Lempäälän pääkirjaston hankesuunnitelma vapa 7.5.2015 tekla 12.5.2015 kh 18.5.2015 kv 27.5.2015
Sisällys 1. Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot... 3 1.1 Hanketta koskevat yleiset tiedot... 3 2. Hanketta koskevat tiedot... 4 2.1. Hankkeen laajuus, tilaohjelma ja varustaminen... 4 2.1.1 Tilaohjelma... 4 2.1.2 Tilojen esteettömyyden huomioiminen... 5 2.1.3 Vanhojen kirjastotilojen tuleva käyttö... 5 2.2 Rakennus- ja sijaintipaikka... 5 2.3. Hankkeen rahoitus... 6 2.3.1 Ylläpitäjän taloussuunnitelma... 6 2.3.2 Ylläpitäjän valtionavustus... 6 3. Hankkeen toteuttamisen tarpeellisuus... 7 3.1 Toiminnan kehitys... 7 3.2. Hankkeen tarpeellisuus... 7 3.2.1 Asukasluku ja väestöennuste... 8 3.2.2 Selvitys vaihtoehtoisista tilanhankintamahdollisuuksista... 8 3.2.3 Tilamitoituksen perustelut... 8 3.2.4 Tilojen mahdollinen yhteiskäyttö... 11 3.3 Hankkeen toteuttamisajankohta... 11 4. Hankkeen kustannusarvio... 11 4.1 Tilojen rakentamis- / hankintakustannukset... 11 4.2 Varustamisen kustannukset... 11 4.3 Hankkeen kokonaiskustannukset... 11 5. Kirjaston kehittämissuunnitelma tilojen valmistuttua... 12 5.1 Toimintamuotojen kehittäminen... 12 5.2 Aineiston hankinta... 12 5.3 Henkilöstösuunnitelma... 13 2
1. Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot Hankkeen toteuttaja: Lempäälän kunta Tekninen toimi ja sivistystoimi 37500 Lempäälä Hankkeen osoite: Manttaalintie 37500 Lempäälä Yhteyshenkilöt: Tekninen johtaja Jaakko Hupanen 050 383 9284 jaakko.hupanen@lempaala.fi Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Sarri Nykänen 050 383 9643 sarri.nykanen@lempaala.fi 1.1 Hanketta koskevat yleiset tiedot Lempäälän kunnan uuden pääkirjaston hankesuunnitelma on laadittu Lempäälän Silta Tulevaisuuteen -keskusta-alueen kehityshankkeen vision mukaisesti. Kunnanhallitus on päättänyt asiasta kokouksessaan 9.2.2015 ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt ehdotuksen 18.2.2015 Lempäälän keskustan kehittämisen toteutuksen perusratkaisut -käsittelyn yhteydessä. Vision mukaan kirjasto tulee sijoittumaan kunnan ydinkeskustaan pääradan itäpuolelle uuden radanylityksen yhteyteen sijoitettavaan uudisrakennukseen. Toteutustapa on kiinteistöosakeyhtiö. Samaan rakennuskokonaisuuteen, ns. Lempäälä-taloon, sijoittuvat mm. kunnanviraston ja seurakunnan tilat. Kirjastohanke sisältyy kunnan taloussuunnitelmaan vuosille 2015 2017. Kirjaston hankesuunnitelma on käsitelty vapaa-aikalautakunnassa 7.5.2015 sekä teknisessä lautakunnassa 12.5.2015. Kunnanhallitus on hyväksynyt hankesuunnitelman 18.5.2015 ja kunnanvaltuusto edelleen hyväksynyt hankesuunnitelman 27.5.2015. 3
2. Hanketta koskevat tiedot 2.1. Hankkeen laajuus, tilaohjelma ja varustaminen Hankkeen laajuus on suunniteltu seuraavasti: kirjasto 2 000 hyöty-m2 sekä kulttuuritilat ja niiden oheistilat noin 200 hyöty-m2. Näiden lisäksi määrittyy rakennussuunnitteluvaiheessa laajuus muille oheistiloille, jotka eivät ole valtionavun piirissä. 