1 (28) Asianumero 597/10.02.03./2016 Aluenumero 120324 Laajalahti pohjoinen Asemakaavan muutos 17. kaupunginosa, Laajalahti Kurkijoenpuisto (muodostuu uusi kortteli 17088) Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä marraskuuta 2016 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6988. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Turunväylän ja Kehä I:n erotasoliittymän lounaiskulmassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 14.11.2015.
Laatija 2 (28) Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Liisa Rouhiainen Tarja Pennanen Mikla Koivunen puh. Faksi 09-816 24016 etunimi.sukunimi@espoo.fi
SISÄLLYSLUETTELO 3 (28) 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.9 Pohjakartta... 9 2.1.10 Maanomistus...10 2.1.11 Rakennettu ympäristö...10 2.1.12 Luonnonolosuhteet...11 2.1.13 Suojelukohteet...13 2.1.14 Ympäristön häiriötekijät...13 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...13 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...13 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...14 3.3 Osallisten tavoitteet...14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...14 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...14 4.2 Mitoitus...14 4.3 Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 9,7 ha....14 4.4 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...14 4.4.1 Maankäyttö...14 4.4.2 Liikenne...16 4.4.3 Palvelut...18 4.4.4 Yhdyskuntatekninen huolto...18 4.4.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...19 4.4.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...19 4.5 Kaavan mukaiset suojelukohteet...20 4.6 Ympäristön häiriötekijät...20 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...22 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...22 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...22 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...23 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...24 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...25 6.1 Rakentamisaikataulu...25 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...25 6.3 Toteutuksen seuranta...25 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...25 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...25 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...25 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...25 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...26 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 11.10.2016
Liite 2 Liite 3 Liite 4 4 (28) Raide-Jokerin asemapiirros ortokuvalla Laajalahti alueleikkausten asemapiirros Laajalahti alueleikkauksia Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen. Raide-Jokerin Hakkusuunnitelma 2015, Espoon ja Helsingin kaupungit Ympäristösuunnittelu Enviro. 2015. Luontoselvitys Raide-Jokerin Espoon osuutta varten. Ympäristösuunnittelu Enviro. Kurkijoenpuiston liito-oravan pesäpuun tarkistus 05/2016. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, luonnonsuojelulain 49 3 mom mukainen poikkeuslupa päätös. Promethor Oy. 2016. Liikennemeluselvitys, Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo Raide-Jokeri Laajalahti alueleikkausten asemapiirros (14.6.2016 WSP) Raide-Jokeri Laajalahti alueleikkauksia (14.6.2016 WSP)
5 (28) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue on pääosin sekametsää. Pohjoisosassa lähellä Turunväylää kulkee itälänsi suuntainen sähkövoimalinja, Turunväylän ja Kehä I:n varteen on rakennettu meluvallit ja meluaita. Voimalinjan alla on koirapuisto. Alueen koillisosassa on pieni pysäköintialue kaukoliikenteen saattoliikennettä varten. Suunnittelualueen länsiosassa on leikkikenttä. Alueella risteilee valaistuja kulkuväyliä ja pohjoisosassa ojia. Alueen halki kaakosta luoteeseen on vesi- ja jätevesi johdot sekä pienjännite- ja puhelinkaapeleita. Alueella on kaksi HSY:n pumppaamoa (Lumivaarantie ja Hiitolantie). Etelässä, Hiitolantien ja Kurkijoentien risteyksen tuntumassa on muuntamo. Pohjoisosassa muutosaluetta on todettu liito-oravaesiintymä ja eteläosaan on perustettu alppiruusupuisto. Länsiosa suunnittelualuetta on yleinen leikkialue sekä korttelissa 17003 tontilla nro 1 olevan päiväkodin leikkipiha. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että Raide- Jokerin tarvitsema aluevaraus ja sille välttämättömän varikkoalue ja mahdollinen varikon laajennus kulkuyhteyksineen sijoittuu alueelle. Koko alueen pinta-ala on noin 9,7 ha, josta varikkoaluetta (ET) on n.1,3 ha, katualuetta no. 1,2 ha, eritysviheraluetta (EV) n. 1 ha lähivirkistysaluetta (VL) n. 6,2 ha ja leikkikenttä (VK) n.0,2 ha. Alueen rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Rakennusoikeus vastaa tehokkuutta 0,63. 1.3 Suunnittelun vaiheet Seudullisen Raide-Jokeri -pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistui 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman jatkosuunnitelman pohjaksi vuoden 2009 kesäkuussa. Espoon kaupunginhallitus päätti linjata Raide-Jokerin Leppävaarasta Otaniemeen ja edelleen Keilaniemeen osin Kehä I:n itäpuolella kulkien. 2015 Raide-Jokeri hankesuunnitelma valmistuu. Espoon kaupunginvaltuus hyväksyy Raide-Jokerin hankesuunnitelman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. - Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. -Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. - Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä.
6 (28) Raide-Jokerikaavoilla luodaan edellytykset rakentaa joukkoliikennettä palveleva pikaraitiotie. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa 2014 on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään (punertava vyöhyke). Tarvontien kohdalle on linjaukselle merkitty Joukkoliikenteen vaihtopaikka (punertava kolmio). Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty suunniteltu Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Joukkoliikenteen vaihtopaikalta linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Suunniteltu linjaus sijoittuu Natura 2000 verkostoon kuuluvan tai ehdotetun alueen (pisteytetty alue) ja Kehä 1 tiealueen rajan tuntumaan. Se jatkuu kohti Otaniemeä taajamatoimintojen alueella (ruskea). Linjaus kulkee osittain kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alueella (RKY 2009) (vihreä vaakaviivoitettu alue) Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt.
