ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 121/12/1 Dnro PSAVI/67/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 121/12/1 Dnro PSAVI/67/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Honkanevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistaminen, Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja suunniteltu maankäyttö... 3 Jälkihoitovaiheen tarkkailu... 6 MERKINTÄ... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Vesien käsittely... 6 Happamat alusmaat... 7 Vedenlaatu ja vesienhoitosuunnitelma... 8 Jälkihoito... 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Hakemuksen muutos A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Määräykset Päästöt vesiin Varastointi ja jätteet Tarkkailut Häiriö- ja poikkeustilanteet Luvan haltijan vastuun päättyminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Siikajoen kunnan alueella sijaitsevan Honkanevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 21/01/2 mukaan luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuutta kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua koskevista toimista sekä tuotantoalueen jälkihoidosta ja -käytöstä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 76/12/1 tarkistanut Honkanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 21/01/2 lupamääräykset. Ympäristölupa muutettiin määräaikaiseksi ja on voimassa saakka. Hakemus siltä osin, kuin se koski 53,8 ha:n suuruista lisäaluetta, hylättiin. Luvan haltija on valittanut päätöksestä ja vaatinut, että se kumotaan lisäaluetta koskevan päätöksen osalta. Päätöksessä ei ole vahvistettu Honkanevan jälkihoitotoimia. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 21/01/2 myöntänyt Väinö Honkamäelle ympäristöluvan Ruukin kunnassa sijaitsevan Honkanevan noin 47 ha:n kokoisen turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja käyttöön sekä vesien johtamiseen Honkanevalta Kipsuanojaan ja edelleen Luohuanjokeen. Turveruukki Oy on ostanut Honkanevan turvetuotantoalueen Väinö Honkamäeltä vuonna Honkanevan turvetuotantoalue on osaksi vuokrattua aluetta ja osaksi hakijan omistuksessa. Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja suunniteltu maankäyttö Tuotanto Honkanevan tuotantoalueen lohkoilla 1 5 on päättynyt vuonna 2012.

4 Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan Honkanevan turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupaa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevassa lupahakemuksessa sekä siihen liittyvässä toimittamassaan täydennyskirjeessä arvioinut, että tuotanto olemassa olevalla tuotantoalueella jatkuu vuoteen 2018 saakka. Hakija on toimittamassaan vastineessa todennut, että tuotanto loppuisi viimeistään vuoden 2015 tuotantokauden jälkeen. Hakija on sittemmin toimittamassaan täydennyksessä todennut, että tuotanto loppuu jo vuonna Hakija on samaisessa täydennyksessä esittänyt jälkihoitosuunnitelmansa, johon kuuluvat kosteikon toteuttaminen, tarkkailu ja happamuusongelmiin liittyvät tutkimukset. Honkanevan lisäalueen ympäristöluparatkaisun ja vanhan tuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen jouduttamiseksi aluehallintovirasto on päättänyt vahvistaa yllättäen kiireelliseksi muuttuneet jälkihoitotoimet erillisellä päätöksellä. Tällöin voidaan jälkihoitotoimet toteuttaa suunnitelman aikataulun mukaisesti siinä tapauksessa, että lisäaluetta ja lupamääräysten tarkistamista koskeva päätös ei tule lainvoimaiseksi valitusajan päätyttyä. 