INS FORMATION Kesäkuu 2014 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti Valinta vaatii asiantuntemusta ja näkemystä Rakennusprojektilla monta toteutustapaa "Konesaliosaaminen tuo mahdollisuuksia koko Suomelle" INSide-vieraana Kari Niskanen 4DC Group Oy www.ayravainen.fi
Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä "Rakentamisprojektin voi toteuttaa monella eri tavalla" Toteutustavan valinta vaatii asiantuntemusta ja näkemystä kuvassa insinööritoimisto äyräväinen Oy:n toimitusjohtaja mikko äyräväinen. Rakentamishankkeen toteutuksessa ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa, vaan nykyaikaisia toteutustapoja ja niiden variaatioita on todella useita. Hankkeiden toteutustavoista jotkut eroavat vain nyanssien osalta mutta usein kohteen vaatimukset ja tavoitteet vaativat täysin poikkeavan ja uniikin toteutustavan. Tilaajalla on vastuu toteutustavan valinnasta, ja tämän päätöksen tekeminen vaatii yhteistyötä, kokemusta ja sen mukanaan tuomaa asiantuntemusta. Toteutustavan valinta on merkittävä ja oleellinen päätös, koska siinä asetetaan raamit hyvin monille erilaisille asioille kustannuksista projektin kestoaikaan. Suunnittelua osittain myös rakentamisen aikana Erilaisten urakkamuotojen hahmottaminen ja omaksuminen on modernin talotekniikan suunnittelijan tämän päivän erikoisosaamista, joka vaatii jatkuvaa valppautta ja erilaisten toteutusten seurantaa. Entisajan metodi ensin suunnitellaan ja sitten tehdään alkaa olla historiaa useimmissa hankkeissa. Nykypäivän urakkamuodoissa projektien läpivientiaikaa halutaan lyhentää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelua tehdään osittain rakentamisen kanssa päällekkäin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että suunnitelmien pitää valmistua useammassa vaiheessa, jotta tarvittavat hankinnat saadaan tehtyä ajallaan. Oleellista on tilojen joustava muunneltavuus Kun suunnittelua tehdään samanaikaisesti rakentamisen kanssa, on ehdottoman tärkeää, että yhteistyö suunnittelijan, urakoitsijan ja tilaajan kanssa sujuu hyvin. Kaikilla tulee päämäärän olla selkeä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Rakentamisen alkuvaiheessa ei välttämättä edes tarkkaan tiedetä, millainen lopullinen toteutus tulee olemaan. Jokaisen on siitä huolimatta kyettävä hahmottamaan asiat riittävällä tarkkuudella, jotta osataan tehdä esimerkiksi tarvittavat tilavaraukset. Konsepti, jossa rakennuksen eri osia palveleva talotekniikka asennetaan palveltavan alueen rajalle, on yksi keino halutun maalin saavuttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennus jaetaan taloteknillisesti pienempiin osiin (esim. kerroksen siipi), joita palveleva tekniikka on asennettu alueen rajalle. Loppukäyttäjän omine tarpeineen ei tarvitse olla rakentamisen alkaessa tiedossa. Kun sitten loppukäyttäjä on selvillä, voidaan tilojen asennukset tehdä valmiiksi käyttäjän toiveiden mukaisesti. Samoin käyttäjän vaihtuessa riittää, kun tiloissa tehdään uutta käyttäjää palvelevat muutokset tai uusitaan kyseisen lohkon tekniikka. Rakennuksen muihin osiin ei tarvitse tällöin koskea. Etuna konseptissa on myös se, että rakennuksen eri alueet voidaan ottaa käyttöön eri aikaan. Rakentava yhteistyö tuo hyötyjä Tilaajan kannalta tärkeintä on lopputulos. Hyvä lopputulos koostuu lukuisista eri tekijöistä, kuten suunnittelusta, rakentamisesta ja projektin johtamisesta. Avainsanat ovat henkilökemiat ja yhteinen päämäärä. Klassisesti määritellen kaikkien tulee puhaltaa samaan