Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2005 Sairaanhoitopalveluja 60 000 henkilölle
Sairaaanhoitopiirin johtajan katsaus Hoitotakuu oli yksi kansallisen median suosituimmista uutisaiheista kertomusvuonna. Laki kiireettömästä hoidosta tuli voimaan 1.3.2005. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten on päästävä lain määrittämissä aikarajoissa asianmukaiseen hoitoon. Vastuu hoidosta on sairaanhoitopiireillä. Sinällään asia ei ole valtakunnassa uusi, jonoja purettiin valtion erillisrahoituksella jo vuonna 2003. Jonojen purku toteutui Pohjois-Karjalassa valtakunnallisen keskiarvon mukaan. Jonot lyhenivät, mutta tietyillä erikoisaloilla lähinnä ortopedia ja neurologia kaikkia lain edellyttämiä toimenpiteitä ei saatu tehdyksi. Toimenpiteitä tehtiin omassa sairaalassa lisä- ja ylitöinä, mutta niitä ostettiin myös ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Omassa sairaalassa jonon purkua rajoitti vuodeosastopaikkojen puute, terveyskeskukset eivät pystyneet ottamaan riittävästi potilaita vastaan erikoissairaanhoidosta. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Keskussairaala Keskussairaalan psykiatrian yksikkö Mielenterveyspoliklinikka Kuntoutumis- ja päiväkeskus Valtimo Nurmes Hoitotakuun velvoitteet vaikuttivat niin kuntayhtymän toimintaan kuin talouteenkin. Lisääntyneet toimenpiteet kasvattivat mm. tutkimuksiin liittyvien laboratorio- ja röntgenpalvelujen sekä hoitotarvikkeiden määrää. Kuntien kanssa sovitun mukaisesti hoitotakuun vaikutusta ei budjetoitu. Sopimusohjaus ylittyikin kokonaisuudessaan 5,2 prosentilla, mikä on linjassa sen kanssa, että hoitotakuun kustannusvaikutukseksi arvioitiin etukäteen noin 5 prosenttia. Kuntakohtainen laskutus ylitti kolmea kuntaa lukuun ottamatta sopimusohjauksen vaihteluvälin. Sekä toimintakulujen että -tuottojen kasvu oli vahvaa, kumpikin noin 11 prosenttia. Hoitotakuun ohella tätä selittää kuntayhtymälle otettujen perusterveydenhuollon tehtävien hoito ja liikelaitosten uudet asiakkaat, joiden bruttokustannukset sisältyvät kuntayhtymän menoihin. Hoitotakuun kustannus vuositasolla oli tilinpäätöstietojen perusteella lopulta prosenttiyksikön etukäteisarviota pienempi eli noin 4 prosenttia. Vuonna 2005 ns. kalliiden hoitojen määrä oli selvästi arvioitua suurempi. Kehittyneet hoitomenetelmät ja uudet lääkkeet vaikuttivat siihen, että monen yksittäisen hoidon kustannus ylitti 35 000 euron tasausrajan. Tasausrajan suuruutta onkin tarkasteltava kuluvan vuoden aikana, vastaako se tämän hetken tavoitteita yhteisvastuun toteutumisesta. Toinen keskusteluun otettava asia on jonopäivien hinta. Monissa sairaanhoitopiireissä ne on hinnoiteltu perushoitopäivää kalliimmaksi. Juuka Lieksa Kokonaisuutena sairaanhoitopiirille vuosi 2005 oli noin 0,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Erikoissairaanhoito oli alijäämäinen, kiinteistö- ja röntgenliikelaitokset ylijäämäisiä ja laboratorioliikelaitos lievästi alijäämäinen. Tulos oli noin puolet alkuperäisen talousarvion mukaisesta. Kiinteistöliikelaitoksen tuloksesta hallitus esittää tehtäväksi investointivarauksen, joka kohdistetaan laajennus K:hon. Polvijärvi Eno Kontiolahti Outokumpu Joensuu Liperi Pyhäselkä Heinävesi Rääkkylä Tohmajärvi Ilomantsi Haluan kiittää kaikkia sairaanhoitopiirin luottamushenkilöitä sekä viran- ja toimenhaltijoita hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Sairaaloiden tehokkuudesta tehty vertailu osoittaa Pohjois-Karjalan keskussairaalan olleen kustannustehokkain sairaala hoidettua potilasta kohti vuonna 2004. Vuosi 2005 jää viimeiseksi Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin tilinpäätökseksi. Vuoden 2006 alusta olemme osa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymää. 2 Kitee Pertti Palomäki Vs. sairaanhoitopiirin johtaja
