ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 124/11/1 Dnro PSAVI/355/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 124/11/1 Dnro PSAVI/355/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2011 ASIA HAKIJA Palonevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen, Siikajoki, Siikalatva ja Vihanti Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 14 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Hakemuksen täydennys... 15 Hakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 15 Muistutus... 19 Hakijan vastine... 19 MERKINTÄ... 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 20 Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu... 20 Lupamääräykset... 21 Päästöt vesiin... 21 Päästöt ilmaan ja melu... 22 Varastointi ja jätteet... 22 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 22 Tarkkailut... 22 Kunnossapitovelvoite... 23 Kalatalousmaksu... 23 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 24 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 25 RATKAISUN PERUSTELUT... 25 Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset... 25 Lupamääräysten perustelut... 26 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 27 LUVAN VOIMASSAOLO... 27 Luvan voimassaolo... 27 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 28 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 28 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 28 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 28 KÄSITTELYMAKSU... 28 Ratkaisu... 28 Perustelut... 28 Oikeusohje... 28 MUUTOKSENHAKU... 29

3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 30.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Siikajoen, Siikalatvan ja Vihannin kuntien alueella sijaitsevan Palonevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 14/04/2 lupamääräysten tarkistamista ja jälkihoitotoimien vahvistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 24.2.2004 antaman päätöksen nro 14/04/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 24.2.2004 antamallaan päätöksellä nro 14/04/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Palonevalla, yhteensä noin 33 ha:n suuruisten lisäalueiden kuntoonpanoon turvetuotantoa varten ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Peuraojan kautta Luohuanjokeen ja edelleen Siikajokeen. Tuotannossa oleva suoala on enimmillään noin 152 ha. Alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Palonevan turvetuotantoalue sijaitsee suurimmaksi osaksi vuokratulla maalla. Hakija on tehnyt sopimukset vesien johtamisesta ja teiden käytöstä maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Paloneva on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Palonevan lähiympäristössä ei ole kaavamerkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Paloneva sijaitsee Siikajoen, Siikalatvan ja Vihannin kuntien alueella noin 12 km Rantsilan taajamasta lounaaseen. Palonevan vedet johdetaan laskuojan, Peuraojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Paloneva on tuotannon loppuvaiheessa oleva turvesuo. Suurin osa alueesta on poistunut tuotannosta. Alue on kuntoonpantu vuosina 1977 1978. Tuotanto alueella on aloitettu vuonna 1978. Lisäalueiden (lohkot 20 ja 21) kuntoonpano tehtiin vuosina 2004 2005 ja lohkot otettiin tuotantoon vuonna 2006. Edellisen luvan haun aikana vuonna 2002 tuotantopinta-ala oli 146 ha ja auma-alueita 5,5 ha. Edellisen lupajakson aikana tuotannosta on poistunut alueita 99,4 ha. Tuotantopinta-alan arvioidaan vuonna 2015 olevan 36 ha ja vuonna 2020 noin 20 ha. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2022 saakka. Palonevalle haetaan määräaikaista lupaa vuoden 2022 loppuun saakka. Vuosi Tuotantopinta-ala (ha) Poistuma (ha) 1978 280 2002 146 135 2006 146 168 33 ha:n lisäalue tuotantoon 2011 47 267 2015 36 278 2020 20 294 2022 0 20 314 Tuotanto päättyy 31.12.2022 Alueen tuotantokelpoinen pinta-ala on 46,6 ha. Alueella on kaksi aumaaluetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1,3 ha. Koko eristysojan rajaama alue on noin 326 ha. Palonevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä. Tuotanto on keskimäärin 18 000 MWh/v. Lupakaudella on tuotantopäivien määrä vuosittain ollut 27 84. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Palonevan tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri käyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Alue soveltuu hyvin metsätalouskäyttöön. Tuotannosta jo poistuneilla alueilla maanomistajat ovat ottaneet alueet metsätalouskäyttöön istuttamalla alueilleen mäntyä ja koivua sekä luontaisen metsän uudistumisen kautta.

Palonevan tuotannossa olevat alueet siirtyvät jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen vuoden 2022 loppuun mennessä. Vesiensuojelua jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä vuonna 2022 toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta virtaamansäätöpadot, poistaa sarkaojien päisteputket, sihtiputket ja siistii alueen. Päisteputket jätetään paikoilleen, jos maanomistaja katsoo sen tarpeelliseksi. Tarkkailun kannalta tarpeelliset mittapadot poistetaan vuoden 2022 lopussa, kun päästötarkkailukausi on ohi. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 16, 19, 20 ja 21 kesäaikana laskuojan ja laskeutusaltaan/pumppaamoaltaan 1 kautta pumppaamalla kahdelle peräkkäiselle haihdunta-altaalle, josta vedet johdetaan kasvillisuuskentän kautta mittapadolle ja johdetaan edelleen laskuojan, Peuraojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Talviaikana vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 ja laskuojan kautta Peuraojaan. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi on vuonna 2006 rakennettu uusi haihdunta-allas. Vuonna 2007 on tehty massansiirtoja vuonna 2009 tuotannosta poistuneilla lohkoilla 2 ja 3 sekä lohkolla 19. Palonevan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu vuosina 2007 2010 kesäaikana. Vuosina 2008 ja 2009 toteutettiin laaja päästötarkkailu ja vuosina 2007 ja 2010 suppea päästötarkkailu. Päästöt on laskettu Palonevan vuosien 2007 2009 päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Suppean tarkkailun vuosina 2007 ja 2010 virtaamaa ei mitattu. Palonevalta kesällä 2008 ja erityisesti kesällä 2009 lähtenyt vesimäärä oli pieni ollen selvästi turvetuotantoalueiden keskivalumaa pienempi. Vuosien väliset erot vedenlaadussa ovat olleet jokseenkin pieniä, mutta vuosina 2009 ja 2010 vedenlaatu on kuitenkin ollut vuosia 2007 ja 2008 parempi. Tarkkailupisteeseen tulevat tuotantoalueen vesien lisäksi tuotannosta poistuneiden ja pääosin jälkikäyttöön siirtyneiden alueiden vedet. Jälkikäyttöaluetta on ojitettu ja lannoitettu metsitystä varten. Palonevan kuivatusveden ph on ollut arvon 6 tuntumassa, mutta toukokuussa 2010 vesi oli kuitenkin varsin hapanta (ph 3,3). Humuksen (COD Mn ) ja ravinteiden pitoisuudet ovat olleet Palonevan kuivatusvedessä turvetuotantoalueille tyypillistä tasoa, mutta rautaa ja kiintoainetta on ollut runsaasti. 5

