OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo



Samankaltaiset tiedostot
Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Työolobarometri lokakuu 2011

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Pk-yritys hyvä työnantaja

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Kunta-alan työolobarometri 2003 Työministeriön työolobarometrin 2003 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Kunta-alan työolobarometri 2008

Kunta-alan työolobarometri 2009

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

TEM raportteja 4/2012

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti Susanna Bairoh

Kirkon työolobarometri 2011

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Työolobarometri. Lokakuu 2010

Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen

Esimiehestä kaikki irti?

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

DI - KATSAUS Toukokuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Hyvä ja tuloksellinen työelämä yhteiskunnan kiikarissa -> Työelämän kehittämisstrategia ja sen toimeenpano

Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Savonlinnan kaupunki 2013

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TASA- ARVOSUUNNITELMA

Simo_suun_terveydenhuolto

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Osaaminen osana työkykyä

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

KATSE TULEVAISUUDESSA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

KATSE TULEVAISUUDESSA

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Alueellinen yhteistoiminta

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

Hyvää huomenta Hyvää huomista

Kirkon työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

VMBarosta. Lisätietoja:

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Työolobarometri 2018:

Kunta-alan työolobarometri 2011

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Vuolle Setlementti ry

Roolipeliharjoitus. - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Transkriptio:

Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi

We can see our forests vanishing, our water-powers going to waste, our soil being carried by floods into the sea; and the end of our coal and our iron is in sight. But our larger wastes of human effort, which go on every day throught such of our acts as are blundering, ill-directed, or inefficient, and which Mr.Roosevelt refers to as a, lack of national efficiency, are less visible, less tangible, and are vaguely appreciated. Frederick Winslow Taylor: The Principles of Scientific Management (1922) What impressed management most were the stores of latent energy and productive cooperation which could be obtained from people working under the right condition A.H.Maslow: A Theory of Human Motivation (1943)

TYÖSSÄ OLEVIEN PALKANSAAJIEN TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN MUKAAN

PALKANSAAJIEN TYÖKYKYINDEKSIN PISTEMÄÄRIEN KESKIARVOJA VUOSINA 2004-2009 49,0 42,0 Työkykyindeksin pistemäärä (minimi 7 maksimi 49) 43,1 43,2 43,2 43,2 43,3 43,3 43,2 43,6 43,6 43,7 43,5 43,6 43,0 43,0 42,9 42,8 42,9 42,8 44,9 44,6 45,4 45,1 45,2 45,1 44,8 44,5 44,7 44,6 44,7 45,0 43,9 43,5 43,8 43,6 43,7 44,0 42,0 42,8 42,5 42,6 42,6 42,5 40,3 41,5 40,9 41,4 41,3 40,9 35,0 28,0 21,0 14,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 7,0 KAIKKI Miehet Naiset Ikä alle 25 25-34 35-44 45-54 55 + 2007 43,2 43,7 42,8 45,1 44,6 43,6 42,6 41,4 2008 43,3 43,5 42,9 45,2 44,7 43,7 42,6 41,3 2009 43,3 43,6 42,8 45,1 45,0 44,0 42,5 40,9

% 100 TYÖKYKY SUHTEESSA TYÖN HENKISIIN VAATIMUKSIIN IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA 2000-2009 80 60 40 20 0-20 -40 18-24 25-34 35-44 45-54 55+ -60 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 09 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '00 '01 '02 '04 '05 '06 '07 '08 '09 Erit.hyvä 52 56 66 61 53 47 65 59 51 46 47 53 51 49 48 52 48 53 52 50 40 39 34 36 35 41 39 38 41 42 28 27 27 30 28 32 29 33 31 33 21 27 17 21 32 27 28 28 23 Melko hyvä 34 39 29 33 38 47 30 36 45 49 45 38 42 42 44 42 43 38 42 45 49 53 54 50 53 49 52 52 51 49 54 55 54 53 55 51 51 54 57 52 51 49 56 47 47 53 49 50 58 Huono -1 0 0 0-3 0-2 0 0 0-0 0-1 -0-1 -1-1 -2 0-1 -1-1 -1-2 -1-1 -1-2 -2-1 -2-2 -2-2 -3-1 -2-2 -2-2 -1 0-3 -3-1 -4-1 -2-4 Kohtalainen -13-5 -4-6 -6-7 -3-5 -4-4 -7-9 -7-9 -8-6 -9-8 -6-4 -10-7 -11-13 -11-9 -8-8 -7-8 -16-16 -17-15 -14-16 -18-12 -11-14 -28-25 -24-28 -21-16 -22-20 -16

