TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 HYVÄKSYTTY YHTIÖKOKOUKSESSA 25.11.2010 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB

SISÄLLYSLUETTELO: sivu 1. YLEISTÄ... 3 2. VASSON STRATEGIAN PERUSPILARIT... 5 3. VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT... 9 3.1. Alueellisen tiedontuotannon vahvistaminen... 9 3.2. Työhyvinvoinnin ja työn kannustavuuden kehittäminen... 11 3.3. Palveluprosessien ja tehtävärakenteiden kehittäminen... 11 3.4. Asiantuntijapalveluiden kehittäminen... 13 3.4.1. Asiantuntijarekisteri... 13 3.4.2. Lastensuojelun juridinen konsultaatio... 13 3.4.3. THL:n konsultaatiotoimintaan osallistuminen... 14 4. VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISESSÄ... 15 4.1. Valtakunnallinen yhteistyö... 15 4.2. Alueellinen yhteistyö... 16 4.2.1. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmä... 16 4.2.2. Täydennyskoulutusyhteistyö... 17 4.2.3. Käytännön opetus, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö... 18 4.3. Substanssikehittäminen... 19 4.3.1. Kehittämistyöryhmät... 19 4.3.2. Lastensuojelu... 20 4.3.3. Varhaiskasvatus... 21 4.3.4. Monikulttuurisuustyö... 21 4.3.5. Vammaistyö... 22 4.3.6. Päihdetyö... 23 4.3.7. Aikuissosiaalityö... 24 4.3.8. Ikääntyvien palvelut... 24 5. TIEDOTTAMINEN JA JULKAISUTOIMINTA... 26 6. RESURSSIT, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT... 27 7. HANKKEET... 28 7.1. TIETOHYÖTY II... 28 7.2. MOPO Moniammatilliset osaavat oppimisympäristöt -hanke... 29 7.3. ARVOA ARKEEN Arjessa selviytymistä tukeva alueellinen palvelurakenne ja toimintamalli... 30 8. HALLINTO... 31 8.1. Oy Vasso Ab:n hallitus 2010-2012... 31 8.2. Oy Vasso Ab:n osakkaat... 32 2

1. YLEISTÄ Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat viime vuosina olleet mukana monissa alan ajankohtaisissa muutos- ja kehittämisprosesseissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Olemme keskustelujemme pohjalta kirjoittaneet lausuntoja ja kannanottoja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksiin, palvelurakenteiden uudistamisen tapoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten kehittämisrakenteiden luomiseen. Osaamiskeskusjohtajat hallitustensa ja johtoryhmiensä tuella ovat korostaneet sitä, että uudessa lainsäädännössä tulisi turvata ne vahvuudet, jotka sosiaalialalle on osaamiskeskusjärjestelmän avulla onnistuttu rakentamaan. Näitä ovat kuntakenttään ja peruspalveluihin kiinnittyminen, verkostoitunut työote, joustava organisointi ja nopea reagointi pyrkimyksenä saada aikaan muutoksia asiakkaille laadukkaampien palveluiden kehittämiseksi. Terveydenhuoltolakia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2010. Sosiaalialan osaamiskeskusten näkemystä terveydenhuoltolakiesityksestä kuultiin syyskuussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Osaamiskeskukset korostivat kannanotossaan sitä, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon haasteissa tarvitaan vahvaa kehittämiseen perustuvaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kesken. Lakien eriaikaista valmistelua pidämme huolestuttavana siitä syystä, että työkäytäntöjen moniammatillinen kehittäminen voi vaikeutua ja sosiaalialalle jo luotu kehittämisrakenne heikentyä. Korostamme myös sitä, että sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon tutkimustarpeet tulisi ottaa tasapuolisesti huomioon tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnattaessa. Tämä tulisi lainvalmisteluissa ottaa huomioon. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on edustajansa sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmässä. Työryhmä linjasi väliraportissaan kesällä 2010 lainsäädännön keskeiset periaatteet ja painopisteet. Ehdotus valmistellaan hallituksen esityksen muotoon vuoden 2011 loppuun mennessä. Osaamiskeskukset ovat korostaneet vahvan yleislain merkitystä, lainsäädännön kannustavuutta kuntien eri hallinnonalojen yhteistyöhön ja vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista niistä, jotka eivät enää kuntoudu työhön ja aktiiviseen toimintaan. Esitämme eettisten neuvottelukuntien perustamista asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi sekä työntekijöiden työn tukemiseksi. Korostamme myös tulevaisuuden haasteiden ja palvelujärjestelmän visioimista. Lainsäädännössä tulisi pyrkiä löytämään sellaiset uudet käsitteet ja näkökulmat, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin. Haasteet liittyvät palvelujen järjestämiseen, uudenlaisten palvelukonseptien kehittämiseen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksiin väestön ikääntyessä ja henkilöstön saatavuuden vaikeutuessa samoin kuin markkinoistumisen, globaalistumisen ja monikulttuuristumisen vaikutuksiinkin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädännön uudistamista. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on edustaja myös tässä työryhmässä, joka tulee ottamaan kantaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteisiin. Se, millä tavoin kuntien yhteinen, alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta jatkossa järjestetään, on merkittävää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan kannalta. Yhteistyötä terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimustoiminnan kanssa on luontevaa tehdä yhteisten asiakasryhmien ja teemojen osalta. Se, yhdistetäänkö kehittämistoiminta hallinnollisesti vai yhteistyön muodossa, on merkityksellistä jo luodun sosiaalialan kehittämisrakenteen kannalta. Sosiaalialan osaamiskeskuksissa on ollut huolta sosiaalisen käsitteen katoamisesta hyvinvoinnista ja palveluista puhuttaessa terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet ovat imaisseet sosiaalisen. Puhetavan muutoksesta huolimatta sosiaalisen kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Niin hyvinvointi-indikaattorit kuin ammattilaisten kokemustietokin osoittavat, että moniongelmaisuus ja syrjäytyminen edelleen edellyttävät yhteiskunnan huomiota ja 3

resursseja. Sosiaalinen vastuu myös lainsäädännön yhtenä periaatteena ei ole menettänyt merkitystään. Vasson hallitus korostikin syksyn 2010 strategiakeskustelussaan, että sosiaalialan osaamiskeskuksen tulisi pitää yllä sosiaalisen näkökulmaa erilaisissa monialaisissa yhteyksissä. Sosiaalinen erilaisissa politiikoissa ei saisi jäädä huomiotta. Myös uusi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta korosti tätä keskeistä sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävää linjauksissaan. Yksi tärkeä tapa sosiaalisen näkökulman näkyväksi tekemiselle on alueellinen tiedontuotanto. Sosiaalialan osaamiskeskuksissa on meneillään useita alueellisen hyvinvointitiedon kokoamiseen, analysointiin ja entistä parempaan hyödyntämiseen tähtääviä kehittämistoimia. Tällä pyritään tukemaan kehittämistoimien kohdentumista ja seuraamaan hyvinvoinnissa ja palveluissa tapahtuvia muutoksia aluetasolla. Alueellinen, erilaisia tiedonkeruumenetelmiä ja indikaattoreita hyödyntävä tiedontuotanto on tärkeää hyvinvoinnin eri osatekijöiden esille tuomiseksi ja päätöksenteon pohjaksi. Vasson Tietohyöty-hankkeen raportit ja keskustelutilaisuudet kuntien hyvinvoinnin tilasta on otettu mielenkiinnolla vastaan ja toiminnalle onkin hankkeessa luotu hyvä pohja. Vasson hallitus linjasi syksyn 2010 strategiakeskusteluissaan toiminnan painopisteeksi Varsinais-Suomen alueellisen hyvinvointitiedon tuottamisen ja toimintamallin luomisen tätä varten. Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakasryhmien ja teemojen osalta tulee tiedontuotannossa keskeiseksi. Toinen keskeinen painopiste on tutkimuksen ja käytännön työn yhteyksien vahvistaminen. Kehittämistyölle tarvitaan entistä vahvempi tieto- ja tiedepohja. Toisaalta halutaan myös entistä paremmin hyödyntää erilainen kokemustieto ja asiakkaiden tieto palveluista kehittämisen tukena. Strategiakeskustelussa esitettiinkin ajatus asiakaslähtöisten kehittämistoimien mallintamisesta. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen onkin eräs uudenlainen tapa tuoda asiakas ja asiakkaan tieto kehittämisen keskiöön. Vuoden 2011 kehittämistoimintaa tulee leimaamaan myös se, että Kaste-ohjelman ensimmäinen vaihe tulee loppusuoralle. Länsi-Suomen alueella ohjelma on konkretisoitunut neljän laajan hankkeen puitteissa: Remontti lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke, Länsi 2012 päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke, Toimintakykyinen ikääntyminen -hanke sekä Vetovoimainen terveydenhuolto -hanke. Näihin kehittämistoimiin halutaan nyt keskittyä, eikä vuoden 2010 loppuun ajoittuvalle uudelle rahoitushaulle ole ollut varsinaisia uusia teemoja esillä. Kaste-suunnittelijan alueen toimijoille lähettämä kysely kuitenkin osoitti, että moniongelmaisuus sekä päihde- ja mielenterveystyö ovat teemoja, joihin pitäisi jatkossa suunnata kehittämistoimia. Moniongelmaisuuteen panostaminen tulisikin nähdä myös osana ennaltaehkäisevää ylisukupolvista työtä samalla kun ennaltaehkäisyn periaatetta korostetaan tilanteissa, joissa suuria ongelmia ei vielä ole muodostunut. Kaarinassa 19.10.2010 Merja Anis 4

2. VASSON STRATEGIAN PERUSPILARIT Vasso toteuttaa sosiaalialan osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä 1, joita ovat: sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta 2, jonka tehtävänä on sopia osaamiskeskustoiminnan valtakunnallisista linjauksista. Uusi neuvottelukunta on asetettu vuosille 2010 2013. Toimintasuunnitelmassa painotetaan sosiaalisen esillä pitämistä erilaisissa yhteyksissä, sosiaalialan kehittämisrakenteen vahvistamista ja lainvalmisteluun osallistumista. Sosiaalisen esillä pitäminen nousi esille myös Vasson hallituksen strategiakeskustelussa syksyllä 2010. Vasson hallitus ja henkilöstö linjasivat vuoden 2010 strategiatyössä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan periaatteita, linjauksia ja painopisteitä lähivuosiksi. Niissä korostuu yhteistyö terveydenhuollon kanssa, alueellisen tiedontuotannon vahvistaminen, työelämän yhteydet koulutukseen ja tutkimukseen sekä asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen. 1) Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhteistä kehittämistoimintaa vahvistetaan Yhteistyö voi organisoitua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseksi osaamiskeskukseksi tai siten, että sosiaalialan osaamiskeskus ja perusterveydenhuollon vastaava kehittämisrakenne sopivat yhteisestä kehittämisrakenteesta ja yhteistyökäytännöistä yhteisten asiakasryhmien ja kehittämisteemojen osalta. Sosiaalialan osaamiskeskus tuo sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakennekeskusteluihin ja yhteiseen kehittämisrakenteeseen sosiaalihuollon asiantuntemuksen, näkökulman ja viestit, sosiaalisen ideologian. Kehittämistyössä pyritään alueelliseen eheyteen ja yhteisiin prosesseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittymiseen vaikutetaan osallistumalla Kaste-ohjelman toimeenpanoon, edistämällä innovaatioita sekä kehittämällä erityispalveluiden organisointitapoja. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja tietopohjainen kehittämistyö sekä pysyvät tulokset tulee tehdä mahdollisiksi. Kehittämisrakenteella tulee olla kestävä ja riittävä rahoitus. Kehittämistyön ei pidä olla riippuvainen vain hankerahoituksesta, joka johtaa alueelliseen pirstaloitumiseen ja lyhytaikaisuuteen. 2) Alueellisen hyvinvointitiedon kokoaminen, tuottaminen ja prosessointi vakiinnutetaan Vassoon. Osaamiskeskuksen tulee vahvistaa ja toteuttaa kriittistä ja arvioivaa tiedontuotantoa ja tiedon prosessointia yhdessä kuntien ja muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Kehittämistyötä 1 http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2001/20011230 2 http://www.stm.fi/stm/neuvottelukunnat/osaamiskeskukset 5

ei pidä erottaa valtarakenteista ja päätöksenteosta. Tiedeperusteinen osaaminen ja siihen perustuva tiedontuotanto luovat vahvan perustan argumentaatiolle sosiaalisten näkökulmien huomioimiseksi kehittämistyössä, päätöksenteossa ja palveluissa. Osaamiskeskuksen tulee kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön, moniammatillisen yhteistyön ja rakenteiden kehittämisen metodeja ja argumentaatiotapoja. Yhteiskunnallinen muutos, väestödemografiset muutokset sekä moniongelmaisuuteen ja syrjäytymiseen johtavat tekijät ja niiden ehkäisy ja korjaaminen ovat keskeisiä sosiaalisia hyvinvointiin liittyviä haasteita. Alueellisen hyvinvointitiedon tuottamisen ja prosessoinnin tulee toteutua ja kehittyä kuntien ja kuntalaisten tarpeiden mukaan. Keskeistä on suunnitelmallinen tuki peruskunnille ja kuntien yhteistyölle. Tiedontuotannolle määritellään vuosittaiset painopisteet. Tiedontuotanto vahvistaa käytäntö-tutkimus -yhteyttä. Toiminnalle luodaan tarvittaessa sähköinen työväline. 3) Vasso muodostaa foorumeja ja verkostoja työelämän ja tutkimus- ja oppilaitosten välille. Tutkimus-käytäntö -yhteys tukee tiedontuotannon menetelmiä ja sisältöjä sekä edesauttaa sosiaalialan koulutuksen, opiskelijoiden ja kuntien vuoropuhelua esimerkiksi rekrytoinnin ja opintojen sisältöjen kehittymisen näkökulmasta. Keskeisenä sisältöteemana ovat sosiaalityöntekijöiden koulutus, rekrytointi ja sitoutuminen kuntatyöhön sekä monialainen ja - sektorinen yhteistyö. 4) Käytössä olevien toimintatapojen rinnalle luodaan uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Keskeisenä toimintatapana on edelleen eri toimijoiden yhteen saattaminen sekä verkostojen kokoaminen ja hyödyntäminen kehittämistyössä. Kehittämistoimintojen valmisteluvaiheen yhteistyö sekä tiedon ja toimintamallien levittäminen kuntiin tapahtuu verkostojen kautta. Vasson osaamisen ydinaluetta on kehittämisprosessiin liittyvä osaaminen ja hankeosaaminen. Uusina toimintatapoina voidaan kehittää työskentelyä asiakasryhmien kanssa. Asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen vastaa uudistuvan lainsäädännön ja palvelusuositusten vaatimuksiin. Palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset palvelujen saatavuuden ja toimivuuden suhteen tulevat tällä tavoin aiempaa näkyvämmiksi. 5) Vasson toimintaa ja toimintaperiaatteita tehdään entistä näkyvämmäksi. Toimintasuunnitelmaan jäsennetään entistä selkeämmin perusrahoituksella toteutettavissa olevat toiminnot ja hanke- tai muuta lisärahoitusta edellyttävät toiminnot. Kehitetään toimintasuunnitelman seurantakäytäntöjä. Strategiatyö jatkuu vuonna 2011 vision määrittelyllä ja toimintatapojen täsmentämisellä. Aiemmin on hahmoteltu arvopohjaa ja toimintatapoja seuraavasti: Vasson keskeisiä arvoja ovat suhteessa yhteiskuntaan: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suhteessa yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin: kumppanuus, avoimuus, luotettavuus ja tasapuolisuus suhteessa omaan työhön: erinomainen kehittämistyön osaaminen, ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen 6

Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen edistämisen välineenä on osaamisen kehittäminen. Vasson toiminnassa osaamisen kehittäminen tarkoittaa sekä Vasson henkilöstön osaamista että hyvinvointipalveluissa toimivan henkilöstön osaamista. Vasson henkilöstön osaamisen keskeisiä osa-alueita ovat sosiaalisen näkökulman ymmärtäminen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ja yhteiskunnan toiminnassa Varsinais-Suomen alueen tuntemus sosiaalialan ja sitä lähellä olevien muiden alojen keskeisten toimijoiden tuntemus alueellisesti, valtakunnallisesti ja tarvittaessa kansainvälisesti erinomaiset yhteistyötaidot ja verkosto-osaaminen kehittämis- ja hankeosaaminen, mikä tarkoittaa yhteistyön koordinointia, verkostotyötä, rahoituskriteerien tuntemusta, hankevalmistelussa ja hankkeiden toteutuksen eri vaiheissa tarvittavia tietoja ja taitoja prosessiosaaminen, mikä tarkoittaa prosessiajattelua, prosessien dokumentointia, toimintolaskentaa sekä teknologiaa ja virtuaalisia toimintoja koskevia tietoja ja taitoja tiedonhankinta-, tiedonprosessointi- ja dokumentointiosaaminen tutkimuksellinen kehittämistoiminta- ja arviointiosaaminen Osaamisen kehittämistä hyvinvointipalveluissa toteutetaan pitämällä esillä sosiaalisen näkökulmaa hyvinvointipalveluiden kokonaisuudessa tuottamalla tietoa alueellisesta hyvinvoinnista erilaisia tietolähteitä käyttäen ja erilaisin menetelmin ennakoimalla ja kartoittamalla koulutustarpeita sekä koordinoimalla täydennyskoulutukseen liittyvää alueellista yhteistyötä välittämällä tietoa tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista osallistumalla työelämän ja koulutuksen kehittämistä edistäviin työryhmiin ja muuhun yhteistyöhön koordinoimalla substanssialojen kehittämistyöryhmiä ja -verkostoja järjestämällä ajankohtaisseminaareja ja yhteistyöfoorumeita välittämällä ja kehittämällä asiantuntijapalveluita ja konsultaatiota tarjoamalla asiantuntemusta ja konsultaatiota erityisesti kehittämistyöhön liittyvissä kysymyksissä toteuttamalla ja edistämällä tutkimuksellista ja arvioivaa kehittämistoimintaa Vasson keskeisenä toimintatapana on verkostoyhteistyö, joka toteutuu erilaisilla seudullisilla, maakunnallisilla ja valtakunnallisilla foorumeilla, kuten Kaste-ohjelman alueellinen johtoryhmä ja hanketyöryhmät Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohdon yhteistyöryhmä seutukuntakohtaiset tilaisuudet Varsinais-Suomen täydennyskoulutusyhteistyöryhmä hankesuunnittelun, -valmistelun ja toteutuksen verkostot ja työryhmät substanssialojen kehittämistyöryhmät ja -verkostot: valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusverkosto Verkostoyhteistyössä huomioidaan alueellinen tasapuolisuus, käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen yhteys sekä kehittämistyön muuttuvat rakenteet ja uudet haasteet. 7

toimintastrategian jatkuva arviointi vastaamaan käynnissä olevaa kehittämistyön ja - rakenteiden muutosta sosiaalisen näkökulman ja asiantuntijuuden vahvistaminen yhteistyön vahvistaminen suhteessa terveydenhuollon toimijoihin Toimintatavat: Vasson hallitus ja henkilökunta määrittelevät Vasson vision ja täsmentävät strategian ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset sekä lähitulevaisuuden lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutospaineet hahmotetaan sosiaalihuollon alueellista kehittämisrakennetta ja kehittämisen tapoja sekä niiden suhdetta perusterveydenhuollon kehittämiseen Vastuuhenkilö: Merja Anis 8

3. VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT 3.1. Alueellisen tiedontuotannon vahvistaminen Hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden kehittäminen muuttuvissa rakenteissa edellyttävät entistä monipuolisempaa ja alueellisiin olosuhteisiin kiinnittyvää tiedontuotantoa sekä tiedon parempaa analysointia ja hyödyntämistä. Valtakunnallisesti koottavaa tietoa tulee tarkastella alueellisista lähtökohdista ja kartoittaa sellaiset alueelliset tiedontarpeet, joihin ei valtakunnallisista lähteistä ole saatavilla riittävän tarkkaa tai tarkoituksenmukaista tietoa. Alueellisen tiedontuotannon keskeisiä verkostotoimijoita sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi ovat alueen korkeakoulut, tutkimusyksiköt, kunnat, järjestöt, Varsinais-Suomen liitto sekä Kaste-aluejohtoryhmä ja hanketoimijat. Vassossa toteutettiin vuoden 2010 aikana TIETOHYÖTY -hanketta (Hyvinvointitieto Varsinais- Suomen kuntien hyödyksi -hanke), jolle Varsinais-Suomen liitto myönsi maakunnan kehittämisrahaa vuoden 2010 loppuun asti. Kuntalaisten hyvinvointia koskevalla tiedontuotannolla tuetaan hyvinvointipalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa sekä ohjataan resursseja uusiin toimintatapoihin, joita kuntien koordinoidulla yhteistyöllä on mahdollista löytää. TIETOHYÖTY-hankkeelle suunnitellaan jatkohanke syksyn 2010 aikana. Tavoitteena on jatkaa vuoden aikana tehtyä työtä, syventää tiedon tulkintaa ja analyyseja muun muassa monimuuttujamenetelmien avulla ja tiedottaa tilastoista, tiedosta ja tuloksista aktiivisesti ja nopeasti samalla rakentaen Vassolle maakunnallisen tiedonkokoajan ja - prosessoijan roolia. Tiedontuotantoon liittyvän yhteistyön vahvistaminen korkeakoulujen kanssa edistää menetelmä- ja teoriaosaamista, jota tarvitaan kriittisen ja arvioidun tiedontuotannon pohjaksi. Vuoden 2011 aikana sosiaalialan osaamiskeskukset, THL, valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen verkosto sekä SosNet yliopistoverkosto keskustelevat tiedontuotantoa koskevasta yhteistyöstä. Tavoitteena on suunnitelmallinen ja ennakoiva yhteistyö ja tiedon välittyminen eri toimijoiden kesken valtakunnallisesti. Vasso yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen kanssa järjestää 1.2.2011 nuorten koulutuspolkujen tukemista käsittelevän seminaarin, jossa esitellään Tietohyöty-hankkeen tuloksia. Ohjelmaan sisältyy myös muuta aihetta koskevaa tutkimustietoa sekä politiikkaohjelman arviointia. Alueellisen tiedontuotannon osana tulisi olla myös henkilöstötilanteen seuranta ja tarveennakointi. Vasso, kuten muutkin sosiaalialan osaamiskeskukset, on mukana maakuntaliiton koordinoimassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmatyössä (KESU), jossa ennakoidaan henkilöstö- ja koulutustarpeita. Tähän liittyen tarvitaan keinoja alueellisen henkilöstörakenteen arvioimiseksi. Vuonna 2010 keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää ja kehittää sosiaaliasiamiestoimintaa kuntien yhteistyönä Vasson puitteissa. Osaamiskeskuksen puitteissa järjestettävä sosiaaliasiamiestoiminta edistäisi asiakaslähtöisen tiedon tuottamista ja jalostamista alueellisen kehittämistyön suunnittelun pohjaksi. Toimintamalliin sisältyisi myös henkilöstön koulutusta ja kehittämistyötä. Asiasta toteutettiin kuntiin kysely, jonka mukaan kiinnostus sosiaaliasiamiesyhteistyöhön painottuu pieniin ja joihinkin keskisuuriin kuntiin. Toimintamallin kehittäminen edellyttää lisäkeskusteluja ja suunnittelua. 9