Palonevan tuotantopinta-ala ei ole pienentynyt niin nopeasti kuin edeltävässä lupahakemuksessa arvioitiin. Vuonna 2005 arvioitiin olevan tuotannossa 53 ha ja lisäalueen 33 ha arvioitiin olevan kuntoonpanossa. Arvioitua suuremmasta tuotantopinta-alasta johtuen Palonevan päästöt vesistöön ovat olleet edeltävässä lupahakemuksessa arvioitua suuremmat. Palonevan turvetuotantoalueen keskivaluma ja veden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana: n Mq ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl l/s km 2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 2007 4-6,1 29 61 21 1650 84 600 14100 37 2008 9 5,7 6,0 31 40 11 1322 25 510 9900 29 2009 2 0,5 6,1 24 36-980 - - - 19 2010 3-5,1 16 36 10 1125 < 5 444 6500 11 keskiarvo 3,1 5,8 25 43 14 1269 37 518 10167 24 6 Palonevan päästöt vesistöön kesällä ja vuositasolla sekä edellisessä lupahakemuksessa esitetty arvio tuotantovaiheen päästöistä: ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kesä 2004 kg/d 232 28 0,09 3,8 43 0,05 2,7 39 2005 kg/d 206 46 0,05 1,4 5,9 0,02 0,6 2,9 2006 kg/d 194 42 0,06 1,1 6,8 0,03 0,4 4,1 2007 kg/d 194 43 0,09 2,5 55 0,06 1,7 52 2008 kg/d 145 22 0,02 1,1 8,1 0,00 0,7 6,6 2009 kg/d 138 1,5 0,002 0,1 1,4 0,001 0,03 1,3 vuosi 2004 kg/a 232 27 049 116 2 434 15 712 95 1 907 13 773 2005 kg/a 206 11 423 22 674 3 581 9,0 335 2 455 2006 kg/a 194 16 613 27 838 3 904 10 400 2 307 2007 kg/a 194 20 835 39 1 284 10 135 17 708 8 224 2008 kg/a 145 13 156 22 856 3 817 7,9 517 2 617 2009 kg/a 138 7 053 13 369 1 952 5,3 168 1 219 keskiarvo kesä kg/d 185 30 0,05 1,7 20,0 0,03 1,0 18 vuosi kg/a 185 16022 40 1076 6517 24 673 5099 Arvio edellisessä lupahakemuksessa 2005 kesä kg/d 53+33 19 0,02 0,9 4,4 0,01 0,6 1,6 vuosi kg/a 53+33 7 071 16 534 2 899 9,2 395 2 017 2010 kesä kg/d 36 2,3 0,004 0,12 0,58 0,001 0,07 0,07 vuosi kg/a 36 1 151 4,0 168 860 1,7 114 632 Arvio tulevista päästöistä Palonevan päästöt on laskettu pinta-alalle 62,9 ha (tuotantoaluetta 46,6, auma-alueita 1,3 ha, poistuneet 15 ha). Ei kasvittuneet tuotannosta poistu-

neet alueet ovat päästöjen laskennassa mukana, mutta jo kasvittuneita alueita (296 ha) ei ole otettu huomioon. Palonevan tuotantoala tulee edelleen pienenemään ja vuonna 2015 tuotannossa arvioidaan olevan enää 36 ha ja vuonna 2020 enää 20 ha. Tulevien päästöjen arviointiin on käytetty kesän osalta Palonevan tarkkailutuloksia vuosilta 2007 2009. Muille vuodenajoille on käytetty Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden turvesoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta 2007 2009. Arvio Palonevan tulevista päästöistä: 7 pinta- Brutto Netto ala COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d LA talvi 62,9 20 0,09 1,6 7,4 0,08 1,3 6,0 LA kevät 62,9 47 0,19 3,6 33 0,14 2,3 27,7 PVK kesä 62,9 8,1 0,01 0,4 7,4 0,01 0,3 6,8 PVK syksy 62,9 23 0,04 1,5 3,7 0,02 1,1 2,4 vuosi kg/a 6 723 24 499 3 408 18,4 360 2 878 Jatkossa Palonevan päästöt vähenevät tuotantoalan pienentyessä ja siirtyessä jälkikäyttöön. Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Palonevan kesäaikaisten päästöjen arviointiin on käytetty kolmen vuoden tarkkailutuloksia, joista kahdelta on myös virtaamatietoja. Palonevan valumat ovat mittausjaksoilla olleet selvästi pienempiä kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Muille vuodenajoille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten soiden ominaispäästöjen perusteella, mikä saattaa osittain yliarvioida Palonevan päästöjä. Happamat alusmaat Paloneva on ollut päästötarkkailussa vuosina 2008 ja 2009 kesällä sekä suppeassa päästötarkkailussa kesällä 2007 ja 2010. Tarkkailun aikana lähtevän veden ph on ollut noin 6. Kesällä 2010 toukokuun näytteen ph-arvo 3,3 oli poikkeuksellisen alhainen. Kesäkuussa arvo oli 6,2 ja elokuussa 5,7. Palonevan mineraalimaasta on otettu näytteitä ja niiden ph oli 4,0 5,3. Palonevalla turvetuotanto on loppuvaiheessa. Metsittämisen ja luontaisen kasvittumisen ansiosta paljaan maan osuus vähenee nopeasti. Käytäntö on osoittanut, että happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Turveruukki Oy on ohjeistanut tuotannon niin, että happamille riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskurikerrokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman ja sateen kanssa. Mikäli vedenpinnan alapuolisia kivennäismaita kaivetaan, voidaan kaivumassat läjittää alueelle, josta valumavesiä ei lähde alapuoliseen vesistöön. Kaivumaat voidaan lisäksi tarvittaessa kalkita. Kivennäismaahan kaivetuissa ojissa voidaan happamuushaittoja vähentää tai välttää myös siten, että niissä pyritään pitämään vettä jatkuvasti esimerkiksi lietteenpidättimien avulla tai muutoin padottamalla, jolloin kivennäismaa ei pääse hapettu-

maan. Lisäksi lähtevän veden ph-arvoa seurataan ja mikäli haittoja ilmenee, sovitaan toimenpiteistä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 8 Pöly, melu ja liikenne Palonevan turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Palonevan alueelta ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä traktoriliikennettä. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 20 40 kuormaa/vrk. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti kestää toimitusjakso vajaan viikon. Varastointi ja jätteet Jätteiden keräämistä varten työmaalla on ollut erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle on oma keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikalatvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Palonevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 20 000 l. Turpeen tuotantokoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitu 5 000 litran kaksoisvaipalliseen terässäiliöön ja pumppaamon aggregaatin polttoaine säilytetään 800 litran vetoisessa kaksoisvaipallisessa säiliössä. Tuotantokoneiden polttoainesäiliö on sijoitettu työmaan tukikohtaan ja pumppaamon polttoainesäiliö on pumppaamon vieressä. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 200 1 000 kg, muuta öljyistä jätettä 10 kg, öljynsuodattimia 50 100 kg, sekajätettä 100 200 kg, muovia alle 100 kg ja metallia 500 10 000 kg sekä akkuja ja paristoja 10 30 kg. Jätteiden varastointi ja käsittely tullaan tulevina tuotantovuosina yhdistämään ja siirtämään Palonevan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Peuranevan turvetyömaalle. Tästä järjestelystä on sovittu alueen urakoitsijan kanssa, koska Palonevan tuotannossa oleva alue tulee olemaan pieni ja alueella on järkevää keskittää koneiden käyttöä ja samalla myös jätehuolto. Peuranevan alue tulee tuotantoon vuonna 2011. Silloin Peuranevalle hankitaan jätteidenkeruupiste, jossa eri jätelajit voidaan lajitella ja kerätä asianmukaisiin astioihin. Lisäksi Palonevan urakoitsijalla on erillinen tuotantoalueen ulkopuolinen koneiden huoltopiste, joten osa jätteistä toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn sitä kautta. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään maisemoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Kaivannaisjätteiden osalta toteutetaan silmämääräinen tarkkailu. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle 5 000 t/v. Ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai mahdollisesti turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Päättyneellä lupakaudel-

