ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 61/09/2 Dnro Psy-2008-y-216 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 61/09/2 Dnro Psy-2008-y-216 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kupukkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Siikalatva ja Liminka Turveruukki Oy Teknologiantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Tuotantoalueen nykytila... 9 Asutus ja maankäyttö... 9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 23

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa Kupukkanevan 5,6 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen ja siihen välittömästi liittyvän 12,4 ha:n uuden lisäalueen turvetuotantoon Rantsilan, nykyisin Siikalatvan kunnassa. Hankealueeseen kuuluu lisäksi 2,7 ha:n suuruinen auma- ja tiealue. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 63/01/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Kupukkanevan 47,7 ha:n kokoisen turvetuotantoalueen käyttöön ja vesien johtamiseen sekä 5,6 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanoon, käyttöön sekä vesien johtamiseen Purasimenojaan ja siitä edelleen Kärsämänjoen ja Mankilanjärven kautta Siikajokeen. Päätökseen sisältyvät seuraavat, lupamääräysten tarkistamista koskevat määräykset: "Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2008 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä selvitys tuotantomääristä tuotantokausittain, yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, rapukantaan, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevan ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Luvan saajan on hakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelmat alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta sekä vesiensuojelun järjestämisestä turpeen noston loputtua." Alkuperäinen tuotantoalue on poistunut kokonaan tuotannosta ja tuotantoa varten vuokratut alueet on 2,7 ha:n suuruista auma- ja tiealuetta lukuun ottamatta luovutettu takaisin maanomistajille. Nykyinen, 5,6 ha:n suuruinen tuotantoalue sekä 12,4 ha:n lisäalue ovat Turveruukki Oy:n omistuksessa.

4 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kupukkaneva on lisäaluetta lukuun ottamatta merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kupukkanevalla on tuotettu turvetta vuodesta 1990 alkaen. Tuotannosta on vuoden 2008 loppuun mennessä poistunut kaikkiaan noin 53 ha. Tuotannosta poistuneet alueet on auma- ja tiealuetta lukuun ottamatta luovutettu vuosina maanomistajille. Lohkot 1 ja 2 ovat kunnostettavana viljelykäyttöä varten. Lohko 3 on metsittynyt luontaisesti. Hakijalle on jäänyt oikeus käyttää luovutetulla alueella sijaitsevia kulku- ja oja-alueita, joita vielä tarvitaan turvetuotannossa. Tarkoituksena on jatkaa tuotantoa 5,6 ha:n suuruisella, vuonna 2004 tuotantoon otetulla lohkolla 4 sekä kunnostaa tähän alueeseen välittömästi liittyvä 12,4 ha:n lisäalue (lohkot 5 ja 6) turvetuotantoa varten sekä aloittaa tuotanto lisäalueella. Kupukkanevalla voidaan tuottaa sekä jyrsinpoltto- että palaturvetta. Palaturvetuotannossa tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää, jonka päävaiheet ovat palan nosto kentälle, kääntäminen tarvittaessa, karheaminen, karheen seulonta, kokoaminen ja ajo aumaan. Jyrsinturvetuotannossa mahdollinen tuotantomenetelmä on mekaaninen kokoojavaunumenetelmä. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisen ja karheamisen jälkeen turve kootaan mekaaniseen kokoojavaunuun liitetyllä kiinteällä hihnakuljettimella vaunun kuormasäiliöön ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla tai rinnekoneella varastoaumaan. Lisäalueen kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle ja pintavalutuskentälle. Seuraavassa vaiheessa rakennetaan laskeutusallas, pintavalutuskentän ojasto sekä penger- ja patorakenteet. Tuotantoalueen ympärille kaivetaan seuraavaksi reunaojat ja kenttien kuivatusvesien kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja kannot, minkä jälkeen sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Pintojen käsittely ja sarkojen muotoilutyöt aloitetaan mahdollisimman pian kuivatustöiden jälkeen. Tuotanto ajoittuu toukokuun alun ja elokuun lopun väliselle ajalle. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin kesässä. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden. Talvikaudella alueella ei turpeen toimitusta lukuun ottamatta ole toimintaa. Tuotettu turve varastoidaan yhteen aumaan, joka sijaitsee ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Turve kuormataan täysperävaunuyhdistelmiin, joiden kuormatilavuus on keskimäärin m 3. Vuotuinen toimitusmäärä on m 3 tuotantosuunnasta ja käytössä olevasta tuotantopinta-alasta riippuen. Auma-alueiden yhteyteen voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähdettä, purua ja kutterilastua. Ne toimitetaan pelk-