2.1.1 Tilaohjelma LEMPÄÄLÄN PÄÄKIRJASTO 13.4.2015/SN HUONETILAOHJELMA Kirjasto + kulttuuri huonealat m 2 Palvelutila - asiakaspalvelu - automaatit 90 Kirjastosali - aikuisten alue 630 Kirjastosali - lehtialue 70 Kirjastosali - lasten alue 230 Kirjastosali - nuorten alue 315 Kirjastosali - musiikki ja AV 70 Kirjastosali - hiljainen lukutila Lisäksi kotiseutukokoelma, Sakkola-kokoelma 40 Kirjastosali - monitoimisia asiakastiloja Työtila, medialaboratorio, info, tauko 45 Kirjastotila 1 - pienempi monitoimitila: tapahtumat, luennot, kirjailijavierailut, esitykset, elokuvat, kirjastoaineiston esittely 70 Kirjastotila - iso monitoimitila: näyttelytila / tapahtumatila 90 Toimistotilat, henkilökunnan tilat, sosiaalitilat 280 Varastotila 70 yht. 2000 Muut tilat Kirjastoauton lastaustila 50 Sisääntuloaula / tuulikaapit 90 Yleisö-wc (N + M + inva) 40 Siivoushuone 10 Käytävä, portaikko, hissi tilaratkaisujen vaatimat Lämmönjakohuone koko tekniikan vaatimusten mukaan Ilmanvaihtokonehuone koko tekniikan vaatimusten mukaan Sähköpääkeskus koko tekniikan vaatimusten mukaan Väestönsuoja koko vaatimusten mukaan yht. 190 Kulttuuripalveluiden tilat (toimisto, näyttely, varasto) 160 yht. 350 4
2.1.2 Tilojen esteettömyyden huomioiminen Kirjasto sijoittuu uuden kuntakeskuksen alueelle, jonka liikennöinti suunnitellaan esteettömäksi osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen ja esteettömyyden luominen ovat tärkeitä toimenpiteitä, joihin osayleiskaava antaa lähtökohdat. Lisäksi kaavakartalla on osoitettu esteettömän kevyenliikenteen yhteystarpeet omalla merkinnällään (est). Parantamalla fyysistä ympäristöä, mm. esteettömyyden rakentamisella ja viihtyisyyden lisäämisellä, voidaan ehkäistä turvattomuutta. Esteettömyys huomioidaan myös rakennussuunnittelussa määräysten mukaan. Kunnan vammaisneuvosto ja seniorineuvosto ovat mukana jo hankesuunnittelussa. Lisäksi vammaisneuvostolta pyydetään lausunto hankkeeseen rakennussuunnitteluvaiheessa kunnan normaalien käytänteiden mukaan. 2.1.3 Vanhojen kirjastotilojen tuleva käyttö Nykyiset tilat sijaitsevat osana liikekiinteistökokonaisuutta keskeisellä paikalla kunnan keskustassa kiinteistöosakeyhtiössä, jonka osakkeet kunta omistaa. Kunta saneeraa yhteistyössä Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa vapautuviin tiloihin liikehuoneistoja paikallisille yrittäjille. 2.2 Rakennus- ja sijaintipaikka Asemakaavan laatiminen on käynnistetty heti maaliskuussa 2015, helmikuussa hyväksytyn keskustan yleissuunnitelman mukaan ja se valmistuu hyväksyttäväksi kesäkuussa 2016. Keskustan alueelle laadittu osayleiskaava nro 12015 on hyväksytty 7.9.2011 ja tullut voimaan 28.1.2013. Kaavan C-merkintä (keskustatoimintojen alue) tukee asemakaavoitustyön etenemistä. Uudisrakennushanke edellyttää asemakaavallista tarkastelua, nykyinen asemakaava (LRp, rautatiealue (pysäköinti) sekä katualue) ei mahdollista suoraan rakentamista. Lempäälän kunta omistaa kiinteistön 418-431-0017-0002, jonka pinta-ala on 6 400 m2. Lisäksi kunta omistaa em. kiinteistöön rajautuvan nykyisen Makasiinitien katualueen 418-431-0001-0001. Kunta on käynnistänyt Lempäälä-talon hankesuunnittelun maaliskuussa 2015 ja rakennussuunnittelu käynnistetään toukokuussa 2015. Asemakaavoitus etenee yhtä aikaa rakennussuunnittelun kanssa ns. hankekaavana. Rakennusoikeus tullaan määrittämään hankkeen tarpeen mukaan. Lempäälän kunta on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta kirjastohankkeelle vuodesta 2009 alkaen. Tällöin kirjastoa suunniteltiin Piippo-keskukseen. Lempäälä on päässyt rahoitussuunnitelmalistalle vuonna 2013. Keskustan kehittämishankkeen myötä kirjastolle on mahdollistunut keskeisempi sijoituspaikka. 5