la aluetta on käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin vähäisessä määrin alle 200 t/v vuosina 2007 2010. 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan nykyisillä käytössä olevilla vesiensuojelurakenteilla Palonevalla toteutetaan BAT-periaatetta. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ymp äristöön Asutus ja maankäyttö Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee Palonevan luoteispuolella noin 800 metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Palonevan ympärillä muut lähimmät rakennukset sijaitsevat suon pohjoispuolella noin 1,2 km:n sekä lounaispuolella Vilmingon kylässä noin 1,8 km:n etäisyydellä suon reunasta. Sääolosuhteiden ollessa epäedulliset on mahdollista, että turvekentän pinnalta irronnutta pölyä voi hieman kulkeutua lähimpien kiinteistöjen pihalle, mutta hakijan arvion mukaan tämä ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Suon ympäristö on pääosin metsää, mikä osaltaan vähentää pölyhaittojen leviämistä ympäristöön. Palonevan turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan pölyhaittaa vesistössä. Turvetuotantotoiminnasta aiheutuvan ajoittaisen työkoneiden melun ei arvioida aiheuttavan olennaista haittaa lähimmälle asutukselle. Palonevan turvekuljetusliikenteen aiheuttama vähäinen meluhaitta keskittyy paikallistielle. Palonevan ja Hukannevan tuotantoalueille vievien teiden risteyksessä on yksi kiinteistö. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Palonevan lähiympäristössä ei ole suojelukohteita tai pohjavesialueita. Palonevan kuivatusvedet johdetaan Peuraojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Palonevan läheisyydessä ei ole järviä tai lampia. Peuraojan valuma-alueen pinta-ala on 43 km 2 ja koko Luohuanjoen valuma-alueen pinta-ala on 350 km 2. Luohuanjoen valuma-alueen pinta-ala Peuraojan alapuolella on arviolta noin 170 km 2. Palonevan turvetuotantoalueen (63 ha) osuus Peuraojan valuma-alueen pinta-alasta on noin 1,4 % ja Luohuanjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta noin 0,4 %. Peuraojan tai Luohuanjoen virtaamaa ei mitata. Siikajoen virtaamaa mitataan Luohuanjoen yläpuolella Harjunnivassa ja Ohtuanojan alapuolella Länkelässä. Vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus oli Siikajoella välttävä. Luohuanjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja myös Luohuanjoen yleinen käyttökelpoisuus oli välttävä. Peuraojan tilaa ei ole luokiteltu.

Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi vähentää noin puoleen nykyisestä, jotta kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalue 2009). Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Palonevan purkuvesistön laatua tarkkaillaan Peuraojassa (Pe5) ja Luohuanjoessa Peuraojan alapuolella (Lu18). Vedenlaadun tarkkailu on toteutettu vuosina 2008 ja 2009, jolloin toteutettiin myös Palonevan laaja päästötarkkailu. Luohuanjoen vedenlaatua on tarkkailtu myös Peuraojan yläpuolella olevalla havaintopisteellä (8043-tien silta). Peuraojan vedenlaatuun vaikuttaa lisäksi metsätalouden kuormitus ja Luohuanjoen vedenlaatuun maa- ja metsätalouden kuormitus. Peuraojan happitilanne on ollut yleensä välttävä tyydyttävä. Veden happamuus on vaihdellut suuresti. Kevättalvella ja loppukesällä 2008 Peuraojan vesi oli hapanta ph-arvojen ollessa alle kuuden. Sen sijaan kevättalvella 2009 vesi oli lievästi hapanta ja kesällä 2009 ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuus oli lievästi koholla vuonna 2009. Peuraojassa on usein ollut varsin runsaasti kiintoainetta ja vesi on ollut sameaa ja väriltään hyvin tummaa. Veden tummaan väriin vaikuttaa osaltaan suuri humuksen määrä. Peuraojan vesi on ollut runsasravinteista, erityisesti ammoniumtypen pitoisuus on ollut suuri. Fosforia on kuitenkin ollut ajoittain melko vähän. Luohuanjoen happitilanne Peuraojan alapuolella on ollut yleisesti tyydyttävä. Veden ph on ollut korkeampi kuin Peuraojassa, mutta silti heinäkuussa 2008 ph oli alle kuuden. Sähkönjohtavuus on ollut lievästi koholla ollen Peuraojaa korkeampi. Peuraojan tavoin Luohuanjoessa on runsaasti kiintoainetta ja vesi on sameaa ja tummaa, mutta Luohuanjoen arvot ovat kuitenkin olleet Peuraojaa alhaisempia. Myös typpeä on Luohuanjoessa ollut vähemmän kuin Peuraojassa. Sen sijaan Luohuanjoen fosforipitoisuus on ollut lähes kaksinkertainen Peuraojan fosforipitoisuuteen verrattuna. Luohuanjoen vedenlaadussa Peuraojan ylä- ja alapuolella ei ole ollut juurikaan eroja, vaan vedenlaatu on ollut molemmissa pisteissä hyvin samanlainen eikä Peuraojasta tulleilla vesillä ole ollut havaittavissa vaikutuksia. Palonevalta ei lähtenyt kesän 2009 päästötarkkailussa toukokuun jälkeen lainkaan vettä. Kesällä 2008 Palonevalta lähteneen veden laatu oli kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta enimmäkseen parempi kuin alapuolisen Peuraojan tai Luohuanjoen vedenlaatu. Siikajoen yhteistarkkailussa on toteutettu pohjaeläintarkkailua Luohuanjoella vuosina 2005 ja 2008. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt pohjaeläinnäytteenottoa vuosina 2007 ja 2008. Luohuanjoella yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuspaikat ovat Luohuanjoen yläosalla ja alaosalla. Tarkkailutulosten perusteella Luohuanjoen alaosa on ollut pohjaeläimistön rakenteen ja likaantumisindeksien perusteella heikkokuntoi- 10

sempi kuin joen yläosa. Selviä ajallisia muutoksia pohjaeläimistön tilassa ei ole ollut pääteltävissä. Vuonna 2008 Luohuanjoella pohjaeläinten vesistön kuormituksen sietokykyä kuvaavan BMWP-indeksin arvo oli melko matala verrattuna Siikajoen pääuomaan, missä arvot olivat kohtalaisella tasolla. 11 Vaikutukset vesistöön Palonevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Peuraojan suulla ja Luohuanjoessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Etäisyyttä Palonevan turvetuotantoalueelta Peuraojaa pitkin Luohuanjokeen on noin 7,5 km. Peuraojan suulla virtaama on varsin pieni, joten päästöjen laskennalliset vaikutukset vedenlaatuun ovat selvät fosforin ja typen osalta. Kiintoaineen ja humuksen osalta vaikutukset Peuraojassa jäävät pieniksi. Luohuanjoessa päästöjen aiheuttamat pitoisuusvaikutukset pienenevät selvästi suuremman jokivirtaaman vuoksi. Vaikutustarkkailuvuosina 2008 ja 2009 ei ole tulosten perusteella havaittu selviä viitteitä Palonevan päästöjen vaikutuksista joen vedenlaatuun. Fosforin osalta Luohuanjoen pitoisuustaso on ollut selvästi korkeampi verrattuna Peuraojaan Luohuanjoen vedenlaatua heikentävät voimakkaammin muut tekijät kuin Palonevan päästöt. Palonevan päästöjen voidaan kuitenkin arvioida osaltaan lisäävän Luohuanjoen ravinne- ja humuspitoisuutta. Palonevan päästöt ja siten myös vesistövaikutukset tulevat koko ajan pienenemään, kun tuotannosta poistuneiden ja kasvittuvien alueiden pinta-ala kasvaa. Siikajoessa Palonevan päästöt laimenevat huomattavan suureen vesimassaan eikä vaikutuksia vedenlaadussa voida käytännössä havaita. Arvio Palonevan päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Peuraojassa, Luohuanjoessa Peuraojan alapuolella ja jokisuulla sekä Siikajoessa Luohuanjoen alapuolella: Peuraoja (F= 43 km 2 ) Brutto Netto Q COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l joulu-maaliskuu 0,17 1,3 6,3 112 0,5 5,3 86 0,4 kesä-syyskuu 0,33 0,3 0,5 15 0,3 0,2 10 0,2 Luohuanjoki Peuraojan alapuolella (F= 170 km 2 ) joulu-maaliskuu 0,78 0,3 1,4 24 0,0 1,2 19 0,0 kesä-syyskuu 1,2 0,1 0,1 4 0,0 0,1 3 0,0 Luohuoanjokisuu (F= 352 km 2 ) joulu-maaliskuu 1,6 0,1 0,7 12 0,1 0,6 9,1 0,0 kesä-syyskuu 2,4 0,0 0,1 2 0,0 0,0 1 0,0 Siikajoki Luohuanjoen alapuolella (F=3820 km 2 ) joulu-maaliskuu 23 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,6 0,0 kesä-syyskuu 22 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 Peuraojan varrella tai sen läheisyydessä on karttatarkastelun perusteella vähän asutusta. Vesistötarkkailutulosten perusteella Peuraojan vesi on hy-

