Vaahteranmäen Eemeli ärsyketulvassa millainen arki tukee lapsen keskittymisen taitoja? VI POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ 6.5.2010, Oulun yliopisto Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liitto ry www.adhd-liitto.fi Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi. Kissankulman kauhuksi häntä kutsuttiin. Lähellä jos jossain alkoi soida palopilli, epäilykset kohdistui heti Eemeliin Georg Riedel, Juha Vainio www.adhd-liitto.fi 1 www.adhd-liitto.fi 2 vireystila tunnetila Tarkkaavaisuuteen vaikuttavat monenlaiset tekijät tunnetila stressitekijät motivaatio taidot ja tiedot tavoitteet muut www.adhd-liitto.fi 3 Lapsen keskittymisen vaikeuksien ja levottomuuden syyt voivat olla moninaiset Temperamentti? Ympäristön vaatimukset? Oppimisvaikeudet? Kulttuuri? Rauhaton ryhmä, melu? Kognitiivisen tason ongelmat? Aistitiedon käsittelyn häiriö? Autismikirjo? Muut sairaudet / häiriöt /vammat? Ärsyketulva? Varhainen vuorovaikutus? Lapsen ja perheen arki? Tapakasvatus? Unen puute, väsyneisyys? Kiusattu? Ahdistuneisuus? Perheen ongelmat? Masennus? Stressi? Mahdollisuus energian purkamiseen liikkuen? Pelot? Huomion hakeminen? ADHD? Väkivalta? www.adhd-liitto.fi 4 Mikä ADHD? Attention Deficit Hyperactivity Disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö = tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö Neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat Tarkkaamattomuus Yliaktiivisuus Impulsiivisuus Ydinoireet voivat eri henkilöillä näkyä ja painottua eri tavoin. Erilaiset psykiatriset ja neurologiset liitännäisoireet ovat myös tavallisia. www.adhd-liitto.fi 5 ADHD Yleisin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö kehitysiässä ilmeneviä psykiatrisia oireita, joiden taustalla on neurobiologinen häiriö esiintyvyys vaihtelee 4-10%:n välillä käytetyistä kriteereistä riippuen pojilla yleisempää oireet ovat HAITAKSI lapsen kehitykselle / henkilön toimintakyvylle www.adhd-liitto.fi 6 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1
Mistä ADHD johtuu ja mihin se voi vaikuttaa? Oirekuvan kehittymiseen voivat vaikuttaa perinnölliset tekijät, raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät, synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet ja erilaiset psykososiaaliset tekijät. ADHD:lla voi olla moniulotteisia vaikutuksia mm. käyttäytymisen hallintaan, tunneilmaisuun, vuorovaikutukseen, työskentelyyn ja oppimiseen. www.adhd-liitto.fi 7 Biologisten ja ympäristötekijöiden merkitys ADHD-oirekuvaan Biologiset riski- ja suojatekijät Ympäristön riski- ja suojatekijät Yksilöllinen vahvuus / haavoittuvuus Toimintakyky / toimintarajoitteet Tunteiden säätely Käyttäytymisen säätely Vuorovaikutus, ihmissuhteet Oppiminen, kognitiiviset prosessit www.adhd-liitto.fi 8 Kippola-Pääkkönen, 2010 RUUMIIN / KEHON TOIMINNOT JA RAKENTEET Tarkkaavuustoiminnoissa ja tunteiden säätelyssä ongelmaa. Tarkkaavaisuuden pulmien tarkastelu WHO:n ICFluokituksen avulla LÄÄKETIETEELLINEN TERVEYDENTILA (ADHD) SUORITUKSET OSALLISTUMINEN Omatoimisuustaidoissa itsenäinen ja liikunnallisesti ketterä. Haastetta keskittyä ryhmätilanteissa ja voimakkaita raivareita suuttuessa. YMPÄRISTÖTEKIJÄT YKSILÖTEKIJÄT Sensitiivisyys lapsen tunteille ja tarpeille, myönteinen Temperamentti, entiset ja nykyiset kokemukset, asenne lasta kohtaan, pieni ryhmäkoko ja mahdollisuus