2.3. Hankkeen rahoitus 2.3.1 Ylläpitäjän taloussuunnitelma Kirjastohankkeelle on varattu kunnan taloussuunnitelman 2015 2017 investointiosassa vuodelle 2016 100 000 määräraha suunnitteluun ja vuodelle 2017 1 M määräraha hankintaan. Vuonna 2018 varaudutaan hankkeen loppurahoitukseen n. 4 M määrärahalla. Varustaminen (kalusteet, varusteet ja laitteet, mm. automatosointi) järjestetään erillisrahoituksella vuonna 2019. Kirjaston automatisointiin tullaan hakemaan erillisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman kokouksessaan 26.11.2014. Kunta teettää rakennussuunnittelun yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämän jälkeen perustettava keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö toteuttaa hankkeen. Kunta lunastaa kirjaston käyttöön tulevat osakkeet. Hankinta rahoitetaan osittain lainapääomalla. 2.3.2 Ylläpitäjän valtionavustus Lempäälän kunta hakee nyt valtionavustusta 2 000 hyöty-m2 uudisrakennushankkeeseen. Tilaohjelman mitoitus poikkeaa teoreettisesta valtionosuuden perusteeksi hyväksyttävästä mitoitusperusteesta (100 hym2/ 1 000 as). Uuden kirjaston mitoituksessa on huomioitu kaksi sivukirjastoa, Kulju (n. 120 m2) ja Sääksjärvi (n. 350 m2) sekä Valkeakosken kanssa yhteinen kirjastoauto. Lisäksi Tampereen seutukunnalla on kattava kirjastoverkko. Rahoitusta on haettu vuonna 2013 1 700 hyöty-m2 peruskorjaushankkeeseen, jonka kustannusarvio on ollut 5 070 000. Hanke sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2017. Suunnitelman mukainen valtionosuus on 1 426 000 euroa. Lempäälän kunta suostuu valtionavustuksen myöntämiseen jälkirahoituksena. 6
3. Hankkeen toteuttamisen tarpeellisuus 3.1 Toiminnan kehitys Lempäälän asukaskehitys ja lainausmäärän kasvu 2003 2013 Lähde: kirjastotilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) Vuosi Asukasmäärä Kävijämäärä Lainausmäärä Kokoelmat 2003 17 098 159 417 289 171 117 661 2004 17 397 177 365 301 920 115 457 2005 17 733 170 767 304 142 118 221 2006 18 248 161 815 338 618 115 330 2007 18 702 154 619 354 057 117 460 2008 19 271 157 809 377 652 119 688 2009 19 753 166 896 397 517 119 339 2010 20 178 153 063 381 800 122 055 2011 20 588 163 059 421 051 126 332 2012 20 888 161 794 419 474 127 895 2013 21 440 164 303 428 450 131 029 2014 22 222* 166 479 435 426 132 456 +5124 +7062 +146 255 +14 795 *Lempäälän kunta - kuntainfo 3.2. Hankkeen tarpeellisuus Uudisrakennus kuntakeskuksen helmeksi Lempäälän uusi pääkirjasto tulee olemaan moderni kuntalaisten tietokeskus sekä yhteisöllinen, matalan kynnyksen tila yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Tilojen on tarkoitus olla ennakkoluulottomasti suunnitellut ja monikäyttöiset. Uusien tilojen myötä kirjasto pystyy vastaamaan nykypäivän tiedonvälityksen vaatimuksiin samoin kuin perinteisempään tiedon ja kulttuuriperinteen säilyttämiseen ja tietopalveluun. Palveluja voidaan tuottaa suuremmalle asiakasmäärälle kerrallaan ja lasten- ja nuorten palveluihin voidaan panostaa uuden tilan myötä entistä paremmin. Asiakaspalvelua kehitetään kirjastotilojen muutos huomioiden ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Erityisesti henkilökohtaiseen asiakas- ja tietopalveluun ja sen sijoittamiseen kiinnitetään huomiota uusissa tiloissa. Kirjasto voi myös laajentaa tarjontaansa muihin palveluihin, jotka tarvitsevat tilaa, kuten 7