vin sameaa, tummaa ja typpipitoista, fosforia sen sijaan on melko vähän. Peuraojan vedenlaatuun vaikuttaa Palonevan lisäksi myös metsätalouden kuormitus. Palonevan päästöjen ei arvioida nykyisellään tai tulevaisuudessa tuotantopinta-alan pienentyessä heikentävän merkittävästi Peuraojan veden käyttökelpoisuutta. Luohuanjoen vesi on tummaa, sameaa ja rehevää. Luohuanjoen vedenlaatuun vaikuttaa etenkin maa- ja metsätalouden kuormitus sekä myös hajaasutus ja muu turvetuotanto. Pelkästään Palonevan päästöillä ei arvioida olevan vaikutusta pintavesien käyttöön Luohuanjoessa. Paloneva on tuotannon loppuvaiheessa ja alueen on arvioitu poistuvan kokonaan tuotannosta vuoteen 2022 mennessä. Viime vuosien tarkkailuissa Palonevan päästöt vesistöön ovat olleet varsin pieniä turvesoiden keskitasoon verrattuna. Palonevan päästötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueelta ei ole kevättä 2010 lukuun ottamatta lähtenyt happamia vesiä vesistöön. Palonevan päästöjen ei arvioida olevan este tavoitetilan saavuttamiselle Luohuajoessa vuoteen 2027 mennessä tai Siikajoen alaosalla vuoteen 2021 mennessä. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vaikutukset Siikajoessa jäävät muutoinkin erittäin pieniksi. 12 Kalasto ja kalastus Luohuanjoen kalastoa ja kalastusta on tarkkailtu vuosina 1997 2009 muutaman vuoden välein sähkökoekalastuksin Siikajoen yhteistarkkailun yhteydessä. Luohuanjoen alueen kalastusta on selvitetty myös kalastustiedusteluin, jotka koskivat vuosia 2000, 2005 ja 2009. Luohuanjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita, jotka ajoittain happamoittavat vettä. Luohuanjoen kalakannoille joen ajoittainen happamuus aiheuttaa suuria ongelmia ja osa joen kalastosta menehtyy tai siirtyy mahdollisuuksien mukaan Siikajoen pääuomaan. Happamat vedet aiheuttavat nimenomaan kalojen lisääntymiselle ja herkille poikasvaiheille tuhoja, sillä ne jäävät alttiiksi vaikutuksille. Sähkökoekalastuksien perusteella Luohuanjoen kalaston tila on heikko. Luohuanjoen sähkökoekalastussaalis koostui joen yläosan koealalla vuonna 2009 kahdesta mateesta. Myös alemman koealan saalis oli vähäinen koostuen muutamista ahvenista ja särjistä, sekä yksittäisestä kivisimpusta. Vuosina 1997, 2000 ja 2002 koealan kivisimppu ja kivennuoliaistiheys on ollut kohtalainen, mutta sittemmin laji on selvästi taantunut mahdollisesti juuri happamuusongelmien vuoksi. Kyseiset lajit ovat varsin paikallisia ja niiden palautuminen koealoille voi kestää kauankin. Vuosina 1997 ja 2000 koealalta saatiin muutamia 2-kesäisiä harjuksia, jotka ovat todennäköisesti olleet peräisin luonnonkudusta. Kalastustiedustelujen kohdejoukko on ollut Luohuanjoella rakennettujen rantatilojen omistajat. Vuotta 2005 koskevan kyselyn kohdejoukon koko oli 58 taloutta ja vastaus saatiin 47 rantatilalliselta. Vastanneista 51 % olivat kalastaneet. Luohuanjoen kalastus painottui katiskapyyntiin ja vapavälineisiin, mutta myös verkkoja käytettiin jonkin verran. Tiedustelun mukainen Luohuanjoen kokonaissaalis oli noin 350 kg koostuen pääosin hauesta, särjestä ja kirjolohesta, lisäksi saatiin hieman taimenta, ahventa, lahnaa, madetta ja harjusta. Talouskohtaista saalista (10 kg) voidaan pitää kohtalaisena. Talouskohtainen saalis oli käytännössä yh-

tenevä vuotta 2000 koskeneen tiedustelun kanssa, sillä vuoden 2000 talouskohtainen saalis oli noin 11 kg. Tiedustelujen mukaan kalastus on kuitenkin vähentynyt Luohuanjoella viidessä vuodessa, sillä kalastaneita talouksia oli vuonna 2000 enemmän (46 taloutta) ja kokonaissaalis selvästi suurempi (500 kg) kuin vuonna 2005. Kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin sekä vuonna 2000 että 2005 kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Luohuanjokeen on viime vuosina vuosittain istutettu noin 100 pyyntikokoista kirjolohta, jota kalastetaankin melko aktiivisesti. Luohuanjokisuulle istutettiin 1 200 rapua vuonna 1997, mutta seuraavana vuonna koepyynnissä ei saatu yhtään rapua. Vuonna 2000 yksi kalastaja oli saanut katiskasta yhden ravun ja vuoden 2005 tiedustelussa oli kaksi kalastajaa koeravustanut, mutta he eivät olleet saaneet rapuja. 13 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Luohuanjoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jota on esiintynyt Luohuanjoen alaosalla satunnaisesti. Pyyntikokoista kirjolohta istutetaan Luohuanjokeen, mutta sen esiintymiseen kuormitus ei vaikuta. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja, mutta Luohuanjoella ei nykyisin esiinny rapuja. Peuraojan kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Se voinee toimia jossain määrin kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueena. Palonevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Peuraojan ja Luohuanjoen vedenlaatuun. Luohuanjoella lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Luohuanjoella jo pitkään ja niitä esiintyisi ilman Palonevan kuormitusta, mikä kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Palonevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Palonevan tuotantopinta-ala vähenee nopeasti ja siten myös kalataloudellisten haittojen arvioidaan olevan jatkossa pienempiä kuin voimassa olevassa lupapäätöksessä on arvioitu. Muu kuormitus Palonevan lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Alempana Luohuanjoen valuma-alueella on runsaasti maataloutta. Peltopinta-alaa on Luohuanjoen valuma-alueella 4 300 ha. Luohuanjoen valuma-alueelle johdetaan Palonevan kuivatusvesien lisäksi kuivatusvesiä Turveruukki Oy:n Hukannevalta (2009 tuotannossa 156 ha,

