2010 Yhtymäkokous 15.6.2011 YT-ryhmä 6.5.2011 Työsuojelutoimikunta 5.5.2011 Johtoryhmä 13.4.2011 Johtokunta 25.3.2011
1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT...3 2.1. VAKINAISET VIRAT JA TYÖSUHTEET...3 2.2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ...3 2.3. HENKILÖTYÖVUODET...5 2.4. HENKILÖSTÖN RAKENNE...5 2.5. VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET SUURIMMISSA AMMATTIRYHMISSÄ 31.12.2010...6 Lääkärit...6 Hoito-, hoiva- ja laitoshenkilökunta...7 Hallintohenkilökunta...8 2.6. IKÄJAKAUMA...9 2.7. KESKI-IKÄ...10 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS...10 3.1. TEHTY TYÖPANOS...10 3.2. KOKONAISTYÖAIKA...11 3.3. POISSAOLOT...12 Sairauspoissaolot...13 Määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaolot...14 Pitkäaikaisterveet...14 Tapaturmat...15 4. HENKILÖSTÖPANOSTUKSET...15 4.1. HENKILÖSTÖKULUT...15 4.2. KESKITUNTIANSIO...16 4.3. KOULUTUKSET...16 Sisäistä koulutustarjontaa...18 4.4. OSTOPALVELUT...19 4.5. ELÄKEPÄÄTÖKSET...19 5. TYÖTERVEYSHUOLTO...20 6. JOHTAJUUS...21 6.1. TYHY-TOIMINTA...21 6.2. TYÖSUOJELU...22 6.3. KEHITYSKESKUSTELUT...23 6.4. KYSELY KESÄSIJAISILLE...23 6.5. REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS...25 Vaihtuvuus...26 7. YHTEISTOIMINTA...27 8. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN KRIITTISTEN MENESTYSTEKIJÖIDEN MUKAAN TARKASTELTUNA...27
1. JOHDANTO Henkilöstönäkökulmasta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toinen toimintavuosi oli aktiivista suunnittelun ja kehittämisen aikaa. Vuoden aikana strategiatyöryhmien työskentely saatiin päätökseen ja kuntayhtymän toimintaa ohjaamaan valmistui lukuisia eri strategioita. Tasapainotetun tulosmittariston periaatteiden mukaisesti jokaisessa strategiassa tavoitteita lähestytään myös henkilöstönäkökulmasta. Lisäksi laadittiin erillinen henkilöstöstrategia, joka antaa suuntaviivat kuntayhtymän henkilöstötyölle vuoteen 2016 asti. Henkilöstöjohtamisen haasteita ja samalla henkilöstöstrategian kokonaisuuksia ovat rekrytointi, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi, henkilöstövoimavarat sekä asiakastyytyväisyys. Strategioiden menestyksekäs toteuttaminen on pitkäjänteistä ja sitoutunutta työtä, jonka etenemistä tulee säännöllisesti arvioida. Henkilöstöhallinnon tehostamiseksi ja palkkahallinnon kokonaisjärjestelmän kehittämiseksi hankittiin ja otettiin käyttöön kolme sähköistä ohjelmistoa; WebTallennus, AGS-henkilöstöraportointi ja Populus-matkahallinta. Tahti oli kova, ja ohjelmien käyttöönotto vaati henkilöstöltä paljon uuden oppimista. Kehittämistyön hyödyt näkyvät vasta viiveellä, minkä vuoksi panostusta ohjelmistojen hankintaan onkin tarkasteltava pitkällä tähtäimellä. sisältää tiivistettyä tietoa henkilöstövoimavaroista ja niiden kehityksestä. Yhdessä tilinpäätöksen kanssa ne muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tarkastella menneen kauden toimintaa ja taloutta ja joka antaa hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelulle. Henkilöstövoimavaroista on pidettävä huolta. Henkilöstömme on tärkein tekijä laadukkaiden kuntapalveluiden tuottamisessa. Henkilöstötyö vaikuttaa siten oleellisesti henkilöstön hyvinvointiin ja kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Palvelutuotannon tuloksellisuuden ja laadun ylläpitäminen ja kehittyminen sekä JIK ky:n kilpailukykyisen ja houkuttelevan työnantajaimagon säilyttäminen edellyttävät sekä määrällisten että laadullisten henkilöstövoimavarojen kehittämistä. Kehittämisen perustana ja päätöksenteon tukena toimii vuosittain laadittava henkilöstötilinpäätös. JIK ky:n visio on Yhteistyöllä ja ammattitaidolla tuloksena kuntalaisten hyvinvointi. Toimiva yhteistyö on kumppanuutta, jossa kaikki osapuolet luottavat toisiinsa ja kokevat yhdessä toimiessaan saavansa suurempaa kokonaishyötyä kuin yksin työskennellessään. Yhteistyön sujuvuus ja ammattitaitoinen henkilöstö ovat edellytys kuntayhtymän tuottamien palvelujen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Kiitos koko JIK ky:n henkilöstölle kuluneen vuoden 2010 arvokkaasta työpanoksesta alueen asukkaiden hyväksi.
3 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstötilinpäätöksen tiedot ilmoitetaan pääsääntöisesti vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan (31.12.2010). 2.1. Vakinaiset virat ja työsuhteet JIK ky:n virka- ja toimipohja oli yhteensä 642. Avoimien toimien hoitajia oli 9 ja avoimien virkojen hoitajia 3. Vuoteen 2009 verrattuna virka- ja toimipohja on kasvanut 15:llä (2,4 %:lla). Henkilöstön lukumäärä 31.12.2010 Hallinto ja talous Huolto Hyvinvointipalvelujen hallinto Työterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut Projektit ja tutkimushankkeet Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto 23 5 6 16 413 53 121 176 1 49 11 YHTEENSÄ 874 2.2. Henkilöstön määrä Vuoden 2010 lopussa JIK ky:n kokonaishenkilöstömäärä oli 874 henkilöä. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli yhteensä 599 henkilöä. Tämä on 69 % koko henkilöstömäärästä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 275 henkilöä, joka on 31 % koko henkilöstömäärästä. Määräaikaisista työntekijöistä oppisopimussuhteessa oli 3 (0,3 % koko henkilöstöstä), työllistämistuella työllistettyjä 2 (0,2 %) sekä harjoittelijoita 1 (0,1 %).
4 275 31% Vakinaiset Määräaikaiset 599 69% Henkilöstön lukumäärä 31.12.2010. Vuoden 2009 kokonaishenkilöstömäärään verrattuna henkilöstön määrä on kasvanut 21 henkilöllä (2,5 %:lla). Vakinaisten palvelussuhteiden määrä on kasvanut 15:llä (2,6 %:lla) ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä 6:lla (2,2 %:lla). Sen sijaan työllistämistuella työllistettyjen henkilöiden määrä väheni edellisvuodesta 7 henkilöllä (78 %:lla) ja oppisopimussuhteessa olevien henkilöiden määrä 2 henkilöllä (40 %:lla). Vakinaisesta henkilöstöstä virkasuhteessa oli 86 henkilöä (14 %) ja työsuhteessa 513 henkilöä (86 %). 86 14% Työsuhde Virkasuhde 513 86% Vakinainen henkilöstö: Virka- ja työsuhteessa työskentelevät Virkasuhteessa olevien vakinaisten viranhaltijoiden määrä on vähentynyt vuoteen 2009 verrattuna 55 henkilöllä (39 %:lla). Työsuhteessa olevien vakinaisten työntekijöiden määrä puolestaan kasvoi edellisvuodesta 70 henkilöllä (16 %:lla). Muutoksen taustalla on henkilöstön siirtymiseen liittyvä virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi henkilöstösopimuksen mukaisesti.
