Jotain tarttis tehdä eli pohdintoja teknologisten ja rakenteellisten murrosten vaikutuksesta Suomen tulevaisuuteen ICTexpo, Tivia Talks 8.5.2014 Katrina Harjuhahto-Madetoja Toimitusjohtaja, Eteva kuntayhtymä Puheenjohtaja, Hetky ry Jäsen, Helsingin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto
Oma taustani, lyhyt oppimäärä Katrina (Kati) Harjuhahto-Madetoja Toimitusjohtaja, Eteva kuntayhtymä KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu (1983-1992) Lisäksi tietojenkäsittelyopin (HY) ja yleisen kirjallisuustieteen (TAY) opintoja Certified Business Coach FCG Koulutus ja konsultointi Oy, toimitusjohtaja, 01/11-01/14 Suomen Ekonomiliitto SEFE, toimitusjohtaja, 09/07-01/11 Valtioneuvoston kanslia, hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtaja, 07/03-04/07 Talentum Oyj, tietohallintojohtaja, 02/01-07/03 WM-data Consulting Oy, liiketoimintayksikön johtaja, 01/99-02/01 Tampereen kaupunginkanslia, kehittämispäällikkö, 11/93-01/99 sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö 98-99 Davosys Oy, osastopäällikkö, 04/89-11/93 Tätä ennen olen työskennellyt Nokian palveluksessa systeemisuunnittelijana ja Lohja Oy:n palveluksessa Irakissa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä Vuoden kouluttaja 1995, Kuntasektorin vuoden vaikuttaja 2005, Vuoden tietotekniikkavaikuttaja 2006 Aktiivista järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa: mm. Hetky ry:n puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsen
Tiivistelmä Kunta- ja sote-uudistuksista on puhuttu jo kyllästymiseen asti, mutta teot ovat jääneet vielä suhteellisen vähäisiksi. Uudistusten taustalla olevat paineet eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Tieto- ja viestintäteknologia on ottanut suuria harppauksia ja lipunut osaksi meidän jokaisen arkea, mutta erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisessä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. ICT:n hyödyntämisessä Suomi alkaa olla huolestuttavassa määrin perässähiihtäjä, vaikka valmiuksia meillä olisi vaikka mihin. Tulisiko tämän näkyä ja miten seuraavan hallituksen ohjelmassa. No, se oli retorinen kysymys.
Ennustaminen ei ole helppoa Sir William Preece, Englannin Postitoimiston yli-insinööri oli vuonna 1878 sitä mieltä, että jenkit saattoivat tarvita puhelinta, mutta me emme, koska meillä on paljon lähettipoikia Lähde: Torsti Kirvelä
mutta muutos on nopeaa Vuonna 1995 elettiin sangen toisenlaisessa maailamssa Internet oli virkailijakäytössä kuudessa kunnassa ja asiakaskäytössä neljässä kunnassa CD-ROM -asemia oli asiakaskäytössä kuudessa kunnassa Helsingin yleisissä kirjastoissa oli CD-ROM -levyjä yhteensä reilut 200 Konekirjoittaja oli yleinen ammattinimike kuntasektorilla Ennen soitettiin perheelle / organisaatiolle nyt kilautetaan kaverille Printtimedian kulutus ja sitä kautta kierrätyspaperin määrä vähenee 5-6 % vuodessa metsäteollisuuden etsittävä uusia raaka-aineita Verkkokauppa ja sitä kautta pakkausmateriaalin kulutus kasvaa esim. Metsä Groupin Äänekosken investointi Kiina on tehnyt strategisen päätöksen teollisuusyhteiskunnasta enenevässä määrin palveluyhteiskunnaksi YLE 2.5.2014: Poliisi pitää suunnitteilla olevaa julkisen hallinnon asiointipistehanketta vanhanaikaisena Tälle olisi varmaan ollut kysyntää 2000-luvun alussa, mutta nyt maailma on jo nopeasti muuttunut. Hanke perustuu käyntiasiointiin, mutta kysyntä on sähköisille palveluille, jotka ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Meidän tulisi kehittää niitä. MTV 6.5.2014: Terveysteknologia on noussut Suomen suurimmaksi huipputekniikan vientialaksi ohi telekommunikaation LV 2013 2,4 miljardia Vrt. IT-ala LV 2013 8,4 miljardia
9,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen muutos, %, vuosina 1998-2012 8,0 7,0 7,2 7,9 6,0 5,0 4,0 5,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 4,2 4,2 5,4 5,0 3,0 2,9 2,8 2,0 1,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Lähde: Tilastokeskus Kuntien toimintamenot kasvoivat keskimäärin 5,3% vuosina 2000-2010, verotulot 3,6%
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012).
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy noin 600 000 henkilöllä Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä vähenee noin 100 000 henkilöllä Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Väestönmuutos kunnittain 2009-2030, ennuste Sähköiset palvelut Liikkuvat palvelut Etäpalvelut Suomessa on yhä enemmän pieniä kuntia, joissa yli puolet väestöstä on eläkeläisiä. Jokaista työssäkäyvää kohden on kolme tai neljä huollettavaa.
Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten hakumahdollisuus Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset 1.7.2014 mennessä Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Erityiset kuntajakoselvitykset (poikkeusmenettely) Erityiset kuntajakoselvitykset Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 -> Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 -> Metropolialueen esiselvitys valmistuu (01/2013) Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 -> Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista v. 12/2013 Lausunnot HE:n eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki asteittain voimaan, lailla ohjattu siirtyminen 2015-> Selvitysvaihe Toteutusvaihe Uudet kunnat 2015-2017 ->
Sote-uudistuksen tavoitteet Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenä kokonaisuutena Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä Kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja Siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja Turvata henkilöstön osaaminen ja saatavuus Siirtyä järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Varmistaa toimivat hoito- ja palveluketjut Purkaa päällekkäisyyksiä Turvata palvelujen rahoitus
Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne.) Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne.) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne.) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpä-keskus, hengityslaitepotilaat jne.) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori
23.3.2014 kaikki on (taas) toisin Hallituspuolueet ja oppositio pääsivät sopuun sote-uudistuksen toteutustavasta Sote-sopu perustuu viiden alueen malliin ja pohjautuu nykyisiin erityisvastuualueisiin: Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy viidelle sote-alueelle 1.1.2017 alkaen Kunnat toimivat jatkossakin palveluiden tuottajina Ei paluuta yhteistoimintaalueita pienempiin alueisiin (STM) Kansallisen ohjauksen (lue valtion ohjauksen) vahvistaminen Lainsäädäntö pika-aikataululla lausuntokierrokselle 06/2014 Erillinen monikanavaisuuden purkamista selvittävä rahoitustyöryhmä aikataulu 02/2015
23.3.2014 kaikki on (taas) toisin Tietojärjestelmät? Apotti? KanTa ja KanSa? Uudet sote-alueet eivät ole yksi yhteen nykyisten ervojen kanssa (Risikko)
TY-ohjelma ja julkishallinnon tietohallinto 2006 Esi-KuntaIT ValtIT 2007 KuntaIT ValtIT SOTE kansalliset toimijat 2009 JulkIT SOTE kansalliset toimijat?
Kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä Olemassa olevien tietojärjestelmien määrä ja hajanaisuus Esim. neljän sairaanhoitopiirin selvitys piirien käytössä olevien tietojärjestelmien lukumäärästä Käytössä lähes 300 järjestelmää Järjestelmistä yhteisiä 2 % Kokonaiskoordinaation puute Pirstaloitunut ohjaus- ja rahoitusmalli Suljetut rajapinnat Tietorakenteiden yhteentoimimattomuus: taustalla mm. räätälöinti Asenneongelmat: STM, yksityinen sektori, julkinen sektori, ICT-toimittajat, poliittiset toimijat Kunta- ja sote-uudistusten paikallaan polkeminen Hankintalainsäädännön rajoitukset: mm. yhteishankinnat Ja myös henkilökysymykset
EU:n tuomat muutokset ja paineet
Rakenteet ryskyvät ja rahaa palaa Vrt. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perustaminen tietojärjestelmien yhteensovittaminen maksoi 10 milj. 9.5.2014 Page 18
Tietohallinnosta strateginen asia Kaupunginhallituksella tietohallinto, konserni- ja johtamisjaostot Vrt. KJ 2017 ja kokonaisarkkitehtuuri
Hallinnon hidas mutta vakaa sähköistyminen
Sähköiset palvelut vs. ikäihmisten valmiudet
Teknologia muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja
Etäpalvelua vai lähipalvelua etänä? ICT
Riittääkö kolme tietokonetta kymmentä oppilasta kohden?
Asiakaslähtöisesti ja yhden luukun periaatteella yli organisaatiorajojen?
Kaikki kerralla vai ketteryyttä kehiin? Lähde: Veera ja menopelit, Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Otava 2008
Robotiikka muuttaa kaiken? ICT
3D muuttaa kaiken? Mihin tuotanto siirtyy?
Suomi - digitaalisaation alisuoriutuja? Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset sijalla 17 Sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa 5. Suomen kansalaisilla toiseksi parhaat edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa Digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen kansalaiset sijalla 7 Sijoitus kansalaisvaikutuksissa 4. Suomen julkisella sektorilla toiseksi parhaat edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori sijalla 8 Digitaalitekniikan vaikutukset julkiseen sektoriin ovat 3. suurimmat 22 vertailumaata Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
Tuleva hallitusohjelma? Tietoyhteiskunta-asiat pääministerin vastuulle Ensin on investoitava, jotta jatkossa voidaan tehostaa vrt. tuottavuusohjelma Poikkihallinnollisuus ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö Ennakoivat palvelut, interaktiivinen itsepalvelu, liikkuvat palvelut Osaamiseen panostaminen koko yhteiskunnassa erityisesti opettajankoulutus / koulut Tieto(rakenteet) ja tiedolla johtaminen, palvelumuotoilu, prosessit ja toimintamallit uudistamisen keskiöön Olemassa oleva teknologia ja big data hyötykäyttöön Tietojen yhteiskäyttö tietojen siirtelyn sijaan ICT arjen tueksi Yhteentoimivuus ja avoimet rajapinnat mahdollistajina Ketterä kehittäminen ikuisuusprojektien sijaan Tuottavuus / vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Osallisuus Valinnanvapaus Monituottajaympäristö Sote-tietojärjestelmien yhtenäistäminen / integrointi KanTa- ja KanSa-määritysten pohjalta vastuu uusilla sote-alueilla
Kiitos! katrina.harjuhahto-madetoja@eteva.fi 040 304 7001