Loppuraportti OPE-OKA



Samankaltaiset tiedostot
Loppuraportti OPE-OKAII

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

2. Koulutuspäivät keskusvaalilautakunnille

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

LIITE KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Turku, Pori, Tampere

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

SOTE-ENNAKOINTI projekti

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Väkivalta / uhkatilanne

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti ESR, STM

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

ARVIOINTISUUNNITELMA

TYÖAIKAMUODON VALINTA TUKEE KUNNAN PALVELUJEN TUOTTAMISTA

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA FSA:n vuosikokous

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015

suomi Organisaation puhelin * Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Projektiperustainen ennakointijärjestelmä

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Työelämäosaamisen osatekijät

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Näistä lähtökohdista pelkistyivät Musapilleri hankkeen neljä keskeistä tavoitealuetta.

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Arviointi hakemuksissa

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Työpareittain osaaminen päivittyy mielekkäästi UUDENLAINEN OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSO. Olavi Manninen

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

A B C D. Osaaminen. Ydinviesti:

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Mervi Karikorpi, johtaja

KILTA Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Laadullisten osaamistarpeiden ennakointi musiikkialalla. VOSE-seminaari, opetushallitus Ulla Pohjannoro

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on

Transkriptio:

Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi Projektikoodi: 212/816/99TM Projektin lähtökohdat ikaisemmin toteutetussa ESR-projektissa nro 980412 viimeisteltiin ja testattiin käytännössä (avain)osaamisen kvalifikaatioiden määritysmenetelmä PK-OK. Sille on olennaista, että osaamisen muutostarpeet arvioidaan osana pk-yritysten strategian suunnitteluprosessia. Kehitetty menetelmä on ensisijaisesti tarkoitettu yritysten käyttöön ja edellyttää käyttäjältään yrityksen tulevaisuuden suunnittelun (=strategiatyöskentelyn) perusteiden tuntemusta tai ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä sitä käyttöönotettaessa. Muut ESR- tai ennakointiprojektit, oppilaitokset/ kouluttajat ja TE-keskusten työvoima- ja yritysosastot voivat käyttää menetelmää yritysten kanssa yhdessä toteuttamissaan projekteissa, joissa tarvitaan koulutustarpeiden määrittelyä mikäli heillä on siihen tarvittava erityisosaaminen. Käytännössä em. käyttäjäryhmien merkittävin rooli on kannustaa tai vaatia yrityksiä selvittämään osaamistarpeensa, niiden muutostarpeet ja osallistua oman erityisalansa, kuten koulutuksen tai työvoimanhankinnan ammattilaisena esiin saatujen kehittämistoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Toimipa organisaatio kummassa roolissa tahansa osaamistarpeiden arvioprosessin ja siihen käytettävän menetelmän ymmärtäminen on tarpeen. Useat tahot, erityisesti pohjalaisten TE-keskusten työvoimaosastot, ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa tutustua tarkemmin menetelmään ja miettiä sen soveltuvuutta esim. työvoimaneuvojan työssä. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli perehdyttää osanottajat pk-yritysten strategian suunnitteluprosessiin ja sen osana toteutettavaan osaamisen muutostarpeiden määritysmenetelmään. Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille valmius ymmärtää pk-yrityksen tulevaisuuden suunnittelua ja sitä systemaattista prosessia, jolla tällainen suunnitelma syntyy sekä sitä miten osaamisen muutostarve siinä voidaan määritellä. Tällaisella valmiudella osanottaja voi ottaa osaa em. suunnitteluprosessiin oman alansa asiantuntijana yhteistyössä yrityksen kanssa. Tavoitteena oli neljässä järjestettävässä koulutustilaisuudessa kouluttaa 60 henkilöä. 1