tottumukset, ikä, selviytymisstrategiat, yksilölliset henkilökohtaiseen ohjaukseen tukee suoritusta ja henkiset vahvuudet ja haavoittuvuudet? osallisuutta. Iso ryhmäkoko ja vähäinen henkilökohtaisen tuen mahdollisuus voi rajoittaa. www.adhd-liitto.fi 9 ICF-mallia soveltaen Kippola-Pääkkönen Arjen eväät kaikille lapsille tärkeitä Säännöllinen ja riittävä yöuni Säännöllinen ateriarytmi ja terveellinen ruoka Ulkoilua ja liikuntaa riittävästi Rajoitetusti ruutuaikaa Läsnä olevaa, sensitiivistä vuorovaikutusta Lapsen myönteisen käyttäytymisen huomioiminen Johdonmukaisuus ja rajat kasvatuksessa Mahdollisuus vapaaseen, kiireettömään leikkiin Arjen rutiinit ja tukevat osaltaan keskittymisen taitoja www.adhd-liitto.fi 10 Unesta (Paavonen ym. 2008, 2009, 2010) Liian lyhyt yöuni ja unihäiriöt lisäävät impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia terveilläkin lapsilla. Toisaalta ADHD:n voi liittyä myös unihäiriöitä Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys on kaksisuuntainen Unen tarve on yksilöllinen (leikki-ikäisellä n. 10-13 h). Riittävä uni on sellainen määrä unta, joka takaa optimaalisen toimintakyvyn seuraavana päivänä. Lasten keskimääräinen yöunen pituus on lyhenemässä, mikä on merkittävä kansanterveydellinenkin ongelma. Leikki-ikäisillä tärkeä kiinnittää huomiota positiivisiin rutiineihin (selkeä päivärytmi, säännölliset unirituaalit, tarvittaessa tilapäisesti nukkumaanmenoajan viivästyttäminen jotta lapsi todella väsynyt ja kun nukkumaanmenorituaalit ovat vakiintuneet, niin nukkumaanmenoaikaa aikaistetaan asteittain) www.adhd-liitto.fi 11 Ravinnosta (Mc Cann ym. 2007; ADHD:n Käypä hoito, 2007; Glanzman, 2009) Monet ravintoaineet ovat tärkeitä aivojen toiminnalle Näyttöä siitä, että varhainen vajaaravitsemus voi vaikuttaa epäedullisesti kognitiivisten toimintojen kehittymiseen, mukaan lukien tarkkaavaisuuden kehittymisen Keinotekoiset väriaineet ja natriumbentsoaatti saattavat lisätä terveiden lasten yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta ja tarkkaamattomuutta Ei luotettavaa näyttöä siitä, että ruokavaliolla ja ravitsemushoidoilla olisi hyötyä ADHD:n hoidossa www.adhd-liitto.fi 12 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 2
Virtuaaliviihdykkeistä Säännöllinen ja terveellinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena-> antaa puhtia päivään, vaikuttaa vireystasoon Rajojen asettaminen ruokailutilanteissa? Valtataistelua? ADHD-oireisella lapsella voi olla aistiyliherkkyyttä tai hakuisuutta, mikä voi vaikuttaa ruoan valikoivuuteen Stimuloivat aineet, kuten kofeiini, voi lievittää subjektiivisesti ADHD-oireita ja lapsi voi herkemmin mieltyä kofeiinia sisältäviin tuotteisiin kuten kolajuomiin Toisaalta terveillä lapsilla pienilläkin kofeiinimäärillä voi olla haitallisia vaikutuksia, lisäten mm. unihäiriöitä, kofeiinisietokyvyn lisääntymistä, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta. (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, 2010) ADHD:n hoidossa käytettyihin stimulanttilääkityksiin voi sivuvaikutuksina liittyä ruokahaluttomuutta www.adhd-liitto.fi 13 Unen puute lisää keskittymisen vaikeuksia. Yleisimpiä lasten ja nuorten unen puutteen syitä lienevät liian myöhäiset nukkumaanmenoajat ja esimerkiksi internetin käyttö sekä tietokonepelien pelaaminen tai television katselu. (Paavonen ym. 2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus 7-18 