Ympäristöriskit poistunut tuotannosta 29 ha ja jälkikäytössä 24 ha), Hangasnevalta (2009 tuotannossa 130 ha ja jälkikäytössä 41 ha) ja Honkanevalta (2009 tuotannossa 41 ha) sekä Vapo Oy:n Varisnevalta (2009 tuotannossa 20 ha, poistunut tuotannosta 76 ha ja jälkikäytössä 9 ha). Koko Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna 2009 noin 4 200 ha, josta kunnostusvaiheessa oli noin 700 ha ja tuotannossa noin 2 700 ha. Loput 800 ha oli poistunut tuotannosta. Jälkikäytössä vuonna 2009 oli noin 1 000 ha. Turvetuotantotoimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Palonevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaukset ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauaksi avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. 14 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Palonevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Palonevan vaikutustarkkailu on toteutettu Siikajoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti, joka on voimassa vuosina 2005 2011. Palonevan kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvien kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmien mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmat ovat voimassa vuosina 2008 2012. Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Vahinkoja estävät toimenpiteet Luohuanjoen valuma-alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Palonevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan

sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Palonevan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 350 euroa. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2004 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon kalatalousmaksu vastaisi 369 euroa. Pinta-alaa (152 ha) kohden laskettuna maksu on 2,43 euroa hehtaaria kohti. Palonevan tuotantoala on tämän hakemuksen mukaisesti vähentynyt 47,9 hehtaariin. Tuotantopinta-alan pienentymisen vuoksi myös mahdolliset kalataloudelliset haitat tulevat vähenemään. Palonevan suunnitellut vesiensuojelumenetelmät pysyvät samoina kuin voimassa olevassa luvassa määrätyt. Nämä seikat huomioon ottaen Palonevan vuosittaiseksi kalatalousmaksun suuruudeksi on arvioitu 116 euroa (2,43 euroa/ha) vuoteen 2015 asti. Tuolloin pinta-alasta on jäljellä enää arvion mukaan 36 ha ja silloin kalatalousmaksun suuruus on 88 euroa. Vuonna 2020 tuotantoalaa on arvion mukaan vain 20 ha ja kalatalousmaksu alenee sen jälkeen olleen 50 euroa. Arvioiden mukaan tuotanto loppuu kokonaan vuonna 2022, jonka jälkeen 50 euron kalatalousmaksua maksetaan vielä kahden vuoden ajan. Palonevan turvetuotantotoiminnasta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. 15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennys Hakija on 10.3.2011 täydentänyt hakemustaan tarkkailuraporteilla, käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedoilla ja asianosaisten tiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Siikajoen, Siikalatvan ja Vihannin kunnissa 4.4. 4.5.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 4.4.2011 Siikajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELYkeskukselta, Siikajoen, Siikalatvan ja Vihannin kunnilta sekä kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Palonevan turvetuotantoalue on kunnostettu vuosina 1977 1978. Tuotannosta on poistunut kaiken kaikkiaan 267,4 ha. Tuotannossa on vielä alue, joka on otettu lisäalueena myöhemmin tuotantoon. Tuotannosta poistuneet alueet on pääasiallisesti jo luovutettu takaisin maanomistajille. Luovutuksesta on ilmoitettu ELY-keskukseen. Alueet ovat osittain kasvittuneet ja osalle alueista on istutettu metsää. Lähin asutus on 800 metrin päässä. Lähellä ei ole pohjavesi- eikä suojelualueita.

Kuivatusvedet pumpataan kesäaikana pumppausaltaasta kahdelle peräkkäiselle haihdunta-altaalle, josta edelleen kasvillisuuskentälle. Talvella vedet johdetaan yhden laskeutusaltaan kautta, jonka mitoitustietoja ei ole esitetty. Tuotannossa vielä olevat lohkot sijaitsevat Palonevan toisessa reunassa, jolloin vesiensuojelurakenteille on pitkä matka. Osa tuotannosta poistuneesta alueesta johdetaan vielä vesiensuojelurakenteiden kautta, mistä syystä laskeutusaltaan mitoitus ei ainakaan pumppausajan ulkopuolella ole riittävä. Vedet johdetaan laskuojalta Peuraojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen Peuraojan vesistöalueella. Luohuanjoen valuma-alueelle johdetaan lisäksi Hukannevan, Hangasnevan, Honkanevan ja Varisnevan turvetuotantoalueiden vedet. Vesistövaikutusten arviointi ylivirtaamatilanteissa puuttuu. Kesäaikaisen tarkkailun perusteella Palonevan virtaamat ovat olleet pieniä, mikä on todennäköisesti haihdunta- ja kasvillisuusaltaiden ansiota, mutta silti erityisesti kiintoaine- ja rautapäästöt ovat olleet suuria. Suurimmat päästöt vesistöön tulevat todennäköisesti silloin, kun vedet ohjataan suoraan laskeutusaltaan kautta laskuojaan. Tältä ajalta ei ole kuitenkaan tarkkailutietoa. Palonevan vuosikuormituksen arvioinnissa kesäaikaa lukuun ottamatta laskennassa on käytetty muiden tarkkailussa olleiden pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten turvesoiden ominaispäästöjen keskiarvoja. Hakemuksessa on arveltu sen osittain yliarvioivan Palonevan päästöjä. ELYkeskuksen käsityksen mukaan se enemminkin aliarvioi päästöjä, koska suurimman osan vuodesta vedet ohjataan laskeutusaltaan kautta ottaen huomioon Palonevan korkeat rauta- ja kiintoainepitoisuudet. Palonevan toiminnasta ei ole tullut huomautuksia. Kuluvalla lupakaudella ELY-keskus on tehnyt maastotarkastukset Palonevalle vuosina 2007 ja 2010. Tarkastuksilla ei havaittu poikkeamia vesienkäsittelyssä, mutta tukikohtien siisteydestä on huomautettu. Määräaikainen lupa voidaan myöntää. Polttoaineen varastointipaikoissa ja tukikohdissa tulee varmistaa, että maa-alue on polttoaineesta puhdas. Palonevan mineraalimaasta on otettu näytteitä, ja niiden ph vaihteli 4,0 5,3. Vuonna 2010 mitattiin poistuvasta vedestä yksi alhainen ph-arvo ja pharvojen keskiarvo on ollut aleneva vuodesta 2007 lähtien. Lähtevän veden ph-arvoja on seurattava ja hakijan on huolehdittava, että happamien sulfaattimaiden riskialueille jätetään riittävä turvekerros ja riskialueista informoidaan maanomistajia. Olisi hyvä, jos tuotannosta jo poistuneiden alueiden vedet voitaisiin johtaa talviaikana laskeutusaltaan ohi. Järjestely kannattaa tehdä vain siinä tapauksessa, että se voidaan tehdä aiheuttamatta merkittävää lisäkuormitusta. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on katsonut, että Peuraojan ja Luohuanjoen merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, mutta Siikajoen merkittävä. Siikajoella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Palonevan turvetuotantoalueelta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaa haittoja osaltaan. Siikajoen kalataloudellista arvoa nostaa tänä vuonna päätökseen saatava kalataloudellinen kunnostus. Kalataloudellinen kompensaatio ja tarkkailu ovat tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Kompensaatio voidaan edelleen määrätä kalatalousmaksuna. Nykyisen lupapäätöksen perusteena olleessa hakemukses- 16