4 SuHe-hankekohde Honkaneva kuuluu yhtenä koekohteena sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmän (SuHe) hankkeeseen. Tutkimuksen tavoitteena on laatia ohjeistus happamien sulfaattimaiden toteamiseksi ja happamuushaittojen torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä turvetuotantoalueiden osalta. Koekohteilla testataan turvetuotannon happamoituneiden valumavesien jatkuvatoimiseen neutralointiin soveltuvia menetelmiä. Tutkimuksia tehdään sekä perinteisillä kalkkikivimenetelmillä että erilaisilla teollisuuden sivutuotteilla ja kierrätysmateriaaleilla. Honkanevalla mitataan kesällä 2012 pintavalutuskentän 1 mittapadolta jatkuvatoimisesti lähtevän veden ph:ta ja virtaamaa. Pumppausaltaaseen tulevasta ojasta mitataan jatkuvatoimisesti ph:ta ja sähkönjohtavuutta. Tuotantoalueen lohkolla 2 (tuotannosta poistunut alue) on kaksi pohjavesiputkea, joista toinen on turpeessa ja toinen turpeen alapuolisessa mineraalimaassa. Turpeessa olevasta pohjavesiputkesta mitataan vedenpinnantaso kosteikolla käytäessä ja mineraalimaassa olevaan putkeen on asetettu myös jatkuvatoiminen pinnankorkeusanturi. Lisäksi näiden putkien lähelle on asetettu tietoja kirjaava sademittari. Tuotantoalueelta mitataan useammasta pisteestä (ojasta) kenttämittarilla maastokäyntien yhteydessä ph:ta ja sähkönjohtavuutta. Kesällä 2013 alueella on tarkoitus tehdä happamien vesien neutralointikokeita. Tutkijoiden mukaan mahdollisesta neutralointiratkaisusta ei voida vielä tarkemmin sanoa, koska tutkimukset ja selvitykset ovat kesken. Neutralointimateriaali olisi luultavimmin kalkkikiveä/teräskuonaa. Jälkihoitovaiheen vesienkäsittely Vuodesta 2013 alkaen alueen vesiä ei enää pumpata pintavalutuskentälle 1, vaan alueen vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta alapuoliseen vesistöön. Lähtevien vesien neutralointikokeet tehdään laskeutusaltaan 2 kohdalla SuHe-projektin puitteissa.

5 Turveruukki Oy irtisanoo Siikajoen kunnan kanssa tilasta Keihänen RN:o 97:82 solmitun vuokrasopimuksen vuoden 2013 alussa. Siikajoen kunnan alue luovutetaan sopimuksen mukaisessa eli metsätalouskäyttöön soveltuvassa tilassa. Laskeutusallas 1 ja pintavalutuskentän 1 alue luovutetaan Siikajoen kunnalle. Hakija on Honkanevan alueelta myynyt tilan Peat-turveyhtymä RN:o 29:51 uudelle maanomistajalle. Maanomistajien ja Turveruukki Oy:n edustajat tekevät keväällä 2013 maastokatselmuksen, jossa todetaan mahdolliset ojien kunnostustarpeet. Mikäli mahdollista, alueella tehdään mahdollisimman vähäisiä maankaivuita. Maanmittaustoimitushakemus rajapyykkien paikoilleen asettamisesta tehdään mennessä. Tilan RN:o 29:51 osalta rajapyykit on jo asennettu paikoilleen. Lohkolle 2, joka on Turveruukki Oy:n omistama alue (samoin kuin allasalue 2) toteutetaan kosteikko, jonka kautta valtaosa nykyisen vanhan tuotantoalueen vesistä on mahdollista johtaa maanomistajien niin halutessa. Turveruukki Oy poistaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakennukset ja siistii alueen syksyllä Vedet johtuvat altaan 2 kautta alapuoliseen vesistöön. Laskeutusaltaat puhdistetaan syksyllä 2012 ja 2013 mahdollisten maanomistajan tarvitsemien kaivutöiden jälkeen. Lietteenpidättimet ja päisteputket ovat edelleen paikoillaan. Rakenteiden poistosta tai paikalleen jättämisestä neuvotellaan maanomistajan kanssa keväällä tehtävässä maastokatselmuksessa. Maanomistajan niin halutessa alueelle jätetään jälkikäyttöä tukevia rakenteita. Pumppausta pintavalutuskentälle ei jatketa enää vuoden 2012 jälkeen. Siinä vaiheessa kun maanomistaja ottaa alueen käyttöönsä, ei Turveruukki Oy enää vastaa vesiensuojelusta eikä vahingoista, joita toiminnasta mahdollisesti aiheutuu. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. 