Röntgenliikelaitoksessa tehtiin yhteensä 8 400 tietokonetomografiatutkimusta vuonna 2005. Kuntayhtymä otti jäsenkuntien kanssa sovitun mukaisesti perusterveydenhuoltoon kuuluvia tehtäviä hoidettavakseen vuonna 2005. Uusia tehtäviä olivat puhelinpalvelu ja apuvälinepalvelu. Puhelinpalvelu ostettiin yksityiseltä palvelun tarjoajalta. Kuntayhtymä itse hoiti apuvälinepalvelun, joka sisälsi laitteiden huollon. Liikelaitokset saivat uusia asiakkaita. Liperin kunta ryhtyi ostamaan laboratoriopalvelut ja Pyhäselän kunta röntgenpalvelut kuntayhtymästä. Lääkehuoltoon tuli uutena asiakkaana Outokummun kaupunki. Perusterveydenhuollon päivystys laajeni vuoteen 2004 verrattuna. Hoitotakuu toi haastetta Olennaiseksi muutokseksi voidaan lukea myös hoitotakuun aiheuttamat muutokset toiminnassa ja taloudessa. Jonojen purku edellytti henkilöstön lisäja ylityötä. Palveluja ostettiin myös oman sairaalan ulkopuolelta. Jonojen purkuun kohdistuvan työpanoksen ja tarvikkeiden määrä ei ole yksiselitteisesti selvitettävissä oman toiminnan osalta. Jonojen purkuun kohdistuvia lisätyökorvauksia maksettiin sivukuluineen noin 0,9 miljoonaa euroa ja kyseisiä palveluja ostettiin noin 2 miljoonalla eurolla sairaalan ulkopuolelta. Lähetteillä sairaalaan tulevien määrä kasvoi lähes 3%. Mutta ilman lähetettä tulleiden potilaiden määrä väheni selvästi (-6,5%). Tämä tarkoittaa käytännössä yksinkertaisimpien tapausten karsiutumista perusterveydenhuollon tasolle, mikä on järkevää ja tavoitteiden mukaista. Toisaalta se tarkoittaa myös sairaalaan tulleiden potilaiden hoidon vaativuuden nousua, mikä saattaa heijastua jonkin verran kustannuksiin. Vasemman jalan lonkasta ja proteesista otettu röntgenkuva tarkastelun alla. 3
Vuonna 2005 ensiavussa oli päivystyskäyntejä noin 29 500, joista perusterveydenhuollon yökäyntejä noin 3 300. Pääleikkaussalissa leikattiin 525 potilasta enemmän kuin vuonna 2004, lisäys oli 5,2 %. Jononpurkuleikkausia tehtiin sekä pääleikkaussalissa että lyhytkirurgian yksikössä 450. Ensiapu Erikoissairaanhoidon ensiapupoliklinikalle tuli ilman lähetettä suhteellisesti yhtä paljon potilaita kuin edellisenäkin vuonna. Kuitenkin vuoden 2003 tasosta lähetteettä tulleiden absoluuttinen vähenemä oli 5%. Odotusajat lääkärin tutkimukseen pysyivät entisellä tasolla. Henkilökunnan työn kuormittavuutta lisäsivät vuonna 2005 yöajan potilasmäärien lisääntyminen ja potilaiden väkivaltakäyttäytyminen. Kirurgia Toimintavuoden aikana keskityttiin hoitotakuun mukaiseen jonojen purkamiseen. Apuna käytettiin runsaasti asiantuntijapalveluita sekä ulkopuolisia päivystäjiä, jotka viikonloppupäivystysten yhteydessä purkivat myös avohoidon lähetejonoja perjantaisin ja maanantaisin. Lisäksi ostettiin palveluita sekä Ortonista että Reumasäätiöltä. Ulkopuolisia palveluita käytettiin myös plastiikkakirurgiassa. Korva-, nenä ja kurkkutaudit Aiempiin vuosiin verrattuna merkittävin ero oli hoitotakuun tuoma muutos joka korva-, nenä- kurkkutautien klinikalla tarkoitti luopumista koko vuodeksi yhdestä leikkauspäivästä viikossa ortopedien ja silmälääkäreiden hyväksi. Vuoden 2005 alussa klinikan leikkausjonotilanne oli paras kymmeneen vuoteen. Yhden leikkauspäivän menetys viikossa vastaa noin 120 leikkausta vuodessa leikkausjono pääleikkaussaliin kasvoi noin 40%. 4 Suu- ja hammassairaudet Uutena toimintamuotona oli koko vuoden 2005 kestänyt hammashoitajan oppisopimuskoulutus. Saadun myönteisen kokemuksen perusteella tullaan kouluttamiseen suhtautumaan jatkossakin myönteisesti. Yhteistyötä terveyskeskuksiin kehitettiin vuoden aikana mm. järjestämällä leikkausdemonstraatioita halukkaille. Alueellisia koulutuspäiviä pidettiin kertomusvuonna kaksi kertaa.