5 känä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle tonnia vuodessa. Vuotuinen tuotantotavoite on noin MWh. Lisäalue mukaan lukien tavoite on noin MWh vuodessa. Lisäalueella turpeen vahvuus on noin 1,5 metriä ja hyödynnettävä kokonaisenergiamäärä noin MWh. Jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Ouluun ja palaturve lähiympäristön kuntien kaukolämpölaitoksiin. Tuotannon arvioidaan loppuvan vuoteen 2030 mennessä. Tuotannosta poistuu vuoteen 2018 mennessä noin 5 ha. Hakija on esittänyt, että lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesiensuojelun tehostamiseen. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina tai altaissa voidaan kasvattaa esimerkiksi ruokohelpiä, joka pidättää sekä ravinteita että kiintoainetta. Mikäli Kupukkanevalla lupakauden aikana toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesiensuojelurakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä tuotantoalueelta puretaan tarpeettomat rakenteet ja alue siistitään tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Kupukkanevan tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty eri käyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään jälkikäyttöön lupakauden aikana, hakija esittää asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen jälkikäyttöön siirtymistä. Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Toimintajärjestelmän mukaisesti Turveruukki Oy:n henkilöstön sekä urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuotannosta poistuneiden ja maanomistajille luovutettujen lohkojen 1 3 sekä tuotannossa olevan, 5,6 ha:n suuruisen lohkon 4 kuivatusvedet johdetaan nykyisin tuotanto- ja syyskunnostusaikana laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta pumppaamolle, mistä vedet pumpataan pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan laskuojaa ja Purasimenojaa pitkin Kärsämänjokeen ja edelleen Mankilanjärven ja Iso-ojan kautta Siikajokeen. Muuna aikana kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentän ohi alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskentän 1 valuma-alueen pinta-ala on noin 67 ha ja itse kentän pinta-ala noin 1,3 ha, mikä on 1,9 % valuma-alueen pinta-alasta. Valumaalueesta noin 5,6 ha on tuotantoaluetta.

6 Maanomistaja on ilmoittanut suunnittelevansa uuden ojan kaivamista lohkon 1 keskiosasta laskeutusaltaiden ohi alapuoliseen vesistöön. Tällöin valtaosa lohkojen 1 3 vesistä johtuu laskeutusaltaiden ohi. Mikäli ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan 12,4 ha:n lisäalueen (lohkot 5 ja 6) kunnostukseen ja tuotantoon, pintavalutuskenttä 1 jää pois käytöstä ja lohkojen 4 6 kuivatusvedet johdetaan tuotanto- ja syyskunnostusaikana uuden rakennettavan laskeutusaltaan 3 kautta pumppaamolle, mistä vedet pumpataan uudelle pintavalutuskentälle 2. Nykyinen pumppaamo siirretään laskeutusaltaan 3 alapuolelle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan putkialituksen kautta pintavalutuskentän laskuojaan ja edelleen vanhojen laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta alapuoliseen vesistöön. Muuna aikana vesiä ei johdeta pintavalutuskentälle, vaan ne laskevat lohkon 6 kokoojaojaan rakennettavan setti/virtaamansäätöpadon ja vanhojen laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta alapuoliseen vesistöön. Kokoojaojaan rakennettavalla padolla säädetään talvi- ja kevättulvan aikaisia tuotantolohkojen 4 ja 5 virtaamia ja talviaikana myös lohkon 6 virtaamaa. Uuden pintavalutuskentän 2 valuma-alueen pinta-ala on noin 21 ha ja kentän ala noin 1,5 ha, mikä on 7,1 % kentän valuma-alueen pinta-alasta. Valuma-alueesta noin 18 ha on tuotantoaluetta ja 3 ha reuna-aluetta. Pintavalutuskentän turvekerroksen vahvuus on noin 1,0 metriä. Alue on ojittamatonta. Päästötarkkailua on toteutettu Kupukkanevalla vuosina 2005 ja 2006, jolloin virtaama mitattiin kesäaikana jatkuvatoimisella mittalaitteella ja vesinäytteet otettiin kahden viikon välein touko-syyskuussa. Kupukkanevalla kesien 2005 ja 2006 keskivaluma oli 6,4 l/s km 2. Kaikkien Siikajoen vesistöalueen tarkkailusoiden keskivaluma oli tuolloin 8,0 l/s km 2 ja kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden kesän keskivaluma 7,9 l/s km 2. Tarkkailusoiden valumien keskiarvo on 2000-luvulla vaihdellut välillä 7,2 14,9 l/s km 2. Kupukkanevalta lähtevä vesimäärä tarkkailuvuosina oli siten hieman tavanomaista pienempi. Kupukkanevan vedenlaatu oli kesinä 2005 ja 2006 pääosin samaa tasoa tai hiukan parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla vastaavina vuosina keskimäärin, mutta kiintoainepitoisuus oli Kupukkanevalla molempina tarkkailuvuosina keskimääräistä suurempi. Kupukkanevan ominaispäästöt olivat kesinä 2005 ja 2006 jokseenkin samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla vastaavina vuosina keskimäärin. Kupukkanevan päästöt kesäajalta (touko-syyskuu) on laskettu käyttäen Kupukkanevan omaa mitattua aineistoa. Talven, kevään ja syksyn osalta päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästöjen avulla. Nettopäästöjen laskennassa on käytetty taustahuuhtouman arvioimiseen taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l ja kokonaistyppi 500 μg/l), jotka ovat yleisesti käytössä koko Suomessa. Kupukkanevalta on vuosina kulkeutunut vesistöön arviolta keskimäärin kg kiintoainetta, 420 kg typpeä ja 20 kg fosforia vuodessa. Nettopäästöiksi on arvioitu kg kiintoainetta, 280 kg typpeä ja 14 kg fosforia vuodessa. 6