5 Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisina työskenteli 49 (8,2 %). Osa-aikaeläkkeellä oli 16 henkilöä (2,7 %) ja sivuvirkaa hoiti 1 henkilö (0,2 %). 2.3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden mittaan, joten vuoden viimeisen päivän henkilömäärien vertailua paremman vertailuluvun käytettävissä olleista henkilöstöresursseista antaa laskelma henkilötyövuosista. Siinä koko vuoden kokoaikaisesti työskennelleiden työntekijöiden lisäksi osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosi kuvaa henkilöstön työpanosta eli se on yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika. Sillä tarkoitetaan kokonaisen vuoden teoreettista tehokasta työaikaa työtuntien määrän pohjalta. Vuonna 2010 kalenteripäivien mukaan laskettu henkilötyövuosien määrä JIK ky:n koko organisaatiossa oli yhteensä 803,75. Tämä on 16,37 henkilötyövuotta (2,1 %) enemmän kuin vuonna 2009. 2.4. Henkilöstön rakenne Koko henkilöstöstä vuoden 2010 lopussa naisia oli yhteensä 841 (96 %) ja miehiä 33 (4 %). Vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli yhteensä 574 (96 %) ja miehiä 25 (4 %). Prosentteina tarkasteltuna vakinaisen henkilöstön naisten ja miesten osuudet ovat pysyneet samoina vuoteen 2009 verrattuna.
6 25 4% Naiset Miehet 574 96% Sukupuolijakauma (vakinaiset) 2.5. Vakinaiset ja määräaikaiset suurimmissa ammattiryhmissä 31.12.2010 Lääkärit 30 25 20 15 25 16 16 15 Virat (lkm) Vakinaiset Määräaikaiset 10 5 9 6 6 0 Lääkärit Hammaslääkärit Eläinlääkärit Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit Lääkäreitä oli yhteensä 25. Tämä on 2,9 % koko henkilöstöstä. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 16 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 9 henkilöä. Lääkäreistä 20 työskenteli kokoaikaisina viranhaltijoina ja 5 osa-aikaisina viranhaltijoina. Hammaslääkäreitä oli yhteensä 16. Tämä on 1,8 % koko henkilöstöstä. Viroista 15 oli täytettynä ja kaikki 15 henkilöä työskentelivät vakinaisessa palvelussuhteessa. Hammaslääkäreistä 8 henkilöä työskenteli kokoaikaisina viranhaltijoina ja 7 henkilöä osa-aikaisina viranhaltijoina.
7 Eläinlääkäreitä oli yhteensä 6. Tämä on 0,7 % koko henkilöstöstä. Kaikki eläinlääkärit työskentelivät vakinaisessa palvelussuhteessa kokoaikaisina viranhaltijoina. Hoito-, hoiva- ja laitoshenkilökunta 120 100 80 80 108 102 96 Vakinaiset Määräaikaiset 60 54 40 31 39 20 20 20 16 18 14 14 9 5 6 3 2 0 Sairaanhoitajat Perushoitajat Kodinhoitajat Hoivatyöntekijät Laitosapulaiset Terveydenhoitajat Lähihoitajat Hammashoitajat Laitoshuoltajat Osastonhoitajat 33 Isoimpia ammattiryhmiä Terveydenhoitajia oli yhteensä 47 (5,4 % koko henkilöstöstä). Heistä 31 (66 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 16 (34 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2009 verrattuna terveydenhoitajien määrä kasvoi 1:llä (2,1 %:lla). Sairaanhoitajia oli yhteensä 119 (14 % koko henkilöstöstä). Heistä 80 (67 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 39 (33 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2009 verrattuna sairaanhoitajien määrä kasvoi 13:lla (12 %:lla). Lähihoitajia oli yhteensä 210 (24 % koko henkilöstöstä). Heistä 108 (51 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 102 (49 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2009 verrattuna lähihoitajien määrä kasvoi 59:llä (39 %:lla). Vuonna 2010 kaksi henkilöä valmistui lähihoitajiksi oppisopimussuhteiden kautta. Toinen heistä työskentelee nykyään vakituisena työntekijänä ja toisella on ollut määräaikainen työsuhde. Perushoitajia oli yhteensä 116. (13 % koko henkilöstöstä). Heistä 96 (83 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 20 (17 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2009 verrattuna perushoitajien määrä väheni 6:lla (5 %:lla). Hammashoitajia oli yhteensä 25 (2,9 % koko henkilöstöstä). Heistä 20 (80 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 5 (20 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2009 verrattuna hammashoitajien määrä kasvoi 3:lla (12 %:lla).
8 Kodinhoitajia oli yhteensä 63 (7,2 % koko henkilöstöstä). Heistä 54 (86 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 9 (14 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2009 verrattuna kodinhoitajien määrä väheni 8:lla (13 %:lla). Laitoshuoltajia oli yhteensä 51. (5,8 % koko henkilöstöstä). Heistä 33 (65 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 18 (35 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Edellisvuoteen verrattuna laitoshuoltajien määrä kasvoi 30:llä (59 %:lla). Määrän kasvu johtui nimikemuutoksista. Hoivatyöntekijöitä oli yhteensä 20 (2,3 % koko henkilöstöstä). Heistä 6 (30 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 14 (70 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisista työntekijöistä 2 työskenteli työllistämistuella ja 2 oppisopimussuhteessa. Osastonhoitajia oli yhteensä 17 (1,9 % koko henkilöstöstä). Heistä 14 (82 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 3 (18 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Laitosapulaisia oli yhteensä 2 (0,2 % koko henkilöstöstä). Molemmat työskentelivät määräaikaisessa palvelussuhteessa. Laitosapulaisten määrä väheni edellisvuodesta 17:llä (90 %:lla). Määrän väheneminen johtui nimikemuutoksista. Hallintohenkilökunta Hallinnossa työskenteli yhteensä 23 henkilöä. Tämä on 3 henkilöä (15 %) enemmän vuoteen 2009 verrattuna. Heistä 21 (91 %) työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa ja 2 (9 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Hallintohenkilökunta 31.12.2010 31.12.2009 Muutos Johtaja 1 1 0 Tiedottaja 1 1 0 Tietohallinto 8 6 2 Taloushallinto 7 7 0 Henkilöstöhallinto 5 4 1 Työsuojelupäällikkö 1 1 0 Yhteensä 23 20 3
9 2.6. Ikäjakauma Koko henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on 50 54-vuotiaat työntekijät. Heitä on 156 eli 17,8 % koko henkilöstöstä. Pienimmät ikäryhmät ovat puolestaan alle 20-vuotiaat työntekijät (20 henkilöä, 2,3 % koko henkilöstöstä) sekä 65 69-vuotiaat työntekijät (4 henkilöä, 0,5 % koko henkilöstöstä). Koko henkilöstön ikäjakauma 5 vuoden välein 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 20 18 61 56 83 70 56 50 81 75 92 95 121 110 156160 134 129 83 71 alle 20v 25-29v 35-39v 45-49v 55-59v 65-69v 20-24v 30-34v 40-44v 50-54v 60-64v 4 2 31.12.2010 31.12.2009 Ikäjakauma Koko henkilöstön ikärakenne on muuttunut hieman vuoteen 2009 verrattuna. Eniten henkilöstön ikärakenne on muuttunut ikäluokassa 25 29-vuotiaat. Edellisvuoteen verrattuna 25 29-vuotiaiden määrä on kasvanut 13:lla (19 %:lla). Lisäksi selviä muutoksia on tapahtunut ikäluokissa 60 64-vuotiaat ja 45 49-vuotiaat. Vuoteen 2009 verrattuna 60 64-vuotiaita oli 12 (17 %) enemmän ja 45 49-vuotiaita 11 (10 %) enemmän vuonna 2010. Yleisesti huomattavaa on, että kokonaisuudessaan alle 29-vuotiaiden työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä on kasvanut 14 %:lla ja yli 60-vuotiaiden työntekijöiden osuus 16 %:lla. Vakinaista henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä on 50 54-vuotiaat. Heitä on vakinaisesta henkilöstöstä yhteensä 128 (21,4 %). Muita suurimpia ikäryhmiä ovat 55 59-vuotiaat (112 henkilöä, 18,7 %) ja 45 49-vuotiaat (99 henkilöä, 16,5 %). Pienimmät ikäryhmät vakinaisesta henkilöstöstä ovat puolestaan 20 24-vuotiaat (7 henkilöä, 1,2 %) ja 65 69-vuotiaat (2 henkilöä, 0,3 %). Alle 20-vuotiaita vakinaisia työntekijöitä ei ollut.