7 (28) Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä: 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavassa osoitettu koillisosassa uudeksi voimakkaasti muuttuvaksi työpaikka-alueeksi (TP), lounaassa virkistysalueeksi (V) ja luoteessa asuntoalueeksi (A). Kaakosta luoteeseen aluetta halkoo päävoimansiirtolinja ja lännestä pohjoiseen alueen halki kaartuu tuleva raideliikenne linja. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen.
8 (28) Asemakaavan muutos eroaa yleiskaavasta ainoastaan raidelinjauksen osalta. Raide-Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan. Raiteen sijainti kartalla on ohjeellinen, yhteys sitova. Tapiolan ja Otaniemen välinen yhteys täydentyy pian valmistuvan metroradan avulla, jolloin yleiskaavanmukainen yhteystarve toteutuu. Linjauksen siirto ei aiheuta haittaa yleiskaavassa esitetyille keskeisille maankäyttöratkaisuille tai aluevarauksille. Vaihtoehtona tutkittuun Tapiolan keskukseen johtavaan linjaukseen verrattuna Otaniemen linjaukselle tulee enemmän käyttäjiä ja se palvelee seudullisesti paremmin ja tekee joukkoliikenteen käyttämisestä seudullisesti houkuttelevampaa. Tämä perustuu siihen, että Otaniemi on seudullisesti merkittävä ja voimakkaasti kehittyvä opiskelija- ja työpaikka-alue. Linjauksella ei ole haitallisia vaikutuksia Laajalahden luontoalueeseen. Rakentamis- ja käyttökustannukset ovat Otaniemi-vaihtoehdossa jonkin verran edullisemmat kuin Tapiolavaihtoehdossa. 2.1.4 Asemakaava Muutoksen alueella on voimassa 10.6.1970 vahvistettu Laajalahti pohjoinen asemakaava. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutoksen alue on puistoaluetta (P), puistoalueella on ohjeellinen palloilulle tai muulle urheilulle varattu alue (Up). Ote ajantasa-asemakaavasta 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Muutoksen alue on kokonaisuudessaan yleistä aluetta. 2.1.7 Rakennuskiellot Muutoksen alueelle on ennen rakentamista laadittava sitova tonttijako. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Vuonna 2009 Raide-Jokerista valmistui Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteistyönä alustava yleissuunnitelma. Suunnitelmassa Raide-Jokeri linjattiin Espoon
9 (28) puolella Leppävaarasta Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan läpi Tapiolan keskukseen. Suunnitelma hyväksyttiin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.6.2009. Linjausta ei käsitelty kaupunginhallituksessa. Vuonna 2010 voimaan tulleessa Etelä-Espoon yleiskaavassa on merkitty raideyhteys Leppävaaran ja Tapiolan välille. Kaupunginhallitus päätti 17.12.2012 kehottaa selvittämään, miten Otaniemi voitaisiin liittää Raide-Jokerin piiriin. Keväällä 2013 laaditun selvityksen pohjalta kaupunginhallitus päätti 3.6.2013 kehottaa laatimaan Raide-Jokerin linjauksesta välillä Leppävaara- Tapiola- Otaniemi-Keilaniemi -alue jatkoselvityksen, jossa selvitetään vaihtoehtojen palvelutaso, ympäristövaikutukset, rakentamis- ja käyttökustannukset, maankäytön kehittämismahdollisuudet sekä yleiset vaikutukset Tapiola-Otaniemi- Keilaniemi-alueen kehittymiseen. 10.2.2014 kaupunginhallitus päätti, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella oheisen karttaliitteen mukaisesti Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Linjaus tulee tarkentumaan hankesuunnittelun yhteydessä. Raide-Jokerin päälijausvaitoehdot Espoossa (kh 10.2.2014) Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kiinnittämään jatkosuunnittelussa huomiota siihen, että yhteydet Tapiolan ja Leppävaaran kaupunkikeskusten välillä säilyvät sujuvina ja että Tapiolan keskus on tulevaisuudessa mahdollista kytkeä osaksi pikaraitiotieverkostoa. Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Selvitys alueesta. Alueen yleiskuvaus
2.1.10 Maanomistus 10 (28) Alueen pääosin on sekametsää, pohjoisosassa koirapuisto, rakennettu polkuverkosta sekä itäosassa rakennettu ajoyhteys ja kolme pysäköintipaikkaa joiden tarkoitus on mahdollistaa saattoliikenne kaukoliikenteen pysäkeille. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaupungin maanomistus (vaalean punainen alue) Hiitolantien ja Lumivaarantien pumppaamoiden alueet on vuokrattu vuokra-alueet (sininen rasteri) Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymälle (HSY) vuoden 2039 loppuun. 2.1.11 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue sijaitsee Laajalahden pientaloalueen koillispuolella, pohjois- ja länsipuolella maisemaa hallitsee Turunväylän ylittävä eritasoliittymä (Leppäsolmu) sekä Hagalundintie (Kehä I) lännessä ja Turunväylä pohjoisessa. Laajalahden keskusta palveluineen on (nuorisotalo, kirjasto, ravintola ja kauppa) noin 300 metrin päässä lounaassa ja Laajalahden koulu on n. 200 m, etelässä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella on Turunväylä (moottoritie), idässä Kehä I (kehätie) ja etelässä paikallinen kokoojakatu Kurkijoentie. Turunväylän liikennemäärä on noin 77 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, Kehä I:n noin 46 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kurkijoentien noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan Turunväylän liikennemäärä on noin 110 000-120 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Kehä I:n 77 000-84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kurkijoentien noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kurkijoentien liikennemäärä kuvaa tilannetta, jossa on siltayhteys Ruukinrannan puolelle, on toteutettu. Lisäksi lähialueilla on useita tonttikatuja. Jalankulku ja pyöräily Pyöräilyn pohjois-eteläsuuntainen laatureitti kulkee Kehä I:n varressa. Turvesuontien ja Turveradantien varressa on pyöräilyn seutureitti. Pyöräilyn pohjois-eteläsuuntaiset pääreitit kulkevat Kirvuntiellä ja Kehä I:n varressa.