Lasten teho-osastolla keskimääräinen hoitoaika on 6,2 päivää. Sisätaudit Potilasjonotilanne saatiin pidettyä kohtuullisena ja hoitotakuun mukaisena, vaikka sisätautien poliklinikan lähetteiden määrä on merkittävästi lisääntynyt (vuosina 2003 ja 2004 noin 4700/vuosi, vuonna 2005 noin 5200/vuosi). Lasten astmatyöryhmä pohtii, kuinka varmentaa astman palveluketjun käyttöön otto. Lastentaudit Toimintaprosessien kehitystyötä tehtiin vuonna 2005 määrätietoisesti. Maakunnallisista palveluketjuista saatiin valmiiksi lasten astman hoito, joka on volyymiltaan kaikkein suurin. Iho- ja sukupuolitaudit Psoriasiksen uudet biologiset hoidot toivat uusia mahdollisuuksia ja vaatimuksia potilaiden hoitoon. Poliklinikalla saatiin käyttöön uusi huone sihteerien tilaksi. Tämä mahdollisti yhden lisähuoneen lääkärien käyttöön ja hoidon toteuttamiseen. Yleissairaalapsykiatria Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka laati Depression Käypä Hoito -suosituksesta sovellutuksen, piti kymmenen osastotuntia ja osallistui kahteen alueelliseen koulutukseen depression tunnistamisesta ja hoitamisesta. Lisäksi yksikkö kehitti depressiivisen kipupotilaan hoitoprosessia. Depressiivisen potilaan hoitoketju selkiintyi. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että polikliinisten uusintakäyntien määrä on vähentynyt. Psykiatria Minerva projektin Mielenterveyspalvelujen verkostomainen kehittäminen loppuraportti valmistui syksyllä 2005. Työhön on osallistunut laaja joukko mielenterveystyön eri asiantuntijoita. Projekti on ollut yritys aikaansaada palvelujärjestelmä, joka takaa alueen väestölle laadukkaat mielenterveyspalvelut vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeessa on esitetty toimenpidesuosituksia, joista poliittisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Psykiatrian klinikassa vuosi 2005 sujui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Lääkärivaje oli edelleen merkittävin pulmakohta. Psykiatrian klinikka Paiholassa. Suu- ja hammassairauksien yksikössä oppisopimuskoulutuksessa Sirpa Moilanen. 5
Vuonna 1953 rakennetussa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on yleissairaanhoidossa 391 sairaansijaa. Kätilö Neiti Nymanin työasu 1950 luvulta. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian yksikkö on toiminut ensimmäisen vuoden Tikkamäellä somaattisten erikoisalojen välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena vuonna 2005 oli talousarvion puitteissa hoitotakuun toteutuminen ja hoidon suunnitelmallisuuden lisääntyminen sekä poliklinikalla että osastolla. Tavoitteet toteutuivat osittain. Kertomusvuonna poliklinikalle ohjautui 273 nuorta ensikäynnille. Noin kolmannes nuorista ohjautui konsultaatiolähetteellä. Polikliinisia käyntejä kertyi 5 600 suunnitellun 3 800 sijasta. Anestesia- ja leikkaus Vaikka vuoden 2005 käyttösuunnitelma osoittautui hieman liian optimistiseksi, anestesia- ja leikkaustoiminnan palveluyksikön toiminta kasvoi vuonna 2005 lähes kaikilla osa-alueilla. Materiaalisissa hankkeissa edettiin tyydyttävästi: teho-osastolle valmistui eristystila, leikkausyksikössä otettiin käyttöön videoavusteiseen kirurgiaan erikoisesti varusteltu leikkaussali ja kipupoliklinikalle saatiin uudet tilat. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede sekä kliininen neurofysiologia ovat erikoisaloja, jotka mittaavat elimistön toimintoja ja niiden häiriöitä uusimman lääketieteellisen teknologian avulla. Fysiologia ja neurofysiologia Hoitajien rooli eräissä ENMG -tutkimuksissa lisääntyi lääkärien aiemmin tekemien työvaiheiden siirtyessä hoitajille. Tämä mahdollisti osaltaan lääkärivajeen johdosta ulkoa ostettujen tutkimusten vähentymisen. Uutena toimintana aloitettiin FDG-PET -kuvaukset, joita uudella gammakameralla voidaan tehdä muiden tutkimusten ohella. 6 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Yleissairaanhoidon lähetelukumäärät Yleissairaanhoidon ajanvarauslähetteet Päivystyslähetteet Ilman lähetettä päivystykseen
