ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 11/10/1 Dnro PSAVI/136/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 11/10/1 Dnro PSAVI/136/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pukasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki Oy Teknologiatie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine MERKINNÄT ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Korvaukset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 23

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pukasuon 76 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 58/00/1 tarkistanut myönnetyn luvan nro 116/93/1 lupaehtoja. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti Turveruukki Oy:n tulee tehdä vuoden 2008 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, jossa pitää esittää tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen. Hakemukseen tuli liittää myös tarkkailutuloksiin perustuva esitys toiminnasta siihen saakka aiheutuneiksi todettujen vahinkojen ja haittojen korvaamisesta siltä osin, kuin tässä päätöksessä määrätyin toimenpitein edunmenetyksiä ei ole voitu estää. Hakemukseen tuli liittää tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien haitallisten vaikutusten edelleen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen, esitys alueen jälkihoidosta ja käytöstä sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa mainitut selvitykset. Alue on vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta. Ympäristöministeriön vahvistamassa lainvoimaisessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Maakuntakaavassa on turvesoiden osalta annettu yleinen kaavamääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja alueita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisen kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkitäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa.

4 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungissa 25 kilometriä Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suon kuntoonpano on aloitettu vuonna Tämän hetkinen tuotantopinta-ala on noin 76 hehtaaria. Tuotantoalue koostuu 7 tuotantolohkosta (yhteensä 76 hehtaaria), seitsemästä auma-alueesta (yhteensä noin 3 hehtaaria). Tukikohta sijaitsee tuotantoalueen keskiosassa auma-alueen 4 vieressä. Hakijan tavoitteena on tuottaa vuosittain jyrsinpolttoturvetta MWh:ta vastaava määrä tuotantopäivän aikana touko elokuussa. Tuotantomenetelmänä käytetään haku- ja imuvaunumenetelmää. Hakumenetelmässä päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan 2 3 senttimetrin paksuinen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan sen kuivuminen. Kahden kääntökerran jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Jyrsöksiä kootaan yleensä 3 7 satoa samaan karheeseen, joka kuormataan hihnakuormaajalla turvekärryyn ja kuljetetaan auma-alueelle. Imuvaunumenetelmässä kuivatettu turve kootaan pneumaattisesti avulla vaunun kuormasäiliöön ja kuljetetaan auma-alueelle. Siellä turve siirrettään ja tiivistetään varastoaumaan puskutraktorilla tai rinnekoneella. Turve varastoidaan seitsemässä aumassa, joista kolme sijaitsee tien varrella ja neljä suolla. Suolla olevien aumojen turpeet voidaan toimittaa käyttöön vain jäätyneen maan aikana. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vuosittain alle tonnia puuperäisiä polttoaineita. Ne varastoidaan auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan lämpö- ja voimalaitoksille puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna. Turvetta toimitetaan vuodessa noin m 3. Vuotuisen tuotantomäärän toimitus kestää noin kolme viikkoa silloin, kun vuorokaudessa suolla käy täysperävaunullista ajoneuvoa, joiden kuormatilavuus on noin m 3. Tuotannosta on poistunut vuoden 2008 loppuun mennessä 22 hehtaaria, josta luontaisesti on kasvittunut 13 hehtaaria. Suon tuotantopinta-alan arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 15 hehtaaria. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2025 mennessä. Turvetuotannon loppuessa alueelta tullaan purkamaan tarpeettomat rakenteet ja poistetaan tuotantokalusto, muu materiaali sekä jätteet. Vesien käsittely jatkuu alueen jälkikäyttöön siirtymiseen saakka tai kunnes vesien johtaminen voidaan muutoin lopettaa. Toiminnanharjoittaja tulee tekemään alustavan jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Mikäli osa alueesta siirtyy jälkikäyttöön ennen toiminnan päättymistä, tulee hakija esittämään asiaa koskevat suunnitelmat ympäristökeskukselle. Suunnitelman mukaisesti toteutettavilla ojituksilla ja maansiirroilla voidaan varautua suon tuleviin jälkikäyttömuotoihin sekä mahdollistaa eri jälkikäyttömuotojen järkevä toteuttaminen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Hakija on selvittänyt alueen jälkikäyttömahdollisuuksia Pukasuon alueen maanomistajilta. Metsitys on ollut suosituin tuleva maankäyttömuoto. Hakija pitää todennäköisinä jälkikäyttömuotoina metsitystä ja maatalouskäyttöä.