Kohderyhmä Projektin ensisijaisia kohderyhmiä olivat menetelmän soveltajat ESR ennakointiprojektit ja oppilaitokset ja toissijaisia hyödyntäjiä (=menetelmällä syntyvän tiedon hyödyntäjiä) oppilaitokset sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskukset. Projektin toimintamalli Projektissa koulutustilaisuudet järjestettiin yhteistyössä TE-keskusten työvoimaosastojen kanssa niin että työvoimaosasto vastasi kutsuista ja tilajärjestelyistä ja Nelikon Oy konsultteineen koulutuksesta. Koulutuksen toteuttaneet konsultit olivat Seppo Tuominen LJK, CMC Nelikon Oy ja Erkki Petäjä LJK Solutum Oy. Koulutus toteutettiin yhden päivän tiiviinä koulutuksena, jossa oli luentoja ja runsaasti ryhmätyönä toteutettuja harjoitustöitä. Päiväohjelma liitteessä 1. Koulutuspäivän aikana käytiin pk-yrityksen tulevaisuuden suunnittelun (=strategian prosessi) (kuva 1) ja sen osana osaamismuutostarpeiden arviointi vaiheittain läpi. Kuva 1. PK-yrityksen analyysin prosessikaavio YRITYS J SEN LIIKETOIMINT- LUEET (L) L:N OSTO KRITEERI T MENESTYS TEKIJÄT MENESTYS TEKIJÖIDEN HLLINT (KILPILUSEM ) KILPILU YMPÄRISTÖ N KEHITTYMINEN (SWOT) TRKISTETU TTVOITTEE T KEHITTÄMISE NPINOPISTEE T(STRTEGIT ) OSMISEN J TEKNOLOGI NKEHITTÄMIS TRPEE T LIIIKETOIMINT STRTEGI OSMINEN / TEKNOLOGI KEHITTÄMIS KOHTEET KEHITTÄMIS J SUUNNITELM Ryhmätyöt olivat hyvin käytännönläheisiä ja laadittu siten että niiden avulla voitiin täydentää luentoja ja syventää osallistujien näkemystä yrityksen analysointiprosessin eri vaiheista. Ryhmätöitä voitiin myös painottaa osallistujien mukaan. Koulutuksen päätteeksi osallistujille jaettiin prosessin kuvaus mallivastauksineen. 2

Osallistujat Projektiin osallistui Pohjanmaan TE-keskuksen alueelta 35 henkeä ja Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksen alueelta 37. Osallistujat jakautuivat lähettäneiden organisaatioiden perusteella seuraavasti: mmatilliset aikuiskoulutuskeskukset 11 mmattikorkeakoulut 10 lueiden työvoimatoimistot 17 Yliopiston täydennyskoulutuskeskukset 8 Teknologiakeskukset 4 Yritykset 9 TE-keskuskset/ useat osastot 8 Muut yhteisöt/ järjestöt 4 Yhteensä 72 Kolme suurinta osallistujaryhmää olivat työvoimatoimistot ja ammatilliset oppilaitokset. Tiedottaminen Tulokset ja niiden hyödynnettävyys sekä projektin innovatiiviset elementit Koulutuksesta laadittiin kutsujen mukana jaettu esittelykirje. Projektista on aktiivisesti tiedotettu molempien TE-keskusten kaikille osastoille. Seinäjoen tilaisuuksissa vieraili Työministeriön edustajana toisessa projektipäällikkö Keijo Mäkelä ja toisessa ERS-koordinaattori Maija-Leena Uimonen. Yhteydet muihin hankkeisiin Projektissa on pidetty yhteyttä muutamiin Työministeriön hankkeisiin( mm. Ikä-ohjelma), jotka ovat halunneet arvioida menetelmän soveltuvuutta tarpeisiinsa. Myös lukuiset paikalliset hankkeet ovat lähettäneet projektihenkilöitään koulutustilaisuuksiin tai pyytäneet niistä lisätietoja. Tulokset ja niiden hyödynnettävyys sekä projektin innovatiiviset elementit Kerätyn palautteen ja täydentävien haastattelujen mukana koulutukseen osallistujat saivat selkeän kuvan pk-yrityksen tulevaisuuden (=strategian) suunnitteluprosessista ja siihen osana liittyvästä osaamisen kehittämistarpeiden määrittämisestä ja kehittämisohjelman kokoamisesta. rviot kouluksen ja osin menetelmän hyödynnettävyydestä oman työn kannalta jakautuivat. Osa näki selviä helposti sovellettavia mahdollisuuksia, osa piti menetelmää kyllä kiinnostavana, mutta mahdollisuutta hyödyntää omassa työssä, pidettiin kehitystyötä vaativana. 3

