RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN PIENTALOALUEEN 1. OSA-ALUE Sisällysluettelo Sivu Sijaintikartta 1 Yleistä 2 Rakennusten sijainti tontilla 3 Rakennustyypit 3 Perustaminen 3 Aidat, istutukset, pihat 4 Suunnittelu 4 Yhteystietoja 4 Asemakaavakartta 5 Asemakaavamääräykset 6 Aluekohtaiset ohjeet - kartta 7 - tekstiosuus 8
Yleistä - 2 - Kaivolan pientaloalueen asemakaava käsittää alueet Kankaanpään opiston vaiheilta aina ns. Kooninjärven metsäautotielle asti. Melko suuret tontit sijoittuvat metsäiseen ja kallioiseen maastoon, mikä luo edellytykset varsin korkeatasoisen alueen syntymiselle. Nämä rakentamisohjeet koskevat Kaivolan ensimmäistä osa-aluetta, jonka rakentamiseen päästään vuodesta 2006 lähtien. Loppuosa alueesta otetaan käyttöön pientalotonttien kysynnän edellyttämässä aikataulussa. Vuonna 2006 käyttöön otettava 1. osa-alue Myöhemmin käyttöön otettava alue Osa-alueen 1 sijainti Kaivolan alueella Rakentamisohjeet täydentävät alueelle laadittua asemakaavaa. Asemakaava määrittelee kerrosluvun, rakennusoikeuden ja osalla tonteista rakennusten harjan suunnan katuun nähden. Rakentamisohjeella määritellään julkisivumateriaalien, värien ja kattomuotojen sekä pihasuunnittelun ja aitaamisen päälinjat. Ohjeiden tarkoitus on edistää kadunvarsittain riittävän yhtenäistä, mutta osa-alueittain sopivan vaihtelevaa rakentamistapaa. Tonttien myyntisopimuksissa edellytetään rakentamisohjeen noudattamista. Alueelle muodostuu erityyppisiä osakokonaisuuksia. siten, että Mäkituvankadun varrella rakentamistapa on Kankaanpään oloissa poikkeuksellisen vapaa ja Kaivolankadun varren osa-alueilla maastomuodot ja liittyminen tulevaan rakentamisalueeseen edellyttävät hieman enemmän ohjausta.
- 3 - Rakennusten sijainti tontilla Rakennukset sijoitetaan asemakaavan mukaiselle rakennusalalle maaston muodot huomioon ottaen. Täyttöjä ja louhintaa pyritään välttämään. Havainnekuva näyttää ohjeellisen sijoituksen ottaen huomioon maaston muodot ja ilmansuunnat. Rakennustyypit Asemakaavan mukaan kaksikerroksisten rakennusten alueella Mäkituvankadun (alue 1) varressa ovat kaikenlaiset rakennustyypit sallittuja. Rakennukset voivat olla joko kokonaan tai osittain 2-kerroksisia, 1½ -kerroksisia, porrastettuja rinneratkaisuja, maaston korkeimmilla kohdilla myös yksikerroksisia. Ne voivat olla harja-, mansardi-, auma- tai pulpettikattoisia, kunhan katto on punatiilinen. Tornitkin ovat sallittuja alueella 1. Rakennukset toivotaan suunniteltavan siten, että ne kääntyvät/ taipuvat katulinjojen ja rinteiden mukaan ja porrastuvat maaston mukaan täyttöjä ja louhintaa välttäen. Rakennusten yksilöllinen suunnittelu on toivottavaa siksi, että kunkin tontin parhaat puolet tulisivat hyödynnetyiksi. Kaivolankadun alussa alue 2 liittyy olevaan, eri-ikäiseen asutukseen. Tästä syystä rakentamistapa korttelissa 393 on asemakaavan puitteissa suhteellisen vapaa. Jatkuessaan Kaivolankatu kaartuu ja talorivistöineen antaa alueelle ryhdikkään