hiileen. Meidän tulee korostaa dialogia ja ymmärtää rakentavan yhteistyön mukanaan tuomat hyödyt. Tavoite on yhteinen ja sitä kohti tulee yhtenä rintamana pyrkiä. Muiden menestyminen ruokkii myös meidän menestystämme. Päivitettyä tietoa Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen apulaisjohtaja diplomi-insinööri Aimo Hämäläinen esitelmöi Insinööritoimisto Äyräväisen koulutustilaisuudessa erilaisista urakkamuodoista ja valvontaan liittyvistä asioista. Ammattilaisen puhetta on aina ilo kuunnella, kun asia on ajankohtainen ja tärkeä. Saimme rautaisen annoksen päivitettyä tietoa ja ymmärtämyksemme lisääntyi samassa suhteessa. Kiitämme Aimoa asiantuntijavierailusta ja erinomaisesta esityksestä. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tehokkaasta ja laadukkaasta alkuvuodesta ja toivotamme hyvin ansaittua, lämmintä ja rentouttavaa kesää! 2 INSformation Kesäkuu 2014 INSformation Kesäkuu 2014 3
INSide vieraana toimitusjohtaja Kari Niskanen, 4DC Group Oy INSide Konesaliosaaminen tuo mahdollisuuksia koko Suomelle INSide-vieraamme on 4DC Group Oy:n toimitusjohtaja Kari Niskanen. 4DC Group Oy on yhteenliittymä, joka on muodostettu datacentereiden, eli konesalien infran kehittämistä varten. 4DC on monialaosaaja konesalihankkeiden konsultoinnissa, suunnittelussa, rakennuttamis- ja managerointipalveluissa ja se toimii asiakkaan suuntaan ns. yhden luukun periaatteella. toimitusjohtaja kari niskanen 4dc group oy Erilainen näkökulma konesalihankkeisiin Hyvin usein konesalihankkeet etenevät laitehankinnat edellä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tapa toimia. Konesalin laitteet tullaan todennäköisimmin uusimaan 10-15 vuoden sisällä, mutta konesalia palvelevan infran elinkaari on huomattavasti pidempi. Vaihtoehtoinen toimintatapa onkin toteuttaa konesalihankkeet infra-näkökulmasta. Tällöin käyttäjä ei ole sidottu tiettyyn laitevalmistajaan, vaan konesalin laitehankinnat voidaan kilpailuttaa normaalisti. Näkökulma hankkeessa on siis hieman erilainen. Tavoitteena on laitteistoriippumaton turvallinen ja toimiva konesali. Turvallisuustasot toiminnallisuuden määrittäjänä Lämpimät säät tuovat haasteita konesalien toimintaan, kuten saamme lehdistä aina silloin tällöin kesän tullen lukea. Tänä päivänä yhteiskunta toimii vahvasti informaatioteknologian varassa ja ehdoilla, joten turvallisuus on aina syytä tuoda esiin suunnittelun lähtökohtana. Konesalien kohdalla turvallisuudella tarkoitetaan muun muassa toiminnan keskeytymättömyyttä ja häiriöttömyyttä. Tämän takia suunnittelutyön alkaessa ensimmäisiä tehtäviä on turvallisuustason määrittäminen. Asiakkaalla on yleensä hyvä näkemys itselle riittävästä turvallisuustasosta, mutta on myös mahdollista, että näin ei ole. Tällöin konsultin tehtävä on kertoa eri turvallisuustasojen merkitys konesalin toiminnan kannalta ja mitä se toisaalta tarkoittaa kustannusnäkökulmasta. Liioittelu johtaa helposti monimutkaisiin järjestelmiin, jotka lopulta voivat olla hyvinkin haavoittuvaisia. Yksinkertaisuus on valttia myös turvallista rakennettaessa. Suunnittelun suljettu verkko osa kyberturvallisuutta Lehdissä mainitaan usein sana kyberturvallisuus. Tämä on asia, jonka pitäisi kiinnostaa, mutta joka kuitenkin usein jää vähemmälle huomiolle. Osa hankkeista on turvaluokiteltu salaisiksi, jolloin esimerkiksi suunnittelutyö pitää tehdä täysin erillisessä verkossa, josta ei ole yhteyttä ulkomaailmaan. Esimerkiksi sähköposti ja internet eivät voi olla käytössä tällaisissa verkoissa. Suljetun verkon päivityksiä ei myöskään voi tehdä muista verkoista. Suljetussa verkossa työskentely poikkeaa totutusta, esimerkiksi tietojen siirto kopiolaitokselle ei voi tapahtua sähköpostilla. Oikeilla menettelytavoilla varmistetaan tilaajan asioiden salassapito. Turvallisuutta tämäkin. 