Sairaala-apteekissa vuonna 2005 valmistettujen lääke-erien lukumäärä oli 1 931 ja sytostaattiannosten lukumäärä oli 4 682. Röntgen Suurin, toiminnalliseen muutokseen vaikuttava hanke oli radiologian ohjausjärjestelmän (RIS) käyttöönotto. Järjestelmä otettiin käyttöön koko erikoissairaanhoidossa 30.1.2006. RIS ohjaa kuvaustoimintaa lähetteestä lausuntoon ja arkistointiin saakka. Röntgenliikelaitoksessa kehitettiin kuntien kanssa aiempaa laajempaa yhteistyötä kuvantamisen alueella. Näkymä keskussairaalasta. Sairaala-apteekki Sairaala-apteekki toimitti vuonna 2005 lääkkeitä oman sairaalan lisäksi Tohmajärven, Ilomantsin, Juuan, Pyhäselän, Enon, Kiteen, Rääkkylän, Kesälahden ja Outokummun (1.3.2005 alkaen) terveyskeskuksiin sekä Pohjois-Karjalan Sairaskotiin, Honkalammen kuntayhtymään, Kontiorannan varuskuntaan ja Onttolan rajavartiostoon. Lääkekustannukset olivat 8,1 miljoonaa euroa kasvaen 10,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden lopussa sairaala-apteekki sai lisätilaa liuosvaraston valmistuttua J-laajennuksen pohjakerrokseen. Hallinto- ja talous Hallinto- ja talouspalvelujen toiminnassa vuonna 2005 keskeisellä sijalla oli uuden kuntayhtymän toiminnan käynnistymiseen liittyvät asiat. Uuden hallintoorganisaation suunnittelussa lähtökohta oli se, että toiminnot pyrittiin mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan Tikkamäelle. Toimistotilojen puute rajoitti tavoitteen toteutumista. Uusi hallintopäällikkö aloitti marraskuussa, ja hänen tehtäviin sisällytettiin kuntayhtymän lakiasioiden hoito. 250 000 200 000 150 000 Sairaanhoitopiirin oma toiminta 1997 2005 Avohoitokäynnit Hoitopäivät Hoitojaksot 100 000 50 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 7
Syksyn perinteisessä valtuuston strategiaseminaarissa kymmenen työryhmää pohti ja linjasi keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä ja palveluita. Tahto oli selvästi se, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhteisvastuullisesti alueen väestölle. Kunnnan näkökulma Kriittinen menestystekijä/ päämäärä Mittari Tavoitetaso Toteutuma Laadukkaat palvelut Tuotamme pohjoiskarjalaisille ihmisille korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluita ja siten edistämme heidän terveyttään. Peruskuntien tyytyväisyys sopimusohjausprosessissa Vähintään 13 kuntaa 16 kunnasta tyytyväisiä sopimusohjausprosessiin. Kysely tehdään vuonna 2007. Palveluiden saatavuus Palvelujen on oltava saatavilla kohtuullisessa ajassa ja palveluketjun eri toimijoiden on tiedettävä palvelujen saatavuudesta. Seuranta- ja raportointijärjestelmä Hoitotakuun vaatima järjestelmä on käytössä 1.3.2005 alkaen. Potilas pääsee sovitussa ajassa hoitoon. (Vrt. asiakkaan näkökulma) Saavutettu. Kustannustehokkuus ja luotettavuus Pohjois-Karjalan taloudelliset resurssit huomioiden sairaanhoitopiirin on oltava kustannustehokkuudessa Suomen parhaimpien yksiköiden joukossa. Kustannukset suhteessa DRG-pisteytykseen Talousarvion toteutuminen mukaan lukien kesken vuotta vahvistetut muutokset Sairaanhoitopiiri sijoilla 1 3 valtakunnallisessa vertailussa. Toiminta käyttösuunnitelman puitteissa vuonna 2005. Vuonna 2004 sijalla 1. Menot ylittyivät 2,5 %. Tulot ylittyivät 1,3 %. Kuntien on voitava luottaa siihen, että sairaanhoitopiiri hoitaa palvelut sovitulla tavalla ja kustannustasolla. Yhteistoimintasopimusten pitävyys Jäsenkuntalaskutus kuntayhtymätasolla toteutuu talousarvion mukaisesti +/- 1%. Ylitys 5,2 % sisältäen hoitotakuun, jota ei budjetoitu. 8