vuotialle, 2008: Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. (Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry) Raportoitu niin negatiivisia (esim. tarkkaavaisuuden ongelmia, uniongelmia, aggressiivisuutta) kuin positiivisia vaikutuksia (esim. tarkkaavaisuutta parantavaa ja oppimista kehittävää ja rauhoittavaa vaikutusta) (Ballas, 2009) www.adhd-liitto.fi 14 Liikunnasta Lyhytaikaisella tietokoneen käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, mutta nämä vaikutukset huononee tietokoneen pitempiaikaisella käytöllä-> vaikuttaa tarkkaavaisuuteen heikentävästi. (Ballas, 2009) ADHD-oireiset voivat käyttää itsestimulaatioon (Ballas, 2009) Pelaaminen enemmän kuin 1h /pvä voi olla haitallista ADHD-oireisille (Ballas, 2009) Ohjelmien sisältö käytetyn ajan lisäksi olennaista. Lasten herkkyys erilaista ja ikäsuositukset eivät aina luotettavia, koska lapsilla yksilölliset erot prosessoida informaatiota. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, 2005: Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa Poikien leikeille tyypillistä fyysinen aktiivisuus, voimien mittelö ja kilpailu (Airas & Brummer, 2003; Sinkkonen 2008) Nujuamis ja nahisteluleikit ovat pojille ominaisia (toisten tuuppiminen ja töniminen, toisten takaa ajaminen, toisten kiinni pitäminen ja reppuselässä kantaminen, nyrkkeily ja potkiminen leikisti). Nahistelu on tyypillinen kasvavan lapsen toiminta. Sitä ei tule rajoittaa eikä pitää aggressiivisuutena, mutta aikuisten on valvottava sitä ja huolehdittava siitä, että se ei muutu alistamisen ja kiusanteon välineeksi (Sinkkonen, 2009) Sallitaanko päivähoidossa nujuamis ja nahisteluleikit? www.adhd-liitto.fi 15 www.adhd-liitto.fi 16 Vuorovaikutuksesta ja kasvatuksesta. Liikunnan vähyys tekee levottomaksi. Liikunnan lisääminen vaikuttaa keskittymiseen suotuisasti. (Sinkkonen, 2009; Cacciatore & Koiso-Kanttila, 2009) Ylivilkas, motorisesti aktiivinen lapsi tarvitsee usein tavallista enemmän fyysistä aktiviteettia ja toisaalta aikuisen ohjausta rentoutumiseen / rauhoittumiseen. ADHD-oireisella lapsella on usein aistitiedon käsittelyn ja motoriikan ongelmia. Hän hyötyy sensomotorisesta toiminnasta, mikä kehittää aistitiedon käsittelyä ja motorista hallintaa. Toisaalta hän voi tarvita myös tavallista enemmän tukea uusien motoristen taitojen oppimiseen www.adhd-liitto.fi 17 Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa, tunnetilaa ja käyttäytymistä tilanteeseen sopivaksi Kasvatuksen tehtävänä on säätelyn opettaminen Kasvattajan sensitiivisyys tärkeää! Sensitiivisyys lapsen tarpeille, tunteille ja motivaatiolle. Ilo lapsesta näkyy kasvattajan silmistä ja hellyys kuultaa äänestä. Kasvattaja reagoi ajallisesti ja toiminnallisesti oikein lapsen viesteihin. Aito kiinnostus lapsesta. Kasvattajan sensitiivisyyteen ja kykyyn olla vuorovaikutuksessa vaikuttaa omat lapsuuden kokemukset www.adhd-liitto.fi 18 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 3
