LOIMAAN KAUPUNKI KETOLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 21.12. 2007 päivättyä kaavakarttaa. 2007 AIRIX Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina
- 2 - LOIMAAN KAUPUNKI KETOLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan asuinrakentamista osittain toteutumattomalle yleisten rakennusten alueelle, päivitetään liikekorttelialuetta asumispainotteiseksi nykyisen rakentamistilanteen mukaisesti sekä tarkistetaan korttelin liikennejärjestelyjä ja aluerajauksia. Asemakaavan muutos koskee 10. (Juva) kaupunginosan 15.7. 1988 vahvistetun asemakaavan virkistysaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 23-27 sekä virkistys- ja katualuetta. Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti peruskartalla ja opaskartalla
- 3-2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - kaupungin johtoryhmä teki aloitteen kaavoituksen käynnistämiseksi - ympäristölautakunta käynnisti alueen kaavoituksen - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 2.10. 2005 - kaavan vireille tulosta kuulutettiin paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla - viranomaisneuvottelu pidettiin 16.11. 2005 - kaavaluonnos asetettiin nähtäville 11.9. - 25.9. 2006 väliseksi ajaksi (laatimisvaiheen kuuleminen) - yleisötilaisuus järjestettiin 12.9. 2006 - kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen.. 2008 ( ) - kaavaehdotus asetettiin nähtäville.. -.. 2008 väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat - kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan.. 2008 ( ) - kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan.. 2008 ( ) - kuulutus kaavan voimaantulosta annettiin.. 2008
- 4-3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Alue on muutamin poikkeuksin pääosin noin 50-lukulainen pientaloalue. Sen läpi kulkee yleinen tie (Juvantie pt. 12609). Asuntokadut ovat kapeita ja tontit tilavia ja istutettuja. Tyhjää tonttialuetta on näiden lisäksi vähän. Juvantien tiealue on kapeahko, ja tonttien istutukset ja aidat ulottuvat tiiviisti rajoille saakka. Alueen keskivaiheilla on suurehko yhteisalue (puisto). Alueen pohjoispuolella on uutta parhaillaan rakentuvaa omakotiasutusta. Tonttikadut ovat hyvin kapeita, ja niille on lohkottu väylää tiukasti myötäilevät katualueet. (yllä) (oik.) Juvantie itään ja Juvolankuja Juvantie länteen (yllä) (oik.) Juvolankuja pohjoiseen Juvantien ja Ketolankujan risteys (yllä) (oik.) Keskuspuisto Niemenkujan päästä yhteys Mäkitalonkadulle (yllä) Ketolankujan päästä yhteys Mäkitalonkadulle ja uutta pohjoista asuinaluetta
- 5-3.2 Maanomistus Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Keskiosassa on yhteisaluetta. 3.3 Perusselvitykset Loimaan kaupungin alueelta on laadittu luontokohdeselvitys yleiskaavatyön yhteydessä vuonna 1989. Kaava-alue koostuu pääosin rakennetuista pihoista ja liikennealueista, joten alueella ei tästäkään syystä ole erityisiä luonnonarvoja. Rakennetun alueen luonteesta johtuen muita erillisiä selvityksiä ei ole tehty. 3.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus (entinen seutukaavoitus) Loimaa kuuluu Varsinais-Suomen liiton maakuntakaava-alueeseen, jonka vahvistetut seutukaavat ovat alueella voimassa. Asemakaava-alue on kokonaisuudessaan taajama-aluetta A 003. Ote seutukaavasta
-6- Yleiskaavoitus Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 29.6. 1995 hyväksymä osayleiskaava. Alue on osayleiskaavassa pientalovaltaista aluetta AP. Alueen molemmin puolin on rakentamisvarauksia (AP). Ote yleiskaavasta Asemakaavoitus Alue on pääosaltaan asemakaavoittamaton. Asemakaavan muutos koskee osaa Mäkitalon puiston alueesta. Ote asemakaavayhdistelmästä Liite 3 Poistuva asemakaava
-7-4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavoitus on käynnistetty Loimaan kaupungin aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 2.10. 2005. Suunnitelmaan saattoi tutustua koko kaavan laadinnan ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti laatimisvaiheen kuulemista varten nähtävillä 11.9. - 25.9. 2006 välisen ajan. Yleisötilaisuus järjestettiin 12.9. 2006. Paikalla oli 12 maanomistajaa/asukasta. Liite 2 Muistio yleisötilaisuudesta Kaavaehdotus asetettiin MRL 65 mukaisesti virallisesti nähtäville..-.. 2008 väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kaupungin virkamiesjohdon, kaupunginhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Viranomaisneuvottelu pidettiin 16.11. 2005. Lausuntoja antoivat. Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan.. 2008 ( ). Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan.. 2008 ( ). Kaava tuli lainvoimaiseksi.. 2008. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on ollut alueen ensimmäisen asemakaavan laatiminen rakentamisen ohjaamiseksi, kevyen liikenteen reitistön järjestämiseksi sekä Juvantien suunnassa että uudelle kevyen liikenteen sillalle ja kaavallisen perustan vahvistaminen kunnallistekniselle suunnittelulle ja parantamistoimenpiteille. Joen ylitys mahdollistaa alueen yhdistämisen Hirvikosken taajaman suuntaan.