10 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 5 vuoden välein 140 120 100 99 92 132 128 116 112 31.12.2010 31.12.2009 80 60 40 20 0 1 7 5 34 27 2829 4851 71 67 Tehty työpanos on vuosityöaika, joka lasketaan siten, että kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät. Kun näin saaalle 20v 25-29v 35-39v 45-49v 55-59v 65-69v 20-24v 30-34v 40-44v 50-54v 60-64v 74 59 2 1 Ikäjakauma Suurimpia muutoksia vakinaisen henkilöstön ikärakenteessa on 60 64-vuotiaiden määrän kasvu 15 henkilöllä (25 %:lla), 25 29-vuotiaiden määrän kasvu 7 henkilöllä (26 %:lla) ja 45 49-vuotiaiden määrän kasvu 7 henkilöllä (7,6 %:lla). 2.7. Keski-ikä Koko henkilöstön keski-ikä on 42,63 vuotta. Vuoteen 2009 verrattuna koko henkilöstön keski-ikä on laskenut 1 vuodella (2,3 %:lla). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,29 vuotta. Vuoteen 2009 verrattuna se on laskenut 1,2 vuodella (2,5 %:lla). Määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä on puolestaan 37,97 vuotta. Se on laskenut edellisvuodesta 0,8 vuodella (2,1 %:lla). 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS 3.1. Tehty työpanos
11 dusta teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään vuosilomapäivät, saadaan säännöllinen vuosityöaika. Kun vielä vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, saadaan tehty säännöllinen vuosityöaika ja lisäämällä lisä- ja ylityöt saadaan tehty vuosityöaika. JIK ky:n tehty työpanos oli 169 740 työpäivää. Lisäksi lisätyöt tehtynä työpanoksena määriteltynä olivat 264,11 työpäivää ja ylityöt 43,96 työpäivää. Yhteensä JIK ky:n tehty työpanos lisä- ja ylityöt mukaan laskettuna oli 170 048,07 työpäivää. 3.2. Kokonaistyöaika Tehty työaika on 75 % kokonaistyöajasta. Vuoteen 2009 verrattuna tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta on kasvanut 1 %:lla. Kokonaistyöaika jakautuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloihin. 5% 12% 3% 5% Työpäivät 75 % Muut vapaat 5 % Perhevapaat 3 % Vuosiloma 12 % Sairaus/työtapat. /kuntoutus 5 % 75% JIK ky:n henkilöstön kokonaistyöaika (Kuviossa on sekä vakinaisessa että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön kokonaistyöaika. Muihin vapaisiin sisältyvät mm. opintovapaat, koulutus, lapsen sairaudesta johtuvat vapaat, lomarahavapaat, vuorotteluvapaat sekä palkalliset ja palkattomat yksityisvapaat.) Vuonna 2010 JIK ky:ssä kertyi työtunteja yhteensä 1 223 774. Tämä on 27 410 tuntia (2,3 %) enemmän kuin vuonna 2009. Lisätyötä tehtiin yhteensä 9 101 tuntia. Tämä on 2 924 tuntia (24 %) vähemmän kuin vuonna 2009. Kaiken kaikkiaan lisätyötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,7 %. Ylitöitä tehtiin yhteensä 6 626 tuntia. Se on 503 tuntia (7 %) vähemmän kuin vuonna 2009. Kaiken kaikkiaan ylityötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,5 %.
12 Työtunnit, ylityöt ja lisätyöt olivat yhteensä 1 239 501 tuntia. 3.3. Poissaolot Kalenteripäivinä laskettuna poissaolopäiviä koko henkilöstöllä vuonna 2010 oli yhteensä 63 293. Yleisimmät poissaolon syyt olivat vuosiloma (30 454 päivää, 48 % kaikista poissaoloista), sairaus (11 486 päivää, 18 % kaikista poissaoloista), perhevapaat (8 442 päivää, 13 % kaikista poissaoloista) sekä muut vapaat (6 940 päivää, 11 % kaikista poissaoloista). Muihin vapaisiin lasketaan mm. ylityövapaat, toisen viran hoito sekä yksityisvapaat. 35000 30000 25000 Vuosi 2010 Vuosi 2009 30454 29477 20000 15000 10000 11486 12377 8442 7053 8747 6940 5000 0 135558 9111362 1010664 14471094 408368 2028 1267 32 33 Sairaus Työtapatur. Kuntoutus Perhevap. Muut vap. Opintovap./oppisop. Koulutus Lapsisair. Vuor.vap. Lomautus Vuosiloma Lomarahavap. Poissaolot kalenteripäivinä Kalenteripäivinä laskettuina poissaolopäivät lisääntyivät vuoteen 2009 verrattuna 293 päivällä (0,5 %:lla). Poissaoloja kalenteripäivinä tarkasteltaessa suurimmat muutokset vuoteen 2009 verrattuna olivat työtapaturmista johtuvien poissaolojen vähentyminen (423 kalenteripäivällä, 76 %:lla), vuorotteluvapaasta johtuvien poissaolopäivien lisääntyminen (761 kalenteripäivällä, 60 %:lla), opintovapaista johtuvien poissaolojen lisääntyminen (346 kalenteripäivällä, 52 %:lla), kuntoutuksesta johtuvien poissaolojen vähentyminen (451 kalenteripäivällä, 33 %:lla) sekä koulutuksesta johtuvien poissaolojen lisääntyminen (353 kalenteripäivällä, 32 %:lla).
13 Poissaolojen palkkakustannukset olivat yhteensä 3 304 970,51. Vuoteen 2009 verrattuna poissaolojen palkkakustannukset lisääntyivät 246 451,15 eurolla (8,1 %:lla). 2 500 000 2 000 000 1 500 000 Vuosi 2010 Vuosi 2009 2 270 977 1 000 000 672 284 500 000 0 Sairaus 9 708 99 820 142 423 28 177 1 272 80 311 671 873 31 773 61 221 23 956 92 675 2 074 2 128 040 46 907 Työtapaturmat Perhevapaat Lapsisair. Koulutus Lomarahavapaa Vuosiloma Muut vapaat Poissaolot euroina (Sivukulut eivät sisälly kaavion lukuihin. Koulutuksessa on huomioitu vain ulkoiset kustannukset.) Poissaolojen palkkakustannuksia tarkasteltaessa suurimmat muutokset vuoteen 2009 verrattuna olivat muiden vapaiden lisääntyminen (33 404, 71 %), työtapaturmien vähentyminen (22 065, 69 %), perhevapaiden lisääntyminen (38 599, 63 %) sekä koulutuksen kasvu (49 748, 54 %). Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat 672 284. Vuoteen 2009 verrattuna sairauspoissaolojen palkkakustannukset lisääntyivät 411 :lla (0,06 %:lla). Sairauspoissaolot Vuonna 2010 sairauspoissaoloja oli yhteensä 11 486 kalenteripäivää. Vuoteen 2009 verrattuna sairauspoissaolojen määrä vähentyi 891 kalenteripäivällä (7,2 %:lla). Sairauspoissaolopäivien keskiarvo oli 13,1 kalenteripäivää henkilöä kohti. (11 486/874 henkilöä). Tämä on 1,4 päivää (9,7 %) vähemmän kuin vuonna 2009. Sairauspoissaolopäiviä yhtä henkilötyövuotta kohti oli 14,3. Tämä on 1,41 päivää (9,9 %) vähemmän kuin vuonna 2009. Ilahduttavaa oli, että pitkäkestoiset sairauspoissaolot (kesto yli 61 päivää) vähentyivät edellisvuodesta 67 %:lla. Sen sijaan lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä kasvoi vuoteen 2009 verrattuna. Sairauspoissaolot, joiden kesto oli 1 3 päivää, lisääntyivät
14 14 %:lla. 4 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä kasvoi 32 %:lla ja 11 60 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä kasvoi 19 %:lla. 1200 1135 1000 996 800 Vuosi 2010 Vuosi 2009 600 400 200 0 399 303 158133 4 9 2 11 1 1 Kesto 4-10 pv Kesto 61-90 pv Kesto 181-365 pv Kesto 1-3 pv Kesto 11-60 pv Kesto 91-180 pv Sairauspoissaolojen määrät työpäivinä Suurin osa sairauspoissaoloista (67 %) oli kestoltaan 1 3 päivää. Määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä 1 494 kalenteripäivää. Tämä on 13 % kaikista sairauspoissaoloista. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä sairauspoissaoloja oli puolestaan 9 992 kalenteripäivää. Tämä on 87 % kaikista sairauspoissaoloista. Keskiarvon mukaan laskettuna yhdellä määräaikaisella henkilöllä oli 5,4 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (1 494 kalenteripäivää/275 henkilöä). Yhdellä vakituisella henkilöllä oli puolestaan keskiarvon mukaan laskettuna 16,7 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (9 992 kalenteripäivää/599 henkilöä). Pitkäaikaisterveet Pitkäaikaisterveeksi katsotaan henkilö, jolla ei ole yhtäkään sairauspoissaoloa tilinpäätösvuonna. Vakinaisesta henkilöstöstä pitkäaikaisterveitä oli 186 (31 %).