SUBJEKTIIVINEN TYÖKYKYARVIO SUHTEESSA PARHAIMPAAN ERI SEKTOREILLA 1999-2009 Keskiarvon perusteella lasketut trendit asteikolla 0-10 8,70 8,50 8,30 8,10 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Teollisuus 8,62 8,70 8,57 8,48 8,53 8,52 8,59 8,61 8,54 8,40 8,53 Yks.palvelut 8,69 8,72 8,69 8,62 8,64 8,59 8,59 8,64 8,69 8,53 8,48 Kunnat 8,57 8,57 8,44 8,44 8,35 8,37 8,39 8,22 8,27 8,32 8,29 Valtio 8,62 8,66 8,91 8,60 8,38 8,49 8,74 8,45 8,29 8,48 8,30 KYSYMYS: "Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut kymmenen pistettä. Minkä pistemäärän nollasta kymmeneen antaisitte nykyiselle työkyvylleenne? (minimi 0 maksimi 10)

PITKÄAIKAISET SAIRAUDET JA NIIDEN HAITTAAVUUS 2009 SAIRAUKSIA HAITTAAVUUS 3% 4% Työkyvytön Osa-aikatyö Useampia 14% Kevennettävä Ei yhtään 69% 3% 5% Kaksi 22% Suoriutuu työtehtävist 23% 57% Ei haittaa Yksi

NIIDEN PALKANSAAJIEN OSUUS, JOTKA EIVÄT OLE OLLEET PÄIVÄÄKÄÄN POISSA OMAN SAIRAUDEN TAKIA VUOSIEN 2005-2009 AIKANA 100% 2005 2006 2007 2008 2009 80% 60% 58% 50% 52% 40% 41% 42% 38% 38% 39% 43% 45% 43% 41% 43% 39% 39% 34% 36% 33% 44% 32% 43% 35% 38% 35% 31% 35% 32% 37% 37% 34% 38% 45% 43% 36% 43% 36% 45% 43% 47% 46% 20% 0% KAIKKI Miehet Naiset IKÄ -24 25-34 35-44 45-54 55+

% 25,0 EI USKO JAKSAVANSA TERVEYDEN PUOLESTA NYKYISESSÄ AMMATISSA KAHDEN VUODEN KULUTTUA? Eri ikäryhmät vuosina 1999-2009 IKÄRYHMÄT 18-24 25-34 35-44 45-54 55+ 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 Ei ole varma 0,91,51,61,80,80,84,11,11,51,11,3 1,11,10,70,71,71,52,00,41,01,60,4 1,62,82,22,42,22,12,92,22,64,50,4 4,75,16,63,84,74,75,93,83,95,05,4 12,417,214,912,38,713,312,67,710,09,86,3 Tuskin 1,92,20,81,80,00,81,01,10,00,00,0 0,70,40,00,71,70,41,20,70,61,20,0 1,30,30,80,90,90,30,60,90,90,30,0 0,31,31,62,20,31,00,51,40,51,90,3 8,26,13,55,34,05,83,58,83,53,15,3

OSAAMISESTA JA SEN PARANTAMISESTA

ERÄIDEN KEHITTÄMISTOIMIEN YLEISYYS TYÖPAIKOILLA 1997-2009 100% 80% 60% 40% 20% 0% KEHITTÄMISEN KOHDE: Työpaikan tuottavuus, palvelu ja laatu Osaaminen ja ammattitaito Työntekijöiden kunto, terveys ym. Työturvallisuus 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työpaikan tuottavuus, palvelu ja laatu 52% 49% 53% 50% 48% 45% 44% 45% 52% 47% 44% 50% 45% Osaaminen ja ammattitaito 59% 69% 73% 72% 74% 74% 76% 75% 79% 76% 77% 82% 80% Työntekijöiden kunto, terveys ym. 50% 59% 60% 59% 62% 62% 62% 60% 64% 64% 65% 70% 67% Työturvallisuus 48% 65% 69% 70% 75% 76% 77% 78% 81% 79% 80% 84% 86% Ammattitaidon parantaminen, työntekijöiden kuntoon ja terveyteen vaikuttaminen sekä työpaikan työturvallisuuden parantamistoimet ovat osa ns. tyky-toimintaa

100% 90% 80% Hyvät MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA TYÖPAIKAN KEHITTÄMISEEN Jonkinlaiset ERI TYÖNTEKIJÄRYHMÄT VUONNA 2009 70% 60% 50% 36% 40% 41% 37% 35% 44% 33% 42% 40% 38% 40% 30% 20% 10% 43% 39% 39% 48% 44% 36% 39% 29% 41% 31% 0% Miehet Naiset Ikä -24 25-34 35-44 45-54 55+ TyöntekijätAlemmat Ylemmät toimihenk. toimihenk.