11 (28) Kuva. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2040 (Espoo, 2016). Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti Ajoneuvot kulkevat Lumivaaranpolkua pumppaamolle ja Turunväylän liityntä- ja saattoautopaikolle. Puistoalueella on jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilutieyhteyksiä. Julkinen liikenne Suunnittelualueen eteläpuolella olevalla Kurkijoentiellä liikennöivät linjat 106 (Kamppi - Tapiola - Laajalahti - Leppävaara), 212 (Kamppi - Meilahti - Laajalahti - Kauniainen) ja 213N (Kamppi - Meilahti - Laajalahti - Suvela - Espoon keskus - Kauklahti). Laajalahden keskustasta liikennöi linja 203 (Uusmäki - Leppävaara - Nuijala - Laajalahti). Lisäksi Turunväylällä ja Kehä I:llä liikennöi useita bussilinjoja. Palvelut Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee koirapuisto, jonka pinta-ala on 3400 m 2. ja alueen länsiosassa on leikkipuisto. Muiden palvelujen osalta suunnittelualue tukeutuu Laajalahden keskustan palveluihin. 2.1.12 Luonnonolosuhteet Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Suunnittelualueen maasto on melko tasaista lukuun ottamatta puiston keskiosassa sijaitsevaa loivapiirteistä mäkeä ja pohjoisosan tieliittymän penkereitä. Maaperä koostuu pääosin turpeen ja siltin sekaisesta aineksesta, mäki on moreenia ja puiston itäosan matalimmat osat ovat savea. Vedet valuvat alueen pohjoisosan kautta itään Hagalundintien alitse Laajalahteen. Kurkijoenpuiston keskiosa on entistä suota, joka on kuivunut ja muuttunut turvekankaaksi. Puusto on varttunutta, pääosin yli 20-metristä mäntyä ja koivua. Sekapuuna kasvaa kuusta, pihlajaa ja paikoin vaahteraa ja haapaa. Puiston eteläosaan on istutettu alppiruusuja. Luoteisreunassa on pieni tervaleppäkorpi. Metsän pohjoisosassa kasvaa enemmän haapaa ja kuusta, loivapiirteisellä mäellä kasvaa varttunutta koivuvaltaista puustoa. Kurkijoenpuiston aivan pohjoisin osa muodostuu eritasoliittymän penkereistä ja rakennetusta puiston osasta. Kaakkoisosassa voimajohdon eteläpuolella kasvaa nuorta lehtipuustoa. Ko-
12 (28) ko suunnittelualueella ei ole löytynyt uhanalaisia kasvilajeja. (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2015) Etelä-pohjoissuuntainen ulkoilureitti Kurkijoenpuistossa. Reitin vasemmalla puolella näkyy liito-oravan käyttämiä haapoja. Linnustollisesti Kurkijoenpuistossa ei ole erotettavissa tärkeitä kohteita. Metsälajiston lisäksi alueella on havaittu useita avomaiden ja rakennettujen alueiden lintuja. Luontoselvityksessä on tarkasteltu myös lepakoita. Suunnittelualue ei ole lepakoille tärkeä. (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2015) Kurkijoenpuistossa on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä ja lajista on tehty havaintoja alueella. Aluetta ei ole määritelty ydinalueeksi. (ELKS 2014 ja Ympäristösuunnittelu Enviro 2015) Alueella sijaitsee myös kaksi pesäpuuta. Toinen pesäpuu sijaitsee luoteeseen suuntautuvan kevyen liikenteen väylän varrella ja toinen etelä-pohjoissuuntaisen reitin pohjoisosassa ojan läheisyydessä. Tehdyt muut liito-orava havainnot keskittyvät kahdelle alueelle: puiston länsireunaan ja keskiosaan. Havaintoja on tehty muutamana vuotena ja luontoselvityksen mukaan metsäalue on pieni ja melko eristynyt, joten liitooravaesiintymän seuraaminen olisi tarpeen, jotta voitaisiin todeta on elinalue pysyvä vai tilapäisesti asuttu. Liito-oravalle parhaiten soveltuva metsä kattaa kolmanneksen Kurkijoenpuiston metsäalueesta. Puistosta on liito-oraville sopiva kulkuyhteys länteen pihamaiden kautta ja etelään. (Ympäristösuunnittelu Enviro, 2015) Liito-oravalle soveltuva alue Kurkijoenpuistossa.
13 (28) Kurkijoenpuiston lounaisosassa on asukkaiden ja alueen asukasyhdistysten toimesta perustettu alppiruusupuisto. 2.1.13 Suojelukohteet 2.1.14 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. Lukuun ottamatta liito-oravien elinaluetta. Turunväylän ja Kehä I:n liikenne aiheuttaa alueen pohjois- ja kollisosaan liikenteen melua ja päästöjä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet lisäämään asuntorakentamista ja tavoitteena on tiivistyvä, kestäviin kulkumuotoihin perustuva aluerakenne. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide- Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi runkolinja 550, joka on seudun eniten käytetty bussilinja. Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ilman Raide-Jokerin tarjoamaa lisäkapasiteettia täydennysrakentaminen linjan varrella vaikeutuisi merkittävästi. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudullisesti merkittävinä elinkeinovetureina. Raide-Jokeri on lähivuosien keskeinen seudullinen maankäytöllinen ja liikenteellinen investointihanke. Maankäytön kannalta Raide-Jokeri mahdollistaa merkittävän tiivistämis- ja täydennysrakentamispotentiaalin radan ympäristössä. Helsingin seudun yhteisesti laatimassa maankäyttösuunnitelmassa (MASU) koko Raide-Jokerin vyöhyke on merkitty seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi, jolle on perusteltua sijoittaa rakentamista koko suunnittelukaudella. Liikenneinvestointina Raide-Jokeri parantaa poikittaisen liikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen luotettavuutta. Raide-Jokerin toteuttaminen on edellytys raideliikenteen verkostokaupungin syntymiselle ja linjan varren maankäyttötavoitteiden saavuttamiselle yhdessä säteittäisten raidelinjojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide-Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien hankkeiden listalla.
