joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

Samankaltaiset tiedostot
b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

W dt dt t J.

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Tasaantumisilmiöt eli transientit

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Lineaariset Lien ryhmät / Ratkaisut 6 D 381 klo

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Numeeriset menetelmät

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Systeemimallit: sisältö

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

Lien ryhmät D 380 klo Ratkaisut 6+6=12

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

Luento 11. Stationaariset prosessit

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

(1.1) Ae j = a k,j e k.

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Luento 11. Stationaariset prosessit

Johdannaisanalyysi. Contingent Claims Analysis Juha Leino S ysteemianalyysin. Laboratorio

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

Copyright Isto Jokinen MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Dierentiaaliyhtälöistä

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

= + + = 4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2016

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

3. Differen*aalilaskenta

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

Dierentiaaliyhtälöistä

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki

2. Suoraviivainen liike

Dierentiaaliyhtälöistä

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Kanta ja dimensio 1 / 23

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Transkriptio:

HY / Maemaiikan ja ilasoieeen laios Differeniaalihälö I kevä 09 Harjois 4 Rakaisehdoksia. Rakaise differeniaalihälö = (x + + Rakais: Tehdään differeniaalihälöön lineaarinen mnnos z(x = x + (x + jolloin z (x = + (x ja hälö saa modon z (x = z(x z (x = z(x + joka on separoiva hälö jolla ei ole reaalisia riviaalirakaisja. Rakaisaan: z (x = z(x + z (x z(x + = arcan z = x + C (C R z (x z(x + dx = dx dz z + = dx ja edelleen sijoiamalla mnnos akaisin: z = an(x + C x + + = an(x + C (x = an(x + C x (C R ja rakais on määriel kn x ( π C π C.. Rakaise Bernollin hälö = 4 e 3x Rakais: Seraaan lenomisiinpanoissa esieä rakaisapaa. Tehävän hälö saadaan mooon = e 3x 4 joka on Bernollin hälö paramerilla λ = 4. Koska λ > 0 on hälöllä riviaalirakais (x 0. Rakais joissa (x 0 saadaan sijoiksella z(x = (x 3 sillä hdisen fnkion derivaaasäännöllä z (x = 3(x 4 (x (x 4 (x = z (x/3 jolloin = e 3x 4 4 3 = e 3x z 3 z = e 3x z + 6z = 3e 3x joka on lineaarinen differeniaalihälö z(x sheen. Tämän eräs inegroiva ekijä on nnesi µ(x = e p(xdx = e 6dx = e 6x joen rakaisaan lineaarinen hälö ja sijoieaan mnnos akaisin: z + 6z = 3e 3x d dx (z e6x = 3e 3x z e 6x = 3e 3x + C (C R z(x = e 6x (e 3x + C z= 3 (x 3 = e 6x (e 3x + C (x 3 = e6x e 3x + C e x (x = 3 e 3x + C (C R ja rakais on määriel kn x > 3 log( C.

3. Rakaise differeniaalihälö x(x ( + x( = 0 Rakais: Todeakoon eä ehävän differeniaalihälö voidaan rakaisa krssin iedoilla ainakin kolmella eri avalla: Bernollin hälönä mnamalla eksakiksi hälöksi ai asa-aseisena hälönä. Rakaisaan hälö ensin asa-aseisena: jos 0 ja x( 0 niin x(x ( + x( = 0 x ( = x( + x( johon ehdään asa-aseisen hälön sijois z( = x( eli x( = z( ja lon derivaaasäännöllä x ( = z ( + z( jolloin hälö saadaan mooon x ( = x( + x( z ( + z( = z( + z z ( = z( joka on separoiva hälö. Triviaalirakaisja ei ole joen rakaisaan separoiva hälö ja sijoieaan eh mnnos akaisin: z ( = z( z(z ( = z( = log + C z( = ± log + C (C R z(=x(/ x( = ± log + C (C R. (C R Hahmoellaan vielä kaksi aiempaa mpaa rakaisapaa: ensinnäkin jos 0 ja x( 0 niin x(x ( + x( = 0 x ( x( = x( joka on Bernollin hälö paramerilla λ = < 0 jolla sien ei ole riviaalirakaisja. Sijoiksella z( = x( hälö pala lineaariseksi ja rakais eenee oleellisesi ken ehävässä. Toisaala idenifioimalla alkperäisesä differeniaalihälösä x(x (+x( = 0 jakvasi derivoiva M( x N( x sien eä M( x+n( xx = 0 nähdään eä M( x = x + N( x = x ja ällöin koska N( x ( M( x N( x = ( x + x = 3 x =: h( ei riip mjasa x laseen. nojalla differeniaalihälön eräs inegroiva ekijä saadaan kaavasa µ( = e h(d. Täsä eeenpäin hälö voidaan rakaisa ken harjoiksen 3 ehävissä meneeliin. 4. Rakaise hälö (x = 3x + (x + 4 x + 3(x +. Rakais: Yhälö on lenomoniseen kohdan.5.4 perseella asa-aseiseksi palava hälö. Homaaan ensin eä olava x + 3 + 0. Tehdään sijois x = + a = v + b