esimerkiksi konsolipelaamiseen turvallisessa ympäristössä. Suunnittelun ydintä on monikäyttöisen tilan luominen niin, että sitä voidaan muuntaa tulevien vuosien tarpeiden mukaan, eikä toimintoja ole sementoitu paikoilleen kiinteiden rakenteiden vuoksi. Muuttuneet olosuhteet Lempäälän pääkirjasto on sijainnut vuodesta 1980 ns. virastotalon toisessa kerroksessa n. 650 m2:n tiloissa. Tänä aikana Lempäälä on kasvanut 12 660 asukkaasta yli 22 000 asukkaan kunnaksi ja asukasluku on edelleen voimakkaasti kasvussa. Ennusteen mukaan lähivuosien asukaslisäyksestä 50 % tulee lähelle pääkirjastoa, keskustaan tai Moision alueelle. Nykyisin kirjastotila toimii lähinnä kirjavarastona, jonka puitteissa järjestetään tietyin rajoittein opetus-, kirjavinkkaus, näyttely-, vierailija- ja esitystoimintaa. Ajanmukaiseen, kuntalaisten yhteisölliseen toimintaan kannustavana tilana, tai poikkihallinnolliseen yhteistoimintaan ei nykyinen tila anna mahdollisuuksia. Suurimmat puutteet pääkirjaston tiloissa ovat asiakastilojen ahtaus, hiljaisen tilan ja muun tilan puute, puutteet esteettömyydessä, liian matala huonekorkeus sekä epäkäytännölliset ja ahtaat työhuoneet. Lisäksi pääkirjasto on vaikeasti saavutettavissa sekä asiakkaiden että päivittäisen kirjankuljetuslogistiikan kannalta. 3.2.1 Asukasluku ja väestöennuste Lempäälä on kasvava kunta, jonka asukasmäärä joulukuussa 2014 oli 22 222 asukasta. Voimakkaasta muuttoliikkeestä ja syntyvyydestä johtuen väestörakenne on kunnassa edullinen. Alle 15-vuotiaita on väestöstä noin 25 %, työikäisiä noin 53 % ja yli 65- vuotiaita noin 13 %. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan kunnan väkiluku jatkaa tasaista kasvuaan myös tulevina vuosikymmeninä. Väestöennuste 2012, ennustetut väestönmuutokset alueittain 2012 2040 antaa Lempäälän osalta väestömäärän ennusteiksi vuonna 2020 yhteensä 24 799 asukasta, vuonna 2030 yhteensä 27 823 asukasta ja vuonna 2040 yhteensä 29 624 asukasta. 3.2.2 Selvitys vaihtoehtoisista tilanhankintamahdollisuuksista Olemassa olevaa pääkirjastoa ei ole mahdollista laajentaa. Piippokeskuksen saneeraushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että rakennuksen huonekorkeudet eivät riitä nykytekniikan asentamiseen. Lisäksi hanke osoittautui energiateknisesti epätaloudelliseksi. Muita tarkoituksenmukaisia vapaita tiloja ei ole. Lempäälän Silta Tulevaisuuteen -keskusta-alueen kehityshankkeen myötä kirjastolle on mahdollistunut keskeisempi sijoituspaikka. 3.2.3 Tilamitoituksen perustelut Kirjaston hyötypinta-ala 2000 m2, kun kunnan väkiluvun arvioidaan olevan tulevaisuudessa 30 000. Kirjaston rakentamisessa on otettava huomioon tulevaisuuden tarpeita, koska kirjasto on todennäköisesti samoissa tiloissa seuraavat 30-40 vuotta. Vaikka 8