ilmeen. Alueella 3 eli korttelissa 394 tontit 1 ja 2 ovat rinnetontteja, joilla rakennusten tulee olla kadun suuntaan 2-kerroksisia. Sama koskee korttelin 393 tonttia 2. Rakennuksen harjan suunta on määrätty kaavassa kaartuvan Kaivolankadun suuntaiseksi. Autosuoja- talousrakennus voidaan kaikilla tonteilla rakentaa joko erillisenä rakennuksena tai asuinrakennuksen kanssa yhteen. Talousrakennuksen tulee muodoltaan ja materiaaleiltaan noudattaa asuinrakennusta. Asemakaavamääräys rajoittaa kaikilla tonteilla asuntojen määrän yhteen, joten paritaloja ei tälle 1. osa-alueelle saa rakentaa ollenkaan. Aluekohtaiset ohjeet on esitetty sivuilla 7 ja 8. Karttaan piirretyt talomallit ovat viitteellisiä. Perustaminen Alue on pientalorakentamiseen soveltuvaa. Perustamisolot tulee kuitenkin selvittää vielä tonttikohtaisesti suunnitteluvaiheessa. Hyvä suunnittelu edellyttää lisäksi tontin pintavaaitusta. Asuinrakennusten lattiatason tulee pääsääntöisesti olla vähintään 30cm rakennuksen ulkopuolista maanpintaa korkeammalla. Korkeusasemaa määriteltäessä on otettava huomioon lähiympäristön rakennusten korkeusasema. Maanpinta rakennuksen läheisyydessä tulee muotoilla niin, että pintavedet valuvat rakennuksesta poispäin.
Aidat, istutukset, pihat - 4 - Tontit pyritään hoitamaan mahdollisimman luonnonmukaisina. Nurmikentät eivät tälle alueelle sovi. Oleskelu- ja huoltopihoilla sekä niiden välisillä poluilla käytetään pinnoitteina laatoituksia, kiveyksiä ja murskeita. Muilta osin kannattaa kallioiset ja metsäiset piha-alueet jättää mahdollisimman paljon luonnon tilaan ja lisäistutuksissa suosia luonnonmukaista varpu- yms. kasvillisuutta. Myös jäykän aitaamistavan voi tällä alueella unohtaa. Oleskelu- ja huoltopihat voi aidata rakennusten tyyliin sopivin muurein tai lauta-aidoin vrt. havainnekuva. Muita suosituksia on esitetty aluekohtaisissa ohjeissa sivulla 8. Pihajärjestelyt, aidat ja istutussuunnitelma tulee esittää asemapiirroksessa rakennuslupaa haettaessa. Suunnittelu Suunnitelmat tulee teettää pätevällä ammattilaisella. Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset on määritelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 :ssä. Suunnittelijan kelpoisuus pitäisi etukäteen varmistaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Hyvä suunnittelija osaa sovittaa yhteen rakennuttajan toiveet, tontin asettamat vaatimukset sekä viranomaisten määräykset ja ohjeet. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Yhteystietoja RAKENTAMISOHJEITA KOSKEVAT KYSYMYKSET - kaupunginarkkitehti Maija Anttila, - puh (02) 577 2721, gsm 044 577 2721, maija.anttila@kankaanpaa.fi RAKENNUSLUPA-ASIAT - rakennustarkastaja Mikko Loukkalahti - puh (02) 577 2751, gsm 044 577 2751, mikko.loukkalahti@kankaanpaa.fi KUNNALLISTEKNIIKKAA KOSKEVAT KYSYMYKSET - suunnittelurakennusmestari Kalevi Salmijärvi - puh (02) 577 2650, gsm 044 577 2650, kalevi.salmijarvi@kankaanpaa.fi ISTUTUSASIAT - kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen - puh (02) 577 2624, gsm 044 577 2624, ilpo.mottonen@kankaanpaa.fi TONTTIEN MYYNTI JA ESITTELY - kaupungingeodeetti Ilkka Nissinen - puh (02) 577 2731, gsm 044 577 2731, ilkka.nissinen@kankaanpaa.fi - mittausteknikko Heikki Mattila - puh (02) 577 2732, gsm 044 577 2732, heikki.mattila@kankaanpaa.fi - mittausteknikko Päivi Holm - puh (02) 577 2739, gsm 044 577 2739, paivi.holm@kankaanpaa.fi