Kuormittavien ärsykkeiden rajaaminen ja käyttäytymistä jäsentävien ärsykkeiden lisääminen Vireystason oltava optimaalinen tilanteeseen nähden Henkilöllä, jolla on ADHD, vireystaso voi olla epätavallisen alhainen ITSEÄRSYTYS / AISTIMUSTEN HAKEMINEN VIREYSTASON NOSTAMISEKSI (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.) Millaiset ärsykkeet jäsentävät käyttäytymistä / helpottavat oppimista? esim. motorisen aktiviteetin lisääminen yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin (liikunnalliset leikit ja pelit, istumatyyny, jumppakuminauha tuolin jalkoihin, käsille näpertelyä jne.) ns. syvätuntoaistimuksilla voi olla rauhoittavaa vaikutusta (raskaammat / lihasvoimaa vaativat leikit ja tehtävät, hieronta jne.) www.adhd-liitto.fi 19 www.adhd-liitto.fi 20 Melu on stressitekijä -> voi lisätä levottomuutta, meluun puuttuminen? Millaiset ärsykkeet häiritsevät käyttäytymistä / oppimista? Häiritsevien visuaalisten ja auditiivisten ärsykkeiden karsiminen ympäristöstä? (esim. työskentelypisteen sijainti, visuaalisen oppimismateriaalin rajaus, särmit, akustiikka, korvatulppien / kuulosuojainten käyttö) Mahdollista, että kevyet tuntoaistimukset kuormittavat (esim. niskalaput pois vaatteista, naulakko- ja jonotilanteissa sopiva paikka?, hieronta rauhoittaa ja rentouttaa saattaa vaikuttaa keskittymiseen positiivisesti) www.adhd-liitto.fi 21 Ryhmäkokojen pienentäminen Pienryhmissä toimiminen oman hoitajan kanssa Leikki- ja toimintapisteiden jakaminen eri tiloihin Akustiikka esim. tekstiilejä pehmittämään Oma äänenkäyttö Melumittari / meluvalo www.adhd-liitto.fi 22 LEIKKITILOJEN JAKAMINEN LEVOTTOMUUDEN KANAVOINTI YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄMPÄÄN TOIMINTAAN ISTUMATYYNY TUOLILLE KÄSILLE NÄPERTELYÄ www.adhd-liitto.fi 23 www.adhd-liitto.fi 24 Copyright Anu Kippola-Pääkkönen / ADHD-liitto ry Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 4
LEVOTTOMUUDEN KANAVOINTI YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄMPÄÄN TOIMINTAAN Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen SALLITAANKO ENERGIAA PURETTAVAN LAPSILLE (ERITYISESTI POJILLE) OMINAISEEN TAPAAN?? HYVÄKSYTYT LIIKKUMISTAUOT PURKKA SUUHUN Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai tottelematon rasavilli Kannusta ja kehu aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset! Pyydä onnistumisselityksiä Kannusta onnistumispäätösten tekemiseen Luo uskoa lapsen omiin kykyihin www.adhd-liitto.fi 25 www.adhd-liitto.fi 26 Käytä merkkejä ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. tsemppipeukku, liikennevalot, hymyily, ohjaavat kuvat) Ongelmien taidottaminen (esim. haukkataito ) Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan Ulkoista henkilön ongelmat ( repsu riiviö, herra tulisielu ) Kiellot toimintaohjeeksi ns. älänkääntö Käytä juorukehua ja kolmoiskehua Hyväksy kaikki tunnetilat sopimatonta käytöstä ei Palkkiojärjestelmät, taitotaulut ERILAISET TAITOTAULUT JA PALKKIO- JÄRJESTELMÄT SUUNTAAVAAT HUOMION TOIVOTTUUN KÄYTTÄYTYMISEEN www.adhd-liitto.fi 27 www.adhd-liitto.fi 28 Toiminnan ohjauksen tukeminen Mitä, missä, kenen kanssa, kuinka kauan ja miten toimitaan? STRUKTUROINTI Ajan, paikan, henkilöiden, toimintojen struktuuri Säännöt ja rajat Säännöllinen toistuvuus, rutiinit Muutosten ennakointi (muutoskortti) Kalenteri, päiväjärjestys, lukujärjestys, ajanhallintatoiminnot Kello, ajastimet, äänimerkit Toimintaohjeet, työskentelyjärjestys (tehtävälaatikot, kuvat, kirjoitetut ohjeet) Ensin sitten Ulkoista ongelmanratkaisua www.adhd-liitto.fi 29 Hohhhoijaa moista vekaraa, vaan mies hän nykyään jo on ja miestä parempaa ei löydy yhtäkään KIITOKSET TARKKAAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISESTÄ! Astrid Lindgren www.adhd-liitto.fi 30 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 5