14 (28) Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoaluetta, jotta saadaan riittävät huolto ja säilytystilat vaunukalustolle. Päävarikko sijoittuu Roihupeltoon ja sivuvarikko Laajalahteen. Kahden varikon järjestelmään on päädytty, koska linjan pituudesta (n. 25 km) johtuen ilman sivuvarikkoa jouduttaisiin ajamaan tyhjillä vaunuilla tai ylimääräisinä vuoroina linjan päästä päähän liikennöinnin alkaessa ja päättyessä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Raitiolinjaa, pysäkkiä, varikkoa ja busseja varten rakennettavasta katualueesta tulee verrattain leveä. Rakennustoimenpiteiden jälkeen kadun luiskat ja lähialueet tulee istuttaa. Istutuksissa tulee erityisesti huomioida ekologisten yhteyksien toimiminen ja varautua istutuksissa suuriin taimikokoihin. Virkistysalueen osalta tulee noudattaa Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa (UUDELY/8132/2016). 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 42 mielipidettä. Mielipiteissä ei vastusteta Raide-Jokeria, mutta suurimmassa osassa vastustetaan linjan sijoittamista Kurkijoenpuistoon ja varikon rakentamista alueelle. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Suunnittelun tavoitteena on sujuva häiriötön liikennöinti välillä Itäkeskus- Keilaniemi. Suunnittelussa pyritään nopeaan ja sujuvaan ratalinjaa joka kulkee mahdollisimman paljon omalla ajourallaan. 4.3 Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 9,7 ha. Kokonaiskerrosala on 10 000 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 10 000 k-m 2.. 4.4 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.4.1 Maankäyttö Korttelialueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1). Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoaluetta. Päävarikko sijoittuu Helsingin puolelle (Roihupeltoon). Kurkijoenpuistoon suunniteltu varikko on ns. sivuvarikko. Kahden varikon järjestelmään on päädytty, koska päävarikko on kaukana (n.25 km) Raide-Jokerin päätepisteestä, Keilaniemestä. Sivuvarikon ansiosta vältytään tyhjillä vaunuilla tai ylimääräisillä vuoroilla ajamisesta linjan päästä toiseen aamuin ja illoin. Korttelialueella on varauduttu varikon mahdolliseen laajentamiseen. Korttelialueen pinta-alan on noin 1,3 ha ja rakennusoikeus 10 000 k-m 2. Varikon korkeustasoksi on suunniteltu +21 mpy. Korkeustasoon vaikuttaa sillan korkeus (noin +28 mpy) ja raitiotien alituksen korkeus n. 5,5 m. Korkeustasot tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Varikon sisääntuloraiteen kaltevuuden tulee olla riittävän pieni rikkoontuneen vaunun työntämiseksi varikolle. Korttelialueen maanpinnan likimääräinen korkeusasema on +21,0 mpy ja varikkorakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema +26,0 mpy. Alueelle saa sijoittaa tarvittavat toimisto-, sosiaali- ja varastotilat. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka 500 k-m 2 ja pyöräpaikkoja 1 pyöräpaikka 1000 k-m 2 kohti.
15 (28) Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Hulevesien käsittely Hulevesien hallinnan osalta periaatteena on, että vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL) Raide-Jokeri linja jakaa virkistysalueen kahteen osaan, Kurkijoenpuistoon lännessä ja Lumivaaraan idässä (noin 6,2 ha). Kurkijoenpuisto Alue on ojitettua rämettä, jossa valtapuuna on varttunutta mäntyä ja koivua, seassa on kuusta, ja pienpuustona koivua, pihlajaa ja vaahteroita. Kuusia metsässä on lähinnä nuorina taimina paikoitellen. Aluetta on osittain käytetty lähitalojen puutarhajätteiden kaatopaikkana, tämä on muuttanut alueen aluskasvillisuuden. Alueen eteläosassa on alppiruusupuisto, jolle asukkaiden toivomuksesta on annettu nimeksi Anja Pankasalon puisto. Korttelissa 17003 tontilla1 sijaitsevan päiväkodin leikkipiha on Kurkojenpuiston länsiosassa ja kaavassa se varataan päiväkodin käyttöön (le-1). Lumivaara Alueen itäosa on loivapiirteinen mäkialue, jonka valtapuustona on varttuneita koivuja. Rinteen itäosassa kasvaa sinivuokkoa ja nuokkuhelmikkää. Kaakkoisosassa aluetta kasvaa nuorta koivikkoa, koivujen seassa kasvaa muita lehtipuita (mm. haapaa, raitoja ja vaahteroita). Lumivaaran eteläosan muuntamoalueelle merkitään rakennusala (vm). Lumivaaran pohjoisosassa on varauduttu vesi-, jätevesi ym. johtojen sijoittamiseen ja koillisosassa voimalinjan kaapelointiin. Lumivaaran alueella oleva pumppaamoalue esitetään et - merkinnällä, (rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntahuoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita), ajoyhteys pumppaamolle Lumivaaranpolulta. Pumppaamon huoltoa varten sekä kaukoliikenteen saattoliikennettä varten varataan pysäköimispaikka pumppaamon pohjoispuolelta. Virkistysalueille on esitetty ohjeellisella merkinnällä puistopolut, Lopotinreitti, Suokaivonpolku ja Lumivaaranpolku. Polut noudattavat mahdollisimman paljon jo rakennettuja puistopolkuja. Suurin osa lähivirkistysalueesta on osoitettu suojeltavaksi alueenosaksi (s-1). Alue on liito-oravan elinympäristöä. Osalle liito-orava aluetta on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 49 3 momentin mukainen poikkeuslupa liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisestä ja hävittämisestä. Liito-oravien tärkeät yhteydet merkitään eko-1 merkinnällä. Leikkipuisto (VK n.0,20 ha) Suunnittelualueen länsiosassa oleva leikkipaikka merkitään leikkipuistoksi (VK). Suojaviheralue (EV n. 1,0 ha)