- 5 -
- 6 -
- 7 -
- 8 - Aluekohtaiset ohjeet / Kaivolan 1. osa-alue ALUE 1 (korttelit 382, 391, 392) KERROSLUKU * asemakaavassa kerrosluku on II, tällä alueella ovat mahdollisia erilaiset rinneratkaisut, 1½ - kerroksiset, joko kokonaan tai osittain 2 kerroksiset ratkaisut, myös tornit sallittuja JULKISIVUT * vapaavalintaiset KATTO * punatiilikate, kattomuoto vapaa AIDAT * oleskelutiloja rajaavat, rakennusten tyyliin sopivat aidat * luonnonmukainen kasvusto ALUE 3 (kortteli 394) KERROSLUKU * asemakaavan mukaan; tonteilla 1 ja 2 rinneratkaisu siten, että julkisivu Kaivolankadulle on 2 kerroksinen JULKISIVUT x) * vaalea tiili tai rapattu kiviainespinta KATTO * harjakatto kaltevuudeltaan 1:3 * punatiilikate AIDAT * katujen puolella soveltuvin osin punatiiliaidat ja vapaasti kasvavat vihervyöhykkeet * puiston puolella luonnonmukainen kasvusto ALUE 2 (kortteli 393) KERROSLUKU * asemakaavan mukaan, tontilla 2 rinneratkaisu siten, että julkisivu Kaivolankadulle on 2 kerroksinen JULKISIVUT * vapaavalintaiset KATTO * harjakatto, punatiilikate AIDAT * katujen puolella soveltuvin osin leikattava pensasaita * puiston puolella luonnonmukainen kasvusto ALUE 4 (kortteli 395) KERROSLUKU * 1-kerroksiset rakennukset JULKISIVUT * peittomaalattu lauta ja/tai rapattu kiviainespinta * väritys vaalein sävyin KATTO * harjakatto kaltevuudeltaan 1:3 * punatiilikate AIDAT, KATUPUUT * katujen puolella soveltuvin osin leikattava pensasaita x) muutos 10.11.2006
- 9 - ISTUTUSOHJEITA KAIVOLAN 1. OSA-ALUE PIENTALOALUEELLE Karussa kallioisessa maastossa kasvu on hidasta, joten säilytettävän kasvillisuuden suojaamiseen tulee kiinnittää eritystä huomiota. Vaurioitunut kasvillisuus voidaan korjata luonnonkasveilla, varpumaisilla pensailla, kiveyksillä ja koristemurskeilla. Hyvän kasvun perustana on kunnollinen kasvualusta. Hyvän vedenpidätyskyvyn ja ilmavuuden saavuttamiseksi sekoitetaan kasvualustaan tapauskohtaisesti turvetta, hiekkaa ja savea. Kasvualustan koostuminen riippuu käytettävistä kasveista. Lannoite (6-12kg/100m²) ja kalkki (40-50 kg/100m²) sekoitetaan koko kasvualustan vahvuudelta. Puilla kasvualustan syvyys on vähintään 80 cm, pensailla ja kookkailla perennoilla 50 cm ja nurmikoilla ja pienillä perennoilla 20 cm. Paksu kasvualustakerros säilyttää kosteustasapainon pitkään. Pohjamaan kallistuksilla ja salaojituksilla liika kosteus poistetaan niin istutuksien kuin kiveysalueiden perustuksista. Taimet on jaettu pakkauksensa mukaan avojuurisiin, esipakattuihin, astia ja paakkutaimiin. Paras istutusaika on kasvien ollessa