Ortopediassa jonot lyhenivät. Toimintavuoden aikana keskityttiin hoitotakuun mukaiseen jonojen purkamiseen. Suunnitellut oman toiminnan suoritteet ylittyivät sekä leikkausten että avohoitokäyntien osalta. Ortopediaan keskitettiin kaikki mahdollinen voimavara. Asiakkaan näkökulma Kriittinen menestystekijä/ päämäärä Mittari Tavoitetaso Toteutuma Oikea-aikaisuus ja sujuvuus Tutkimuksiin ja hoitoon pääsee kohtuullisessa ajassa. Tutkimus ja hoito on tehokasta. Sovitun jonotusajan toteutuminen Potilas pääsee sovitussa ajassa hoitoon. Lääkärin ensiarvio potilaan hoidosta on tehty kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Potilas pääsee hoitoon viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Toteuma 99 %. Ensi- ja uusintakäyntien suhde Ensi- ja uusintakäyntien suhde 1:2. Toteuma: 1:2,22. Toimintakyvyn paraneminen Tutkimus ja hoito on asiantuntevaa, yksilöllistä ja turvallista ja parantaa terveyttä ja toimintakykyä. Laatupainotteinen terveystulos GAS-tulos psykiatriassa kasvaa hoidon aikana. Muilla erikoisaloilla ei ole toistaiseksi käytettävissä luotettavaa mittaria. Tiedon saatavuus Potilas ja muut hoitoon osallistuvat saavat tiedon sairaudesta sekä tutkimusten ja hoidon etenemisestä. Asiakastyytyväisyyskysely Tiedon saatavuus tasolla Hyvä. Tavoite 9,3/10 (v. 2003 taso 9,26,/10). 8,8/10 ei toteutunut: pkl 9,0/10 osastot 8,4/10 Asiakkaan vaikutusmahdollisuus Potilas osallistuu omaa sairauttaan koskeviin ratkaisuihin tasavertaisena toimijana ja voi antaa palautetta helpolla tavalla. Asiakastyytyväisyyskysely Asiakkaan vaikutusmahdollisuus tasolla Hyvä. Tavoite 8,8/10 (v. 2003 taso 8,95/10). 8,8/10 toteutui: pkl 8,9/10 osastot 8,5/10 9
Röntgenliikelaitoksen henkilökuntaa on kannustettu ammattitaitoa kehittävään koulutukseen ja erityistaitojen hyödyntämiseen. Vuosi 2005 oli röntgenliikelaitoksen ensimmäinen vuosi tulospalkkauskokeilussa. Toimintamallien näkökulma Kriittinen menestystekijä/ päämäärä Mittari Tavoiteaso Toteutuma Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö on sujuvaa. Käypä hoito - suosituksista alueellinen sovellus Uusista suosituksista alueellinen sovellutus vuonna 2005. Toimiva ja tavoitteellinen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmä toimii tavoitteellisesti ja hallitusti. Toteutunut Kyllä/ei Kuntayhtymän strateginen suunnitelma päivitetty. Ei toteutunut, valmistuu 2006. Uusi valtuusto päättää. Kuntien mukaan lähteminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmä toimii tavoitteellisesti ja hallitusti. Toteutunut Kyllä/ei Terveydenhuollon puhelinneuvonnan käynnistäminen vuonna 2005. Uuden terveydenhuollon ja erityishuollon kuntayhtymän perustaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmä toimii tavoitteellisesti ja hallitusti. Toteutunut Kyllä/ei Honkalammen ja sairaanhoitopiirin yhteisen ky:n valmistelutyö saadaan päätökseen vuonna 2005. Teknologian hyödyntäminen Antamamme hoito on tehokasta ja sujuvaa. Alueellinen sähköinen arkisto Pilotoidaan muutamassa terveyskeskuksessa vuoden 2005 aikana. Ei toteutunut. Tekninen valmius olemassa, kansalliset standardit puuttuvat. 10