15 Tapaturmat Tapaturmista raportoitiin vuoden 2010 aikana yhteensä 41 kertaa. Se on 4 raportointikertaa (8,9 %) vähemmän kuin vuonna 2009. Tapaturmat työssä/työpaikalla vähenivät edellisvuodesta 5_llä (13 %:lla) ja tapaturmat työmatkalla vähenivät edellisvuodesta 1:llä (20 %:lla). Sen sijaan tapaturmat työpaikan ulkopuolella lisääntyivät 1:llä (33 %:lla) ja myös ammattitaudit lisääntyivät 1:llä (100 %:lla). Tapaturmat olosuhteiden mukaan Vuosi 2010 Vuosi 2009 Muutos Työssä/Työpaikalla 33 38-5 Työmatkalla 4 5-1 Työpaikan ulkopuolella 3 2 1 Ammattitauti 1 0 1 Yhteensä 41 45-4 4. HENKILÖSTÖPANOSTUKSET 4.1. Henkilöstökulut JIK ky:n palkka- ja palkkiomenot vuonna 2010 olivat 25.305.092,38. Sivukuluja kertyi 5.505.405,98. Näin ollen JIK ky:n henkilöstökulut olivat yhteensä 30.810.498,36. Menot lisääntyivät vuoteen 2009 verrattuna 1.408.253,22 eurolla (4,8 %:lla). Sijaisten palkkakulut olivat 5.695.496,67, joka on 18,5 % henkilöstökuluista
16 4.2. Keskituntiansio Seuraavassa taulukossa on esitetty yhden työtunnin hinta suurimmissa ammattiryhmissä. Luvussa on mukana vain varsinainen kuukausipalkka, ei sivukuluja tai lisiä. Ammattiryhmä Vuosi 2010 Vuosi 2009 Muutos TK- lääkärit 32,44 /h 31,18 /h 1,26 /h Terveydenhoitaja 14,40 /h 14,16 /h 0,24 /h Sairaanhoitaja 14,11 /h 13,83 /h 0,28 /h Kodinhoitaja 12,91 /h 12,68 /h 0,23 /h Hammashoitaja 12,84 /h 12,58 /h 0,26 /h Perushoitaja 13,33 /h 12,52 /h 0,81 /h Lähihoitaja 12,26 /h 11,85 /h 0,41 /h Keskiarvo 16,04 /h 15,54 /h 0,50 /h JIK ky:ssä yhden työtunnin hinta on noussut kaikissa taulukon ammattiryhmissä vuoteen 2009 verrattuna. Yhden työtunnin keskiarvohinta on noussut 0,50, joka prosentteina on 3,2 %. Vuoteen 2009 verrattuna terveyskeskuslääkäreiden yhden työtunnin hinta on noussut 1,26 (4,0 %), terveydenhoitajien 0,24 (1,7 %), sairaanhoitajien 0,28 (2,0 %), kodinhoitajien 0,23 (1,8 %), hammashoitajien 0,26 (2,1 %), perushoitajien 0,81 (6,5 %) ja lähihoitajien 0,41 (3,5 %). 4.3. Koulutukset Henkilöstön osaaminen on tärkeä elementti tavoitteisiin pääsemisessä. Osaamisesta huolehtimisen tärkeys korostuu eläköitymisen lisääntyessä ja kilpailun uusista työntekijöistä kasvaessa. Kalenteripäivinä laskettuna ulkoisia koulutuspäiviä oli vuonna 2010 yhteensä 1447, ja niiden kustannukset olivat 142.422, 58. Ulkoisten koulutuspäivien luku sisältää sekä kokopäiväiset että osapäiväiset koulutukset. Luvussa jokainen koulutustapahtuma on laskettu omaksi koulutuspäiväkseen. Sisäisiä koulutuspäiviä oli vuonna 2010 yhteensä 1 164 kalenteripäivää. Vuoden 2010 sisäisten koulutusten raportointitapa eroaa ulkoisten koulutuspäivien raportointitavasta sekä vuoden 2009 sisäisten koulutusten raportointitavasta. Uudessa raportointitavassa osapäiväiset koulutukset on laskettu yhteen kokonaisiksi koulutuspäiviksi. Tämän avulla sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (kalenteripäivinä) saadaan määriteltyä täysinä koulutuspäivinä.