16 (28) Turunväylään ja Hagalundintiehen (Kehä I) rajoittuva alue merkitään suojaviheralueeksi. Alueella olevat meluvallit ja meluaita säilyvät. Alueen kautta kulkee polku pohjoiseen, Turunväylän yli, sekä länteen Hagalundintien (Kehä I: n) alikulkuun. Suunnittelualueella varaudutaan olemassa olevan voimalinjan kaapeloitiin tai siirtämiseen. Katualue Katualueen pinta-ala on n. 1,2 ha. Kurkijoenpuiston katualueella sijaitsevat raitiotie- ja bussipysäkit. Puiston läpi linjattu katualue mahdollistaa bussien kulkuyhteyden Turunväylän yli. Lisäksi varikolle ajetaan Kurkijoenpuiston katualueelta. Puiston kohdalla nykyistä maanpintaa joudutaan nostamaan 1-1,5 metriä. Näin saadaan raitiotien tasaus kytkettyä Kurkijoentiehen. Kurkijoentien liittymässä radan risteävät nykyiset johdot (kaukolämpö ja vesijohdot) joudutaan siirtämän. 4.4.2 Liikenne Raide-Jokerin linjaus kääntyy Kurkijoentieltä Kurkijoenpuisto nimiselle kadulle ja siitä kohti pohjoista. Turunväylän Raide-Jokerin linjaus ylittää udella sillalla. Myös bussiliikenne voi kulkea Kurkijoenpuiston katualueella ja Turunväylän ylittävällä sillalla Linnoitustielle. Raide-Jokerin pysäkki ja bussipysäkki sijaitsevat Kurkijoenpuiston eteläpäässä. Pysäkin yhteyteen on suunniteltu myös pyöräpysäköintipaikkoja. Raide-Jokerin linjan länsipuolelle on suunniteltu myös jalankulku- ja pyörätie. Olemassa oleva jalankulku- ja pyörätieyhteyden linjausta, joka tulee sillalla Turunväylän yli, muutetaan varikon kohdalla. Myös itä-länsisuuntaisen jalankulkuja pyörätien linjausta muutetaan varikon kohdalla. Jalankulku- ja pyörätiereitin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava liito-oravan pesäpuu, joka sijaitsee nykyisen luoteeseen suuntautuvan reitin varrella. Ajoneuvoliikenne varikolle kulkee Kurkijoenpuisto nimistä katua. Hankesuunnitelmassa varikolle on suunniteltu noin 40 autopaikkaa. Saattoliikenneyhteys Turunväylän bussipysäkeille ja ajoyhteys Lumivaran pumppaamolle on Lumivaaranpolun kautta. Varikon ja Turunväylän välissä olevalle pumppaamolle ajetaan Kurkijoenpuisto nimisen kadun ja varikkoalueen kautta. Kuvat. Asemapiirustukset (Hankesuunnitelma 2015)
17 (28) Kuva. Tyyppipoikkileikkaus. (Hankesuunnitelma 2015). Raide-Jokeri Keilanimestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalankulun ja pyöräilynliikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85 95 miljoonaa euroa.
18 (28) Kuva. Raide-Jokerin linja ja suunnittelualue. Hulevesien käsittely Hulevesien hallinnan osalta periaatteena on, että vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. 4.4.3 Palvelut Alueelle ei esitetä palveluita. 4.4.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan mukainen rakentaminen edellyttää alueella olevien maanalaisten johtojen siirtämistä. Siirroista on sovittava johtojen omistajan kanssa.
19 (28) 4.4.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä ja rakennettavuuskartta 4.4.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Varikon- ja raidelinjan alue on vaikeasti rakennettavaa pehmeikköä (rakennettavuusluokka 3A) ja osittain vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä (4). Alueella ei ole havaittu maaperän pilaantumista. Raide-Jokerin raitiolinjan asemakaavamuutoksia tarvitseville osuuksille tehtiin Iuontoselvitys vuonna 2015. Selvityksen mukaan Kurkijoenpuistossa esiintyy liito-orava. Tuolloin ainoa tunnistettu pesäpuu sijoittui raidelinjan ja rakentamiseen tarvittavan alueen ulkopuolelle. Keväällä 2016 puistossa tunnistettiin uusi asuttu pesäpuu, jonka sijainti suhteessa suunniteltuun raidelinjaan edellytti poikkeamista liitooravan suojelusta. Ensimmäiset tiedot liito-oravasta alueelta ovat vuoden 2014 ympäristökeskuksen Espoon Iiito-oravien kokonaisselvityksestä (ELKS). Raidelinjaus ja poistuva pesäpuu Kaupunki haki kesällä 2016 luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 3 momentin mukaista lupaa poiketa 49 1 momentissa tarkoitetusta liitooravan suojelusta Raide-Jokerin linjalle ja raitiotievarikolle Kurkijoenpuistoon. Raide-Jokerin rakentaminen mahdollistaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisen hyvän joukkoliikenneyhteyden luomisen. Poikkeaminen mahdollistaa raitiotielinjalle sellaisen linjauksen, että yhteyden toiminnalliset tavoitteet ovat mahdollista saavuttaa. Raitiotien sijainnille ei ole vaihtoehtoja. Liito-oravan suotuisa suojelutaso säilyy hyvänä, koska jatkossakin alueella on vähintään yhdelle liito-oravalle soveltuva elinympäristö eikä elinympäristöjen lukumäärä vähene. Liito-oraville tärkeät yhteydet turvataan.