oletettaisiin että kirjaston tilatarpeet pienenisivät esim. elektronisen kehityksen myötä, toisaalta tilatarvetta lisää kirjastotoiminnalle nykyisin asetettavat vaatimukset: kohtaamisja harrastustila, yhteisöllisyyttä vahvistava kokoontumistila sekä entistä enemmän aineiston esittelyyn aineiston varastoinnin sijaan kohdentuva tila. Tilojen on oltava muokattavia ja monikäyttöisiä sekä erillisiä tiloja ja tilaa oleskeluun on oltava riittävästi. Kirjaston tilat ovat samassa rakennuksessa, jotta lisähenkilökunnan tarve pysyy kohtuullisena. Kirjaston tiloissa järjestetään kirjaston toimintoja ja tapahtumia, jolloin kokoelmien on järkevää sijaita lähellä ja tilaisuuksien tuomat asiakasvirrat hyötyvät samalla muistakin kirjaston palveluista. Asiakaspalvelu 90 m2 (lainaus, palautus, tietopalvelu, lainaus- ja palautusautomaatit, piki-verkkokoneet, seutukuljetettava aineisto). Palautusautomaattien kera tilantarve saattaa olla tosin suurempi ja automaatteja tarvitaan vaikka panostamme henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Asiakkailla tulee olla erilaisia vaihtoehtoja kirjastossa asioimiseen. Automaattien käyttäminen säästää henkilökuntaa fyysisesti ja lyhentää jonotusta ruuhka-aikoina. Automaatit mahdollistavat kiireisimpinä päivystysaikoina enemmän henkilökohtaista palvelua, tietopalvelua, aineiston esittelyä, kirjaston opetusta, tapahtumatoimintaa jne. Aikuisten alue 630 m2 (aineisto, tietokoneet, luku- ja oleskelupaikat, asiakaskopiokone, tulostus ja työskentely) Kirjahyllyille tarvitaan nykyistä enemmän tilaa, koska hyllyt tulevat olemaan nykyistä matalammat ja niissä on vähemmän hyllytasoja ergonomian takia. Samalla hyllyköiden välit tulevat isommiksi, jotta vaadittava esteettömyys myös pyörätuoleille saavutetaan. Aineiston esittelyyn tulee olla nykyistä paljon enemmän tilaa, koska aineiston esillepano lisää aineiston kiertoa: enemmän esittelytelineitä sekä ilmoitustaulumaista tilaa julisteille, kuville tai esim. kartoille. Istuma- ja lukupaikkoja tarvitaan kaikille osastoille, useimpien hyllyjen viereen lisäämään viihtyvyyttä ja aineistoon tutustumisen mahdollisuuksia. Asiakastietokoneiden ympärille tarvitaan äänieristysratkaisu, jotta asiakkaat voivat hoitaa asioitaan ja puhua puhelimessa muita häiritsemättä. Uusien kansalaistaitojen kuten tietokonetaitojen ja internetpalveluiden opettaminen senioreille korostuu entisestään. Lehtialue 70 m2 (lehtikaapit ja lukupaikat). Lehtivarastointi tulee olemaan lehtitilan yhteydessä. Mahdollisuus omatoimiseen käyttöön huomioidaan suunnittelussa. Lasten alue 230 m2 (aineisto, tietokoneet, satuhuone ja opetustila, luku- ja oleskelupaikat). Vuoden aikana järjestetään vähintään 20 satutuokiota, ja n. 50 alakoululaisten kirjastokäyntiä kirjastonkäytön opetuksen, tiedonhaun opetuksen, kirjavinkkauksen tai mediakasvatuksen merkeissä. Tämän lisäksi tarvitaan tilaa muidenkin tapahtumien järjestämiseen, kuten vierailevien esiintyjien esitykset (nukketeatteri, satutunnit jne.), kirjaston omat tapahtumat (Halloween, ystävänpäivä, syys- ja talviloma-ajan tempaukset) sekä erilaiset työpajat (sarjakuva, animaatio, mediakasvatus jne.). Nuorten alue 315 m2 (aineisto, tietokoneet, luku- ja oleskelupaikat, pelitila ym. av-tila, hiljainen lukutila läksyjen tekoon tai ryhmätyöskentelyyn, kirjallisuushuone/opetustila). Pelitilan pitää mahdollistaa konsolipelipelaaminen myös tilaa vievillä peleillä. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös rauhallisen läksyjen- tai ryhmätyöntekopaikan, jossa voi keskustella muita häiritsemättä. 9