5 Turvetuotannon jälkeen suon kuivatus on helposti järjestettävissä. Tuotannon loputtua matalimpiin kohtiin palautuu luontaisesti vesi. Nämä osat on mahdollista jättää soistumaan. Kuitu- ja energiakasvien tuotanto soveltuu myös Pukasuolle, sillä suopohjan on mahdollista pitää ojituksella riittävän kuivana. Tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella ja sillä ei ole merkitystä porojen laidunalueena. Alueella on otettu huomioon työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat, ojien lopetuskohdat sekä rumpujen päät on pyritty tekemän kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään 300 metrin välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan rakentamisen yhteydessä. Tuotantoaikana työmaalla liikkuu poroja ja niistä on ajoittain haittaa tuotannolle. Hakijalla ei ole ollut tiedossa porojen tai niiden vasojen hukkumistapauksia ojiin tai vesienkäsittelyrakenteisiin. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenkäsittelyrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan aina tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarvittaessa muulloinkin. Tuotantoalueen vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan ja kolmen virtaamansäätöpadon kautta Saariojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Lasketusaltaalle 1 johdetaan vedet noin 73 hehtaarin alueelta (tuotantoaluetta 39 hehtaaria, tuotannosta poistunutta aluetta 13 hehtaaria sekä auma- ja reuna-aluetta 21 hehtaaria). Laskekeutusaltaalle 2 johdetaan vedet noin 55 hehtaarin alueelta (tuotantoaluetta 37 hehtaaria, tuotannosta poistunutta aluetta 9 hehtaaria sekä auma-, tie- ja reuna-aluetta 9 hehtaaria). Vesienkäsittelyn tehostamiseksi suolle on asennettu vuonna 1999 kolme virtaamansäätöpatoa. Padot sijaitsevat lohkoilla 2 ja 5 sekä laskeutusaltaalla 1. Lisäksi tuotantolohkoille 2 ja 6 rakennettiin kymmenen hakepatoa vuosina 2000 ja Pukasuon nykyiseksi vuosittaiseksi bruttokuormitukseksi on arvioitu kiintoainetta 5 200kg, typpeä 840 kg ja fosforia 40 kg ja nettokuormitukseksi kiintoainetta 4 300kg, typpeä 610 kg ja fosforia 30 kg. Päästöjen arvioinnissa on kesäaikana käytetty Pukasuolta mitattuja (vuodet 2004 ja 2006) keskimääräisiä ominaispäästöjä. Talvella, keväällä ja syksyllä on käytetty Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaispäästöjä. Päästöt on laskettu tuotantoalueen kokonaispinta-alalle käytössä olevan vesienkäsittelymenetelmän (laskeutusallas) mukaisilla keskimääräisillä ominaispäästöarvoilla. Arvio Pukasuon tulevasta brutto- ja nettokuormituksesta on esitetty seuraavassa taulukossa. BRUTTO NETTO Vesienkäsittely Pintaala ha COD Mn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk talvi laskeutusallas ,1 1,5 5,2 0,07 1,1 4,0 kevät laskeutusallas ,3 6,1 64 0,2 3,9 56 kesä laskeutusallas ,03 0,7 9,4 0,02 0,3 8,1 syksy laskeutusallas ,1 3,9 14 0,07 3,2 12,8 vuosi kg/v kesä 5

6 6 alivirtaama la ylivirtaama la 82 0,4 0,001 0,002 0, , ,02 1, ,7 15 Pöly, melu ja liikenne Hakijan mukaan Pukasuon tuotantopinta-ala pienentyy tulevien vuosina, joten myös päästöt tulevat pienenemään. Vesienkäsittelyn tehostaminen Hakija on toteuttanut Pukasuolla useita vesienkäsittelyn parannustoimenpiteitä. Suolle on asennettu kolme virtaamansäätöpatoa ja kymmenen massansiirtoalueiden hakepatoa vuosina Alueen ympäristön maasto-olosuhteiden ja topografian vuoksi pintavalutuskentän rakentaminen jälkikäteen ei ole ollut teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Hakija on katsonut, että alueella toteutetut vesienkäsittelytoimenpiteet ovat olleet tehokkaita, koska Pukasuon ominaispäästöt ovat olleet pienempiä kuin vastaavien laskeutusaltaallisten soiden päästöt. Vesienkäsittelyä voidaan tehostaa hyödyntämällä tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina silloin, kun se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Altaissa on myös mahdollista kasvattaa esimerkiksi ravinteita ja kiintoainetta pidättävää ruokohelpiä. Hakija on esittänyt, että lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mahdolliset tehostamista koskevat suunnitelmat hakija tulee esittämään suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksyttäväksi. Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetukseen. Tuotantopäiviä on suolla kesäisin Turvetta voidaan kuljettaa ympäri vuoden. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on kosteaa. Jyrsöstä käännettäessä pölyämien lisääntyy turpeen kuivuessa. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Pukasuolla käytettävä hakukeräysmenetelmä aiheuttaa selvästi imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua suuremmat päästöt. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölypäästöjä. Selvityksen mukaan pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuden raja-arvoa 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus

7 alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 m etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 m etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei pääsääntöisesti voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttaa tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pukasuon tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsätalousaluetta. Lähialueella ei ole asutusta tai peltoja. Hakija arvioi, että Pukasuon turvetuotannosta ei aiheudu pölyhaittaa lähiympäristöön. Melu Melua aiheutuu työkoneista ja raskaasta kuljetuskalustosta. Melu ajoittuu kesän tuotantopäivään. Tällöin työkoneet usein liikkuvat ympäri vuorokauden. Turvetta kuljetetaan ympäri vuoden toimitusohjelman mukaan ja melua aiheutuu tällöin lastauksen aikana. Hakumenetelmässä eri työvaiheiden lähtömelutasot vaihtelevat db(a) välillä. Yli 100 metrin etäisyydellä eivät eri työvaiheissa melun ohjearvot (55 db(a) päivällä ja 50 db(a) yöllä) ylity. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta eikä Pukasuon turvetuotannosta arvioida aiheutuvan meluhaittaa. Pukasuolle johtavan metsäautotien varrella on muutama kiinteistö, joille saattaa aiheutua jonkin verran ajoneuvojen liikenteestä meluhaittaa. Liikenne Varastointi ja jätteet Tuotantoalueelta kuljetetaan turve Heiniahontien, Siuruantien ja Tannilan kautta. Vuosittain alueelta toimitettavan jyrsinturpeen kuljettamiseksi tarvitaan noin 220 täysperävaunuyhdistelmän käyntiä alueella. Vuorokaudessa suolla voi käydä yhdistelmäajoneuvoa. Polttoaineet varastoidaan yhdessä tai kahdessa 2 5 m 3 valumaaltaallisessa säiliössä tai muussa sellaisessa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu sorastetulle alueelle riittävän etäälle avo-ojista. Vuodessa polttoainetta kuluu 26 m 3. Voiteluaineita säilytetään alueella niille varatussa yleensä lukittavassa paikassa myyntipakkauksissaan enintään 200 litraa. Tuotantoalueella syntyviä jätteitä ovat jäteöljy, öljynsuodattimet, öljyiset jätteet, metalliromu, sekajäte ja muovi. Eniten syntyy jäteöljyä. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on erilliset keräysastiat tukikohdassa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys toteutetaan Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lisäksi suolle on tehty jätehuoltosuunnitelma, jossa ovat jätteiden käsittelyohjeet. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet ja kivennäismaat käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina. Laskeutusaltaiden liete käytetään hyödyksi maisemoinnissa. Kannot ja muu puuaines hyödynnetään energiana. 7

8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan alueella on toteutettu BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Pukasuolla on aloitettu turvetuotanto vuonna Vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle ovat syntyneet pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Uusia alueita ei ole suunniteltu otettavaksi käyttöön. Alueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsää. Suon läheisyydessä ei ole asutusta tai peltoja. Pukasuon lähiympäristössä sijaitsee useita turpeen tuotantoalueita, joista lähin Iso Pukasuo sijaitsee vieressä. Saariojan alaosan varrella on asutusta ja Siuruanjoen varrella on jokivarsiasutusta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, yksittäisiä suojelukohteita tai arvokkaita pienvesiä, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Suon lähialueella ei ole muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia, perinnemaisemia tai pohjavesialueita. Pukasuo sijaitsee Saariojan valuma-alueella (61.419). Saariojan suulla valuma-alue on 21 km 2. Virtaamat Saariojan suulla sekä Siuruanjoessa Saariojan alapuolella vuosina ovat olleet seuraavat: Saariojan suu m 3 /s koko vuosi MQ 0,27 18,8 joulu-maaliskuu MQ 0,06 5,8 kesä-syyskuu MHQ 0,95 66,0 MQ 0,24 15,0 MNQ 0,04 2,9 Veden laatu Siuruanjoki, Saariojan alapuolella m 3 /s Siuruanjoki kuuluu yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävään luokkaan. Ekologisen luokittelun mukaan joen tila on hyvä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Siuruanjoki on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi vesistöksi. Biologisten laatutekijöiden mukaista hyvää tilaa laskee jokivesissä poikkeukselliset sinileväesiintymät. Vedenlaatuaineiston perusteella kokonaisfosforipitoi-