17 Luku on saatu laskemalla kaikki koulutustunnit yhteen ja jakamalla summa 7,65:llä eli normaalin työpäivän pituudella. Sisäisen koulutuksen kustannukset olivat 124.285,06. Vuonna 2010 JIK ky:ssä oli yhteensä 2 611 koulutuspäivää. Se on keskimäärin 4,4 koulutuspäivää yhtä vakituista työntekijää kohden. Sisäiseen koulutukseen osallistui vuonna 2010 yhteensä 2 692 henkilöä. Sisäistä koulutusta järjestettiin yhteensä 8 903 tuntia. Koulutusmäärät vuonna 2010 Lääkärit 59 hlö 183 h Akateemiset 39 hlö 182 h Opisto/AMK 1 078 hlö 3 871 h Koulu/ II aste 1 279 hlö 3 825 h Toimisto 28 hlö 145 h Tietohallinto 10 hlö 49 h Henkilöstöhallinto 3 hlö 5 h Suun terveydenhuolto 4 hlö 18 h Työterveyshuolto 11 hlö 62 h Ympäristöterveydenhuolto 1 hlö 2 h Opiskelijat 11 hlö 23 h Ulkopuoliset sidosryhmät 43 hlö 169 h Muut 126 hlö 369 h Yhteensä 2 692 hlö 8 903 h Alla ovat eroteltuna hoidon ja hoivan koulutusmäärät vuonna 2010: Hoidon ja hoivan koulutusmäärät vuonna 2010 Hoito Hoiva Yhteensä Opisto/ AMK 696 hlö 2889 h 382 hlö 982 h 1078 hlö, 3871 h Koulu/ II aste 453 hlö 835 h 826 hlö 2990 h 1279 hlö, 3825 h Yhteensä 1149 hlö 3724 h 1208 hlö 3972 h 2357 hlö, 7696 h
18 Sisäistä koulutustarjontaa Esimieskoulutus Täydennyskoulutus ATK-koulutus HaiPro haitta- ja vaaratapahtumien Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen AGS ja Web Tallennus raportointijärjestelmä koulutus Ateriahuiput hallintaan (diabetes- Internetin ja sähköpostin käyttö KVTES -koulutus koulutus) Effica:n kertausta Laura-rekrytointijärjestelmän Apteekkilaisten kipukoulutus Lääkerekisteri -koulutus koulutus Effica Lääkelehtikoulutus Populus matkahallintaohjelman Love tietoisku internet pohjaisista Haavanhoitokoulutus koulutus lääkehoitokoulutuksesta Ikääntyminen, dementoituminen ja Titania Kaikista ATK-koulutuksista on jär- seksuaalisuus jestetty myös esimieskoulutusta Ikääntyneen sosiaaliturva Iv-koulutuspäivä Koulutustilaisuus terveydenhuollon tekstinkäsittelijöille ja osastonsihteereille potilaskirjoihin kirjoittamisesta ja vierasperäisistä sanoista ym. Lääkehoito Laitoshuoltajien koulutuspäivä Palkkalaskelmakoulutus Paloturvallisuuskoulutus Potilaan siirtymisen avustamisen periaatteet Pöpöt kuriin -kiertue Ryhtikoulutus Salassapitosäännökset terveydenhuollon moniammatillisissa yhteistyötilanteissa Sidontakoulutus Terveyden edistämisen luento Terveyspalveluiden suurkäyttäjät Tietosuojakoulutus Tiimityön koulutus- tiimityön perusteet Toimintakykyisiä vuosia kotiin Tukiviittomien perusteet Vuoden 2010 aikana tapahtuneet koulutustapahtumat on jaoteltu ammatilliseen täydennyskoulutukseen, esimiehille suunnattuun koulutukseen sekä ATK-koulutukseen. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen on kirjattu myös turvallisuusalan koulutukset, kuten koulutus aggressiivisen asiakkaan kohtaamisesta sekä paloturvallisuuskoulutus. Koulutustapahtumien määrä näille ryhmille on laskettu periaatteella, jossa yhdeksi koulutustapahtumaksi on katsottu koulutus, joka koskee tiettyä aihepiiriä. Koulutustapahtuma on laskettu yhdeksi, vaikka koulutus olisi tapahtunut useampana päivänä useammassa kunnassa ja sisältänyt aiheeseen liittyviä eri teemoja. Vuonna 2010 ammatillista täydennyskoulutusta järjestettiin 24:ltä eri aihealueelta. Vuoteen 2009 verrattuna ammatillista täydennyskoulutuksen määrä kasvoi 8 aihealueella. Esimieskoulutusta järjestettiin 4 aihealueelta, joiden lisäksi järjestettiin erillistä
19 esimieskoulutusta ATK:n aihealueilta. Esimieskoulutuksien määrä kasvoi 1 aihealueella edellisvuoteen verrattuna. ATK-koulutusta järjestettiin puolestaan 6 aihealueelta, joka on 2 aihealuetta enemmän vuoteen 2009 verrattuna. Kokonaisuudessaan sisäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin 167. Sisäinen koulutus on tarkoitettu soveltuvin osin koko henkilökunnalle. Se on täydennyskoulutusta, johon jokainen koulutusta tarvitseva voi osallistua. Koulutuksista on tiedotettu eri toimipisteisiin pääasiassa sähköpostitse esimiesten kautta. Sisäisen koulutuksen kustannukset on jaettu toimipisteiden kesken osallistujamäärien suhteessa. Usein sisäinen koulutus on toteutettu virkatyönä, projektin osana tai johonkin hankintaan liittyvänä, joten koulutus on ollut taloudellista. Sisäisen koulutuksen avulla on pystytty kouluttamaan suuri henkilökuntamäärä tarvittaessa nopeasti. Koulutusaiheita on tullut johtajilta ja esimiehiltä. Koulutuksia on toteutettu myös henkilökunnan esittämien koulutustarpeiden perusteella. Sisäisen koulutuksen tavoite on tukea työtaitoa ja -osaamista sekä työssä jaksamista. Koulutustilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden yhdessä oppimiseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2010 aikana käynnistyi koulutustyöryhmän työskentely. Ryhmä kokoontui kolme kertaa, ja käsiteltyjä aiheita olivat mm. perehdyttäminen, työnohjaus, mentorointi, työkierto, varahenkilöjärjestelmä, kehityskeskustelut ja esimiesvalmennus. 4.4. Ostopalvelut Lääkäripalveluita hankittiin ostopalveluna yhteensä 1.113.079,54 eurolla. Summa on 467 224,48 (72 %) enemmän kuin vuonna 2009. Summa ylittää talousarviossa ostopalveluihin varatun summan, mutta ylityksen katteena on virkalääkärivajauksesta aiheutunut palkkamenojen alitus. 4.5. Eläkepäätökset Vuonna 2010 tehtiin 23 eläkepäätöstä. Niistä 12 oli vanhuuseläkepäätöksiä, 9 työkyvyttömyyseläkepäätöksiä ja 2 määräaikaisella kuntoutumistuella olevia eläkepäätöksiä. Vuonna 2010 eläkepäätöksiä tehtiin 9 (64 %) enemmän kuin vuonna 2009. Vanhuuseläkepäätökset lisääntyivät 1:llä (9 %:lla) ja työkyvyttömyyseläkepäätökset 6:lla (67 %:lla).
20 Eläkepäätökset Vuosi 2010 Vuosi 2009 Muutos Vanhuuseläkepäätökset 12 11 1 Työkyvyttömyyseläkepäätökset 9 3 6 Määräaikaisella kuntoutustuella 2 0 2 olevat eläkepäätökset Yhteensä 23 14 9 5. TYÖTERVEYSHUOLTO Henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty JIK ky:n omassa työterveyshuollossa ja Seinäjoen Työterveys -liikelaitoksessa. Työterveyshuollolla on toimipiste jokaisessa alueen terveyskeskuksessa, joten palvelut ovat lähellä käyttäjiä. Työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat lakisääteisten ennalta ehkäisevien palvelujen lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen sekä työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutti ja psykologi) konsultaatiot. Palveluihin kuuluvat lisäksi erikoislääkäreiden konsultaatiot työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi. Hoitovastuu säilyy näissä tilanteissa kuitenkin työterveyslääkärillä. Varsinaiset terveystarkastukset tehdään nimetyn työterveysyksikön ja sen työntekijöiden toimesta. Työntekijät voivat sairastuessaan ottaa yhteyttä myös lähimpään toimipisteeseen. Työterveyshuollon tavoitteena on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia yhteistyössä työpaikan kanssa sekä edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on myös edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Myös työyhteisöjen toimivuuden edistäminen kuuluu työterveyshuollon tavoitteisiin. Vuoden aikana valmisteltiin Välittävä työyhteisö -toimintamalli, jonka avulla tuetaan työyhteisöjä tunnistamaan työkykyä vaarantavat tilanteet ja käynnistämään korjaavat toimenpiteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuoden 2010 aikana toteutui hoitajien ASLAK-kuntoutus Härmän Kuntokeskuksessa. Lisäksi yksittäiset työntekijät osallistuivat työkykyä tukeviin laitoskuntoutusjaksoihin. Vuoden 2010 aikana työpaikkaselvityksiin käytettiin aikaa 122 tuntia. Tämä on 76 % enemmän kuin edellisvuonna. Työterveystarkastuksia tehtiin 598, mikä on 133 % enemmän kuin vuonna 2009. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 1 834 kappaletta, mikä on 378 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2010 röntgen- ja ultraäänitutkimuksia tehtiin 16. Vuoden 2009 korvausluokan I röntgen- ja ultraäänitutkimusten määrää ei ole tilastoitu. Kelan korvausluokan I kustannukset vuonna 2010 olivat 58.751,00, mikä on 22 % enemmän kuin vuonna 2009.