5 Kosteikon toteuttaminen Turveruukki Oy rakentaa omistamalleen tilalle Teeripelto RN:o 29:45 Honkanevan lisäaluetta ja olemassa olevan alueen tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyssä kuntoonpanosuunnitelman mukaisen kosteikon. Alkuperäisen suunnitelman mukaan alue tuli kalkita ja siihen kylvetä ruokohelpeä jo vuonna 2012, mikäli ELY-keskus ei näkisi esteitä alueen kasvittamiselle. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että alueella on kesällä 2012 tehty SuHe-hankkeen puitteissa mittauksia ja kesällä 2013 tarkoituksena on tehdä alueella neutralointikokeita, jossa kesän 2012 mittaustuloksia käytetään vertailuna. Kesällä 2012 kosteikon rakentamista ei enää ehditä aloittaa, joten hakija on esittänyt, että se määrättäisiin rakennettavaksi vasta kesällä Tällöin kosteikon rakentamisen yhteydessä toteutettava alueen kalkitseminen ei haittaisi SuHe-hankkeen koejärjestelyjä. Jotta kasvien juurtuminen ehtii tapahtua kunnolla, vesiä ei voida johtaa kosteikolle vielä kylvöä seuraavana vuonna. Jatkossa vanhalta tuotantoalueelta johdetaan vesiä rakennettavan kosteikon kautta maanomistajien niin halutessa. Lohkolta 1 ei välttämättä

6 voida johtaa vesiä kosteikolle ilman, että aiheutettaisiin vettymishaittaa tilalle Peat-turveyhtymä RN:o 29:51 alueen tasaisuuden vuoksi. Tällöin vedet johtuvat suoraan Iaskeutusaltaan 2 kautta. Luvan haltijalta saadun tiedon mukaan tilojen RN:o 29:51 ja 97:69 omistajat ovat tehneet vaihtokirjan, jolloin myös tilojen rekisterinumerot on vaihdettu. Näin ollen, kun hakemuksessa puhutaan tilan RN:o 29:51 alueesta, tarkoitetaan sillä vaihtoa edeltänyttä tilannetta. Pääosa alueen happamista kuivatusvesistä johdetaan tällöin kalkitun kosteikkoalueen kautta, jolloin voidaan pienentää happamuushaittaa alapuoliseen vesistöön. Kosteikon rakentamisessa vältetään mahdollisimman pitkälle kivennäismaakaivuita ja alueella jo olevia penkereitä käytetään kosteikkorakenteina. 6 Jälkihoitovaiheen tarkkailu Vuonna 2012 Honkanevan alueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan SuHe-projektin puitteissa. Vuonna 2014 alue on Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon päästötarkkailukohteena, jolloin tarkkailu tehdään ohjelman mukaisesti kuitenkin niin, että tarkkailupisteenä on pintavalutuskentän 1 alapuolisen mittapadon sijaan altaan 2 alapuoli (Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu, Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma ). Tarkkailu on tällöin jälkihoito/jälkikäyttövaiheen tarkkailua. Tarkkailuun kuuluu tuolloin myös vesistötarkkailu. Honkanevan alueen kalasto- ja pohjaeläintarkkailu on tehty Siikajoen yhteistarkkailuohjelman v mukaisesti. Ohjelma uusitaan vuonna Honkanevan alueen järkihoitovaiheen tarkkailutarve otetaan huomioon ohjelmaa laadittaessa. MERKINTÄ Honkanevan turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupaa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan päätöksen nro 76/12/1 kertoelmaosaan on sisältynyt hankkeesta seuraavia tietoja: Yleiskuvaus toiminnasta Honkaneva sijaitsee noin 6 km Paavolan taajamasta kaakkoon. Honkanevalla tuotannossa olevaa pinta-alaa on 22,9 ha ja auma-aluetta 2,0 ha. Koko eristysojan rajaama alue on noin 49 ha. Honkanevan kuivatusvedet johdetaan laskuojan, Kipsuanojan ja Luohuanjoen kautta Siikajokeen. Vesien käsittely Honkanevan olemassa olevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 1 5 kesällä ja syyskunnostusaikana laskeutusaltaan 1 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle 1 ja siitä laskuojan kautta Kipsuanojaan. Jäätyneen maan aikana vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta laskuojaan ja edelleen Kipsuanojaan.