Suurin osa, mm. lyhyemmän aikaa työvoimatoimistossa työkennelleet, pitivät koulutusta erittäin hyvänä ja työtään helpottavana ja asiakkaiden (=työnantajien) suunnitteluprosessia selvittävänä. Koulutuksen, tai oikeammin menetelmän, innovatiivisiksi osiksi koettiin käytännön läheiset esimerkit, systemaattinen lähestymistapa sekä mahdollisuus muuttaa painotuksia osallistujien koostumuksen mukaan. Tavoitteiden saavuttaminen Projekti saavutti tavoitteena olleen henkilömäärään. Koulutukseen osallistui toteutetuissa neljässä tilaisuudessa 73 henkeä. Lisäksi osallistujat edustivat varsin hyvin suunniteltua kohderymää. Saadun palautteen mukaan myös laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin eli pkyrityksen strategiaprosessi ja sen osana tehtävä osaamisen kehittämisarvioprosessi tuli osallistujille tutuksi. Ongelmat ja suositukset Suunnitellun koulutusaikataulun pitämisessä ilmeni vaikeuksia koulutuspäivinä, joihin osallistui sunnitellun 15:n henkilön asemasta huomattavasti enemmän henkilöitä. Erityisesti ryhmätyöt ja niiden purku vaativat suuniteltua enemmän aikaa ja rajoittivat muiden aiheiden käsittelyä. Osallistujien eritasoinen yrityssuunnittelun tuntemus osoittautui ennakoitua suuremmaksi ja keskeisenä opetusmenetelmänä olleet ryhmätyöt eivät kaikissa ryhmissä toimineet tarkoitetulla tavalla. Kun ryhmien jäsenet eivät ennestään tunteneet toisiaan se hidasti myös ryhmätöitä. Koulutuksen esittelyaineistossa liian vähän huomiolle jäänyt kuvaus tarvittavasta perus- /konsulttiosaamisesta käyttää analyysimenetelmää pk-yrityksessä, oli saanut muutamat osallistujat odottamaan tämän yhden päivän kestävän koulutuksen antavan valmiuksia, joita sen ei ollut tarkoitettukaan antaa. Kehittämissuositukset PK-OK menetelmän keskeisen osion, osaamisen muutostarpeiden esiinsaamista, tulee entisestään korostaa. Koulutusmateriaalia tulee lisätä ja täydentää niin että käytettävän yritysesimerkin perustiedot ovat luettavissa tai vaikka lähetettävissä osanottajille etukäteen. Luentomateriaalin ja ryhmätöiden painotusta tulisi tarkistaa niin, että keskeiset asiat kuten strategioiden riippuvuus markkinoista ja asetetuista tavoitteista, osaamistarpeiden muutoksien 4

yhteys toisaalta olemassa oleviin resursseihin ja toisalta asetettuhin tavoitteisin/strategioihin selitetään ensin luennoilla ja ymmärtäminen varmistetaan ryhmätöillä. Ryhmätöiden määrän vähentämistä on mietittävä ja osa ryhmätöistä on varauduttava korvaamaan jaettavalla materiaalilla. Osallistujamäärä tulee rajoittaa 15 henkilöön ja organisaatioiden sisäisiä koulutustilaisuuksia kannattaisi harkita. Ryhmätyömateriaalia on kehitettävä mm. niin muutama ryhmätyötehtävä uusitaan ja jaettavaa yhteenvetoa täydennetään. Vaasassa 6.8.1999 Nelikon Oy Seppo Tuominen Toim. joht. 5

Koulutuspäivän ohjelma Klo 9.00 Päivän avaus TE-keskuksen edustaja Klo 9.10 Osanottajien esittäytyminen Klo 9.30 Koulutuksen tavoitteet Konsultit Mihin tietoa osaamisen muutoksesta tarvitaan ja miten sitä nyt kootaan? PK-OK-osaamisanalyysi prosessina Ensimmäinen yrityskäynti Ryhmätyö I Klo 11.30 Lounastauko Klo 12.30 Toinen yrityskäynti Ryhmätyö II Kolmas yrityskäynti Ryhmätyö III Loppuraportti Osaamisen arvioinnin kehittäminen (ihe osallistujien mukaan) esim. Yhteistyö yritys-työvoimaneuvoja-kouluttaja Klo 16.00 Päivän päätös TE-keskuksen edustaja 6