28 23 2 12 11 30 29 24 1 10 8 Keskiarvo 1-5 4,07 4,01 3,98 4,05 3,91 4,01 3,66 3,45 3,51 3,61 3,44 3,64 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 19.5.2009 Jpa/Ttu/np/mpe Kunnallisvaalitutkimus 12 200

Kehittämishanke on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, kehittäjille ja muille toimijoille. Hanke tarjoaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua, verkostoitua ja tehostaa palveluitaan. Hanke on yrittäjälähtöinen, kaupungin ja yrittäjien välistä hankintatoimintaa ja avointa vuoropuhelua parantava projekti. Hanke korostaa asiakaslähtöisyyttä ja monipuolisten palveluiden kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on: Saada sosiaali- ja terveysalan yrityksiä tuottamaan enemmän verovaroin tuotettavia palveluita Ratkaista palvelujen hankinnan ongelmakohtia Siirtää ratkaisuja soveltuvin osin myös muille hankintatoiminnan sektoreille Luoda avoin keskusteluilmapiiri sekä yhteinen kieli kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen Yritysten toimintaedellytysten parantaminen Etsiä toimivia tapoja sosiaali- ja terveysalan yritysten verkostoitumiseen 19.5.2009 13

Hankkeen aikana tapahtunutta, tuotettua ja toteutettua - Hankkeessa mukana yli 200 toimijaa - Tilaisuuksia vuonna 2008 pidettiin 11, joissa osallistujia yhteensä 310. Vuonna 2009 tilaisuuksia 3, myynnistä ja markkinoinnista kolmen seminaarin sarja sekä asiantuntijafoorumi on kokoontunut 4 kertaa. - Hankkeessa on panostettu yhteistyöhön useiden toimijoiden kanssa - Tieto toimintatavoista ja hankinnoista parantunut - Vuoropuhelu lisääntynyt kaupungin ja yrittäjien välillä - Verkottuminen - Yrittäjyyden uusi suunta oppisopimuskoulutus hoiva- ja hyvinvointialan yrityksille > Polku verkostoyrittäjäksi - Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen julkaisu - Yhteistyö muiden vastaavien hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Esim. Kuntaliiton projekti; Pienyrityksen kuntapalveluiden tuottajina. 19.5.2009 14

Palveleva Helsinki -hankkeessa vielä vuonna 2009 Hankkeelle omat nettisivut > uusi verkostoitumiskanava Syksyllä tulossa hankintoihin ja palvelusetelijärjestelmään liittyvä infotilaisuus. Lisäksi laatupalveluvierailu, asiantuntijafoorumeissa käsitellään kustannusten läpinäkyvyyttä kaupungin omassa tuotannossa ja lisäksi jatketaan verkostoitumista sekä marraskuussa pidetään hankkeen huippuseminaari. Lisätietoa saat suoraan omaan sähköpostiisi liittymällä mukaan hankkeen tiedotuslistalle tai www.helsinginyrittajat.fi tai Projektipäällikkö Sanna Meronen sanna.meronen@helsinginyrittajat.fi p. 050 567 9233 19.5.2009 15