Kuntayhtymän palveluksessa oli 31.12.2005 yhteensä 2 423 viranhaltijaa ja työntekijää, mikä on 36 enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa olevia oli 1 939, lisäystä 18 henkilöä. 2500 2000 1500 1000 500 Henkilöstön näkökulma Kriittinen menestystekijä/ päämäärä Määräaikainen, osa-aikatyö Määräaikainen, kokoaikatyö Vakinainen, osa-aikatyö Vakinainen, kokoaikatyö Mittari Tavoitetaso Toteutuma Henkilöstöresurssien saatavuus Kiristyvässä kilpailussa työvoimasta kuntayhtymän työpaikat koetaan kiinnostaviksi. Tämä turvaa osaavan työvoiman saatavuuden. Rekrytointisuunnitelma ja -strategia / ajantasaistettu henkilöstöstrategia Virkojen ja toimien täyttöaste Laaditaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Täyttöaste 31.12.2005 vähintään samalla tasolla kuin 1.1.2005. Ei toteutunut. Toteuma 95,1 %. Heikkeni hieman edellisvuodesta (95,8 %). Henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen Kuntayhtymän palveluksessa oleva ja palvelukseen tuleva henkilökunta pystyy vastaamaan muuttuvan työelämän osaamiselle asettamiin vaatimuksiin. Henkilöstö kokee olevansa tärkeä osa kuntayhtymän toimintaa. Sillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen sekä työympäristöönsä ja työvälineisiinsä. Henkilöstön työkykyisyys Kehityskeskustelujen yleisyys Henkilöstökertomus toteutunut: Kyllä/ei Kannustava palkkausjärjestelmä toteutunut: Kyllä/ei Kehityskeskustelut käydään 90 %:ssa työyksiköistä. Esimiesvalmennus toteutuu suunnitellun mukaisesti vuonna 2005. Työhyvinvoinnin toimenpideohjelma toteutuu vuosina 2005 2006. Yhdenvertaisuusohjelma valmiina vuonna 2005. Tulospalkkauksen kehittäminen Alstra-projektin tavoitteiden pohjalta. 13 yksikköä 100%. 9 yksikköä 80 95%. 5 yksikköä 25 65%. Neljässä ryhmäkeskustelut. Neljässä ei toteutunut. Työympäristö ja työmenetelmät kuntayhtymän työpaikoilla ovat sellaiset, että ne turvaavat henkilöstön hyvän henkisen ja ruumiillisen toimintakyvyn säilymisen mahdollisimman pitkään. Työtehtävät ja työolot vastaavat kunkin työntekijän henkisiä ja ruumiillisia kykyjä ja ominaisuuksia. Henkilöstökertomus Sairauspäivät/työntekijä Työhyvinvoinnin toimenpideohjelma toteutuu vuosina 2005 2006. Alenee vuoden 2003 tasosta (20,39). Toteutui: 18,70 11
Johtamiskoulutus meneillään. Projektit vuonna 2005 Vuonna 2005 toteutuivat ja käynnistyivät Itä-Suomen lääninhallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön osaltaan rahoittamat projektit: ALADIN: Sähköisen arkiston kehittäminen -projektin II vaihe (2004 2005) ALSTRA: Alueellisen strategisen johtamisen malli (2004 2006) TULOSTA: Tulospalkkaus strategisen johtamisen välineenä ALSTRA -projektin tavoitteiden pohjalta. (Projektia rahoitettiin työministeriön TYKES-kehittämisohjelmasta) eresepti: Sähköinen lääkemääräys pilotointi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä -projektin II vaihe (2004 2005) KYS:n erityisvastuualueen aluetietojärjestelmä -yhteishanke (2004 2006) Lasten- ja nuorten psykiatrinen hoito ja kuntoutus (2005 2006) Linkki: Tukea niille kouluikäisille lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, ongelmia tarkkaavaisuudessa tai käytöksessä (2003 2005) MINERVA: Mielenterveyspalvelujen verkostomainen kehittäminen (2004 2005) PKI (Public Key Infrastructure): PKI-infrastruktuurin käyttöönotto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä (2004 