joillekin vakioille a b R joille 3a + b + 4 = 0 a + 3b + = 0 a = b = joen x = + = x = v v = + Alkperäinen hälö saa n siis modon ( (x = 3x + (x + 4 x + 3(x + v ( = 3( + + v + 4 + + 3(v + = 3 + v + 3v = 3 + v + 3 v joka on asa-aseinen differeniaalihälö. Tehdään siihen asa-aseisen hälön sijois z( = v(/ 0 jolloin v ( = z( + z ( ja lläolevasa saadaan: z( + z ( = 3 + z( + 3z( z ( = 3( + z( + 3z( joka on separoiva hälö. Rakaisaan: z (( + 3z( + z( = 3 dz + z + arcan z + 3 log + z = 3 log + C (C R 3z + z dz = 3 d jossa hälön vasemman polen oinen inegraali rakesi homaamalla eä inegrandin osoiajassa on vakioa vaille nimiäjän derivaaa. N sijoiamalla akaisin mnnos z( = v(/ lläoleva saadaan mooon ( v( arcan ja edelleen hälöparisa ( sijoiamalla arcan ( (x + x josa saadaan implisiiimoo arcan jossa x + 3 + 0 ja x. 5. Rakaise alkarvoehävä + 3 ( v( log + = 3 log + C + 3 ( (x + log + = 3 log x + C x ( (x + + 3 log ((x + ((x + = C (C R x (x = (x(x (0 = 4 (0 = 0 Nevo. Mokkaamalla hieman hälön ( oikeaa pola ja inegroimalla sen saa palaea ensimmäisen keralvn hälöön.

Rakais: Koska hälössä ei esiinn eksplisiiisesi sen vapaaa mjaa x palaeaan se ensimmäisen keralvn hälöksi sijoiksella z( = z((x = (x sillä ällöin kejsäännöllä (x = d dx ( (x = d dx (z( = z ( (x = z (z(. N alkperäinen hälö saadaan mooon (x = (x(x z (z( = z( z(( z ( = 0 eli joko z( = 0 ai z ( = 0. Ensimmäinen eho z( = 0 (x = 0 (x = C (C R ma ämä rakais johaa väliömäsi risiriiaan alkarvoehävän kanssa joen se hläään. Toinen eho anaa z ( = 0 z ( = z( = + C (C R (x = (x + C joka on separoiva hälö. Rakaisaan seraava inegraali sijoiksella = C C > 0 sillä ällöin d = ja voidaan laskea d C (x + C = (x dx = dx = + C d = C d x + C = C ( + ( C x + C C = arcan C (x = C an ( C x + C C ( d C C + arcan (C R C (C R + C R. Kiinnieään vielä vakio C C. N alkehdosa (0 = 0 an( C C = 0 C = 0. Vakion C kiinniämiseksi voiaisiin derivoida fnkion (x lasekea ma käeään hälöä ( josa saadaan soraan (0 = C 4 = joen 4 alkarvoehävän rakais on (x = ( x an x ( π π. 6. Esi hälölle x + (x x x = 0 inegroiva ekijä joka on mooa µ(x = f(x + jollekin sopivalle hden mjan fnkiolle f. Homaa eä jos z = x + niin f = f (z = f. Rakais: Merkiään M(x = x ja N(x = x x x ja kerroaan differeniaalihälö poliain lvlla µ(x = f(x + ja saadaan siis f(x + x + f(x + (x x x = 0 joka on eksakisslaseen.0 nojalla eksaki jos päee: ( f(x + M(x = ( f(x + N(x

kaikilla x jossakin reiäömässä aleessa D R. Eli häpiäväsi vaadiaan f(x + M(x M(x + f(x + f(x + N(x = N(x + f(x +. Seraaan ehävänannon homioa ja merkiään z = x +. Tällöin kejsäännön nojalla f = f (z = f ja lläoleva saadaan mooon M(x f M(x (z + f(z ( f (z M(x N(x = N(x f N(x (z + f(z = f(z ( N(x M(x ja koska M(x N(x = x (x x x = (x (x + + ja = 4( x niin lläoleva hälö sievenee: N(x M(x f (z(x (x + + = f(z4(x ja oleksin x 0 sekä x + + 0 voidaan näillä jakaa poliain ja saadaan separoiva differeniaalihälö f (z = 4f(z + z. Rakaisaan ämä on liin (voidaan oleaa f(z 0: f (z = 4f(z + z f (z f(z dz = 4 dz log f(z = 4 log + z + C (C R + z ja äsä edelleen kn inegroimisvakioksi voidaan aseaa C = 0 saadaan: f(z = ( + z = =: µ(x. 4 ( + x + 4