TYÖNANTAJAN MAKSAMAAN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN VUONNA 2009 Osallistuneiden %-osuus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 53 50 57 42 54 56 56 49 10 0 KAIKKI Miehet Naiset -24 25-34 35-44 45-54 55+

HENKILÖSTÖN SUORITUSVAATIMUKSET JA OSAAMISEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET ERI TOIMIALOILLA 2001-2008 100 80 %-osuus työpaikoista TYÖTEHTÄVIEN SUORITUS- MAHDOLLISUUS VAATIMUKSET KÄYTTÄÄ AMMATTITAITOA 60 40 20 0-20 Teollisuus Yks.palv. Kunnat Valtio Teollisuus Yks.palv. Kunnat Valtio 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 01 02 03 '04 '05 '06 '07 '08 Lisääntynyt 49464154485244 45 4744484947465049 5551 575757535954 54595456 6250 5765 282622 2221 272123 26252325252727 27 3228262731222530 3329243327312937 Vähentynyt -3-1 -2-2 -1-1 -2-1 -2-2 -1-2 -2-1 -1-1 -1-2 -0-2 -3-1 -1-2 0-2 -1-1 0-1 0-4 -2-2 -3-2 -3-3 -3-1 -4-2 -3-3 -3-2 -3-3 -1-2 -3-3 -3-4 -3-3 -3-4 -2-5 -1-4 -4-1 Balanssi 57453953475142 43 5442464746454948 6649 575555525852 66575355 6249 5761 262319 2019 241922 22232021222425 24 3025232528182327 3025222726272635 Työolobarometri, lokakuu 2008

USKOOKO SAAVANSA AMMATTITAITOA VASTAAVAA TYÖTÄ, JOS JÄISI TYÖTTÖMÄKSI Palkansaajat ikäryhmittäin vuosina 1994-2009 100% Uskoo saavansa työtä varmasti tai mahdollisesti 80% 60% 40% 20% 0% 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 1992 47% 42% 35% 22% 11% 1993 41% 37% 27% 16% 9% 2005 86% 89% 84% 62% 38% 2006 90% 91% 88% 71% 40% 2007 97% 91% 89% 71% 50% 2008 94% 93% 86% 79% 54% 2009 76% 84% 79% 64% 41%

TYÖPAIKKOJEN TOIMINTAMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA

MINKÄLAISIA VAURIOITA TAANTUMA AIHEUTTAA TYÖPAIKALLE? 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% ERI SEKTORIT VUONNA 2009 Kaikki Teollisuus Yks.palvelut Kunnat Valtio Työpaikkani ei selviä taantumasta 0,3% 0,7% 0,3% 0,0% 0,0% Erittäin suuria 3,9% 6,0% 3,3% 3,5% 1,2% Melko suuria 26,9% 32,6% 22,1% 29,4% 23,5% Melko pieniä 56,6% 51,8% 60,9% 53,5% 61,2% Ei juuri minkäänlaisia 12,2% 8,9% 13,5% 13,6% 14,1%

50% 40% IRTISANOMISET JA LOMAUTUKSET ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2003-2009 Työntekijöitä Työntekijöitä irtisanottu lomautettu 30% 20% 10% 0% Teollisuus Yks.palv. Kunnat Valtio Teollisuus Yks.palv. Kunnat Valtio 2003 26% 18% 3% 6% 27% 8% 1% 0% 2004 26% 17% 3% 4% 20% 7% 2% 0% 2005 21% 16% 2% 2% 19% 6% 2% 0% 2006 17% 15% 3% 6% 9% 3% 3% 2% 2007 18% 13% 5% 6% 7% 2% 2% 1% 2008 15% 15% 3% 3% 14% 4% 2% 2% 2009 39% 19% 4% 2% 48% 16% 4% 2%