sa tuotantopinta-alaksi vuonna 2010 arvioitiin 33 ha, minkä mukaan arvioitiin myös kalataloudellisen kompensaation tarve. Tuotannossa on kuitenkin edelleen noin 47 ha. Tuotantopinta-alan pienentymisen arvioiminen pitkälle tulevaisuuteen on osoittautunut vaikeaksi, ja käytännössä alat ovat usein olleet arvioitua suurempia. Kalatalousmaksu on syytä määrätä kiinteänä koko lupakaudeksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaa, jossa Paloneva on jo mukana. Lupa voidaan myöntää olemaan voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaa seuraavasta vuodesta alkaen 120 euron suuruinen kalatalousmaksu vuoden 2024 loppuun saakka. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuvelvoite on määrättävä vuoden 2024 loppuun saakka. 3. Siikajoen kunnanhallitus Kunnanhallitus on todennut, että Siikajoen ja erityisesti sen sivujoen Luohuanjoen vedenlaatu on viime vuosina ollut ajoittain heikko. Vaikka vedenlaatu on Siikajoen yhteistarkkailun mukaan jo pidempään parantunut, on jokiveden happamuus aiheuttanut viime vuosin kalakuolemia. Kaikki syyt kalakuolemiin eivät ole selvillä, mutta turvetuotannolla ja suoalueiden kuivatuksella on osansa asiassa. Varsinaiselle turvetuotantoalueelle on esitetty entiset vesiensuojelutoimet. Käyttötarkkailun yhteenvedoista on todettavissa, että yleisimmät kirjatut häiriötilanteet ovat pumppurikkoja. Häiriötilanteiden kestoa on saatu lyhennettyä, mikä vähentää myös vesistökuormitusta. Vesiensuojelurakenteiden toimintaa tulee tarkkailla riittävän usein, jotta niiden kunnossapitoon ryhdytään ajoissa. Lieteallas täynnä tai puolillaan lietettä ei enää hidasta virtausta riittävästi eikä tulevan veden mukana oleva kiintoaines ehdi laskeutua. Kokemusten perusteella yksi suurimmista riskeistä alapuolisten vesistöjen kuormitukseen syntyy laskeutusaltaiden seurannan puutteesta ja kunnossapidon laiminlyönneistä. Palonevan laskeutusaltaiden lietetilan täyttymistä tulee seurata hyvin ja liete tulee tarvittaessa tyhjentää myös tuotantokauden aikana. Tarkastukset ja lietekertymän mittaustiedot tulee kirjata työmaapäiväkirjoihin. Käyttötarkkailun yhteenvedoista ei saa kokonaiskuvaa lietteen kertymisestä. Laskeutusaltaiden vieressä tulee olla läjityspaikat altaista poistettavaa lietettä varten. Puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Myös ojien ja uomien reunojen kaltevuuteen tulee kiinnittää huomiota, ettei tarpeettomia sortumia tapahdu. Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava alueellisen ympäristökeskuksen lisäksi Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Monelta turvetuotantoalueelta saadut kokemukset osoittavat, että huomattavan paljon kiintoainelaskeumaa vesistöihin tulee tuotantoalueen viereisiä ojia pitkin. Näillä ojilla ei yleensä ole lainkaan laskeutusaltaita tai muitakaan vesienkäsittelyrakenteita. Vaikka Palonevan tuotannossa oleva alue on vähentynyt, edelleenkin on riski, että tuotantoalueelta pölynnyt hienoaines on vaarassa kulkeutua lähiojiin ja sitä kautta Luohuanjokeen ja Siikajokeen. Hienojakoisen pölyn määrä on pidettävä kurissa kaikin mahdollisin keinoin. 17

Suunniteltuun puupolttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn alueella ei ole huomautettavaa. Käsittely ja varastointi tulee tehdä siten, ettei siitä ole haittaa ympäristölle ja naapurikiinteistöille. Hakemuksessa on esitetty yhtenä osana myös jälkihoitotoimien vahvistamista. Itse hakemuksessa on jälkihoitotoimet ja niiden ympäristövaikutusten tarkastelu jääneet vähäiselle huomiolle. Aiemmassa Palonevan ympäristöluvassa edellytettiin, että vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta tai alueelle on saatu kasvustopeite. Useista lupahakemuksen liitteenä olevista ilmakuvista voi todeta, että tuotantoalue on veden vaivaamaa eikä siten sellaisenaan sovellu ilman lisäkuivatusta suunniteltuun loppukäyttöön metsätalousmaana. Metsätalouskäyttö näyttää edellyttävän lisäkuivatusta, josta aiheutuu alapuoliselle vesistölle muun muassa riski happamaan kuormitukseen. Toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää aiemman lupapäätöksen mukaisesti hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettäväksi suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristösuojelutoimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Tarkkailuvelvoitteen tulee ulottua siihen saakka, kunnes turvetuotannon aiheuttama muutos Palonevan vesistökuormituksessa voidaan todeta loppuneen. Luvan myöntävän viranomaisen ei tule hyväksyä esitetyllä tavalla jälkihoito- ja jälkiseurantavastuun siirtämistä alueen tuleville maanomistajille. Palonevan turvetuotannon aiheuttamista haitoista ja vahingoista on määrätty ympäristöluvassa korvaus kompensaatiomaksuna kalavesien omistajille tai kalastajille. Kalatalousmaksun suuruus on edellisessä luvassa ollut 350 euroa vuodessa. Hakijan esittämä kalatalousmaksu on pieni. Oikeana periaatteena ei voida pitää sitä, että kasvillisuutta ottaneita alueita ei otettaisi enää huomioon päästölaskelmissa eikä niille maksettaisi lainkaan kalatalousmaksua. Kalatalousmaksua tulee maksaa siihen saakka, kunnes haitallista päästöä ei tuotannosta tai sen lopettamisesta enää synny. Hakemuksen liitteenä olevista kuvista on hyvin todettavissa, että kasvittuneiksi alueiksi sanottuja turvetuotannosta poistuneita alueita on osin ilman aluskasvustoa. Myös tuotannosta poistuneet alueet aiheuttavat aiemmin tapahtuneesta tuotannosta johtuvaa kuormitusta, joka tulee ottaa mukaan laskelmiin. Itse asiassa jälkihoitoon tulevien alueiden vesistörasitus saattaa entisestään kasvaa esimerkiksi happamina kuormituspiikkeinä. 4. Ympäristöpalvelut Helmi Lausunnon antaja on Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena sekä Siikalatvan ja Vihannin kuntien terveydensuojeluviranomaisena todennut, että lupamääräyksin tulee huolehtia siitä, että Luohuanjoen vedenlaatu ei entisestään heikenny Palonevan tuotannon jatkumisen takia. Lupamääräyksin tulee huolehtia myös, että alapuolisten vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus ei lisäänny eikä muukaan virkistyskäyttö heikenny nykyisestään. Valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus tulee vähentyä valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Lisäksi tulee tutkia, ovatko nykyiset vesienkäsittelyrakenteet riittävät, jolloin tulee kiinnittää huomiota erityisesti Luohuanjoen vedenlaadun kehittymiseen Palonevan turvetuotannon aikana. Luvassa tulee edellyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan selvittämistä ja sen soveltamista myös kuivatusvesien käsittelyssä ympäri vuoden. Hakemuksesta ei käy ilmi kuivatusvesien erilaisten käsittelyvaihtoehtojen pohdintaa tai selvitystä ollenkaan, eikä hakemuksessa ole pohdittu parantavia kuivatusvesien käsittelymenetelmiä niitä tilanteita varten, kun haihdunta-altaita ja kosteikkoa ei voida käyttää. Lupamääräyksin tulee lisäksi 18