9 suus ilmentää tyydyttävää tasoa. Ajoittain siinä esiintyy myös happamuutta. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat. Siuruanjoen alaosalla fosforipitoisuuden vähentämistarve on huomattavasti pienempi, noin viidennes tämän hetkisestä tasosta. Saariojaa ei ole tarkasteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Vesinäytteiden perusteella Siuruanjoen Saarikosken vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Joen fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet µg/l ja typpipitoisuudet µg/l välillä. Saarikosken fosforipitoisuudet ovat olleet rehevien vesien luokkaa ja typpipitoisuudet lievästi rehevien vesien luokkaa. Veden happitilanne on ollut pääosin hyvä. Selvityksen "Turvetuotannon päästöt ja vesistövaikutukset Siuruanjoen vesistöalueella" mukaan vesistöalueella olevien 24 tuotantoalueen yhteinen kuormitus vaihtelee suuresti vuosittain. Vuositasolla turvetuotannon osuus joen kokonaiskuormituksesta on ollut fosforin osalta 8 % ja typen osalta 10 %. Joen virtaamat ovat sen verran suuria, että turvetuotannosta aiheutuva kuormitus laimenee melko tehokkaasti, joten turvesoiden vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi, varsinkin kun joen luontainen humus- ja ravinnepitoisuus otetaan huomioon. Kalasto ja kalatalous Siuruanjoen kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Pukasuon kuormituksella ei hakija arvioi olevan merkittävää vaikutusta. Kevätkutuisista kalalajeista harjus, joka on veden laadun suhteen vaateliain laji, lisääntyy luontaisesti Siuruanjoella. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia lajeja herkemmin. Hakija on katsonut, että Saariojalla, joka on Pukasuon turvetuotantoalueen laskuoja, ei ole merkittävää kalastollista ja kalastuksellista arvoa. Pukasuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Siuruanjoen veden laatuun. Lisääntyvän kuormituksen vaikutukset ilmenevät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt hakijan mukaan jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Pukasuon kuormitusta, joka osaltaan kuitenkin vahvistaa näitä vaikutuksia. Pukasuon vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vesistövaikutukset Hakija on arvioinut Pukasuon tuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä laimenemissuhteen avulla Saariojan suulla sen laskiessa Siuruanjokeen. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa, kesän ali- ja ylivirtaamatilanteessa sekä talven keskivirtaamatilanteessa. Saariojan virtaama on pieni ja siinä laskennalliset kuormituksen vaikutusket ovat melko selvät. Suurimmillaan vaikutusten on arvioitu olevan talvella. Kuormituksen vaikutukset näkyvät erityisesti typen osalta. Fosforin osalta merkitystä on talviaikaisilla pitoisuuslisäyksillä. Vaikutukset voivat näkyä veden tummumisena, suvantopaikkojen liettymisenä sekä pinnoille kiinnittyvien levien kasvun lisääntymisenä. Humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin Saariojassa vaikutuksen arvioidaan olevan vähäistä. Suon vesistö- 9

10 Ympäristöriskit kuormituksessa ei kuitenkaan arvioida tapahtuvan muutosta, joten vaikutukset Saariojassa säilyvät jatkossa samalla tasolla kuin viime vuosina. Pukasuon turvetuotannon päästöjen vaikutus on arvioitu Siuruanjoen vedenlaatuun vähäiseksi. Vaikutusta on lähinnä talviaikaisella typen pitoisuuslisäyksellä. Fosforipitoisuuden lisäyksen on arvioitu jäävän alle analyyttisen määritystarkkuuden (1 µg/l). Humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin Siuruanjoessa vaikutuksen arvioidaan olevan vähäistä. Turvetuotantoon liittyviä riskejä ovat tulipalot, kuivatus-, ja vesienkäsittelylurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalojen ehkäisemiseksi on tehty Pukasuon turvallisuussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarvittaessa. Sarkaojien ja muiden ojien sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittaisen tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollinen vuoto tukitaan ja estetään öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset Turveruukki Oy:lle ja paloviranomaiselle. Ympäristövahinkovakuutus ja ympäristöjärjestelmät Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus ja käytössä standardit ISO 9001 ja ISO täyttävä toimintajärjestelmä. 10 Hakija on esittänyt, että tarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille mukaisesti. Päästöjä tarkkaillaan lupakaudella kahtena vuotena. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on 2011 ja toinen seuraavalla tarkkailukaudella. Suppeaa tarkkailua ei esitetä, koska suo on pinta-alaltaan pieni. Vaikutustarkkailu, biologinen tarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu tehdään vuosille vahvistetun ohjelman mukaisesti. Pölyä ja melua ei esitetä tarkkailtavaksi, koska häiriintyviä kohteita ei ole suon läheisyydessä. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille ohjelmassa on otettu huomioon Pukasuon tuleva tarkkailun tarve. Ohjelman ovat hyväksyneet Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus , Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