4DC on usean sektorin datacenter-osaamista 4DC Group Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita hankkeen eri vaiheisiin. Palveluita ovat mm. arvioinnit eri näkökulmista, esim. tekninen arviointi, ylläpidon arviointi sekä riskeihin ja turvallisuuteen liittyvät arvioinnit. Lisäksi 4DC konsultoi rakentamisen eri vaiheissa tarveselvityksestä käyttöönottoon ja testaukseen. Lisäksi managerointipalveluiden avulla voidaan varmistaa asiakkaan konesali-infran käytettävyys. 4DC:n tehtävänä on auttaa asiakasta ydintoimintaansa sen sijaan, että tämä olisi pakotettu toimimaan oman osaamisalueensa ulkopuolella rakennuttajatehtävissä. Tämä monipuolista, usean sektorin osaamista vaativa datacenter-kokonaisuus on käytännöllistä ja tuloksellista antaa kokeneiden ammattilaisten hoidettavaksi. 4 INSformation Kesäkuu 2014 INSformation Kesäkuu 2014 5
Ajankohtaista Äyräväiseltä Konesalien lämpötilat puhuttavat Hyvä suunnitelma huomioi käytön ja huollon sujuvuuden JOLA-yksikössä suunnittelemme teho viedään juuri sinne missä sitä turvatiloja ja konesaleja. Useiden tarvitaan ja vieläpä kohtuullisen johtokeskushankkeiden jälkeen pienessä tilassa. on pääpaino tällä hetkellä siirtynyt konesalien suuntaan. Konesalihankkeet ovat haastavia projekteja, jotka vaativat erikoisosaamista. Esimerkkinä mainittakoon Konesalien energiankulutus ja PUE-luvut ovat aina mielenkiintoinen keskustelun aihe. Suomessa on sikäli onnellinen tilanne, että täällä voidaan lähes puolet vuodesta vaikkapa varavoimalaitteistot, käyttää ilmaisenergioita jotka vaativat aina erikoissuunnittelua jäähdytykseen (vapaajäähdytys). lähtien polttoaineputkistoista varavoimakoneiden jäähdytykseen ja pakoputkistoihin. Tietotekniikan tarve yhteiskunnassa kasvaa, ja laitteet kehittyvät ja pienenevät. Parikymmentä vuotta sitten tietokoneet mahtuivat hyvin niille suunniteltuun konesaliin. Nyt samaan konesaliin sovitetaan uudet datakeskuslaitteet, joiden teho on moninkertainen alkuperäiseen tehoon verrattuna. Entiset huoneilman kierrätykseen perustuvat jäähdytysratkaisut ovatkin nykyään fyysisesti lähes mahdottomia toteuttaa. Modernit datakeskuslaitteet ovat nestejäähdytteisiä Vuodenajoille ja säälle emme voi mitään, mutta sen sijaan konesalien lämpötilojen osalta viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu. Seuraava askel lieneekin vapaajäähdytysjakson pituuden maksimoiminen kehittämällä datakeskuslaitteita, jotka sietävät korkeampia lämpötiloja. Lisäksi pitää olla rohkeutta - tietenkin laitevalmistajien kanssa yhteistyössä - aidosti nostaa lämpötilatasoja. Kysymys kuuluu: miksi konesaleihin pitäisi syöttää hurjia jäähdytystehoja ajatuksella, että laitteet kestävät 20 vuotta? Varsinkin, kun ne uusitaan ehkä jo 10 vuoden kuluttua? eikä vesi enää ole kirosana konesaleissa. Nesteen avulla jäähdytys- - DI Markku Lilja Tilatehokkuus ja sisäilma ovat tärkeässä asemassa realistisesti tasosta tinkimättä YKSE:ssä eli yksityisen sektorin yksikössä olemme jatkaneet pääosin peruskorjaushankkeilla toimisto- ja kokoontumistilakiinteistöissä. Usein kiinteistöjen talotekniikka on jo käyttöikänsä loppupäässä, ja näin 30 50 vuotta vanhoissa kiinteistöissä on oikea hetki myös modernisoida talotekniikkaa. Samalla