edellyttää ryhtymistä välittömästi tehokkaampien menetelmien käyttöönottoon kuivatusvesien puhdistamisessa, mikäli tarkkailutulokset viittaavat siihen, että puhdistuminen ei ole riittävä. Lupamääräyksin ja tarkkailuvelvoittein tulee huolehtia alapuolisen vesistöalueen tilan, eliöstön ja vedenlaadun riittävästä monipuolisesta tarkkailusta. 19 Muistutus 5. AA (Käytävä RN:o 48:6, Siikajoki, Pehkola ja Pirkonaro RN:o 9:33, Vihanti, Alpua) Muistuttaja on vaatinut, että Peuraoja tulee perata padoista ja mataloitumisesta, jota turve saa aikaan. Ojan pitää olla kunnossa, jotta vedet saadaan pellolta pois. Hakijan vastine Hakija on 10.6.2011 toimittanut aluehallintovirastoon vastineen, jossa se on lausunnoista ja muistutuksesta esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija tulee seuraamaan alueelta lähtevän veden ph-arvoa lupahakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman avulla. Hakija tulee mittaamaan lähtevän veden ph-arvoja käsimittarin avulla myös muina vuosina kuin ohjelmassa esitettyinä tarkkailuvuosina. Hakijan näkemyksen mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden vesien johtaminen olemassa olevien rakenteiden kautta on ympäristönsuojelullisesti tarkoituksenmukaista. Mikäli tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdettaisiin ohi vesiensuojelurakenteiden, tarkoittaisi se sitä, että kaivettaisiin noin 6 km uutta kanavaa ja alueelle jouduttaisiin tekemään putkialituksia. Talviaikaista laskeutusallasta on mahdollista suurentaa kaivamalla sitä noin 40 50 m pidemmäksi. Laajat kaivutyöt tuotannon tässä vaiheessa aiheuttaisivat ympäristölle enemmän haitta kuin nykyinen tilanne. 2. Kainuun ELY-keskus Kalatalousmaksu on määrättävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 3. Siikajoen kunnanhallitus Lausunnon antaja ei ole yksilöinyt, mihin perustuu väite siitä, että huomattavan paljon kiintoainelaskeumaa tulee tuotantoalueen viereisiä ojia pitkin. Hakijalla ei ole tiedossa väitteeseen liittyviä selvityksiä tai tutkimuksia. Koska Palonevan alueelta on jo poistunut alueita ja ne on osittain jo siirretty jälkikäyttövaiheeseen, ei ole syytä pidentää jälkiseurantavastuuta kohtuuttomasti. Hakija ei voi vaikuttaa maanomistajan ojitustoimiin, eikä näin ollen voi ottaa vastuuta edellä mainitun toiminnan aiheuttamasta mahdollisesta haitasta. Poistuma-arvion mukaan viimeisenä kahtena tuotantovuotena on tuotannossa enää 0 20 ha. Muut alueet ovat poistuneet jo aikaisemmin ja luultavasti joko siirretty aktiiviseen uuteen maankäyttöön tai ne ovat kasvittuneet luontaisesti. Ympäristönsuojelun kannalta on järkevintä, että tuotannosta poistuneet alueet siirtyvät mahdollisimman nopeasti jälkikäyttövaiheeseen, kuten metsitykseen Palonevalla.

Kalatalousmaksu perustuu aiheutettuun haittaan. Kasvittuneita alueita ei voida kuormituksen osalta suhteuttaa tuotannossa oleviin alueisiin. Tuotannosta poistuu vuosittain tuotantopinta-alaa, jolle on lupavaiheessa jyvitetty kalatalousmaksua. Maksun suuruutta ei kuitenkaan yleensä lupajaksolla muuteta, joten hakija maksaa yleensä myös poistuneiden, ei tuotannossa olevien alueiden osalta kalatalousmaksua. 20 4. Ympäristöpalvelut Helmi Palonevan vesiensuojelua on tehostettu viimeksi vuonna 2006 uudella haihdunta-altaalla. Ympärivuotista kosteikkokäsittelyä varten tulisi rakentaa talviaikana toimiva pumppaamo, jonka kustannukset alueen koko (vuonna 2011 noin 47 ha ja vuonna 2020 noin 20 ha) ja tuotantoaika huomioiden tulisivat kohtuuttoman korkeiksi. Ympärivuotisessa vesienkäsittelyssä käsiteltäisiin myös jälkikäytössä olevien alueiden valumavesiä, mikä aiheuttaisi erittäin suuria lisäkustannuksia. Hakijan näkemyksen mukaan alueella nyt olevat rakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 5. AA Vaatimus ojan perkaamisesta tulee hylätä. Muistuttaja kiinteistö sijaitsee noin 1,5 km Palonevan alapuolella. Ennen muistuttajan kiinteistöä, Peuraojaan laskee vesiä Palonevan lisäksi laajoilta metsäojitusalueilta. Hakija ei ole katsonut ojan mataloitumisen johtuneen Palonevan toiminnasta, sillä alueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta. Muistuttaja ei ole yksilöinyt, missä patoja ja mataloitumista on. Mikäli ojassa esiintyy turvetta, on se peräisin koko ojitetulta valuma-alueelta. MERKINTÄ Muistutuksen tehneen AA:n 27.6.2011 puhelimitse ilmoittaman mukaan muistutuksen kohteena onkin ollut kiinteistö Pirkonaro RN:o 9:33, joka sijaitsee Palonevan turvetuotantoalueen laskuojan varrella. Kiinteistöä on suurennettu, ja sitä on nyt noin kilometrin verran laskuojaa pitkin. Muistuttajan mukaan ojassa on aikoinaan ollut lietettä ja sitä on silloin poistettu. Juuri nyt sitä ei ole kertynyt, vaan muistuttaja on halunnut huomauttaa asiasta tulevaisuuden varalta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa ympäristöluvan nro 14/04/2 lupamääräykset, muuttaa mainitun toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan määräaikaiseksi sekä vahvistaa jälkihoitotoimet. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala auma-alueineen on 46,6 ha.

Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 21 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojan kautta Peuraojaan. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.1 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan, haihdunta-altaan ja kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Maan ollessa jäätyneenä tuotantoalueen vedet saadaan johtaa laskeutusaltaan kautta vesistöön. Vesien pumppaus haihdunta-altaalle ja kasvillisuuskentälle on aloitettava keväällä mahdollisimman aikaisin ja pumppausta on jatkettava syksyllä mahdollisimman myöhään, ainakin 1.5. 31.10. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotannosta poistettaville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Sarkaojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan niin, että siinä johdettava vesi kaivun seurauksena happamoituu. Mikäli luvan haltija voi tutkimustuloksin osoittaa, ettei tuotantoalue sijaitse happamalla pohjamaalla, voi luvan haltija hakea aluehallintovirastolta tämän lupamääräyksen muuttamista.