11 11 Korvaukset Kalatalousmaksu Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 58/00/1 määrännyt luvan haltijan maksamaan vuosittain kalatalousmaksua 970 markkaa. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran päätöksen lainvoimaiseksi tulovuotta seuraavana vuonna. Hakija on todennut, että yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Siuruanjoen nykyinen tila, sen paikallinen kalastollinen ja kalastuksellinen arvo ja alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Pukasuon kuormituksen haittavaikutukset on arvioitu ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Hakija on arvioinut Pukasuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastushaitat on mahdollista kompensoida kalatalousmaksulla, jota voidaan käyttää osakaskuntien ja työ- ja elinkeinokeskuksen sopimalla tavalla joustavasti kalanhoitotoimiin tai myös erilaisiin kunnostustoimiin. Yhdistämällä eri tuotantoalueiden kalatalousmaksut voidaan ne käyttää keskitetysti ja suunnitelmallisesti. Siuruanjoen turvetuotantosoiden kalatalousmaksut on käytetty 2000-luvulla Iijoen vesistön kalastusalueen esityksen mukaisesti pääasiassa kesänvanhojen harjusten istutuksiin, joita on tehty pitkin Siuruan jokea. Lisäksi on istutettu pieniä eriä pyyntikokoista kirjolohta pääasiassa Siuruanjoen alaosalle Saarikosken koskikalastusalueelle. Pohjois-Pohjanmaalla useiden pintavalutuskentällisten soiden kalatalousmaksun suuruus on viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä ollut 2 euroa tuotantohehtaarilta. Pukasuon vesienkäsittelymenetelmänä ovat kuitenkin laskeutusaltaat, joten hakija on arvioinut sen vuoksi kalatalousmaksun suuruudeksi 2,5 euroa tuotantohehtaarilta. Pukasuon (82 hehtaaria) osalta kalatalousmaksuksi tulisi 210 euroa vuodessa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 58/00/1 määrännyt luvan haltijan maksamaan korvauksen Saariojan ja sen alapuolisen Siuruanjoen kalastuksen tuoton alenemisesta vuosina Muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa vesien johtamisesta ei ole aiheutunut tai aiheudu. Ympäristölupavirasto on päätöksen perusteluissa katsonut, että vuoden 1996 jälkeen aiheutuneet vahingot tulevat kompensoiduksi kalanhoitomaksuilla tehdyin hoitotoimin. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta Täydennyksen mukaan Saarioja on pieni oja, jolla ei ole yhteisiä vesialueita. Vesialueet kuuluvat rantakiinteistöjen omistajille.