7 Alkuperäisen suunnitelman mukaan hakijan on ollut tarkoitus rakentaa olemassa olevan tuotantoalueen tuotannosta poistetulle alueelle kosteikko. Lisäalueen vedet on ollut tarkoitus johtaa osan vuodesta kosteikon kautta Kipsuanojaan. Olemassa olevan tuotantoalueen lohkoilta 3 5 vedet on jäätyneen maan aikana ollut tarkoitus myös johtaa kosteikolle. Hakija on toimittamassaan vastineessa esittänyt, että lisäalueen vedet johdetaan happamuushaittojen ehkäisemiseksi ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Tällöin ei kosteikkoa toteuttaisi, sillä kosteikolle ehdittäisiin johtaa vesiä vanhan tuotantoalueen toiminnan aikana vain noin kahden vuoden ajan. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä muuttanut suunnitelmaa niin, että hakija rakentaa omistamalleen tilalle RN:o 29:45 alkuperäisessä kuntoonpanosuunnitelmassa esitetyn kosteikon. Alue kalkitaan ja siihen kylvetään ruokohelpeä jo vuonna 2012, mikäli ELY-keskus ei näe esteitä alueen kasvittamiselle. Jatkossa vanhalta tuotantoalueelta johdetaan vesiä rakennettavan kosteikon kautta maanomistajien niin halutessa. Lohkolta 1 ei välttämättä voida johtaa vesiä kosteikolle ilman, että aiheutettaisiin vettymishaittaa tilalle RN:o 29:51 alueen tasaisuuden vuoksi. Tällöin vedet johtuvat suoraan Iaskeutusaltaan 2 kautta. Pääosa alueen happamista kuivatusvesistä johdetaan kuitenkin kalkitun kosteikkoalueen kautta, jolloin voidaan pienentää happamuushaittaa alapuolisessa vesistössä. Vuodesta 2013 alkaen alueen vesiä ei pumpata enää pintavalutuskentälle, vaan alueen vedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta vesistöön. Kosteikon rakentamisessa vältetään mahdollisimman pitkälle kaivua kivennäismaahan ja alueella jo olevia penkereitä käytetään kosteikkorakenteina. Koska kosteikon perustaminen tehdään aikaisintaan kesällä 2012, ei vesiä voida johtaa alueelle vielä vuonna 2013, koska kasvien juurtuminen tulisi tapahtua kunnolla. Honkanevan alue kuuluu SuHe-hankkeen koekohteisiin. Hankkeen puitteissa tehdään vuonna 2013 alueelta lähtevien vesien neutralointiin liittyviä kokeita laskeutusaltaan 2 kohdalla. Alueelle rakennettu kosteikko otetaan käyttöön vasta SuHe-hankkeen kokeiden päättymisen jälkeen, eli aikaisintaan kesällä Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Hakijan arvion mukaan nykyisillä käytössä olevilla vesiensuojelurakenteilla Honkanevalla toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta. 7 Happamat alusmaat Honkanevan päästöjä on tarkkailtu kesällä Tarkkailun aikana lähtevän veden ph on ollut yleensä 5 yläpuolella. Kesällä 2009 heinäkuusta syyskuuhun ph kuitenkin laski ollen 3,2 3,5. Honkanevan kuivatusvesillä ei kuitenkaan ole näyttänyt olevan vaikutusta Luohuanjoen veden hap-

8 pamuuteen. Luohuanjoessa Honkanevan laskuojan alapuolella olevan tarkkailupisteen veden ph oli heinäkuussa ,9 ja elokuussa 6,7. Honkanevalla perattiin välisenä aikana veto- ja sarkaojia, jotka ovat paikoin ulottuneet kivennäismaahan saakka. Honkaneva kuuluu happamien sulfiittimaiden riskialueeseen, joten ojamaat ovat voineet sisältää rikkiä, joka hapettuessaan on aiheuttanut vesien happamoitumista. Honkanevan turvetuotantoalueelta on otettu näytteet paljastuneesta kivennäismaasta ja turpeenalaisesta kivennäismaasta. Näytteet 1 ja 2 on otettu tuotannosta poisjääneiltä alueilta (lohkot 2 ja 3), missä kivennäismaa on näkyvissä. Näissä ph oli matala (2,5 3) ja rikkipitoisuus korkea ( mg/l). Kivennäismaa on ollut paljaana ja ilman vaikutuksessa. Kolmas näyte on otettu tuotannossa olevalta alueelta (lohko 1) turpeen alta (ph 3,2 ja rikkipitoisuus 510 mg/l). Tutkimuksissa