21 Työterveyshuolto Vuosi 2010 Vuosi 2009 Muutos Työpaikkaselvityksiin käytetty aika 122 h 69,5 h 52,5 h Työterveystarkastuksia 598 h 257 kpl 341 kpl Laboratoriotutkimuksia 1 834 kpl 384 kpl 1 450 kpl Röntgen- ja ultraäänitutkimukset 16 kpl - - Kelan korvausluokan I kustannukset yhteensä 58.751,00 47.996,45 10.754,55 Työterveyshuollon sairaanhoitokäyntejä oli vuoden 2010 aikana 2 554. Tämä on 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 2 805 eli 3,3 % enemmän kuin vuonna 2009. Röntgentutkimuksia tehtiin 288, joka on 13 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kelan korvausluokan II kustannukset olivat yhteensä 134.225,61, mikä on 9,8 % enemmän kuin vuonna 2009. Työterveyshuolto Vuosi 2010 Vuosi 2009 Muutos Työterveyshuollon sairaanhoitokäyntejä 2 554 kpl 2 278 kpl 276 kpl Laboratoriotutkimuksia 2 805 kpl 2 715 kpl 90 kpl Röntgen- ja ultraäänitutkimukset 288 kpl 332 kpl -44 kpl Kelan korvausluokan II kustannukset yhteensä 134.225,61 122.196,95 12.028,66 JIK ky:n työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2010 olivat 192.976,61. 6. JOHTAJUUS 6.1. TYHY-toiminta JIK ky:n 12-jäseninen TYHY-työryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä 7 kertaa. Toiminnan lähtökohtana oli työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen sekä jikkiläisten yhteisöllisyyden edistäminen. Toimintaa on pyritty suuntaamaan kaikille työntekijöille. Tuetut toimintamuodot olivat: Maksuton uinti kerran viikossa alueen uimahalleissa Kuntosalikäyntien tukeminen Erilaisten liikuntaryhmien tukeminen Zumba-ryhmien järjestäminen Kuntokampanjat 1.4. 12.5.2010 ja 15.10. 30.11.2010. Palkintoina yhteensä 20 lahjakorttia, à 50, JIK-alueen urheiluliikkeisiin. Liikuntailta Kalajaisten leirikeskuksessa 24.5.2010 Teatteriliput Ninotška-musikaalikomediaan 17.3.2010. Omavastuuosuus 15
22 Tyhy-aiheinen luentoiltapäivä 13.10.2010 Jalasjärvellä. Tilaisuudessa luennoi kirjailija, sosiaalipsykologi Janne Viljamaa aiheesta Ymmärrä työtoverisi temperamenttia. Osallistujia oli noin 280. - Kaikille työntekijöille jaettiin joululahjaksi pellavapyyhe. TYHY-toiminnasta tiedotettiin HELMI-henkilöstötiedotteissa ja Jikkari-intranetsivustolla. TYHY-toiminnan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi vuosittaista määrärahaa korotettiin 30 euroon/työntekijä johtokunnan 28.5.2010 tekemällä päätöksellä. Syksyllä 2010 TYHY-ryhmä valmisteli liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöönottoa. 6.2. Työsuojelu Vuonna 2009 rakennettua työsuojeluorganisaatiota täydennettiin työsuojelutoimikunnan varajäsenillä, jotta toimikunta olisi aina päätösvaltainen. Työsuojelupäällikkö vaihtui elokuun alussa 2010. Työsuojelupäällikön työaika on 50 % kokonaistyöajasta. Lisäksi työsuojeluorganisaation (työsuojeluvaltuutetut, -varavaltuutetut, työsuojelutoimikunta ja työsuojeluasiamiehet) toimikautta päätettiin jatkaa kaudelle 1.1.2011 31.12.2013 työsuojelutoiminnan vakiinnuttamiseksi ja tehostamiseksi. Työsuojeluhenkilöstön koulutustarpeet kartoitettiin, ja osaamista vahvistettiin määrärahojen puitteissa toimintaedellytysten parantamiseksi. Uusi työsuojelupäällikkö ja yksi työsuojelutoimikunnan jäsenistä suorittivat työsuojelun peruskurssin. Työsuojelutoimikunta kokoontui 4 kertaa. Työsuojelun toimintasuunnitelma valmisteltiin vuonna 2010. Vuonna 2010 tehtiin riskien ja vaarojen kartoitukset pääsääntöisesti kaikissa toimipisteissä. Kartoituksessa on kartoitettu työpaikkojen tapaturmariskit, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, ergonomia sekä henkinen hyvinvointi. Ongelmia on todettu ilmastointi- ja valaistusasioissa. Useat toimitilat ovat ahtaita ja epätarkoituksenmukaisia. Myös kosteusvaurioita on todettu, ja osa henkilökunnasta oirehtii. Paikoin ahtaat olosuhteet vaikeuttavat ergonomista työskentelyä. Lisäksi henkinen hyvinvointi on vaarantunut mm. aggressiivisten asiakkaiden ja liiallisten työpaineiden takia. Henkilökuntamitoitus kaipaa tarkistusta. Tulosten analysointia jatketaan työsuojeluvaltuutettujen, työterveyshuollon ja esimiesten kesken ja tehdään toimenpideehdotuksia tuleville vuosille. Aluehallintoviraston tarkastaja teki elokuussa seurantakäynnin Kurikan lääkärinvastaanotolle ja neuvolaan ja antoi käyntinsä pohjalta toimintaohjeita. Työterveyslaitoksen asiantuntijat kävivät lokakuussa Kurikan terveyskeskuksen lääkärinvastaanotolla ja neuvolassa sekä Koskenkorvan neuvolassa. Asiantuntijoiden ohjeiden perusteella on säädetty ilmastointia ja otettu materiaalinäytteitä kahteen kertaan. Jatkotoimenpiteet tehdään lopullisten tulosten saavuttua. Pelastussuunnitteluvelvolliset hoitolaitok-
23 set täyttivät paloriskikartoituslomakkeet, jotka tulevat osaksi pelastussuunnitelmia. Lisäksi kaikkiin JIK ky:n hoitolaitoksiin tehtiin palotarkastukset. Työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet muutamia itsenäisiä työpaikkakäyntejä hoidon ja hoivan työpisteisiin. Työsuojelupäällikkö on tehnyt työpaikkakäyntejä sekä antanut puhelimitse ohjausta erilaisiin ongelmiin. Työsuojelullisia teemoja on käsitelty myös sisäisten koulutusten yhteydessä, ja esimiehiä on tuettu työnohjausjärjestelyissä. Työsuojeluun liittyvinä ohjeistuksina laadittiin perehdyttämisopas sekä toimintamalli työkyvyn varhaiseen tukemiseen. 6.3. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat tärkeä yksilön johtamisen väline ja samalla työntekijän vuosittain mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviinsä, työympäristöönsä ja siihen liittyviin tekijöihin. Esimiehen näkökulmasta katsottuna kehityskeskustelussa saadaan selville työntekijän ajatuksia ja näkemyksiä tämän työstä, varmistetaan yhteisen tavoitteen saavuttaminen sekä saadaan palautetta omasta esimiestyöstä. Työntekijän näkökulmasta katsottuna kehityskeskusteluissa työntekijä saa palautetta työstään ja onnistumisestaan ja niillä varmistetaan osaamisen ja työn kehittyminen. Samassa yhteydessä on myös mahdollisuus päivittää työntekijän työkuvaa sekä henkilökohtaisia tavoitteita. JIK ky:n esimiehet kävivät henkilöstönsä kanssa kehityskeskusteluja keskimäärin 61- prosenttisesti.. 6.4. Kysely kesäsijaisille Syksyllä 2010 organisoitiin kysely hoivapalveluiden ja hoitotyön kesäsijaisille. Yhteensä lomakkeita lähetettiin 258, ja niistä palautui 69 (vastausprosentti 27). Pienen vastausprosentin vuoksi saadut tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Palautelomakkeessa pyydettiin arvioimaan palvelussuhteen eri osa-alueita: työtehtävät, työyhteisö, kehittymismahdollisuudet, palkka, muut asiat sekä työyhteisöstä lähtöön vaikuttaneet syyt. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaita kommentteja. Kyselyn arviointiasteikkona käytettiin numeroita 1 5, joista 1 = täysin samaa mieltä 2 = melko samaa mieltä 3 = en samaa enkä eri mieltä 4 = melko eri mieltä 5 = täysin eri mieltä
24 Poimintoja kyselyn vastauksista: Työtehtävien tavoitteet olivat selkeät = keskiarvo kaikista vastauksista 1,43 Työmäärä oli sopiva = 1,78 Vaikutusmahdollisuuteni työhön olivat hyvät = 2,05 Yhteistyö esimiehen kanssa sujui hyvin = 1,31 Sain riittävästi palautetta työstäni = 2,13 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä = 1,62 Sain riittävästi tietoa = 1,72 Suosittelisin JIK ky:ä työpaikaksi ystävilleni = 1,60 Kehittymiseeni ja koulutukseeni panostettiin riittävästi = 2,06 Työssäni oli hyvät etenemismahdollisuudet = 2,35 Palkkataso vastasi odotuksiani = 2,04 Henkilökohtaisesta osaamisesta/taidoista palkittiin riittävästi = 2,50 Hyvistä tuloksista palkittiin riittävästi = 2,48 Työaikani oli sopiva = 1,35 Työstä johtuvat syyt eivät vaikuttaneet poislähtööni = 1,03 3 2,5 2 1,5 1,43 1,78 2,05 1,31 2,13 1,62 1,72 1,60 2,06 2,35 2,04 2,48 1,35 1 0,5 0 0,03 Työteht. tavoit. olivat selkeät Työmäär. oli sopiv. Vaik. mahdol. työhön oliv. hyvät Yhteist. esimieh. kanssa sujui hyv. Sain riittäv. palautet. työstäni Työpaik. ilmapiiri oli hyvä Sain riittäv. tietoa Suosit. JIK ky:ä työpaik. ystävil. Kehittym. ja koulut. panost. riittäv. Työssäni oli hyvät eten.mahdol. Palk. taso vastasi odotuk. Henk.koht. osaam./taid. palkittiin riittäv.i Työaikani oli sopiva Työstä joht. syyt eivät vaik. poisläht. Kesäsijaiskyselyn tuloksia Vastausten perusteella voidaan suuntaa-antavasti todeta, että työntekijät olivat olleet tyytyväisiä työtehtäviin ja työyhteisön toimintaan. Sen sijaan vastaajat kokivat työssä kehittymisen mahdollisuudet ja palkka-asiat heikommiksi osa-alueiksi. Tulokset lähetettiin esimiehille tiedoksi, jotta he voivat kehittää kesäsijaistoimintaa edelleen.