12 12 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä sen ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iijokiseutu-lehdessä. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan edellisessä lupahakemuksessa tuotannon arveltiin päättyvän vuoteen 2010 mennessä ja nyt vireillä olevassa hakemuksessa tuotannon arvellaan päättyvän vasta vuonna Hakemuksessa ei ole esitetty jäljellä olevan turvekerroksen paksuutta. Hakija on ilmoittanut voivansa mahdollisesti tehostaa vesienkäsittelyä lupakaudella maansiirtoalueilla, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole. Ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia turvetuotantosuon toiminnasta. Hakemuksen liitteenä olevaan vesistövaikutusselvitykseen ei ole huomauttamista. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa Siuruanjoen tila on luokiteltu hyväksi. Suunnitelmassa esitetään kuitenkin nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi Siuruanjoen vesistöalueelle lisätoimenpiteitä, koska nykytilan säilyminen vuoteen 2015 ilman lisätoimenpiteitä on arvioitu epävarmaksi. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomauttamista lupahakemuksessa esitetystä vesistötarkkailusta. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että laskeutusaltaita huolletaan ja puhdistetaan vähintään kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on aloitettu tai alue on luontaisesti kasvittunut. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa toiminnalle on myönnettävissä määräaikaisena. Tuotanto on saatava pikaisesti päättymään vesienkäsittelyn vaatimattoman tason vuoksi. Suon vesienkäsittelyn tehostamista on pohdittu jo aiemmin moneen kertaan, mutta keinoja ei ole löytynyt. Massansiirtoalueita on mahdollista käyttää vesienkäsittelyn tehostamiseen tasaus- ja kasvillisuusaltaina. Hakijan tulee tehostaa tuotantotekniikkaa. Lupa voidaan myöntää nykyisillä vesienkäsittelyrakenteilla enintään vuoteen 2015 saakka. Kyseisen vuoden loppuun mennessä on esitettävä jälkihoitohakemus ympäristölupavirastolle. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan Siuruanjoen vesi on tummaa ja runsasravinteista, mikä johtuu osin soiden suuresta osuudesta valumaalueella, mutta myös eri lähteistä tulevasta kuormituksesta. Vedenlaatu on aikajaksolla jonkin verran heikentynyt, mutta viime vuosikymmenen puolivälissä esiintyneiden sinilevien massaesiintymien kaltaista ei kuitenkaan ole enää havaittu. Siuruanjoella tuotantoa rajoittavana ravinteena on typpi, jota vesistöön joutuu muun muassa turvetuotannon seurauksena.

13 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Siuruanjoelta on raportoitu tyypillisiä ravinne ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalastushaittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Sähkökalastustietojen mukaan harjuksen poikastuotanto on ollut vaihtelevaa, ja harjussaalis on laskenut. On mahdollista, että kuormituksen aiheuttama lisästressi on heikentänyt harjuksen lisääntymistä. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, jossa Pukasuo on jo mukana. Työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa on myönnettävissä toistaiseksi ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta vuodesta alkaen 210 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Lisäksi kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta, Pudasjärven kaupunki Ympäristölautakunta on esittänyt, että Pukasuon turvetuotantoa koskevassa ympäristöluvassa vesienkäsittelytoimenpiteet on toteutettava pahaalla käyttökelpoisella tekniikkalla. Hakija on todennut, että vesienkäsittelyn toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnossapito ja jatkuva seuranta ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Mikäli toimitaan hakemuksen mukaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ympäristöhaitat voidaan minimoida. Toimintaa on syytä rajoittaa sellaisten tuulten aikana, jolloin turvepölyä kulkeutuisi merkittäviä määriä lähiympäristöön. 4. Iijoen vesistön kalastusalue Kalastusalue on esittänyt kalatalousmaksuksi 380 euroa vuodessa eli 5 /ha. Kalastusalueen mukaan vaadittu 5 euroa hehtaarilta on yleisesti käytetty Suomessa. Kalatalousmaksun tulee olla niin suuri, että sillä voidaan tehdä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja korjaavia toimenpiteitä. Kyseessä olevien vesistöjen tila on saatu korjaavien toimien avulla hieman parantumaan ja toimia on jatkettava. Ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa on hakija esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pukasuolla arvioidaan olevan tuotannossa vuonna 2018 noin 15 hehtaaria ja tuotannon on arvioitu päättyvän kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Pukasuolle on löytynyt vesien käsittelyn tehostamiseen keinoja. Suolle on asennettu 1999 kolme virtaamansäätöpatoa ja rakennettu vuosina 2000 ja 2001 kymmenen hakepatoa. Pukasuon ominaispäästöt ovat olleet tarkkailuvuosina lähes poikkeuksetta pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla keskimäärin. 13

