Työelämän muutos HR:n valmiudet Ratkaisun Paikka Wanha satama 14.5.2013 Margita Klemetti Työ- ja elinkeinoministeriö
Työelämän muutos 1 Työllisyysaste 69% Työttömyysaste 8% Keskimääräinen työhöntuloaika 22v/28v Keskimääräinen työhistoria 35,4v Keskimääräinen työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisikä 52v Keskimääräinen töistä lähtöikä 60,4v Työurien pidennys 2
Työelämän muutos 2 Työvoimarakenteen uudistuminen Eläköityminen Vuonna 2030 työvoimasta 50% Y- sukupolvea (1977-97) ja 20% Z- sukupolvea (1998-) Koulutustausta v. 1970 perusaste 72-75%, v. 2010 perusaste 23-17% Maahanmuuttajat - kasvua n. 20.000 /vuosi Osatyökykyisten määrä kasvaa Työvoimapula tietyillä toimialoilla ja tehtävissä 3
Työelämämuutos 3 Asenneilmaston muutos Työn tekemisen muutos Negatiivisuus työ pahaksi ihmiselle? Kovien arvojen korostuminen Turvattomuuden tunne Työn merkitys muuttumassa Työn tekeminen suhteessa aikaan ja paikkaan Verkostoissa toimiminen, itsensä johtaminen 4
Työelämän muutos 4 Tuhansia 8 6 4 2 +52 0-2 -4-100 -6-8 -10-12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 n. 100.000 työpaikkaa hävinnyt lisäys n. 50.000 lähinnä palvelualoille henkilöstön määrän kasvu pääasiassa pienissä 1-4 henkilöä työllistävissä yrityksissä rakennetyöttömyys 200.000 uutta työpaikkaa 5
Tiedonhallinta Työelämä 2020 hanke hallitusohjelman kärkihanke pohjautuu hallituksen hyväksymään kansalliseen työelämästrategiaan ydintoimijoina laaja verkosto: TEM, STM, OKM, VM, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijatahoja INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS sateenvarjo- ja verkostohanke. OSAAVA TYÖVOIMA Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen! 6 6
Mitä kehittämishaasteita henkilöstötyössä on vuoteen 2018 mennessä? Kaikki osallistujat (N= 2579) Lukuohje: Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. Yhteenveto tuloksista 7 HR BAROMETRI 16.4.2013
Työelämän muutoksen tekijät Henkilöstöedustajat EU Työntekijät Työmarkkinaosapuolet Työterveyshuolto HR-asiantuntijat Valtiovalta Yritysjohto, päättäjät Työelämän toimijat 8
HR:llä on avain muutokseen Osaava työvoima Työhyvinvointi ja terveys Luottamus ja yhteistyö Innovaatio ja tuottavuus Työelämästrategian painopistealueet 9
Tekemisen näkökulma? Tässä ja nyt Proaktiivisuus 10
HR:n avainroolit Näkijä Vaikuttaja Innovoija Vastuunkantaja Visio ja tahtotila tulevaisuudesta Vahva rooli ja yhteistyö Vaihtoehtoisia ratkaisuja Inhimillisyyden näkökulmia Proaktiivinen toimintatapa 11
Kehittämisen erityisalueet johtaminen Ihmisten johtaminen - leadership Itsensä johtamisvalmiuksien vahvistaminen Verkostojen johtaminen työilmapiiri Yhdessä tekemisen kulttuuri Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen Monimuotoisuuden hyväksyminen osaaminen Tulevaisuuden osaamistarpeiden suunnittelu Työssä oppimisen vahvistaminen Verkosto-osaamisen vahvistaminen muutos Muutosten läpivientikyvyn vahvistaminen Henkilöstön osallistaminen, yhteistyö Kestävän kehityksen polku 12
Työpaikkojen kehityspolut Edelläkävijät Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 13
Tulevaisuuden työpaikat Uudistumiskykyisiä LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Omaavat hyvän maineen INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Kehittävät osaajia OSAAVA TYÖVOIMA Luovat uutta työtä 14
Ensin ihmiset kieltäytyvät uskomasta, että jokin outo, uusi asia voidaan tehdä; sitten he alkavat toivoa, että se voitaisiin tehdä. Sitten se tehdään ja koko maailma ihmettelee miksei sitä tehty jo vuosikymmentä sitten. F.H. Burnett 1849-1924 15
Tervetuloa mukaan työelämätalkoisiin! margita.klemetti@tem.fi 16