on todettu, että turvetuotantoalueen sisällä alusmaan happamuus voi vaihdella paljon. Käytäntö on osoittanut, että happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Siikajoen alueen suot ovat viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella erityisessä seurannassa tuotannon loppuvaiheen osalta. Turveruukki Oy on ohjeistanut tuotannon niin, että soiden riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskurikerrokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman kanssa. Tätä ennen selvitetään tarkkailun avulla mahdolliset happamuusriskit (vedenlaadun tarkkailu ja maaperänäytteet). Mikäli vedenpinnan alapuolisia kivennäismaita kaivetaan, kaivumassat läjitetään alueelle, josta valumavesiä ei lähde alapuoliseen vesistöön ja/tai kaivumaat kalkitaan siten, että niistä ei aiheudu happamia vesistöpäästöjä. Kivennäismaahan kaivetuissa ojissa voidaan happamuushaittoja vähentää tai välttää myös siten, että niissä pyritään pitämään vettä jatkuvasti esimerkiksi lietteenpidättimien avulla tai muutoin padottamalla, jolloin kivennäismaa ei pääse hapettumaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan nykyisen tuotantoalueen pintavalutuskentän ja laskeutusaltaan 2 alapuolisiin laskuojiin tehtäisiin lähtevän veden ph:ta nostavat kalkkirouhepadot. 8 Vedenlaatu ja vesienhoitosuunnitelma Ympäristöhallinto on luokitellut Siikajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus oli Siikajoella välttävä. Luohuanjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja myös Luohuanjoen yleinen käyttökelpoisuus oli välttävä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä toimenpideohjelmassa Siikajoella suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Kaikissa vesimuodostumissa hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä on arvioitu tarvittavan lisätoimenpiteitä nykykäytännön mukaisten menetelmien lisäksi. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetään turvetuotannon lisätoimenpiteissä, että happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti.

9 Honkanevan purkuvesistön vedenlaatua on tarkkailtu Luohuanjoessa Kipsuanojan yläpuolella ja alapuolella. Vedenlaadun tarkkailu on toteutettu vuosina 2008 ja 2009, jolloin toteutettiin myös Honkanevan laaja päästötarkkailu. Luohuanjoen vedenlaatuun vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Erityisesti maataloudella on suuri vaikutus Luohuanjoen vedenlaatuun. Luohuanjoen happitilanne on ollut enimmäkseen tyydyttävä. Vesi on ollut ajoittain hapanta ph-arvon ollessa alle kuuden. Luohuanjoen vesi on ollut erityisesti kesällä hyvin tummaa, mihin on vaikuttanut joen suuri humuspitoisuus. Vesi on ollut myös sameaa ja kiintoainetta on ollut runsaasti. Luohuanjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin rehevien vesien tasoa. Vedenlaatu heikkenee jonkin verran Luohuanjoessa Kipsuanojan yläpuolelta Luohuanjoen suulle. Honkanevalta lähteneessä vedessä on yleensä ollut hyvin vähän kiintoainetta, mutta Luohuanjoen kiintoainepitoisuus on ollut varsin suuri sekä Kipsuanojan ylä- että alapuolella. Kipsuanojasta on OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelun perusteella vähän vedenlaatuaineistoa. Kipsuanojan suulla vesi on vuosina ollut melko hapanta ja hyvin tummaa. 9 Jälkihoito Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Todennäköisin jälkikäyttömuoto alueella tulee olemaan peltoviljely tai metsittäminen. Lohkon 3 tuotannosta poistunut alue tullaan ottamaan maanomistajan toimesta peltoviljelyyn lähimpien vuosien aikana. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole hakemuksesta huomautettavaa.