7 Hakemuksen mukaisen tuotannon aikana bruttopäästöjen arvioidaan olevan 780 kg kiintoainetta, 130 kg typpeä ja 5,9 kg fosforia vuodessa ja nettopäästöjen 630 kg kiintoainetta, 87 kg typpeä ja 4,4 kg fosforia vuodessa. 7 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät, lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotantopäiviä Kupukkanevalla on kesäisin Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Kupukkanevalla ei ole mitattu turvetuotannon aiheuttamia päästöjä ilmaan. Kupukkanevalla tuotetaan ensisijaisesti palaturvetta. Tuotantokenttien madaltuessa alueella siirrytään jyrsinturpeen tuotantoon. Palaturpeen tuotannon pölypäästöjä ei ole tutkittu, mutta pölypäästöt ovat jyrsinturvetuotantoa pienemmät, koska siinä käsitellään irtoturpeen sijasta turpeesta puristettuja paloja. Turpeen jyrsintäkosteus on yli 80 %. Satokertoja palaturpeella on 1 3 kesässä. Satokertojen välissä samoilta alueilta voidaan nostaa jyrsinturvetta, jolloin saadaan hienoaineen määrä kentän pinnassa mahdollisimman pieneksi. Jyrsinturpeen tuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsinturpeen jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä mekaaninen kokoojavaunu aiheuttaa hieman imuvaunua suuremmat, mutta selvästi hakumenetelmää pienemmät päästöt. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä. Ilmassa oleva pöly kuvataan usein kokonaisleijumana, hengitettävinä hiukkasina (hiukkaskoko alle 10 μm) tai pienhiukkasina (hiukkaskoko alle 2,5 μm). Turvetuotannon eri työvaiheiden kokonaisleijumasta keskimäärin 47 % on hengitettäviä hiukkasia ja 33 % pienhiukkasia. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Kupukkanevan turvetuotantoalue rajautuu ilmakuvatarkastelun mukaan pääosin metsäalueisiin niillä ilmansuunnilla (itäpohjoinen), joihin alueen asutus sijoittuu. Lähimpään asutukseen on lisäksi matkaa yli kilometri. Näistä syistä ja koska Kupukkanevalla tuotetaan ensisijaisesti palaturvetta, Kupukkanevan turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa alueen asutukselle. Kupukkanevan läheisyydessä ei ole muitakaan mahdollisesti häiriintyviä kohteita. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta lähtevälle työmaatielle. Pöly kuitenkin karisee nopeasti renkaista pois ja työmaatie on yli kilometrin mittainen, joten pölyhaittaa ei todennäköisesti esiinny enää maantiellä 822 tai työmaatien varressa, juuri ennen maantietä 822 olevilla kiinteistöillä. Melua turvetuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Pölypäästöjen tavoin melupäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta

8 korkeat pitoisuushuiput ja pitkät, lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Turpeen kuljetusajankohtana melu keskittyy lyhytaikaisesti kuormauksen ajankohtaan. Kupukkanevalla ei ole mitattu turvetuotannon aiheuttamaa melua. Palaturpeen nosto on tuotantoalueen kunnostustoimien (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvi) ohella äänekkäimpiä turvetuotannon toimia. Muutoin tuotannosta aiheutuva melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Palaturvetuotannossa päiväajan ympäristömelun ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 250 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Kunnostustoimien aikana hetkellinen 55 db(a) melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydelle työkoneista. Äänilähteen voimakkuudesta ja suuntaavuudesta sekä ympäristön olosuhteista riippuen äänen vaikutusalue voi kuitenkin olla useita kilometrejä. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot sekä kasvillisuus ja puusto. Kupukkanevaa lähin asutus on yli kilometrin päässä ja välissä on pitkälti metsäaluetta. Näin ollen Kupukkanevan turvetuotanto ei aiheuta meluhaittaa alueen asutukselle. Tuotantoalueelle vievän työmaatien varressa ennen maantietä 822 on muutama rakennettu kiinteistö, joissa turvekuljetukset voivat aiheuttaa lievää meluhaittaa. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Turpeen toimitus ja tuotannon aikainen työmaaliikenne tapahtuvat maantieltä 822 (Kestiläntie) erkanevan Kupukkanevan työmaatien kautta. 8 Varastointi ja jätteet Vuotuisen jyrsinturvetuotannon MWh:n tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin litraa. Määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliö on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja rakennettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve ja kulutus voivat vaihdella merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimääristä riippuen. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavan traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa. Kupukkanevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat vähäisiä.

9 Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Kupukkanevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Työmaalle on laadittu jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma, joka on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Kupukkanevalle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan alueella on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Turvetuotantoon suunniteltu lisäalue sijaitsee nykyisen tuotantoalueen vieressä, ja alueen ympärillä on ojitus. Alueelta tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan lisäalue on kasvillisuudeltaan eriasteisesti muuttunutta rämettä ja rimpinevaa. Alueella ei ole luonnontilaista kasvillisuutta. Lisäalueen luoteisosassa esiintyy paikoin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvaa vaaleasaraa Carex livida. Kun alue kunnostetaan turvetuotantoon, alueen nykyinen kasvillisuus ja vaaleasaran esiintymä tulevat poistumaan. Kupukkanevan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, yksittäisiä suojelukohteita tai arvokkaita pienvesiä, joihin Kupukkanevan turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Asutus ja maankäyttö Kupukkanevan turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan kunnassa, Kärsämän kylän eteläpuolella, noin seitsemän kilometriä Rantsilan taajamasta itään. Tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa suota, joka on osittain metsäojitettua. Kupukkanevan itä pohjoispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä virtaa Kärsämänjoki. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asuttuja kiinteistöjä. Lähin rakennettu kiinteistö sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suon pohjoispuolella, mutta maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin perusteella rakennus on tyhjillään. Alueen asutus on keskittynyt hieman kauemmaksi Kärsämänjoen varrelle. Kupukkanevan tuotannosta poistuneet alueet ovat pääosin maatalouskäytössä.