Musiikki- ja av-alue 70 m2 (aineisto + kuuntelutila + oleskelu). Musiikissa nuotti- ja kirjaaineiston käyttö ei ole laskemassa ja vaikka musiikkia saa jo paljon verkosta, ei kaikkia CD-levyjä saa verkosta. CD-muotoista musiikkia hankitaan vielä, vaikkei samassa mittakaavassa kuin esim. 10 vuotta sitten. Musiikkiaineisto tarvitsee myös esittelytilaa ja kuuntelutilaa. Työtilat 280 m2 (työhuoneet, maisemakonttori, kopiointi ja tulostus, pukuhuoneet, suihku + wc:t, kahvihuone/ kokoustila). Hiljaisemmat työtilat voivat avautua suurempaan ja äänekkäämpään aineistonkäsittelytilaan. Esim. liukuoven avulla voisi sulkeutua työskentelemään itsekseen hiljaa tai puhumaan puhelimessa. Kirjastotyössä on paljon keskittymistä vaativia toimistotöitä, joita ei voi tehdä asiakastiloissa. Kirjavinkkareiden työhuoneessa tai muualla henkilökunnan tiloissa, tarvitaan paikka lukutuolille. Hiljainen lukutila 40 m2 asiakkaille. Hiljaista tilaa on toivottu, koska sellaista ei kirjastoilla ole ollut tarjota koko kunnan alueella. Lisäksi tilaan voidaan sijoittaa kotiseutukokoelma. Asiakaskäyttöön työtila/tutkijantila (voidaan käyttää myös lukukoiratoimintaan), interaktiivinen medialaboratorio/digitointitila/mikrofilmien luku sekä välipalapiste yht. 45 m2. Erilliset työskentelytilat voidaan varata esim. 2 tuntia kerrallaan. Tämä tukee niin opiskelijoita, kuin pienyrittäjiä ja muita asiakkaita, joilla on tarvetta yksityisempään työtilaan. Kirjastossa on harkittu myös lukukoiratoiminnan aloittamista lasten lukutaidon edistämiseksi. Lukukoiratoimintaan tarvitaan myös rauhallinen ja erillinen tila, jotta lapsi voi rauhassa keskittyä lukemiseen. Välipalapiste on asiakkaille tärkeä, jotta kirjastossa voi viipyä pitempään esim. lasten kanssa. Pieni monitoimitila kirjasto-opetukseen sekä kuntalaistoimintaan 70 m2. Tila toimii luokkatilana, ryhmätyötilana, tapahtumatilana tai vaikka yhdistysten ym. kokoontumistilana, jota asiakkaat voivat varata esim. kirjastokortilla. Tilan on tarkoitus soveltua myös elokuvien esittämiseen, luentojen pitämiseen, pienimuotoisiin teatteriesityksiin ja muihin vastaaviin. Iso näyttelytila/monitoimitila/opetustila/tila tilaisuuksia varten 90 m2. Toimii myös esittelytilana uutuuskirjallisuudelle, näyttelytilana, tapahtumatilana sekä muunneltavissa olevana tilana eri tarkoituksiin. Kirjastossa on tärkeää olla erilaisia monitoimitiloja, jotta kirjasto voi järjestää palveluita nykypäivän vaatimusten mukaan. Erillisissä tiloissa voi järjestää tapahtumia aukioloaikoina kirjaston muiden käyttäjien häiriintymättä. Tällaisia tiloja ei ole saatavilla Sääksjärven tai Kuljun kirjaston tiloissa. Varastotilat 70 m2 (kirjat, kalusto jne.) Kirjastoauton tilat rakennuksen ulkona sijaitsevaan takaosaan 50 m2. Kirjastoauto tarvitsee lastaustilan ja pysäköintitilan kirjaston yhteyteen. Mieluiten tila voisi olla puolilämmin autotallimainen ja suoralla sisäänkäynnillä kirjastotiloihin, koska aineisto kestää huonosti erilaisia sääolosuhteita. Kirjastoauto tuo ja vie noin 10 laatikollista kirjoja jokaisella käyntikerralla, joten siihen on todellista tarvetta. Valkeakoski hallinnoi Lempäälän ja Valkeakosken yhteistä autoa ja sen työtiloja. Kirjastoauton talli on myös sijoitettu Valkeakoskelle. 10