lepotilassa. Paljasjuurisilla ja paakullisilla taimilla paras istutusaika on varhaiskeväästä alkukesään tai syksystä myöhäissyksyyn. Astiataimia voi istuttaa milloin vain. Aroille havukasveille sopivin istutusajankohta on kevät ennen vuosikasvannaisten tuloa. Ikivihreistä pensaista esim. alppiruusua suositellaan istutettavaksi keväällä, mutta alkusyksy on myös soveltuva ajankohta. Koivu ja paju istutetaan yleensä vain keväisin. Helppohoitoisen kasvuston saa tiheillä istutuksilla ja kattamalla paljas multa esim. mansikkakankaalla tai sanomalehtikerroksella sekä noin 2 cm puunkuorikerroksella tai karkeahkolla (ei nolla ainesta) kiviaineksella. Istutustiheys vaihtelee hiukan käyttötarkoituksen ja kasvilajin mukaan. Istutusväli puilla on 3-10 m, kookkailla pensailla 100-150 cm, keskikokoisilla pensailla 80-100 cm, pienillä pensailla 60-80 cm ja aitakasveilla 20-25 cm. On muistettava jättää varsinkin puille riittävästi kasvutilaa, ellei halua tehdä harvennuksia esim. 5 vuoden kuluttua. Istutettaessa rajan läheisyyteen tulee huomioida kasvillisuuden leveys, jotta ei aiheuteta rajanaapurille ongelmia. Kadun puolella istutetaan kasvillisuus vähintään 0,5m tontin puolelle. Jatkossa huolehditaan, jottei istutuksista tule liikenteellisiä näkemäesteitä, eikä esim. oksat aiheuta kadulla liikkujille vaaraa. Taimet istutetaan samaan syvyyteen, missä ne ovat kasvaneet aikaisemmin taimistossa. Istutetut taimet kastellaan kunnolla ( 30-40 l/m²/viikko, puut 40-50 l/kpl/viikko), jotta vesi imeytyisi juuristoalueelle. Istutuksissa (varsinkin avojuurisilla taimilla) huolehditaan, että juuret eivät pääsisi kuivumaan varastoinnin ja istutuksen yhteydessä. Kastelua tulisi jatkaa varsinkin puilla 3-4 vuotta istutuksesta. Istutusleikkauksella pyritään saavuttamaan tasapaino juuriston ja latvuksen välillä. Tämä on tärkeää varsinkin avojuurisilla taimilla, jos juuristo ei ole tuuhea. Repeilleet, kuivat, ym. oksat poistetaan kokonaan. Puilla 20-40 % versoista poistetaan mieluiten istutusta seuraavina vuosina. Pensailla istutuksen yhteydessä lyhennetään tai harvennetaan versoista puolet pois. Astiataimia ei välttämättä tarvitse istutusleikata. Ikivihreille kasveille ei tehdä varsinaista istutusleikkausta. Syysistutukset leikataan yleensä vasta keväällä. Kevätleikkausta on kuitenkin vältettävä koivulla, tuomella, kirsikalla, luumulla sekä vaahteralla. Alueella 1 oleskelutiloja rajaavat rakennuksien tyyliin sopivat aidat. Kasvillisuutena voi käyttää luonnonmukaista kasvillisuutta. Alueella 2 katujen puolella istutetaan soveltuvin osin leikattava pensasaita. Puiston puoleisilla rajoilla käytetään luonnonmukaista kasvustoa. Alueelle 3 katujen puolella rajataan tontti soveltuvin osin punatiiliaidoin ja vapaasti kasvavin vihervyöhykkein. Puiston puoleisilla rajoilla käytetään luonnonmukaista kasvustoa. Alueella 4 puolella istutetaan soveltuvin osin leikattava pensasaita Puistot alueella tulevat olemaan polkuverkoston halkomia puistometsiä.