10 Kärsämänjoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotannossa olevia soita. 10 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, erityisiä luontokohteita, muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia, perinnemaisemia eikä merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähin suojelualue on tuotantoalueesta noin neljä kilometriä pohjoiseen sijaitseva Loukkunevan Isonevan (FI ) Natura alue (SL). Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat Kärsämänjoen varrella noin 1,4 kilometrin päässä suosta. Vesistö Purasimenoja laskee Kärsämänjokeen joen keskivaiheilla, mistä matkaa Mankilanjärvelle on noin 20 kilometriä. Mankilanjärvi on matala, 260 ha:n kokoinen säännöstelty järvi. Purasimenojan valuma-alue on 7,2 km 2. Kärsämänjoen valuma-alueen pinta-ala Purasimenojan alapuolella on noin 95 km 2 ja valuma-alueen alarajalla (Iso-ojan suulla) noin 203 km 2. Kesä syyskuun keskivirtaamaksi Isoojan suulla on Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän avulla arvioitu 0,85 m 3 /s. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Mankilanjärvi sekä sen alapuolinen Iso-oja ja Siikajoki on luokiteltu välttäviksi. Kärsämäenjokea ei ole vähäisen aineiston vuoksi luokiteltu. Ekologisen luokittelun mukaan Kärsämänjoen sekä Mankilanjärven alapuolisen Iso-ojan tila on välttävä. Siikajoki Kärsämänjoen kohdalla on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä. Mankilanjärveä ei ole luokiteltu puutteellisen aineiston vuoksi. Kärsämänjoen vedenlaatua on tutkittu vuosina 2005 ja 2006 huhtikuussa sekä kolme kertaa kesä elokuussa. Tarkkailuvuosina happitilanne on ollut sekä Purasimenojan yläpuolella että alapuolella keskimäärin tyydyttävä. Veden ph on ollut keväällä tulva-aikaan alhaisempi kuin kesällä; ph-arvot ovat olleet samaa tasoa molemmilla havaintopaikoilla. Vedenlaatu on ollut selvästi parempi kuin muissa Siikajoen sivu-uomissa. Vesi on ollut melko tummaa ja humuspitoista, muttei silmin havaittavan sameaa. Kesän keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat olleet rehevien vesien tasoa, kun taas typpipitoisuudet ovat olleet karujen vesien luokkaa. Ravinnepitoisuudet ovat olleet lähinnä kesällä hieman korkeampia Purasimenojan ala- kuin yläpuolella. Kesällä 2005 vesi oli myös jonkin verran tummempaa ojan alakuin yläpuolella. Kesän a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievästi reheville vesille tyypillisiä ja samaa tasoa molemmilla havaintopisteillä. Kiintoainepitoisuudet eivät ole olleet erityisen korkeita. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa on havaintoja Mankilanjärvestä tammi- ja kesäkuulta Järven happitilanne on tuolloin ollut hyvä. Järven vesi on ollut lievästi hapanta. Näytteiden fosforipitoisuudet ovat samaa tasoa kuin Kärsämänjoessa. Väriltään järven vesi on sen sijaan ollut jonkin verran tummempaa ja humuspitoisuus samoin kuin typpipitoisuus on ollut suurempi. Kesäkuun a-klorofyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä, mutta muutoin Mankilanjärven ravinnepitoisuudet tai muut ainepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita. Mankilanjärven vedenlaatuaineisto on eri vuosilta ja eri