25 6.5. Rekrytointi ja vaihtuvuus JIK ky:n rekrytoinnin suunnittelusta ja kehittämisestä on vuonna 2010 vastannut moniammatillinen rekrytointityöryhmä. Määräaikaisena alkaneen työryhmän työskentely eriytettiin vuoden aikana lääkäri- ja hoitajarekrytointiin. Eriyttämisen tavoitteena on tehostaa eri ammattiryhmien rekrytointia. Lääkärirekrytointi Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytoinnin tilanne parani loppuvuotta kohden tosin vakituisista lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on pulaa edelleen. JIK ky:tä esiteltiin lääketieteen opiskelijoille mm. TK-rekry-päivillä Tampereella ja Seinäjoen keskussairaalassa pidetyissä kandiseminaareissa. JIK-alueen lääketieteen kandidaateille järjestettiin tilaisuuksia, joissa heillä oli mahdollisuus tutustua toisiinsa. Kuntayhtymää on tehty tunnetuksi myös lääketieteen kandidaattien julkaisuissa. Hoitajarekrytointi Hoito- ja hoivatyön avoimiin toimiin ja virkoihin on ollut hakijoita. Laboratoriohoitajista ja sairaanhoitajista on ollut edelleen pulaa. Äkillisiin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut vaikea saada sijaisia. Alan opiskelijat ja alalta eläkkeelle jääneet ovat olleet suurena apuna näissä tilanteissa. Myös vakituinen henkilöstö on joustanut omissa suunnitelluissa työvuoroissaan. Rekrytointihoitajan rooli sijaisten välittäjänä eri työyksiköihin kasvoi. Esimiesten sijaisyhteistyö eri työyksiköiden välillä on myös lisääntynyt. JIK ky:lle laadittiin hoitajarekrytointiesite. Laura rekrytointi- ja sijaishallintajärjestelmä Vuonna 2010 JIK ky:n esimiehet ovat saaneet koulutusta Laura-ohjelman käyttämiseen. Vuoden aikana ohjelmaan on kirjautunut n. 100 sijaista. Ohjelmaa on myös kehitetty ja muokattu JIK ky:n tarpeisiin. Työpaikkailmoitukset Avoimista työpaikoista ilmoitettiin www.jikky.fi/tyopaikat- sekä www.mol.fi-sivustoilla. Lääkäri- ja hammaslääkäri-ilmoitukset julkaistiin lisäksi www.tkrekry.fi-sivustolla. Hoidon ja hoivan vastuualueen avoimiin toimiin ja virkoihin on työntekijöitä haettu Laurajärjestelmän kautta sähköisenä hakuna. Alueen sanomalehdissä on ollut tiivistettyjä ilmoituksia työpaikoista. JIK ky:n tunnettavuuden lisääminen ja verkostojen luominen JIK ky:n tunnettavuutta on lisätty osallistumalla työvoimaviranomaisten ja koulujen järjestämiin tilaisuuksiin. TE-toimisto kävi kertomassa EURES-verkostosta (Eurooppalainen työvälityspalvelu) lääkärirekrytoinnissa. Yhteistyötä asian suhteen on tehty muiden alueen terveyskeskusten kanssa. Syksyllä 2009 aloitettua yhteistyötä JIK-kuntien oppilaitosten kanssa on jatkettu. Jalasjärven lukion abiturienteille on kerrottu JIK ky:stä sekä sen tarjoamista työpaikoista nyt sekä tulevaisuudessa. Kurikan yhteiskoulun 9. luokan oppilaille on opinnonohjaustunnilla pidetty vastaavanlainen tilaisuus, jossa mukana oli myös lähihoitaja kertomassa omasta työstään.
26 JIK ky:n eri työyksiköissä on ollut erilaisilla harjoittelujaksoilla toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita. Yhteistyössä alueen TEkeskusten kanssa työntekijöitä on ollut työkokeilussa. Yläkoulun oppilaita on ollut työelämään tutustumisjaksoilla (TET). Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus lähteneiden ja tulleiden osalta on 10,4 %. (ajalta 1.1.2010 31.12.2010). Vaihtuvuus on laskettu menetelmällä, jossa vuoden aikana palvelukseen tulleiden ja palveluksesta eronneiden henkilöiden lukumäärät (ei eläkkeelle siirtyneet) suhteutetaan edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään (61/584 vuoden 2009 vakinainen henkilöstömäärä). 60 50 40 30 20 10 0 51 31 10 Palvelussuhde päättynyt Vakinaiseksi tulleet Siirtynyt eläkkeelle 20 12 15 2 Muu syy Vuosi 2010 Vuosi 2009 Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuudessa on tapahtunut muutoksia vuoteen 2009 verrattuna. Vakinaiseen palvelussuhteeseen on tullut 51 henkilöä eli 20 henkilöä (65 %) enemmän kuin edellisvuonna. Vakituinen palvelussuhde on päättynyt 10 henkilöllä, joka on sen sijaan 10 (50 %) vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi eläkkeelle on siirtynyt vakinaisesta palvelussuhteesta 12 henkilöä, joka on 3 henkilöä (20 %) vähemmän kuin edellisvuonna.