20 (28) Raidelinjausta ja varikkoaluetta lukuun ottamatta alue säilyy lähivirkistysalueena (VL). Lähivirkistysalue on suurimmaksi osaksi osoitettu osa-aluemerkinnällä s-1. Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät liito-oravan elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Merkinnällä turvataan liito-oravien elinympäristö. Alueella sijaitsee myös liitooravan säilytettävä pesäpuu. Poikkeamispäätöksen mukaan alueelle tulee laittaa pönttöjä. Lisäksi alueelle laitetaan eko-1 merkintä, jonka määräys turvaa liito-oravien yhteystarpeen elinalueiden välillä. Alueilla on säilytettävä nykyinen puustoinen latvusyhteys. 4.5 Kaavan mukaiset suojelukohteet 4.6 Ympäristön häiriötekijät Lito-oravan elinalueen suojaamista lukuun ottamatta alueella ei ole muita suojelukohteita. Turunväylän ja Kehä I:n liikenteen aiheuttamat melut ja päästöt. Kuva. Tieliikennemelu vuonna 2012. (Espoon ja Kauniaisten ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys, 2012) Raitiotieliikenteen aiheuttamat melu, runkomelu ja tärinä sekä bussien ja bussipysäkin aiheuttama melu. Melu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla äänitasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Hankesuunnitelman melulaskentojen mukaan Laajalahdessa Raide-Jokerin ollessa liikenteessä keskiäänitasot ovat laskeneet
21 (28) noin 3 db, mikä johtuu Kehä I:n tasauksen laskusta ja tiesuunnitelman mukaisesti toteutetusta meluntorjunnasta, Kurkijoentien liikennemäärän laskusta ja 30 km/h nopeusrajoituksesta. Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaa Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta kaavamuutosalueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Kurkijoenpuiston katualueella kulkevat myös bussit ja ajoneuvoliikenne varikolle. Hankesuunnitelmassa on varikolle esitetty 40 autopaikkaa. Bussiliikenne ja varikolle suuntautuva ajoneuvoliikenne eivät lisää merkittävästi melua alueella. Runkomelu: Riski runkomeluun syntyy silloin, kun sekä rata että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja niiden keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Raide-Jokerin linjalla kohteet, joissa saattaa esiintyä runkomelua, on merkitty hankesuunnitelman kuvaan. Kalliolle perustetut osuudet on merkitty punaisella ja moreenille perustetut osuudet keltaisella rajauksella. Vaihteet aiheuttavat linjaosuuksia selvästi suuremman riskin runkomeluun, mutta Raide-Jokerissa käytetään myötävaihteita, jotka eivät normaaliliikenteessä aiheuta melua. Runkomelua aiheuttavaa värähtelyä voidaan vähentää asentamalla ratapölkkyjen, kiskojen tai betonilaatan alle erityisiä eritysmattoja, joiden on todettu toimivan yli 20 30 Hz häiriötaajuuksilla. Eräiden tutkimusten mukaan vaimennus radan ympäristössä on ollut suuruusluokkaa 50 %. Runkomelukartta, Hankesuunnitelma Tärinä Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdonvaraan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Rakentamisen aikainen ympäristöön mahdollisesti leviävä tärinähaitta on tilapäistä. Rakentamisvaiheessa tärinähäiriöitä aiheuttavat lähinnä työmaaliikenne sekä lyömistä ja louhintaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet. Louhinnasta ja paalutuksesta yms. aiheutuvia tärinöitä voidaan hallita tehokkaasti mm. työtapojen ja kaluston valinnoilla. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon raideliikenteen ympäristövaikutukset. Määräyksen mukaan pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve.
22 (28) Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Nimistö Kurkijoenpuisto Kronoborgsparken, puistoalue nimi annettu 1970 kaavanmuutoksessa nimi säilyy, mutta tarkoite on aiempaa pienempi nimen peruste: Kurkijoki, aiempi kunta Karjalassa Kurkijoenpuisto Kronoborgsparken, katualue raitiotien liikenneväylä; merkitään kaavassa katualueeksi sekaliikennelinja, jolla kulkee raitiovaunuja, busseja ja varikon autoliikennettä liikenneväylä (katualue) nimetään puiston mukaan Suokaivonpolku Mossabrunnsstigen, polku polulla ei ennestään nimeä alueella on ollut 1900-luvulla paikka nimeltä Suokaivo Anja Pankasalon puisto Anja Pankasalos park, puistoalue pienehkö puistonosa Kurkijoenpuiston lounaisosassa alueella on alppiruusupensaita Laajalahti ry ehdotti 2015 tämän puistonosan nimeämistä Anja Pankasalon mukaan Anja Pankasalo oli asukasaktiivi (oli mm. Laajalahti ry:n puheenjohtajana) Laajalahti ry perusti rodopuiston Anja Pankasalon johdolla 1990-luvulla nimistöryhmä sopi 2015 Laajalahti ry:n kanssa, että nimeä Anja Pankasalon puisto voi käyttää nyt nimi voidaan merkitä myös kaavakarttaan Lopotinreitti Lopottistråket, polku paikalla olevalla ulkoilutiellä ei ennestään nimeä vireillä olevassa Ruukinrannan kaavassa Ruukinrannanportin alikulun itäpuolella Lopotinpolku Ruukinrannanportin länsipuoliselle reitille annetaan nyt nimi Lopotinreitti nimen peruste: Kurkijoen keskustaajamaa kutsuttiin nimellä Lopotti Lumivaara, puistoalue aiempi Kurkijoenpuiston osa raitiotien liikenneväylä halkaisee aiemman laajan Kurkijoenpuiston itäpuolen puistoalueelle annetaan oma nimi puistonnimen aihe: Lumivaara, aiempi kunta Karjalassa nimellä ei erillistä ruotsinkielistä vastinetta Lumivaaranpolku Lumivaarastigen, polku nimi käytössä 2009 polku nimetty puiston osoitetarpeen takia nyt nimi merkitään myös kaavakarttaan Lumivaaranlaita Lumivaaraliden Pohjoislaidan EV-alue on varsin erillinen Lumivaaran VL-alueesta. Nimetään omalla nimellä, pysyen Lumivaara-aiheessa. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Hankesuunnitelman mukaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ei ole merkittäviä. Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. Kaavan mahdollistaman Raide-Jokerin vaikutuksesta ihmisten liikennekäyttäytyminen muuttuu. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavaratkaisulla on positiiviset vaikutukset seudullisessa kokonaisuudessa. Seudullisesti Raide-Jokerin avulla voidaan parantaa kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Raide-Jokeri korvaa poikittaisen bussilinjan 550, joka on tiheästä
23 (28) vuorovälistä huolimatta altis ylikuormitukselle. Lisäksi linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta johtuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri parantaa linjan kapasiteettia ja parantaa luotettavuutta. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden, minkä johdosta autoliikenteen viivytykset kasvavat priorisoitaessa raitiovaunuja. Liikennejärjestelmä- ja liikennevalosuunnittelun avulla pyritään kuitenkin minimoimaan viivytykset. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös huomiovaloja erityisesti rataa ylittäville jalankulkijoille. Raide-Jokerin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena on, että raitiotieliikennöinti on turvallista sekä raitiotievaunussa matkustaville että muille tienkäyttäjille. Tavoitteena on estää onnettomuuksien synty, mutta lisäksi vaikuttamaan mahdollisen onnettomuuden seurauksiin. Suunnittelualueen kohdalla Raide-Jokeri kulkee omalla uralla. Kohdissa, jossa Raide-Jokeri ja ajoneuvoliikenne risteää, on valo-ohjaus. Pysäkin molempiin päihin on sijoitettu suojatiet. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosaan on sijoitettu suojatie, joka menee sekä Raide-Jokerin linjauksen että Linnoitustien ajoradan poikki, jolloin puolen vaihto kadulla onnistuu turvallisesti. Tavoitteena on, että jalankulkuyhteydet pysäkeille ja myös raitiovaunukalusto ovat esteettömiä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Virkistysreittien linjaus tulee muuttumaan Kurkijoenpuistossa, mutta yhteydet eri suuntiin tulevat säilymään. Kuva on otettu Kurkijoenpuiston eteläosasta pohjoiseen päin. Oikeanpuoleisen ulkoilureitin kohdalle sijoittuu Raide-Jokeri. Koira-aitausten poistamisella on haitallinen vaikutus lähialueen koiranomistajille. Koirien vapaa ulkoilutusmahdollisuus poistuu alueelta. Lähimmät koirapuistot tulevat jatkossa sijaitsemaan Turvesuonpuiston länsireunalla sekä Turunväylän pohjoispuolella Palokaivonpuistossa ja Vermonpuistossa. Vaikutukset lähiympäristöön ovat kohtalaiset. Puiston itäreuna muuttuu raidelinjauksen seurauksena osaksi liikennöityä aluetta ja rakenteet, penkereet ja muut tekniset laitteet muuttavat nykyistä metsäistä puiston ilmettä. Varikkoalue muuttaa nykyisen avoimen alueen rakennetuksi. Pohjoisosassa on kuitenkin jo nykyisellään voimajohdon, moottoritien penkereiden ja meluaitojen aiheuttama maisemahaitta. Puiston länsireuna jää jatkossakin metsäiseksi ja myös raidelinjauksen itäreunaan jää kapea puustoinen vyöhyke asutusta vastaan. Näkymät asuinalueilta eivät siis juuri muutu kaava-alueella lukuun ottamatta Lumivaaralta aukeavia näkymiä pohjoiseen päin. Laajempia visuaalisia vaikutuksia kaupunkikuvaan kaavamuutoksella ei ole. Asemakaavan mukainen toteutus vaikuttaa vähäisesti hulevesien valunnan määrän lisääntymiseen suunnittelualueella läpäisemättömien pintojen lisään-
24 (28) tymisen johdosta. Suurin muutos tapahtuu varikkoalueella. Kaavamääräyksellä vaikutetaan suotuisasti hulevesien käsittelyyn hallitusti. Kaavamuutoksella on vaikutuksia liito-oravien elinympäristöön. Raidelinjauksen alle jää useita ruokailupuita, pesäpuu ja osa tunnistetusta elinympäristöstä. Haittaa on lievennetty rajaamalla kaavaan s-1 -alue, jolla laajennetaan säilytettävää elinympäristöä puistosta. Lisäksi eko-1 -merkinnällä taataan liito-oravien puustoisten latvusyhteyksien säilyminen itä-länsisuunnassa sekä eteläpohjoissuunnassa tulevaisuudessakin. Puuston hoidolla voidaan myös lieventää haitallisia vaikutuksia. Haapoja ja koivuja tulisi suosia jatkossa koko puistossa. Raidelinjauksen alle jää toinen tunnistettu pesäpuu. Tästä saatiin poikkeamislupa Uudenmaan ELY-keskukselta. Poikkeamispäätöksen mukaan säilyvää elinympäristöä tulee täydentää soveltuvilla pöntöillä, jotta lisääntymis- ja levähdyspaikaksi kelpaavien kolojen määrä ei vähene alueella. Kurkijoentien yli mahdollistetaan liito-oravayhteys Eko-1 merkinnällä. Yhteys tukeutuu säilytettävään puustoon kadun molemmin puolin. Kuva Kurkijoentien eteläpuolelta kohti pohjoista. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Uuden liikenneväylän tuominen lähelle olemassa olevaa asustusta heikentää lähialueen asutuksen viihtyvyyttä. Varikon rakentaminen alueella vaikutta osalle Lumivaarantien kiinteistöille näkymän muutoksen. Vaikutusta pehmentämään kaavassa määrätään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema sekä määräys rakennusten ympäristöön sovittamisesta. Asutuksen ja varikon väliin jäävälle osuudelle virkistysaluetta voidaan tehdä myös täydennysistutuksia. Raitioliikenne voi aiheuttaa melua, tärinää ja runkomelua. Katso kappale 4.6. Ympäristön häiriötekijät. Raide-Jokerin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena on, että raitiotieliikennöinti on turvallista sekä raitiotievaunussa matkustaville että muille tienkäyttäjille. Tavoitteena on estää onnettomuuksien synty, mutta lisäksi vaikuttamaan mahdollisen onnettomuuden seurauksiin. Raide-Jokerin pysäkkien esteettömyyteen ja muihin esteettömiin reitteihin on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että jalankulkuyhteydet pysäkeille ja myös raitiovaunukalusto ovat esteettömiä. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset
25 (28) ovat yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85 95 miljoonaa euroa. Kurkijoenpuiston kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa ja Laajalahden varikon noin euroa 17 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matkaaika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide- Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide- Jokerihanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Raide-Jokeri on HLJ 2015:ssa (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015) ohjelmoitu ennen vuotta 2026 aloitettavaksi infrastruktuurin kehittämishankkeeksi. Hankesuunnitelma toimii Raide-Jokerin jatkosuunnittelun pohjana. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaupunginhallituksen päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoon alueella 10.2.2014. Katso myös selostuksen kohta 2.1.8. Vireilletulo Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Espoo Raide-Jokeri kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi em. osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 10.11.2015. Sopimukset Asemakaavamuutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.11. 15.12.2015. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos perustuu hankesuunnitelmaan. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavan valmistelusta ovat vastanneet Liisa Rouhiainen ja Tarja Pennanen, suunnittelussa mukana ovat olleet maisema-arkkitehdit Anni Järvinen ja Mikla Koivunen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Laajalahdessa tutkittiin hankesuunnittelun alkuvaiheessa kahta eri linjausvaihtoehtoa. Hankesuunnittelun lähtökohdaksi otettiin linjausvaihtoehto (VE 1), joka oli ollut esillä kaupunginhallituksessa sen tehdessä päätöksen siirtää Raide-Jokeri kulkemaan Tapiolan sijasta Otaniemeen. Tämä vaihtoehto on sijoitettu Laajalahden asuinalueen kautta Kurkijoentielle ja se ylittää Kehä I:n sillalla. Asukkaiden palautteen johdosta päätettiin lisäksi tutkia Laajalahden ohittavaa vaihtoehtoista linjausta (VE 2), joka kiertää Laajalahden asuinalueen pohjoispuolen kautta ja alittaa Kehä I:n tunnelissa. Nämä kaksi vaihtoehtoa tutkittiin myös OpenTrack-simuloinneilla. Jatkosuunnitteluun valittu Kurkijoentien kautta kulkeva vaihtoehto (VE 1)
26 (28) osoittautui lisätarkastelujen pohjalta Ve 2:ta paremmaksi seuraavista syistä: Keskeisin valintakriteeri vaihtoehtojen välillä oli asukkaiden kävelymatka pysäkille. Vaihtoehdossa 1 pysäkki palvelee paremmin sekä asutusta että Laajalahden keskustan toimintoja ja näin edesauttaa niiden säilymistä alueella jatkossakin. 600 m etäisyydellä vaihtoehto 1:n pysäkistä asuu tällä hetkellä n. 2 300 laajalahtelaista ja vaihtoehdon 2 pysäkin 600 m etäisyydellä n. 1 100 laajalahtelaista. Tulevaisuudessa VE 1:n pysäkki palvelee selkeästi useampaa laajalahtelaista kuin VE 2:n pysäkki Bussi- ja raitioliikenne Turunväylän ylittävällä sillalla on mahdollista yhdistää silloin, kun sekä bussit että raitiovaunut ajavat koko osuuden Kurkijoentieltä Linnoitustielle samoilla kaistoilla. Vaihtoehdossa 2 Leppävaaran ja Tapiolan välillä kulkeville Turunväylän ylittävää joukkoliikennesiltaa käyttäville busseille pitäisi rakentaa erillinen reitti puiston reunaan, koska korkeuserot eivät mahdollista bussien liittymistä Kurkijoentielle asutuksen itäpuolella. Kehä I:n liittymä jota bussit tällä hetkellä käyttävät tullaan tulevaisuudessa sulkemaan. Linjaus mahdollistaa paremmin Turunväylän ja Kehä I:n kulmaukseen suunnitellun raitiotievarikon rakentamisen ja varikolle liittymisen. VE 2:n etuna VE 1:teen verrattuna olisi ollut vajaan minuutin lyhyempi matkaaika (noin 50 55 sekuntia) ja pysäkin parempi sijainti Ruukinrannan tulevaan asutukseen nähden. Laajalahden linjausvaihtoehdoista pidettiin hankesuunnittelun aikana kaksi asukastilaisuutta ja hankkeen puolesta osallistuttiin asukasyhdistyksen keskusteluiltaan sekä järjestettiin asukkaiden kanssa maastokävely kohteeseen. Vaihtoehtoja oli mahdollista käydä kommentoimassa myös karttapalautekyselyssä internetissä. Kuva: Hankesuunnitelma Laajalahdessa tutkitut linjausvaihtoehdot 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 2009 Raide-Jokerin alustava hankesuunnitelma 2015 Raide-Jokerin hankesuunnitelma 11.5.2015 Jokerimessut 10.11.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)