11 ajankohdilta kuin Kärsämänjoen aineisto, mikä heikentää aineistojen vertailtavuutta keskenään. Iso-ojaa on tutkittu 7 12 kertaa vuodessa vuosina 2000, 2002 ja Ojan kevättalvinen happitilanne on ollut välttävä ja ojan vedenlaatu monilta muiltakin osin heikompi kuin ylemmillä pisteillä. Fosforipitoisuudet ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin Mankilanjärvessä, sen sijaan typpipitoisuudet ovat samaa tasoa. Kärsämänjoen kalastoon kuuluvat kalastustiedustelun ja sähkökoekalastusten mukaan ainakin hauki, ahven, lahna, harjus, made, särki ja mutu. Sähkökoekalastuksissa Kärsämänjoen yläosalla noin viisi kilometriä Purasimenojan suun yläpuolella on esiintynyt harjusta, joka lisääntyy alueella luontaisesti. Kärsämänjoen alaosalla E75-tien alapuolella harjusta ei ole koealalla esiintynyt. Vuonna 2005 tehdyissä koekalastuksissa harjusta ei joella esiintynyt. Kärsämänjokeen ei ole tehty kalanistutuksia. Kärsämänjoella harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Joella on tehty kalastustiedustelu Kupukkanevan edellisen ympäristölupahakemuksen yhteydessä vuonna 2000, jolloin Kärsämänjoella kalasti seitsemän lähialueen taloutta pääasiassa katiskoilla, heittovavoilla ja matoongilla. Kalastajista suurin osa oli onkivia lapsia. Kokonaissaalis oli noin 190 kg, josta haukea ja särkeä oli molempia 37 % ja ahventa 23 %. Näiden lisäksi saatiin hiukan lahnaa ja madetta. Kokonaissaaliista vajaa 60 % oli yhden aktiivisen kalastajan saalista; hänellä oli käytössä katiskojen ja vapojen lisäksi verkkoja. Talouskohtainen saalis oli kaikilla keskimäärin 36 kg ja muilla kuin edellä mainitulla aktiivisella kalastajalla keskimäärin 13 kg. Kalastusta Kärsämänjoella haittasivat pyydysten likaantuminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. On todennäköistä, että Kärsämänjoen kalastossa tai kalastuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvun aikana. Kupukkanevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia Purasimenojassa ja Kärsämänjoessa Purasimenojan alapuolella on arvioitu laimenemissuhteen avulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kupukkanevan kuormituksen vaikutukset ovat selvästi havaittavissa virtaamaltaan pienen Purasimenojan vedenlaadussa. Vaikutukset Purasimenojan veden ravinteiden, humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin ovat selvimmät tilanteessa, jossa nykyinen, 5,6 ha:n suuruinen tuotantoalue on vielä tuotannossa ja uusi lisäalue kuntoonpanovaiheessa. Tällöin talviaikainen laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys on noin 8 μg/l ja typpipitoisuuden lisäys 226 μg/l. Kesän keskivirtaamatilanteessa pitoisuuslisäykset ovat selvästi pienempiä. Kuormituksen arvioidaan kuitenkin olevan tulevina vuosina pienempää kuin viime vuosina keskimäärin, joten vaikutukset Purasimenojan vedenlaatuun ovat vähäisemmät. Kärsämänjoen virtaama Purasimenojan kohdalla on noin kymmenkertainen Purasimenojaan verrattuna, mistä johtuen laimeneminen on selvästi tehokkaampaa. Kupukkanevan turvetuotantoalueen laskennalliset vaikutukset Kärsämänjoen vedenlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi kaikissa kuormitus- ja virtaamatilanteissa. Tuotantoalueella voi olla lähinnä vähäistä vaikutusta joen typpipitoisuuksiin. Myös mittaustulokset tukevat laskennallista arviota: Kärsämänjoen vedenlaatu on ollut monilta osin hyvin samanlainen tuotantoalueen ylä- ja alapuolella vuosina 2005 ja 2006, jolloin tuotannossa on ollut suurempi kuin hakemuksen mukainen ala. Lähinnä kesän ravinnepi- 11

12 toisuudet ja veden väriluku ovat olleet ajoittain hieman tai jonkin verran korkeampia Purasimenojan ala- kuin yläpuolella, mutta pitoisuustasot ovat edelleen alhaisia myös alapuolisella pisteellä. Kärsämänjoen ekologiseen tilaan Kupukkanevan tuotantoalueella ei arvioida olevan vaikutusta. Vaikutukset pienenevät edelleen vesistössä alaspäin mentäessä, ja esimerkiksi Mankilanjärven vedenlaadulle turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta. Purasimenoja on osin kaivettu kanava, jolla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa. Kupukkanevan alapuolisen Kärsämänjoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista. Tästä ja kuormituksen vähäisyydestä johtuen Kupukkanevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Kärsämänjoen kalakantoihin eikä kalastukseen. Mankilanjärven kalastoon kuormituksella ei arvioida olevan lainkaan vaikutusta. Kärsämänjoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotannossa olevia soita. 12 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Kupukkanevan turvetuotantoalueelle on laadittu Sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa on esitetty muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus Tapiolayhtiöissä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kunnostaa turvetuotantoon ja se jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormi-

13 tus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailun vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Vesiensuojelurakenteiden kunto ja toimivuus tarkistetaan aina keväällä ja syksyllä ja tarvittaessa muulloinkin. Hakija ei ole esittänyt pintavalutuskentän tehon tarkkailua, koska vesi joudutaan pumppaaman kentälle, eikä näytteenottoa tulevasta vedestä voida näin ollen tehdä luotettavasti. Päästötarkkailua tehdään kunnostusvaiheen ajan ympäri vuoden ja tuotantovaiheessa yhtenä kesäkautena lupakaudella. Hakemukseen sisältyy esitys päästötarkkailuohjelmaksi. Vaikutustarkkailu tehdään vuosiksi laaditun Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua tehdään vuosiksi laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi pöly- tai melutarkkailua. 13 Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut Kupukkanevan turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että ne eivät ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Siikalatvan ja Limingan kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Siikajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työja elinkeinokeskukselta, Siikalatvan ja Limingan kunnilta sekä Siikalatvan kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemuksessa ei ollut mainittu, sijaitseeko alueen pohjamaassa mahdollisesti happamia sulfaattimaita. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hankkeeseen voidaan myöntää lupa. Vesiensuojelua, muun muassa pumppausta pintavalutuskentälle, on toteutettava myös mahdollisten tuotantokatkosten aikana. Mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava heti ympäristökeskukselle. Häiriöt on korjattava heti ja kirjattava myös käyttöpäiväkirjaan. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut käsityksenään, että kynnys kompensaation määräämiseksi on Siikajoen vesistössä eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ylittynyt, eikä yksittäisen kuormittajan pieni osuus ole pe-