27 7. YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana 6 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Toimien ja virkojen täyttäminen JIK ky:n strategiat (henkilöstöstrategia, terveysvalvonnan strategia, eläinlääkintähuollon strategia, suun terveydenhuollon strategia, työterveyshuollon strategia, lastenneuvolatyön strategia, koulu- ja opiskeluterveyden huollonstrategia, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia, lääkärien vastaanoton ja ensiavun sekä lääketieteellisten tukipalveluiden strategia, tietohallinnon strategia ja hoivan strategia) Työsuojelun toimintaohjelma Aktivointiraha Yhteistoiminnan toimintaohjelma Työsuojelutoimikunnan työntekijöiden edustajien varajäsenten nimeäminen Työsuojeluvaltuutettujen toimikauden pidentäminen kaudelle 1.1.2011 31.12.2013 Palkkojen harmonisointi v. 2011 Työtyytyväisyyskysely Palaute palvelussuhteen päättymisestä 2009 Työkyvyn varhaisen tukemisen malli -tilannekatsaus Yhteistoiminnan toimintaohjelma -tilannekatsaus Perehdyttämisopas Tupakoimattomuuden edistämistyöryhmä lähiesimies ja henkilöstön edustus Kehityskeskustelulomake Vuoden aikana valmistui yhteistoiminnan toimintaohje, jossa on kuvattu keskeisimmät henkilöstön ja työnantajan yhteistyömuodot. 8. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN KRIITTISTEN MENESTYS- TEKIJÖIDEN MUKAAN TARKASTELTUNA Rekrytointi Positiivista työnantajakuvaa on pyritty kehittämään vahvistamalla hyvää johtamiskulttuuria ja henkilöstöpolitiikkaa sekä tuottamalla laadukkaita palveluita. Henkilöstön työhyvinvointiin ja kehityskeskustelujen säännölliseen käymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tehtäväkohtaisten palkkojen perusteettomat erot on poistettu harmonisoinnin avulla. Henkilöstöä on informoitu ajankohtaisista asioista Helmihenkilöstötiedotteessa. Sähköinen rekrytointijärjestelmä on osa tehokasta rekrytointiprosessia. Huolellisesti laadituilla työpaikkailmoituksilla on kehitetty rekrytointiviestintää. Kuntayhtymää on tehty näkyväksi olemalla mukana erilaisissa rekrytointitilai-
28 suuksissa. Nuorille on tarjottu harjoittelupaikkoja ja kesätöitä. Lisäksi JIK ky:n työpaikkoja on esitelty koululaisille ja alan opiskelijoille. Henkilöstön tehtäväkuvaukset on pääsääntöisesti tehty. Rekrytoinnista lisää henkilöstötilinpäätöksen kohdassa 6.5. Henkilöstöjohtaminen Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa valmisteltiin esimiehille suunnattu valmennusja työhyvinvointikokonaisuus toteutettavaksi vuoden 2011 aikana. Kokonaisuus käsittää yhdeksän eri tilaisuutta. Esimiesten ja työntekijöiden käyttöön luotiin yhtenäinen kehityskeskustelulomake. Palvelussuhteensa päättäville laadittiin kyselylomake, jonka avulla kerätään tietoa henkilöstöjohtamisen kehittämiseksi. Työyhteisöjen tiimityöskentelyn toimivuutta kehitettiin tarjoamalla tiimikoulutusta perhekeskuksille sekä kotihoidon ja asumisyksiköiden henkilöstölle. Esimiehille järjestettiin koulutusta KVTES:n määräyksistä ja sähköisistä henkilöstöhallinnon ohjelmistoista. Henkilöstöhallinnollisia periaatteita ja toimintakäytäntöjä yhtenäistettiin. Henkilöstövoimavarat Henkilöstötarpeiden kartoitus tehtiin osana talousarvioprosessia. Tavoitteena on valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömitoitus. Tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi on pohjautunut tehtävien vaativuuden ja tehtäväkuvien tarkastelulle. Luotiin periaatteet henkilökohtaisen harkinnanvaraisen lisän myöntämiselle yhteistyössä pääluottamusmiesten kanssa. Ikääntyvien työssä jaksamiseen on panostettu tarjoamalla mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Esimiesten välinen lisääntynyt sijaisyhteistyö on parantanut sijaisten toimivaa käyttämistä. Henkilöstöä on kannustettu työkiertoon, mutta etenkin vastuualueiden välisessä työkierrossa on vielä kehitettävää. Työntekijät, jotka suorittavat vanhustyön erikoisammattitutkintoa, työskentelevät eri yksiköissä osana koulutusta. Sisäistä täydennyskoulutusta on järjestetty aktiivisesti. Lääkärien ja hoitajien työpanoksen tarkoituksenmukaista organisointia on kehitetty hoitajien vastaanottotoiminnan ja vastuuhoitajien myötä. Kehittämisessä on huomioitu eri ammattiryhmien kokemus ja ammattitaito. Eläköitymisen myötä henkilöstön koulutustasoa on kehitetty sairaanhoitaja/terveydenhoitaja-painotteisemmaksi. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Henkilöstön koulutustarpeita on kartoitettu kehityskeskustelujen yhteydessä. Tarpeiden pohjalta on järjestetty kattavasti täydennyskoulutusta. Omalla ajalla tapahtuvaan omaehtoiseen opiskeluun on kannustettu sopimalla periaatteesta, jonka mukaan esimies voi oman harkintansa mukaan ja yksikön koulutusmäärärahojen puitteissa tukea taloudellisesti työntekijöidensä osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Myös oppisopimuskoulutusta on tarjottu lähinnä hoivan vastuualueen työntekijöille. Moniammatillisia tiimejä on luotu perhekeskustoimintaan ja kotihoitoon. Vuoden aikana valmisteltiin yhtenäinen perehdytysopas jaettavaksi kuntayhtymän kaikille uusille työntekijöille. Oppilaitosten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä, ja esim. Sedun lähihoitajaopiskelijoiden opettajat osallistuvat käytännön harjoittelujaksoille. Työnohjaustarpeita kartoitettiin hoivan ja hoidon vastuualueella, ja kartoituksen pohjalta koottu lista käytettävissä olevista työnohjaajista. Erityisosaamista vaativat palvelut on pyritty turvaamaan sijaisjärjestelyin ja tarvittavalla täydennyskoulutuksella. Perustettiin koulutustyöryhmä, joka käsittelee koulutustarpeita ja suunnittelee osaamisen kehittämistoimenpiteitä. Koulutuksesta kerrotaan enemmän henkilöstötilinpäätöksen kohdassa 4.3.
29 Työhyvinvointi ja työturvallisuus Työvuorojärjestelyin on pyritty huomioimaan työntekijöiden yksilölliset elämäntilanteet. Joustavuutta työaikoihin on lisätty mahdollistamalla kertyneiden ylityötuntien siirto työvuorolistojen välillä. Koko henkilöstölle järjestettiin ajankohtaisasioiden tiedotustilaisuuksia, joissa käsiteltiin mm. JIK ky:n strategioita. Yhteistyössä henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kanssa valmisteltiin Välittävä työyhteisö -toimintamalli, jonka tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn varhainen tukeminen. Vuoden aikana hankitun AGS-henkilöstöraportointiohjelmiston avulla esimiehillä on mahdollisuus seurata mm. yksikkönsä sairauspoissaolotilannetta. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö nimitettiin jatkokaudelle 31.12.2013 saakka, mikä antaa perustan pitkäjänteiselle työsuojelun kehittämiselle. Vaarojen tunnistus ja riskien kartoitus toteutettiin lähes jokaisessa työyksikössä. Sovittiin, että johtoryhmä toimii kuntayhtymän työhyvinvointiryhmänä ja vastaa työhyvinvoinnin strategisesta kehittämisestä. Esimiesten yhteistyötä on pyritty lisäämään säännöllisillä yhteistyöpäivillä. Tyhy-ryhmä koordinoi kuntayhtymän panostukset henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemiseen. Asiakaslähtöisyys, tehokkuus, tuottavuus, vaikuttavuus Asiakas- ja potilaslähtöisyys on toiminut perustana henkilöstöstrategian laatimiselle, koska asiakkaiden ja potilaiden kokonaisvaltainen ja laadukas palveleminen on kuntayhtymän perustehtävä. Henkilöstöstrategian toteuttamisella on pyritty tukemaan tätä perustehtävää. Väestön tarpeisiin vastaaminen sekä palvelutoiminnan tehokkuus, tuottavuus ja vaikuttavuus on huomioitu vastuualueiden toiminnallisissa strategioissa. Niiden toteutuminen on kuvattu toimintakertomuksessa.