TYÖPAIKKOJEN TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSISTA

TYÖELÄMÄN LAATU VUOSINA 2004 2009 KOULUARVOSANALLA MITATTUNA Eri ulottuvuuksien kouluarvosana asteikolla 4 10 ja ulottuvuuksien keskiarvo Työelämän laatua on mitattu neljällä ulottuvuudella. Kutakin on mitattu usealla eri kysymyksellä, joista on muodostettu summa-asteikot.ne on skaalattu kouluarvosanan muotoon asteikolle 4 10. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tasapuolinen kohtelu työpaikalla 7,59 7,56 7,53 7,60 7,66 7,67 Työpaikan varmuus 8,88 8,81 8,87 8,94 8,81 8,50 Voimavarat (suhteessa vaatimustasoon) 7,71 7,69 7,66 7,63 7,77 7,77 Kannustavuus, innovatiivisuus ja luottamus 7,81 7,73 7,74 7,79 7,82 7,83 Yleiskeskiarvo 8,00 7,92 7,93 7,97 8,01 7,93

MITEN KORKEAN ARVOSANAN SAANEET TYÖPAIKAT EROAVAT HUONON ARVOSANAN SAANEISTA VUOSINA 2008 JA 2009? HYVÄN ARVOSANAN SAANEET TYÖPAIKAT Kohtelu tasapuolista Mahdollisuus osallistua työp. toiminnan keh. Keskustellaan yhdessä työtehtävistä ym. Työpaikka on varma Tietoja välitetään avoimesti Oppii koko ajan uusia asioita Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet Ehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti Ei piilossa olevia asioita paljon Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Työt hyvin organisoituja Tarpeeksi työntekijöitä Työ ei ole henkisesti raskasta HUONON ARVOSANAN SAANEET TYÖPAIKAT Kohtelu tasapuolista Mahdollisuus osallistua työp. toiminnan keh. Keskustellaan yhdessä työtehtävistä ym. Työpaikka on varma Tietoja välitetään avoimesti Oppii koko ajan uusia asioita Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet Ehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti Ei piilossa olevia asioita paljon Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Työt hyvin organisoituja Tarpeeksi työntekijöitä Työ ei ole henkisesti raskasta 5% 5% 7% 9% 10% 11% 3% 2% 2% 4% 5% 3% 4% 4% 8% 7% 8% 9% 8% 5% 17% 17% 15% 14% 18% 22% 32% 32% 35% 35% 39% 40% 42% 43% 45% 45% 48% 55% 55% 54% 56% 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% OMINAISUUS KUVAA OMAA TYÖPAIKKAA ERITTÄIN HYVIN (%-OSUUS) 50% 57% 57% 61% 61% 63% 65% 67% 67% 71% 2008 2009

TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN ARVIO TYÖPAIKAN TOIMINTATAVOISTA VUOSINA 2008 JA 2009 Johdon ja työntekijöiden suhteet avoimet Voi oppia koko ajan uusia asioita Keskustellaan avoimesti, työtehtävistä/tavoitteist Esimiehet suhtaut. rakentavasti muutosehdotuksii Työt on organisoitu hyvin Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Tietoja välitetään avoimesti Liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden Työ on fyysisesti raskasta Erittäin tai melko samaa mieltä olevien osuudet (%-osuus) 38% 37% 46% 44% 64% 63% 64% 66% 68% 69% 73% 77% 77% 75% 76% 73% 76% 78% Muutossuunta ollut positiivinen vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna Kohtelu tasapuolista Voi olla varma työpaikastaan Työ on henkisesti raskasta Piilossa paljon asioita, joista pitäisi keskustell 47% 50% 44% 47% 59% 64% 73% 71% Muutossuunta ollut negatiivinen vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä

TYÖPAIKAN TALOUDEN JA TYÖELÄMÄN LAADUN YHTEYS VUOSINA 2008 JA 2009 Lineaariset regressiot 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 10 9 8 7 6 5 4 3 Arvio työpaikan taloudesta vastaaviin työpaikkoihin verrattuna (asteikko 0-10) KAIKKI Kaikki '09 Kaikki '08 4 5 6 7 8 9 10 Työelämän laadun kouluarvosana (asteikko 4-10) Arvio työpaikan taloudesta vastaaviin työpaikkoihin verrattuna (asteikko 0-10) JULKINEN SEKTORI 2 Julkinen sektori '09 1 Julkinen sektori '08 0 4 5 6 7 8 9 10 Työelämän laadun kouluarvosana (asteikko 4-10) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Arvio työpaikan taloudesta vastaaviin työpaikkoihin verrattuna (asteikko 0-10) YKSITYINEN SEKTORI Yksityinen sektori '09 Yksityinen sektori '08 4 5 6 7 8 9 10 Työelämän laadun kouluarvosana (asteikko 4-10) Lineaariset regressiosuorat. Kuinka paljon työpaikan taloudelle annettu arvosana (asteikko 0-10) muuttuu, kun työelämän laadulle annettu kouluarvosana muuttuu (asteikko 4-10). Ylempi suora kuvaa vuotta 2008 ja alempi vuotta 2009. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työelämän laadun yhteys talouteen on vahvistunut.

TYÖKYKY JA OSAAMINEN KONTEKSTISSAAN

TYÖNTEKIJÖIDEN /JOHDON VÄLISET SUHTEET AVOIMET JA LUOTTAMUKSELLISET JA TERVEYDEN PUOLESTA NYKYISESSÄ AMMATISSA JATKAMINEN KAHDEN VUODEN KULUTTUA VUONNA 2009 100% Työntekijöiden/johdon väliset suhteet avoimet ja luottamukselliset 3% 10% 7% 3% 17% 80% 30% 30% 25% 60% 54% 40% 50% 50% 60% 20% 17% 18% 26% 0% Tuskin Ei ole varma melko varmasti Aivan varmasti Jaksaako terveyden puolesta nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua Sopii erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti

TYÖPAIKALLA VÄLITETÄÄN TIETOJA AVOIMESTI JA TERVEYDEN PUOLESTA NYKYISES AMMATISSA JAKSAMINEN KAHDEN VUODEN KULUTTUA VUONNA 2009 100% Työpaikalla välitetään tietoja avoimesti 80% 42% 40% 30% 60% 67% 40% 20% 33% 58% 60% 70% 0% Tuskin Ei ole varma melko varmasti Aivan varmasti Jaksaako terveyden puolesta nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua Täysin samaamieltä/joksenenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä/täysin eri mieltä

TYÖKYKYÄ LISÄÄVIÄ TEKIJÖITÄ - Kiireen ja työn rasittavuuden väheneminen (8,1 8,7) - Esimiesten kannustus ja tuki (7,5 8,5) - Mahdollisuus käyttää osaamistaan työssä (6,7 8,6) - Työntekijät/johto suhteet avoimet ja luottamukselliset (7,8 8,6) - Rakentava suhtautuminen muutosehdotuksiin (8,1 8,6) - Uusien asioiden kokeiluun kannustaminen (8,1 8,6) - Mahdollisuus osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen (8,1 8,6) - Mahdollisuus itsensä kehittämiseen (8,1 8,7) - Kiinnitetty huomiota osaamisen kehittämiseen (8,2 8,5)

20 15 %-yksikköä TYÖN MIELEKKYYDEN MUUTOSSUUNNAN BALANSSI VUOSINA Koko palkansaajakunta vuosina 1992-2009 12 10 5 0 1 5 3 5 5 6-5 -10-15 -20-25 -6-10 -9-12 -10-9 -12-15 -14-22 -20 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Balanssi = parempaan suuntaan (%-osuus)- huonompaan suuntaan (%-osuus)

Työolot ja osaaminen paranevat - työtyytyväisyys laskee Työn/työntekijän suhde työorganisaatioihin mietittävä uudelleen aikaisempaa laajemmassa työn ja muun elämän kontekstissa Nykyinen ajattelu yhdistää työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden. Toimintaympäristön ja työpaikan toimintatapojen muutos, vaatimustason kasvu, ammattitaito ja työkyky sidoksissa toinen toisiinsa. Työ ei ole vain työtehtävistä suoriutumista. Työssä paljon jaettuja kokemuksia esim. ammattiin, keskinäiseen solidaarisuuteen, yhteiseen vastarintaan tai eri sukupuolten ammattiasemaan perustuvia. Nuoret ja ikääntyneet eivät välttämättä jaa samoja kokemuksia. Lopulta työ ei ole kuin vähemmistölle ihmisistä keskeisin elämänalue. Työelämä joutuu kilpailemaan arvostustaan jatkuvasti nostavan vapaaajan kanssa.