14 ruste kompensaatiovelvollisuudesta vapautumiselle. Kompensaatio voidaan määrätä vuotuisena 50 euron suuruisena kalatalousmaksuna. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. Siikalatvan kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä, koska hankkeen ympäristöhaitat ovat vähäiset tuotannon pienen määrän vuoksi ja koska alue liittyy välittömästi tuotannossa olevaan alueeseen ja näin ollen voidaan hyödyntää jo rakennettua infrastruktuuria. 4. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristöstoimi on Limingan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 14 Muistutukset 5. AA ja BB Muistuttajat ovat ilmoittaneet käyttävänsä Kärsämän kylässä sijaitsevaa kiinteistöään Kiviranta RN:o 5:19 lomapaikkana ympäri vuoden joka viikonloppu ja kaikkina loma-aikoina. Kiinteistö on ostettu A ja B ovat lisäksi hankkineet kiinteistöönsä rajoittuvan metsäpalstan Nalkki RN:o 5:46, joka rajoittuu myös Kärsämänjokeen. Kiinteistölle ei ole vesijohtoa, ja muistuttajat ovat ilmoittaneet ottavansa kaiken käyttöveden ruokavettä lukuun ottamatta Kärsämänjoesta. Muistuttajien mukaan Kärsämänjoen vesi on muutaman kerran ollut Kupukkanevalla tapahtuneiden vahinkojen vuoksi niin sekaisin, että sitä ei ole voinut käyttää mitenkään. Muistutuksen liitteenä on tällaisesta tilanteesta otettu kuva Kärsämänjoesta. Muistuttajat ovat vaatineet, että Kärsämänjoen vesi ei uuden toiminnan aloittamisen vuoksi huonone nykyisestä, ja että vettä on voitava käyttää kuten tähänkin asti. Mikäli vedenlaatu huononee vaikka hetkittäin, käyttökelpoisen veden saanti on turvattava hakijan kustannuksella toimittamalla kiinteistölle tarvittava määrä käyttökelpoista vettä, vetämällä kiinteistölle vesijohto tai tekemällä kiinteistölle kaivo, mikäli se on mahdollista. Muistuttajat ovat edellyttäneet, että kalasto ja alueella pesivien vesilintujen kannat eivät kärsi joen mahdollisista muutoksista. Muistuttajat ovat epäilleet Mankilanjärven kunnostuksen toteuttamismahdollisuutta, jos Kupukkanevalta tulee turvetuotannon päästöjä. Muistuttajat ovat maininneet maatalouden ja turvetuotannon Pohjois-Pohjanmaan alueen pahimpina vesistöjen saastuttajina ja pohtineet, miten vesistöjen tila paranee, jos turvetuotannosta tulevia päästöjä lisätään. Muistuttajat ovat myös pitäneet tarpeellisena yhteyshenkilöitä, joihin jokivarren asukkaat voivat ottaa yhteyttä niin yöllä kuin päivällä ympäri vuoden, mikäli joessa tapahtuu jokin ennalta arvaamaton muutos ja sen vettä ei voi tai saa käyttää. Lisäksi muistuttajat ovat ehdottaneet puhelinviestintää, jos ympäristöviranomaisilla tai hakijalla on tiedossa veden hetkellinenkin pilaantuminen.