Sisääntuloaula + yleisö-wc:t ja tekniset tilat suunnitellaan tilaratkaisujen vaatimusten mukaan huomioiden esteettömyysvaatimukset. 3.2.4 Tilojen mahdollinen yhteiskäyttö Kirjastoa varten suunniteltu tila on ensisijaisesti tarkoitettu kirjastokäyttöön. Uusien, väljempien tilojen sekä erillisten asiakastiloissa sijaitsevien monitoimitilojen myötä kirjasto voi kuitenkin laajentaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja tuoda muita kunnan palveluita lähemmäksi asukkaita. Kirjastohankkeeseen sisältyy myös kulttuuritilojen suunnittelu. Lisäksi Lempäälä-taloon, johon kirjasto sijoittuu, on tarkoitus suunnitella yhteiskäyttöisiä tiloja kunnan eri toiminnoille. 3.3 Hankkeen toteuttamisajankohta Rakennussuunnittelu käynnistetään toukokuussa 2015. Suunnittelun arvioidaan kestävän noin puoli vuotta ja rakentamisen noin puolitoista vuotta. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. 4. Hankkeen kustannusarvio 4.1 Tilojen rakentamis- / hankintakustannukset Lempäälän uusi pääkirjasto toteutetaan perustettavan kiinteistöosakeyhtiön nimiin. Kunta sitoutuu lunastamaan kirjaston käyttöön tulevat kaikki osakkeet. Kirjaston tiloihin kohdistuva lunastushinta-arvio on 5 300 000, alv 0% (2 000 m2 x 2 650 /m2). Lunastushintaan sisältyvät kirjaston käyttöön tulevat autopaikat 15 kpl, jotka sijoittuvat rakenteelliseen paikoitustilaan. 4.2 Varustamisen kustannukset Varustamisen (kalusteet, varusteet ja laitteet) hankintasuunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Tilat varustetaan kokonaan uudelleen. Varustamisen kustannuksiksi on arvioitu 495 000 (alv 0%). 4.3 Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 5,8 milj., alv 0 %. 11
5. Kirjaston kehittämissuunnitelma tilojen valmistuttua Lempäälän kunnassa tehtiin edellinen palveluverkkoselvitys vuonna 2010. Kirjastotoimen osalta tavoitteena oli palveluverkon nykytason ja rakenteen säilyttäminen seutuyhteistyön avulla. Selvityksessä on linjattu, että palveluverkkoa kehitetään talous ja laatu huomioiden. Seuraava palveluverkkoselvitys on tarkoitus tehdä vuonna 2016, jolloin kirjastoverkon toimintalinjaukset tarkentuvat ja uusi pääkirjasto toimintoineen huomioidaan uutena tekijänä. Lempäälän kirjastotoiminnan kokonaisuuteen kuuluu pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa, Kulju (n. 120 m2) ja Sääksjärvi (n. 350 m2) sekä kirjastoauto yhdessä Valkeakosken kanssa. Erityisesti koululaiset ja päiväkodit ovat lähikirjastopalveluiden ahkerimpia käyttäjiä. Yleisellä tasolla nykypäivän kirjastotoimintaan liittyvää automatisointia tarkastellaan rakennussuunnittelun yhteydessä, jolloin sen vaatimat toiminnot ja tilat tarkentuvat. 5.1 Toimintamuotojen kehittäminen Lempäälän kirjasto on osallistunut yhä syventyneeseen seutuyhteistyöhön, kirjastojärjestelmä on uusittu ja kirjasto on kehittänyt palveluitaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Kuntalaisten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, mikä on vaikuttanut suoraan kirjastopalveluiden kysyntään. Kirjaston toiminta on vilkastunut samassa suhteessa ja tilat ovat jääneet ahtaiksi. Uudet kirjastotilat antavat kaivattuja mahdollisuuksia palvelun nykyaikaistamiseen. Rakennussuunnittelun avulla voidaan tarkastella uuden kirjaston ja Lempäälä-talon toimintaa ja yhteiskäyttöisten tilojen synergiaetuja. 