14 Hakijan mukaan ympäristökeskuksen vaatimus luvan määräaikaisuudesta vuoden 2015 loppuun saakka on perusteeton. Tämä tarkoittaisi sitä, että alueen tuotanto jouduttaisiin lopettamaan kesken ja alueelle jäisi nostokelpoista turvetta. Kestävän käytön mukaisesti tuotannossa olevien alueiden tuotanto tulisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja alueelta tulisi nostaa nostokelpoinen turve. Mikäli tuotanto lopetetaan kesken, jouduttaisiin korvaava turvemäärä nostamaan joltain uudelta tuotantoalueelta. Hakijan mukaan tämä toiminta olisi ympäristönsuojelun kokonaisuuden kannalta sekä alueelle jo tehtyjen investointien kannalta järjetöntä. Tarkkailutulosten mukaan alue ei kuormita nykyiselläänkään kohtuuttomasti vesistöä. Lähivuosina suolla tullaan tekemään massansiirtoja, minkä seurauksena alueita saadaan nopeasti kasvitettua. Näitä alueita voidaan käyttää suunnitelmallisesti vesienkäsittelyyn kuten kosteikkoina. Vesistövaikutusten Siuruanjoessa on todettu jääneen vähäisiksi. Nykyisellä tuotantopinta-alalla laskennallisesti ainoastaan talviaikainen typen määrän lisäys on lukuarvona todettavissa. Joen kokonaistyppitaso on 650 µg/l ja lisäys kokonaistypen osalta talvella on 2 µg/l. Vuonna 2015 kuormitus tulee olemaan 20 hehtaarin tuotantoalalla niin pientä, että vaikutusta Siuruanjoella ei voida laskennallisesti osoittaa. Ympäristökeskuksen vaatimus lopettaa tuotanto kesken tuotantoajan perustuu pelkästään näkemykseen vaatimattomasta vesienkäsittelyn tasosta. Siinä ei ole huomioitu tarkkailutuloksia eikä arvioita Pukasuon vaikutuksista Siuruanjokeen. Vaatimus näyttää perustuvan osittain Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015-asiakirjassa esitettyihin tavoitteisiin. Hakija on huomauttanut, että turvetuotannon teho perustuu sääolosuhteisiin, joihin hakijalla on tällä hetkellä pienet vaikuttamismahdollisuudet. Turvetuotantoalueilta tuotetaan joka kesä niin paljon turvetta kuin olosuhteet mahdollistavat. Hakijalla ei ole mitään syytä pitkittää tuotantoaikaa loppumassa olevilla soilla. Hakija on vaatinut, että lupa annetaan toistaiseksi voimassaolevana. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta, Pudasjärven kaupunki Hakija ei ole nähnyt syytä rajoittaa toimintaa pölyn leviämisestä johtuvista syistä, sillä lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita. Tuotanto lopetetaan paloturvallisuussyistä, kun tuulen nopeus on ollut yli 10 m/s. 4. Iijoen vesistön kalastusalue Hakija on esittänyt 210 euron vuotuista kalatalousmaksua, joka perustuu haitta-arvioon. Siuruanjoella ei ole perusteita määrätä johonkin yleiseen yksikköhintaan perustuvaa kalatalousmaksua. Hakija on esittänyt, että vaatimus vuotuisesta 380 euron kalatalousmaksusta hylätään perusteettomana. 14 MERKINNÄT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu alkaen ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 58/00/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat.

15 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Pukasuon turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 76 ha. Auma-alueilla saa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Siuruanjoen kalasto- ja kalastushaittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6.3 olevan päivätyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1: mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Saariojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan päivitetyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 10:000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden avulla. Muutoin vedet on käsiteltävä hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. 3. Luvan saajan on laadittava suunnitelma mennessä massansiirtoalueiden käyttämisestä vesienkäsittelyyn. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio tuotantoalueen kuormituksen vähentymisestä. Suunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksyttäväksi. Massansiirtoalueita tulee ottaa vesienkäsittelyyn heti, kun alueet vapautuvat turvetuotannosta.

16 16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6. Turvetta on tuotettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen liitteenä 6.6 olevaa päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

17 17 Tarkkailut 10. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa aluehallintoviraston hyväksymällä tavalla. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarkentaa kalasto- ja kalastustarkkailua ja Pohjois-Pohjanmaan ELY muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vuoden 2012 jälkeen käyttö-, päästö ja vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla sekä kalasto- ja kalastustarkkailu Kainuun ELYn hyväksymällä tavalla. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 11. Luvan saajan on osallistuttava Saariojan ja sen suun kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 12. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen vuosittain maksettava kalatalousmaksua 210 euroa Kainuun ELYlle kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Pukasuon vesien vaikutusalueella Siuruanjoessa. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 13. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELYn hyväksymällä tavalla.

18 Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista vesistöön, sen kalastoon sekä kalastus- ja virkistyskäyttöön ja rapuun, kalatalousmaksun käytöstä ja sen tuloksellisuudesta, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä suunnitelma alueelle tehtyjen massansiirtoalueiden käytöstä vesienkäsittelyyn ja selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, yhteenveto käyttöpäiväkirjakoosteista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 58/00/1 ja Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 116/93/1 sellaisena kuin se on vesiylioikeuden antamalla päätöksellä nro 122/1994 voimassa.