hankkeissa pyritään laitevalintojen ja teknisten ratkaisujen kautta vähentämään talotekniikan energiankäyttöä. Usein tämä tarkoittaa koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän korvaamista lämmön talteenotolla varustetulla koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Näin saavutetaan luontaisesti myös parempi sisäilman laatu. Energiankäytön minimoimiseksi käytetään mm. erilaisia tarveohjattuja ilmastoinnin ohjaustapoja, jolloin haasteena on, ettei järjestelmistä tule huollon eikä käytön kannalta hankalia. Toteutamme myös paljon pelkästään hankesuunnittelua, jossa tehdään asiakkaalle talotekniikan uusimisen kustannus- ja energialaskelmia erilaisiin talotekniikan uusimisvaihtoehtoihin. Hankesuunnitteluun sisältyy usein myös erilaisia kuntoselvityksiä mm. putkistoille ja ilmanvaihtolaitteistoille. Esimerkiksi nykyisten viemäreiden kuntotutkimuksissa toimimme tutkimusten laajuuden ja tutkimustehtävien määrittelyssä. Näin pystytään jo hankesuunnitteluvaiheessa määrittelemään taloudellisimmat viemäreiden uusimistavat perinteisen uusimisen ja sukituksen välillä. Muistetaan vielä, että kesästä 2013 lähtien luvanvaraisessa korjausrakentamisessa on lupahakemuksen liitteeksi tarvittu korjausja muutostyön energiaselvitys. Se on erilainen kuin uudisrakennuksen energiaselvitys ja yleensä sitä kevyempi: korjaus- ja muutoshankkeessa usein riittää lomakkeen täyttäminen ja liitteiden laatiminen ilman laskelmia. Käytännössä sen laatiminen sopii parhaiten energiamääräykset muutenkin tuntevalle pätevöityneelle energiatodistuksen laatijalle, joita yrityksessämme on viisi henkilöä. Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset koskevat vain sitä rakennusosaa, jota korjataan tai muutetaan. Jos muutetaan ilmanvaihtoa, niin vaatimukset koskevat vain ilmanvaihdon lämmön talteenottoa ja ominaissähkötehoa. Jos korjataan ulkoseinää, niin vaatimukset koskevat vain ulkoseinän lämmönläpäisykerrointa. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia. Hankkeissamme ei vaatimusten täyttymisessä kuitenkaan ole ollut ongelmia. - LVI-ins. Pasi Heiskanen Toimistomme JUSE-yksiköllä on käynnissä julkisella sektorilla runsaasti erilaisia toimistorakennuksiin, päiväkoteihin, kouluihin ja terveydenhoitopalveluiden tiloihin liittyviä hankkeita. Toimistorakennusten osalla myös julkisella sektorilla on yhä lisääntyvässä määrin hankkeiden käynnistämisen syynä tilatehokkuuden parantaminen. Suurimman tarpeen rakennusten korjaamiselle aiheuttavat kuitenkin edelleen erilaiset sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmien syyt voivat olla moninaiset ja niiden selvittely vaativaa. Tämä selvittely on kuitenkin välttämätöntä tehdä huolellisesti ja perusteellisesti. Varsinaisessa suunnittelutyössä haasteena näissä peruskorjaushankkeissa on tilojen riittävyys, kun tavoitteena on vuosikymmeniä sitten rakennettujen järjestelmien korvaaminen tämän päivän normien ja määräysten mukaisilla ratkaisuilla. Lisähaasteina ovat myös tilaajien asettamat korkeat tavoitteet energiatehokkuudessa, johon myös jatkuvasti uudistuvat määräykset ohjaavat. Otamme kuitenkin nämä haasteet mielellämme vastaan ja haluamme olla mukana ratkaisemassa niitä mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Kannustankin tilaajia asettamaan tavoitteet hankkeisiinsa realistisesti, mutta tasosta tinkimättä. Tämä pitää myös suunnittelijan aivot virkeinä. - LVI-ins. Jussi Kirkkomäki Lue JUSE-yksikön uuden vetäjän Jussi Kirkkomäen esittely nettisivujemme Uutiset-osiosta. Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja yhteistyö korostuvat Rovaniemellä Hyvä sisäilma ja energian säästö ovat olleet Rovaniemen yksikön suunnittelukohteissa liikkeelle paneva tekijä monessa saneerausprojektissa viimeisen vuoden aikana. Kasarmirakennusten ilmanvaihtoja lämpösaneeraukset, kylmälaitteistojen uusimiset sekä uudisrakennukset ovat näistä parhaimpina esimerkkeinä. Hyvä sisäilma ja energiatehokkuus ovat aina suunnittelun lähtökohtana yhdessä turvallisen, toimivan ja käyttäjäystävällisen talotekniikan kanssa. Nämä neljä näkökantaa toimivasti yhdistämällä saavutetaan suunnittelutavoitteet niin opetuslämmönjakokeskuksessa kuin vaativassa sairaalakohteessa. Talotekniikka on edelleen jatkuvassa muutoksessa, tähän haasteeseen vastaamme jatkuvalla henkilöstön sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Asiakkaidemme suurten rakennuskompleksien kokonaisuuden hallinta on tärkeää. Tässä meitä auttaa molempia osapuolia hyödyttävät pitkäaikaiset asiakassuhteet ja tiivis yhteistyö rakennuttajan, käyttäjien ja suunnitteluryhmän välillä. Rovaniemen toimistolla on huhtikuussa aloittanut seitsemäs työntekijä, LVI-insinööri Marko Heikkinen. LVI-suunnittelukokemusta Markolla on noin 10 vuotta ja elämänkokemusta 42 vuotta. - LVI-ins. Jukka Kärki 6 INSformation Kesäkuu 2014 INSformation Kesäkuu 2014 7
Tämä asiakaslehti on painettu Cocoon Silk ympäristöystävälliselle 100%:lle uusiopaperille LYHYESTI Uudet KSE 2013 ja TATE12 Suunnittelijoiden ja tilaajien yhteistyönä ovat valmistuneet hiljattain uudistetut sopimusehdot ja tehtäväluettelot. Olethan jo lukenut niiden tärkeimmät muutokset nettisivujemme Uutiset-osiosta? Kaukolämpömääräykset muuttuivat Energiateollisuuden julkaisemissa uusissa kaukolämpömääräyksissä ja -ohjeissa K1/2013 tärkeimpänä muutoksena suunnittelun kannalta ovat muuttuneet lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötilat. Uudisrakennusten ja laajennusten patterilämmityksen mitoituslämpötilat ovat enintään 60/30 C (ennen 70/40 C). Lisäksi eri lämpötiloilla toimiville verkostoille tulisi olla erilliset siirtimet shunttiryhmän sijaan. Katso luettelo uusien kaukolämpömääräysten muutoksista nettisivujemme Uutiset-osiosta. F-kaasumääräykset muuttuvat F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja, joita ovat mm. jäähdytyksen kylmäaineet. EU:n uuden F-kaasuasetuksen soveltaminen alkaa vuoden 2015 alusta ja sen tarkoituksena on ilmastovaikutusten vähentäminen. Merkittävin poistuva yhdiste on elintarvikeliikkeissä nykyisin yleisimmin käytetty kylmäaine R404A. Lisäksi vuototarkastustiheys voi muuttua. Vuoden 2015 alusta ei ole enää sallittua käyttää otsonikerrokselle haitallisia HCFC-kylmäaineita laitteiden huollossa eikä muussa yhteydessä, vaikka kylmäaine olisi kierrätettyä. Näihin kylmäaineisiin kuuluu esim. R22, joka on ollut tyypillinen kylmäaine vedenjäähdytyskoneissa ja ilmastoinnin jäähdytyskoneissa vuoteen 2000 saakka. Jos jäähdytyslaitteiston kylmäaineena on R22, alkaa sen uusimisella olla kiire. Lue lisää uudesta F-kaasuasetuksesta nettisivujemme Uutisetosiosta. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A 00700 Helsinki puh. (09) 7250 2500 fax (09) 7250 2501 www.ayravainen.fi Jaakonkatu 3, 3. krs 96200 Rovaniemi puh. (016) 31 23 23 fax (016) 31 99 93 Osoitelähde: Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n yhteystietorekisteri Painopaikka: Tikkurilan Paino Oy, jolla on käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Cocoon offset