10 10 Hakemuksen muutos Hakija on toimitetussa hakemuksen muutoksessa esittänyt, että Honkanevan jälkihoitotoimia koskevassa lupapäätöksessä otettaisiin huomioon Suhe-hankkeen tutkimusaikataulu. Täydennyksen sisältö on kirjattu edellä olevaan kertoelmaosaan. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto vahvistaa Honkanevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvät jäljempää ilmenevät jälkihoitotoimet. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Määräykset Päästöt vesiin 1. Jälkihoitotoimet Honkanevalla tulee aloittaa vuoden 2012 tuotantokauden loputtua ja ne tulee olla tehtynä mennessä. 2. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Vuonna 2013 vesien pumppaaminen laskeutusaltaalle 1 voidaan lopettaa ja johtaa vedet laskeutusaltaan 2 kautta vesistöön. Laskeutusaltaan 2 kohdalla tehdään SuHe-tutkimushankkeen puitteissa kokeita tuotannosta poistuneilta alueilta tulevien happamien vesien neutraloimiseksi. Alueelta johdettavien vesien neutralointia on jatkettava, kunnes ne voidaan johtaa rakennettavalle kosteikolle. Neutralointikokeet on tehtävä riittävällä huolellisuudella niin, ettei aiheuteta nykyistä enempää haittaa vesistössä. Turveruukki Oy:n omistuksessa ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden omistuksessa olevien entisen tuotantoalueen alueiden vedet on johdettava kasvillisuuskentälle sen valmistuttua. 3. Kasvillisuuskenttä eli kosteikko on rakennettava tuotannosta poistuneen lohkon 2 alueelle viimeistään vuonna 2014 ja otettava käyttöön viimeistään vuonna Kasvillisuuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko kentälle on huolehdittava jako-ojilla tai putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Kosteikon kautta johdettavat vedet on käsiteltävä esimerkiksi kalkitsemalla siten, että veden ph on vähintään Vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa

11 kahtena vuotena turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai kunnes koko turvetuotantoalue on siirtynyt uuden maankäyttömuodon piiriin. Vesienkäsittelyrakenteiden ja ojien huoltoa ja puhdistusta tehtäessä on otettava huomioon happamoitumisriski. 5. Happaman pohjamaan muokkaamista on vältettävä ja kasvipeitteen muodostumista on edistettävä. 11 Varastointi ja jätteet 6. Turvetuotannosta poistettu alue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle saadaan jättää jälkikäyttöä tukevia vesienkäsittelyrakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on öljystä ja muista kemikaaleista puhdas. 7. Jätteet on lajiteltava Siikajoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Jätteistä on pidettävä kirjaa. Tarkkailut 8. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tuotantoalueen jälkihoitovaiheen ajan pidettävään käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: jälkihoitotoimien toteutus vesien johtamiseen ja vesienkäsittelyrakenteisiin tehdyt muutokset kasvillisuuskentän rakentaminen ja käyttöönotto mahdolliset laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistukset kasvipeitteen muodostuminen tuotannosta poistuneille alueille. Käyttötarkkailusta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Vuonna 2014 alueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailuohjelman mukaan, kuitenkin siten muutettuna, että näytteet otetaan laskeutusaltaan 2 alapuolelta. Tarkkailuun kuuluu myös vesistövaikutustarkkailu. Kasvillisuuskentän käyttöönottoa seuraavana kahtena vuotena on laskeutusaltaan 2 alapuolelta otettava vedenlaatunäytteet, joista määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, ph ja kemiallinen hapenkulutus. Tarkkailua tulee tarvittaessa jatkaa. Tarkkailutulokset tulee niiden valmistuttua toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Honkanevalla vuoden 2012 jälkeen käynnissä olevan tutkimushankkeen puitteissa tehdyt vedenlaatuparametrimittausten tulokset on Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen sitä vaatiessa esitettävä ELY-keskukselle, mikäli se on Honkanevan jälkihoitovaiheen valvonnan kannalta tarpeellista.