19 19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Pukasuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Alueen vedet käsitellään laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpatojen avulla. Pukasuon tuotannossa oleva pinta-ala tulee pienenemään lupakauden aikana ja on arviolta vuonna 2018 noin 15 hehtaaria. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pukasuon olosuhteissa huomioitaessa jäljellä oleva toiminta-aika, tuotantoalan poistuminen turvetuotannosta, alueen olosuhteet sekä toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena. Kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvat haitat Siuruanjoella ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Pukasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Siuruanjoen alaosalla tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta suunnitelman mukainen tilatavoite saavutettaisiin. Turvetuotannon osalta suunnitelmassa uusilla tuotantoalueilla tulee lisätä toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelyjärjestelmä ympärivuotiseen käyttöön. Toiminnassa olevan Pukasuon alueen vedet käsitellään laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpatojen avulla. Lisäksi aluehallintovirasto on lupamääräyksessä 3 edellyttänyt hakijaa laatimaan suunnitelman massansiirtoalueiden käytöstä vesiensuojelun tehostamiseen. Aluehallintoviranomainen katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpatojen käyttö on Pukasuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista, kun huomioidaan jäljellä oleva toiminta-aika, tuotantoalan poistuminen turvetuotannosta, alueen olosuhteet sekä toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena. Selvittämällä ja toteuttamalla massansiirtoalueiden käyttö vesienkäsittelyn tehostamisena voidaan päästöjä vähentää edelleen.

20 Määräys 5 pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi on riittävä, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 10 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 11 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Kalatalousmaksu on tarpeen vahinkojen ehkäisemiseksi ja se tulee käyttää kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hankkeen vaikutusalueella. Pukasuon kuormituksen haitalliset vaikutukset ulottuvat Siuruanjokeen ja osaltaan lisäävät eri kuormitustekijöiden yhteisvaikutusta. Suon turvetuotannon aiheuttama ravinne-, COD Mn - ja kiintoainekuormitus vaikuttavat osaltaan purkuvesistön vedenlaatuun. Kuormitus näkyy selvimmin erilaisina kalastukseen sekä kalojen ja ravun elinoloihin liittyvinä haittoina, kuten veden sameutena, pohjan liettymisenä ja levänkasvun lisääntymisenä. Suon sijainti ja kuormitus, purkureitti, eri kuormittajien yhteisvaikutus ja vaikutusalueen kalastollinen ja kalastuksellinen arvo sekä elpymässä oleva rapukanta huomioon ottaen alueen turvetuotannon vaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Turvetuotanto jatkuu Siuruanjoen vesistöalueella vielä suhteellisen pitkään, joten kalatalousmaksu on tarpeen haitallisten vaikutusten syntymisen ehkäisemiseksi tulevaisuudessakin. Tehtäessä toimenpiteitä maksun perusteella on syytä kuulla vesialueen kalastusoikeuden haltijoita. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut 210 euron vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä ja luvan saaja on hakemuksessaan esittänyt samaa. Iijoen vesistön kalastusalue on vaatinut 380 euron vuotuista kalatalousmaksua. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty laskelmiin perustuvaa arviota kalatalousmaksun suuruudesta. Hakemussuunnitelmassa olevan tulevia päästöjä koskevan arvion perusteella ei ole odotettavissa, että kuormitus tulevalla lupakaudella merkittävästi pienenisi nykyisestä. Tällä perusteella aluehallintolupavirasto on katsonut riittäväksi kalatalousmaksuksi 210 euroa vuodessa. Kalatalousmaksulla on yksityisoikeudellisten vahinkojen ja haittojen ehkäisemisen lisäksi turvattava kalatalouden yleinen etu ja kalatalouden kehittämismahdollisuudet niillä vesialueilla, joille Pukasuon vesien haitallinen 20

21 vaikutus ulottuu. Kalatalousmaksulla rahoitetaan myös tehtävän toimenpiteen kustannukset. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta porojen liikkumiselle aiheutuvien haittojen estämiseksi on annettu lupamääräys 13. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen ja Oulunkaaren ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Iijoen vesistön kalastusalueen kalatalousmaksuvaatimus on hylätty. Aluehallintovirasto viittaa päätöksen kohtaan kalatalousmaksu ja sen perusteluihin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50 2 momentti, 52, 55, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksun määräytymisessä sovelletaan vireilletulo ajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Pinta-alaltaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa.

22 22 Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Simo Perkkiö Juha Koskela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Mikko Keränen ja ympäristöneuvos Simo Perkkiö. Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh JK/ph Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma

24 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 1 Liite 2 Kartta Pukasuon turvetuotantoalueesta