2005) PÄIVI: Päivystyksen ajanvarauksen kehittäminen (2005 2006) Ravitsemushoito- ja ravitsemusohjauspalvelut osana perusterveydenhuollon toimintaa (2004 2006) Savuton elämä -projekti (2004-2006) 12 Sairaanhoitopiirin 39 -jäsenisen valtuuston viimeinen kokous Paiholassa 12.12.2005. Edellä mainittujen lisäksi sairaanhoitopiiri on osallistunut seuraaviin, muiden toimijoiden vuonna 2005 hallinnoimiin yhteistyöprojekteihin: esoke: Sosiaalialan tietoteknologian käytön edistäminen (2005 2006) HOIDOK: Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa Valtakunnallinen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke (2005 2007) Hoidon seurannan ja potilaskontrollien kehittäminen -hanke (2005 2006) KYS:n erityisvastuualueen laboratoriotoiminnan kehittämishanke (2005 2007) lastenpsykiatrian yhteistyömalli (2005 2006) Palliatiivisen hoidon kehittämishanke (2005 2007) Sonetti-ohjelman KunNet Kuntoutuksen alueellisen yhteistoiminnan kehittämishanke (2004 2005) TERVE2-osahanke: Kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikan palvelukeskuksen kehittäminen -hanke (2005 2007)
10 8 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 6 4 2 0-2 -4-6 Vuosikate Poistot Investointi varaus Kumul. yli-/alijäämä TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2005 1.1. 31.12.2004 Toimintatuotot 154 250 922,37 138 884 566,19 Myyntituotot 146 227 336,00 130 867 685,41 Maksutuotot 6 155 186,34 6 197 707,39 Tuet ja avustukset 1 568 414,39 1 510 367,83 Muut toimintatuotot 299 985,64 308 805,56 Toimintakulut -147 435 464,18-133 077 535,75 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 68 598 655,21 64 447 769,01 Henkilösivukulut Eläkekulut 16 170 721,97 14 711 842,25 Muut henkilösivukulut 5 193 823,20 4 591 069,91 Palvelujen ostot 27 017 944,79 22 844 586,54 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 28 910 242,78 25 300 904,99 Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) 45 765,83-178 810,26 Avustukset 41 108,30 81 065,78 Muut toimintakulut 1 457 202,10 1 279 107,53 TOIMINTAKATE 6 815 458,19 5 807 030,44 Rahoitustuotot ja -kulut -466 096,45-672 315,70 Korkotuotot 42 241,47 31 711,84 Muut rahoitustuotot 197 831,58 24 590,53 Korkokulut 704 467,83 702 742,07 Muut rahoituskulut 1 701,67 25 876,00 VUOSIKATE 6 349 361,74 5 134 714,74 Poistot ja arvonalentumiset -5 739 107,53-4 668 998,69 Suunnitelman mukaiset poistot 5 739 107,53 4 668 998,69 Arvonalentumiset 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS 610 254,21 465 716,05 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -550 000,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -61 278,18 61 971,26 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ( ALIJÄÄMÄ ) -1 023,97 527 687,31 13
Joensuun ja sen lähikuntien perusterveydenhuollon päivystyskäynnit siirtyivät keskussairaalan yhteyteen vuonna 2004. RAHOITUSLASKELMA 1.1. 31.12.2004 1.1. 31.12.2005 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus 6 737 532,91 4 978 535,50 Vuosikate 6 349 361,74 5 134 714,74 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 388 171,17-156 179,24 Investoinnit -6 018 738,71-6 020 356,92 Käyttöomaisuusinvestoinnit -6 098 345,25-6 020 356,92 Rahoitusosuudet investointimenoihin 65 800,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 13 806,54 0,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 718 794,20-1 041 821,42 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset 2 768 586,69 2 630 788,45 