5.2 Aineiston hankinta Vaikka e-aineistot ovat tulleet myös kirjastoihin lainattaviksi, ei fyysisen aineiston lainaus ole laskenut tilastopoikkeamaa enempää. Myös kansainväliset trendit ovat antaneet ymmärtää, että paperisen kirjan suosio ei ole edelleenkään erityisesti laskussa. Kirjaston hankinnat painottuvat edelleen fyysiseen aineistoon. Aktiivisella seutuyhteistyöllä asiakkaat voivat hyödyntää seutukunnallisia kokoelmia ja yhteishankinnoilla voimme tarjota laajalti erilaisia verkkopalveluita. Seutukuljetukset vaativat oman tilansa kirjastossa. Kokoelmaa kartutetaan niin, että tiedon ajantasaisuus ja kokoelman laaja-alaisuus palvelevat mahdollisimman hyvin kuntalaisia. Seutuyhteistyön voimin e-aineistojen hankintaa on jatkuvasti kehitetty ja kirjastossa tehdään myös tätä aineistomuotoa asiakkaillemme tutuksi. Lisäksi kirjasto kehittää jatkuvasti myös esteetöntä kokoelmaa, eli selkotekstikirjojen ja äänikirjojen hankintaa. 12
5.3 Henkilöstösuunnitelma Lempäälän pääkirjastossa työskentelee tällä hetkellä 8 vakituista työntekijää kokopäiväisesti. Lisäksi tiloissa työskentelee kirjastoautovirkailija satunnaisesti sekä ajoittain työllistetty, alan harjoittelija, työkokeilija tai muu vastaava. Pääkirjaston työtilat ovat erittäin ahtaat. Lempäälässä henkilöstömäärän suhde asukaslukuun tuhatta asukasta kohden oli 0,65 vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen mukaan kirjastohenkilökuntaa tulisi olla yksi työntekijä tuhatta asukasta kohden. Pirkanmaan maakuntakirjastossa vuoden 2013 suhdeluku oli 0,95. Kirjastohenkilökunnan mitoitus nykyiseen työmäärään nähden ei ole kasvanut samassa suhteessa palvelutarpeen kasvaessa. Henkilöstön määrää ei ole lisätty ja osa johtajan työajasta on jaettu myös kulttuuripalveluihin. Realistinen tavoite henkilöstölle Lempäälässä on tavoitella maakuntakirjaston tasoa 0,95 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi kirjaston henkilökuntaan maksimissaan seitsemän henkilötyövuoden lisäystä. Lisäystä tarvitaan uuden kirjaston avautuessa, jotta kirjastoa voidaan pitää auki normaalisti. Henkilökuntalisäystä puoltaa myös se, että uusi kirjasto tulee olemaan useassa kerroksessa, eikä tilaa ja palveluita voida hallita enää yhdellä tai kahdella työntekijällä. Yhteistyöhön koulujen kanssa tarvitaan myös lisähenkilökuntaa lapsimäärän lisääntyessä. Uudessa opetussuunnitelmassa kirjastojen ja koulujen yhteistyötä korostetaan entisestään ja opintoihin kuuluu kiinteästi kirjaston käyttö. Kirjastopalveluihin on tarkoitus hankkia uutta automaatiota, jolla voidaan helpottaa työn fyysistä raskautta. Asiakkaita kannustetaan itsepalveluun silloin, kun heillä ei ole tarvetta henkilökohtaiseen palveluun. Näin jonotusajat lyhenevät ja kirjastotoimintaa ja aukioloaikoja voidaan kehittää asiakasvirtojen mukaan. Sivistystoimen palveluverkkoselvityksessä vuonna 2016 arvioidaan kirjastoverkon toimintaa uudelleen myös Sääksjärven ja Kuljun kirjastojen osalta. 13