15 15 Hakijan vastine Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että Kupukkanevalta on otettu maaperänäytteitä kolmesta pisteestä ja että alueella ei tulosten mukaan sijaitse happamia sulfaattimaita. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että vaatimus kalataloudellisesta kompensaatiosta tulee perusteettomana hylätä. Kupukkanevan kalataloudelliset vaikutukset eivät hakijan arvion mukaan ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä, kuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt. 5. AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole tietoa Kupukkanevalla tapahtuneista vahingoista, joiden vuoksi joen vesi olisi ollut sekaisin. Muistutuksen liitteenä olleissa kuvissa ei ole kuvausaikaa, joten asian kommentoiminen suhteessa tuotantotoimintaan on mahdotonta. Kuvatekstissä on mainittu vedessä olleen savea ja mutaa. Turvetuotantoalueelta ei hakijan mukaan pääse mainittuja materiaaleja veteen, joten kyseessä lienee rankkasateiden muualta mukanaan huuhtoma aines. Muistuttajan tilan ja Purasimenojan välillä on runsaasti peltoja, jotka ulottuvat Kärsämänjokeen saakka. Vaatimus vesijohdon kustantamisesta tilalle tai veden toimittamisesta muuten tulee hakijan mielestä hylätä perusteettomana. Hakija on edelleen todennut, että Kupukkanevan toiminnasta ei aiheudu haittaa kala- ja lintukannoille. Kupukkanevan päästöt eivät hakijan mukaan vaikuta Mankilanjärven kunnostushankkeeseen. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen mukaan alueen sisävesien suurimmat kuormittajat ovat maatalous, metsätalous, haja-asutus ja yhdyskunnat. Turvetuotannon kuormitusosuudet ovat fosforin osalta 1 % ja typen osalta 2 %. Häiriötilanteista hakija ilmoittaa ympäristökeskukselle, eikä muunlainen tiedottaminen kuulu hakijan tehtäviin. MERKINTÄ Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat ovat yhdistyneet Siikalatvan kunnaksi. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Kupukkanevan turvetuotantoon Siikalatvan kunnassa Siikajoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä

16 ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma- ja tiealue mukaan lukien on noin 20,7 ha. Tämä lupapäätös ei auma- ja tiealuetta lukuun ottamatta koske Kupukkanevan tuotannosta poistettuja lohkoja 1 3, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. 16 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti laskuojan kautta Purasimenojaan ja edelleen Kärsämänjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Lisäalueen kuntoonpanosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1:5 000 / 1:2 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon, laskeutusaltaiden 1 ja 2 sekä sulan maan ajan, kuitenkin ainakin , uuden laskeutusaltaan 3 ja pintavalutuskentän 2 avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pumppausta pintavalutuskentälle on jatkettava myös edellä mainitulla aikavälillä mahdollisesti tapahtuvien tuotantokatkosten aikana. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojaan on rakennettava virtausta säätelevä pato. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen lisäalueen kuntoonpanon aloittamista. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Pintavalutuskenttä 1 saadaan jättää pois käytöstä vasta pintavalutuskentän 2 käyttöönoton yhteydessä. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

17 muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 17 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Siikalatvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

18 18 Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailussa voidaan vastaavasti noudattaa vuoden 2012 loppuun asti vuosiksi laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Siikalatvan ja Limingan kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Siikajoen kalastusalueelle. Kunnossapitovelvoite 13. Luvan saajan on osallistuttava turvetuotantoalueen laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 50 euroa Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksu on ensimmäisen kerran suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuotena. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

19 Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 63/01/2. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kupukkanevan turvetuotantoalue on osittain tuotannossa olevaa ja osittain uutta aluetta. Uusi tuotantoalue on ojituksen ympäröimä ja kasvillisuudeltaan muuttunut. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole

20 erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kuivatusvedet käsitellään tuotanto- ja syyskunnostusaikana pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kupukkanevan olosuhteissa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Kupukkanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. 20 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Sulan maan aikainen pintavalutus on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Kupukkanevan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pölyämisen ja melun vähentämiseksi on lupamääräys 6. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

21 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n ja BB:n muistutuksessa esitetyt vaatimukset veden toimittamisesta, vesijohdon vetämisestä tai kaivon rakentamisesta kiinteistölle hylätään aiheettomina. Tuotantoalueen pienenemisen ja vesienkäsittelyn tehostumisen ansiosta turvetuotannon päästöt ja niiden vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat ennalta arvioiden joka tapauksessa aiempaa vähäisempiä. Vaatimukset jatkuvasti tavoitettavissa olevan yhteyshenkilön nimeämisestä ja puhelimitse tapahtuvasta tiedottamisesta hylätään lakiin perustumattomina. Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaisia valvontaviranomaisia ovat alueellinen ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupamääräyksen 10 mukaan luvan saajan on ilmoitettava häiriötilanteista viipymättä kyseisille viranomaisille. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa.

22 22 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh SKK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma

24 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Liite 2 Kartta ei ole mittakaavassa