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000,00 850 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 767 875,68-1 678 402,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 536 462,37 3 459 190,45 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 661 391,77-2 648 894,94 Vaihto-omaisuuden muutos 45 765,83-178 810,26 Lyhytaikaisten saamisten muutos -4 170 868,05-2 212 581,72 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos 2 463 710,45-257 502,96 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 107 194,92-18 106,49 Kassavarojen muutos 1 825 989,12-1 059 927,91 Kassavarat 31.12. 3 181 718,80 1 355 729,68 Kassavarat 1.1. 1 355 729,68 2 415 657,59 14
Uusi tähystyskirurgiaan suunniteltu leikkaussali otettiin käyttöön. Gastroenterologisessa, vatsan tähystys, kirurgiassa tehtiin lisätöinä jononpurkua. Gastroenterologiset jonot saatiin kokonaan purettua ja on pysytty hyvin hoitotakuun rajoissa. TASEVERTAILU 31.12.2005 31.12.2004 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 53 257 206,81 52 977 575,63 Aineettomat hyödykkeet 859 041,43 505 602,34 Aineelliset hyödykkeet 51 336 258,61 51 410 309,91 Sijoitukset 1 061 906,77 1 061 663,38 Toimeksiantojen varat 0,00 0,00 Vaihtuvat vastaavat 27 272 514,65 21 321 423,31 Vaihto-omaisuus 2 751 598,30 2 797 364,13 Saamiset 21 339 197,55 17 168 329,50 Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 3 181 718,80 1 355 729,68 YHTEENSÄ 80 529 721,46 74 298 998,94 VASTATTAVAA Oma pääoma 26 578 193,53 26 506 484,50 Peruspääoma 25 963 761,69 25 963 761,69 Liittymismaksurahasto 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 355 883,05 283 150,05 Edell. tilikausien ylijäämä/alijäämä 259 572,76-268 114,55 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 023,97 527 687,31 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 550 000,00 0,00 Pakolliset varaukset 3 320 663,00 2 943 946,65 Toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00 Vieras pääoma 50 080 864,93 44 848 567,79 Pitkäaikainen 15 203 703,64 15 171 579,32 Lyhytaikainen 34 877 161,29 29 676 988,47 YHTEENSÄ 80 529 721,46 74 298 998,94 15
2005 Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin johtaja Johtokunta Johtokunta Johtokunta Projektiyksikkö Talousjohtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtaja Tukipalvelujen toiminta-alue Palveluyksiköt Hallinto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Ravintopalvelut Siivous- ja vaatepalvelut Tietopalvelut Sairaanhoidon toiminta-alue Klinikat Fysiatria Iho- ja sukupuolitaudit Keuhkosairaudet Kirurgia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Kuntoutus Sairaanhoidon palveluyksiköt Anestesia- ja leikkaustoiminta Ensiapu Kliininen fysiologia ja neurofysiologia Patologia Röntgen Sairaala-apteekki Hoitotyön palveluyksiköt Konservatiivisen hoitotyön palvelut Operatiivisen hoitotyön palvelut Psykiatrian hoitotyön palvelut Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Tikkamäen kiinteistöliikelaitos Tilahallinta Kiinteistöjen hoito ja kunnossapito Sairaala- ja lääkintätekniikka Laboratorioliikelaitos Röntgenliikelaitos Röntgen Lastenneurologia Lastenpsykiatria Sairaanhoidon yhteiset palvelut Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Neurologia Nuorisopsykiatria Psykiatria Silmätaudit Sisätaudit Suu- ja hammassairaudet Yleislääketiede Yleissairaalapsykiatria Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Idealmainos 6/2006 Kuvat: Sari Karttunen, Pirjo Kontio, Päivi Lång, Pekka Turtiainen