12 9. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. 12 Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Luvan haltijan vastuun päättyminen 12. Luvan haltijan vastuu tuotannosta poistetusta alueesta ja sen päästöistä päättyy, kun ELY-keskus on todennut alueelta johdettavan veden ph:n nousseen riittävälle tasolle, jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen otetun uuteen maankäyttöön. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Tuotanto Honkanevan turvetuotantoalueella loppuu vuonna 2012 ja aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 76/12/1 myöntänyt Honkanevan turvetuotantoalueelle saakka voimassa olevan ympäristöluvan. Toimintaa koskevat jälkihoitotoimenpiteet on vahvistettu nyt annettavan päätöksen mukaisesti. Tuotantoalue sijaitsee happamalla sulfaattimaalla, mikä on näkynyt alueelta johdettavan veden voimakkaana happamuutena. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa Luohuanjoella on esitetty vähennettäväksi happamien sulfaattimaiden kuivatusten aiheuttamaa happamuus- ja metallikuormitusta, kuten myös uuden happamuuskuormituksen muodostumisen riskiä. Toimenpideohjelman mukaan tulisi Siikajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdä erityisen huolellisesti. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Määräyksiä tulee noudattaa niin kauan kuin pilaantumista tai sen vaaraa voi aiheutua. Maanomistaja vastaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisesta alueen jälkikäytöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta.

13 Luvan haltijan omistamalle alueelle rakennetaan kasvillisuuskenttä, jonka avulla tuotannosta poistuneelta alueelta tulevat vedet puhdistetaan jälkihoitovaiheen jälkeenkin. Kasvillisuuskenttää on tarkoitus käsitellä esimerkiksi kalkitsemalla, jolloin sen kautta johdettavien vesien happamuus vähenee. Alueella tehdään jatkuvatoimiseen vesien neutralointiin liittyvää SuHehankkeeseen sisältyvää tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää keinoja happaman vesistökuormituksen ennaltaehkäisemiseen ja hallintaan. Vuodesta 2013 lähtien alueella tehdään lähtevän veden neutralointikokeita ja tutkimuksen sekä tässä päätöksessä annettujen määräysten tavoitteena on estää happamien vesien pääsyn tuotantoalueelta vesistöön jatkossa. Luvan haltija on sitoutunut tähän käyttämällä kasvillisuuskenttää ainakin oman alueensa vesien käsittelyyn turvetuotantotoiminnan jälkeisenä aikana. Tuotantotoiminnasta aiheutuneen happamuuskuormituksen vähentämiseksi alueelta lähtevän vesien neutralointia on määrätty jatkettavan vuoden 2013 jälkeenkin. Ympäristönsuojelulain varovaisuus- ja huolellisuusperiaate huomioon ottaen neutralointikokeet on tehtävä riittävällä huolellisuudella. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen myös vuokratun alueen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ELY-keskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut. Tuotannosta poistuneelta alueelta tulevien vesien enemmän happamoituminen ehkäistään toimimalla jälkihoitovaiheen aikana niin, että happaman pohjamaan enempää paljastumista tai happamien vesien muodostumista ja pääsyä vesistöön ehkäistään. Toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuneesta pilaantumisesta, kuten maaperän öljyyntymisestä ja on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän. Alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Kosteikolta lähtevästä vedestä tehtävillä määrityksillä ja käyttötarkkailulla saadaan riittävät tiedot turvetuotantoalueen jälkikäyttöön siirtämisen ja jälkikäytön ympäristövaikutuksista. Kun Honkanevan jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Turvetuotannon valvojana toimivalle ELY-keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon antamalla määräykset turvetuotannosta johtuvien happamien vesien vähentämiseksi. Turveruukki Oy:n vastuun päättymisestä on tarpeen määrätä päätöksessä. 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

14 14 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 1 momentti 2) kohta, 45 1 momentti, 46 1 ja 2 momentti, 52 3 momentti ja 90 1 ja 3 momentti Jätelaki (646/2011) 28 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitussa oikeusohjeessa ei ole säädetty maksua turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistamista koskevan asian osalta. Tämän vuoksi maksu määrätään käytetyn työajan (50 tuntia) ja yksikköhinnan (50 /t) perusteella. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Heidi Nyman Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman. Tiedustelut: asian ratkaisija, puh tai vaihde HN/es Liitteet Päätös Tiedoksi Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kosteikon sijaintikartta Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Siikajoen kunta Siikajoen kunnan kaavoitusviranomainen Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Raahen kaupungin ympäristölautakunta Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen / Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto, Raahen toimipiste Suomen ympäristökeskus

16 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 Liite 2