22 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 t/v. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle sekä Siikajoen, Siikalatvan ja Vihannin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Jälkihoitovaiheessa käyttötarkkailua on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on kokonaisuudessaan siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden ti-

lasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vuodesta 2012 alkaen vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja vuodesta 2013 alkaen kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalaston ja kalastuksen sekä pohjaeläinten tarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2008 2012 laadittua Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II: Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III: Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston, kalastuksen ja pohjaeläinten tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle sekä Siikajoen ja Vihannin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalastoja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Siikajoen ja Vihannin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Siikajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmiin voidaan tehdä muutoksia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 23 Kunnossapitovelvoite 14. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojan sekä sen ja Peuraojan yhtymäkohdan alapuolisen osan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 15. Luvan haltijan on vuodesta 2012 lähtien vuosittain maksettava tammikuun aikana kalatalousmaksua 120 euroa Kainuun ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä on kuultava päästöjen vaikutusalueella toimivia vesialueen osakaskuntia.

24 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet. Tuotannosta poistuneiden alueiden vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Jälkihoitovaiheen vesienjohtamisessa ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidossa on noudatettava, mitä edellä lupamääräyksissä 1 5 on sanottu. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. 17. Tuotantotoiminta on lopetettava 31.12.2022 mennessä. Tuotannon lopettamisen jälkeen tuotantoalue on siistittävä. Tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. Polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on polttoaineesta ja öljystä puhdas. Tukikohta-alueella oleva rautaromu on toimitettava keräykseen. Toimenpiteet on tehtävä 31.12.2024 mennessä. 18. Tuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisen jälkeen tai kunnes alue on otettu uuteen maankäyttöön tai ELY-keskus on todennut alueen kasvittuneen. Alueelle saadaan jättää maanomistajan luvalla jälkikäyttöä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. 19. Vesienkäsittelyrakenteet ja laskuojat on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kunnes koko turvetuotantoalue on siirtynyt uuden maankäyttömuodon piiriin. 20. Mikäli määräyksessä 5 tarkoitetun pohjamaaselvityksen tai päästötarkkailutulosten perusteella tuotannosta poistuneet alueet sijaitsevat happamalla pohjamaalla, on jälkihoitotoimet tehtävä niin, että vesistöön johdettavien vesien happamoitumista vältetään. Mahdolliset tutkimus- ja tarkkailutiedot koskien pohjamaan happamuutta on saatettava maanomistajien tietoon. 21. Jälkihoitotoimenpiteiden aloittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen ELY-keskukselle. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 22. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta ja tuotantoalueen ottamisesta jälkikäyttöön on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Turveruukki Oy:n vastuu turvetuotantoalueesta ja sen päästöistä päättyy, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön. 23. Kalatalousmaksua on maksettava ja kalataloustarkkailua tehtävä kahden vuoden ajan sekä päästö- ja vesistötarkkailua vuoden ajan turvetuotannon päättymisen jälkeen.

25 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Palonevan turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Palonevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa on kuitenkin muutettu määräaikaiseksi, koska turvetuotannon on arvioitu päättyvän seuraavan lupakauden aikana. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 24.2.2004 antamalla päätöksellä nro 14/04/2. Toiminta säilyy nykyisellään ja sen arvioidaan päättyvän vuoden 2022 loppuun mennessä. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun Palonevan turvetuotantoalueen toiminta lopetetaan ja jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Siikajoen alaosan ja Luohuanjoen tilatavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan lisätoimenpiteitä. Ehdotuksena vesimuodostumakohtaiseksi lisätoimenpiteeksi on happamien sulfaattimaiden kuivatusten happamuus- ja metallikuormituksen sekä uuden kuormituksen riskin vähentäminen. Toimintokohtaisena lisätoimenpiteenä turvetuotannon kohdalla ehdotetaan, että happamilla sulfaattimailla sijaitsevien tuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti.

Toimenpideohjelman tavoitteet on tässä päätöksessä otettu huomioon määräämällä Palonevan käyttötarkkailuun lisättäväksi pintavalutuskentän tehon tarkkailua. Tuotannossa ja jälkihoidossa on toimittava niin, että happamien pohjamaiden paljastumista tai happamien vesien pääsyä vesistöön ehkäistään. 26 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen vedet puhdistettaviksi lupamääräyksistä 1 4 ilmenevällä tavalla. Mikäli turvetuotantoalue sijaitsee happamalla pohjamaalla on toimintaa harjoitettava niin, että kaivua ei uloteta happamaan pohjamaahan saakka. Happamuuden ja metallien huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön pyritään ehkäisemään lupamääräyksellä 5. Lupamääräys 6 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Lupamääräykset 7 9 on annettu jätteiden ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Lupamääräykset 10 ja 11 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat liettymät poistetaan. Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Kalatalousmaksun osittainen pienentäminen tuotantopinta-alan vähenemisen takia ei ole mahdollista, koska tuo-

tannosta poistuvaa alaa ei voida ennakolta edes likimääräisesti arvioida eikä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta poistu välittömästi tuotantoalan pienenemisen jälkeen. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Toiminnan loputtua alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä (lupamääräys 17). Lupamääräyksessä 18 on määrätty alueen vesienjohtamisjärjestelyistä. Toimivuuden kannalta vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on oleellista (lupamääräys 19). Lupamääräys 20 on tarpeen, jotta myös jälkihoitovaiheessa otetaan huomioon happamat pohjamaat ja niiden vesistölle aiheuttamat riskit. Aluehallintovirasto ei voi määrätä alueen jälkikäytöstä. Mikäli tuotannosta poistetulla alueella esiintyy happamia pohjamaita, on niiden mahdollinen hapettuminen seurausta turvetuotantotoiminnasta. Toiminnan jälkeistä happamoitumisriskiä tai happamien ja metallipitoisten vesien pääsyä vesistöön on mahdollista välttää sopivaa jälkikäyttötapaa valitsemalla, mikä helpottaa maanomistajien tieto pohjamaan ominaisuuksista. Lupamääräyksessä 21 on määrätty ilmoitusvelvollisuudesta ja ELYkeskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. Turveruukki Oy:n vastuun päättymisestä on tarpeen määrätä päätöksessä (lupamääräys 22). Kun toiminnan vaikutukset jatkuvat turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen, on tarpeen maksaa kalatalousmaksua ja tarkkailla toiminnan vaikutuksia riittävän ajan toiminnan päättymisen jälkeen (lupamääräys 23). 27 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamääräyksistä ja tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi. AA on huomauttanut laskuojan liettymisestä. Lupamääräyksessä 14 on annettu velvoite tuotantotoiminnasta aiheutuneiden liettymien poistamisesta. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 14/04/2 myönnetty lupa on voimassa 31.12.2022 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

28 KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 24.2.2004 antama päätös nro 14/04/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 14/04/2 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 3 655 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala 30 300 ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis 3 655 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

29 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Heidi Nyman Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 025 tai 020 636 1020. HN/am Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Tarkkailusuunnitelma Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Siikajoen kunta Siikajoen kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Siikajoen kunta / Terveydensuojeluviranomainen Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Siikalatvan kunta / Terveydensuojeluviranomainen Vihannin kunta Vihannin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Vihannin kunta / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 16.1.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Liite