-8-5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Aluerakenne pohjautuu pitkälti nykyiseen maankäyttöön, kiinteistörajoihin ja katualueisiin, koska alue on pääosin rakennettu. Yleiskaavan mukainen ja odotettavissa oleva kehitys vähentää Juvantien merkitystä läpikulkuväylänä, jolloin alueesta muodostuu nykyistä selvemmin asuinalue, joka suuntautuu Hirvikosken taajaman suuntaan. Alueen ympäristössä asutuksen mahdollisen laajenemisen myötä Juvantien merkitys asuinalueen kokoojakatuna kuitenkin vahvistuu. Alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta yhteensä 6,57 ha, katualuetta 1,05 ha ja kevyen liikenteen katua 0,02 ha. Puistoaluetta on yhteensä 0,39 ha. Juvantien reunaan on osoitettu kevyen liikenteen varaus, jonka toteutus edellyttää tarkempaa suunnittelua ja liittämistä muihin kevyen liikenteen verkostoihin. Asemakaavan muutos koskee osaa Mäkitalon puiston alueesta, jolle osoitetaan tonttija pihakatujen päätteiksi kevyen liikenteen kadut /alueen osat nykyisinkin käytettyjen reittien mukaisesti. Liite 4 5.2 Seurantalomake (Yksityiskohtainen maankäyttöjakauma) Mitoitus ja palvelurakenne Alueelle osoitettava rakennusoikeus vastaa suurin piirtein alueen nykyistä väljää rakentamistilannetta ja pienipiirteistä rakentamista. Rakentamistehokkuudeksi on merkitty 0,20. Koska tonttijako toimitetaan joka tapauksessa erillisenä, on aluetta mahdollista jakaa useammiksi tonteiksi, mikäli rakennuspaikan vaatimukset täyttyvät ja alueen rakennusoikeus riittää rakenteen tiivistämiseen. Luonnosvaiheen kuulemisessa esillä olleessa kartassa muutamia tällaisia mahdollisuuksia oli konkreettisesti esitettykin. Alue tukeutuu kevyen liikenteen sillan kautta osittain Hirvikosken suunnan palveluihin sekä muuten Juvantien suunnassa keskustan palveluihin. 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Kaava on sisällöltään seutukaavan (maakuntakaavan) sekä yleiskaavan mukainen, ja toteuttaa niitä näiden aluevarauksia tarkentaen. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Alue liittyy luontevasti pohjoiseen uudisrakentamisalueeseen. Alueen ympäristössä on yleispiirteisesti arvioiden potentiaalisia uudisrakentamisalueita (peltoa), joiden toteutus ei liene heti ajankohtaista. Uudet liikenteelliset ratkaisut määrittänevät kaava-alueen suhteen taajamarakenteeseen. Kaava mahdollistaa alueen hillityn tiivistämisen. Liite 3 Poistuva asemakaava
-9- Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava ei vaikuta alueen luonnonarvoihin niitä heikentävästi. Rakentamisen vaikutus maisemakokonaisuuteen on vähäinen, koska se liittyy olevaan taajamarakenteeseen. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavalla vahvistetaan osittain nykyinen maankäyttö, mikä edistää esimerkiksi kunnallisteknisten suunnitelmien ja toteutuksen aikataulua. Erityisesti kevyen liikenteen väylän rakentamisesta ja vesihuoltoverkoston uusimisesta aiheutuu kuluja. Joillekin tyhjille tai erityisen väljille kiinteistöille osoitettu uudisrakennusoikeus mahdollistaa maanomistajille tonttien myynnin. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11. 2000 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: kaava edistää tiiviin yhdyskuntarakenteen säilymistä ja kehittymistä olevan taajamarakenteen pohjalta. kaava hyödyntää olevaa liikenne- ja vesihuoltoverkostoa ja edistää niiden tarkoituksenmukaista toteutusta ja kunnostusta. alueen ympäristöön jää edelleen riittävän laajoja viheralueita kaavan aluevarauksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. Erityisiä kaavamerkintöjä on annettu mm. alueelle tyypillisen luonteen ja rakentamistavan säilyttämiseksi. Alueen vehreät, tilavat tontit ja pienipiirteinen jälleenrakennuskauden rakennuskanta heijastuvat rakentamistehokkuudessa. Asuinrakennukset sijaitsevat tyypillisesti likimain samalla etäisyydellä katujen varsista, ja niiden pääasiallinen harjansuunta on alueittain joko kadunsuuntainen tai -vastainen, mikä on osoitettu kaavamerkinnöin. Talousrakennukset tulisi edelleen yleensä (ohjeellisesti) sijoittaa tontin takaosaan. 5.5 Nimistö Alueelle ei anneta uusia kadun- tai muita nimiä. Juvantie, Juvolankuja, Niemenkuja, Tarmonkuja ja Ketolankuja ovat nykyisiä kadunnimiä. Lisäksi muodostuu pieniä osia Mäkitalonpuistoa.
- 10 - Kaarinassa 21.12. 2007 AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI SNIL YKS-121 Päivi Maaria Mujunen Arkkit. yo Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio yleisötilaisuudesta Poistuva asemakaava Asemakaavan seurantalomake