Varsinais-Suomen alueellisen tiedontuotannon toimintamallin täsmentäminen ja vakiinnuttaminen alueellisen tiedontuotannon tutkimus- ja tiedepohjan vahvistaminen keskeisten hyvinvointi-indikaattorien seuraaminen, päivittäminen ja koostaminen Varsinais-Suomen alueellisista lähtökohdista käsin hyvinvointitiedon välittäjänä, kehittämistarpeiden tunnistajana ja seurantajärjestelmänä toimiminen syvempien analyysien tekeminen tulkinnan avuksi monimuuttujamenetelmiä hyödyntäen eri tavoin kerättävän hyvinvointitiedon tarpeen kartoittaminen Varsinais-Suomessa ja uudenlaisten tiedontuotannon tapojen kehittäminen ja toteuttaminen Kaste-ohjelman kehittämistoimien tukeminen hyvinvointitieto-osaamisen kehittäminen Vassossa ja Varsinais-Suomen kunnissa valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen hyvinvointitiedon tuotannossa ja hyödyntämisessä sosiaalialan koulutustarpeen ennakointityöhön liittyvän asiantuntemuksen kehittäminen kuntien yhteistyön edistäminen sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämiseksi Toimintatavat haetaan jatkorahoitusta TIETOHYÖTY II-hankkeelle (katso Hankkeet kpl 7.1.) verkostojen kokoaminen ja työryhmiin osallistuminen muiden hyvinvointitiedon käyttöä kehittävien toimijoiden kanssa luodaan yhteistyötä ja tiedon koordinointia jäsentävä yhteistyömalli ja -käytäntö Varsinais-Suomen eri toimijoiden kanssa; hyödynnetään valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusverkoston, THL:n ja muiden tiedontuottajien yhteistyöllä saatava kokemus ja hyvät käytännöt osallistumalla osaamiskeskusten Alueellinen tiedontuotanto verkoston toimintaan tilastoista, tiedoista ja tuloksista tiedotetaan aktiivisesti hankkeen kotisivuilla tiedotteilla ja lyhyillä katsauksilla hyvinvointitiedon analysoiminen seutukuntien ja kuntien toimijoiden kanssa järjestetään keväällä 2011 nuorten tilannetta käsittelevä seminaari yhdessä Turun ammattikorkeakoulun sekä Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen kanssa tiivistetään yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kuntien sosiaalialan henkilöstöä koskevan tiedontuotannon suunnittelu ja toteutus sosiaaliasiamiestoimintaa koskevan yhteistyön suunnittelu Vastuuhenkilöt: Hanna Inkeroinen, Niko Lankinen, Merja Anis 10

3.2. Työhyvinvoinnin ja työn kannustavuuden kehittäminen Vassossa laadittiin keväällä 2010 sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelijatyönä sosiaalialan vetovoimaa ja työn kannustavuutta koskeva selvitys. Selvityksen mukaan kunnissa tulisi panostaa nykyistä paljon enemmän työhyvinvointiin ja työn kannustavuuteen. Näihin vaikuttavia tekijöitä ei riittävästi tunnisteta. Tästä johtuen kunnat eivät yleensä pärjää yksityiselle ja kolmannelle sektorille, kun kilpaillaan osaavasta henkilöstöstä. Kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin ja työn kannustavuuteen voidaan vaikuttaa myönteisesti myös työn tuottavuuteen. tuottaa alueellista, päätöksentekoa tukevaa tietoa sosiaalialan henkilöstön työhyvinvoinnin ja työn kannustavuuden nykytilasta ja kehittämistarpeista Toimintatavat: kootaan kuntien henkilöstöpäälliköistä ja työterveyslaitoksen edustajista työryhmä alueellisen työhyvinvointibarometrin suunnittelua varten ja laaditaan ryhmälle työsuunnitelma toteutetaan barometrin avulla kuntakysely työstetään ja aikataulutetaan työryhmän toimintaa ohjaava prosessi Vastuuhenkilö: Niko Lankinen 3.3. Palveluprosessien ja tehtävärakenteiden kehittäminen Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamistyö jatkuu lähivuosina. Palvelujen kenttä on paljolti vielä pirstaleinen. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen periaatteita pyritään palvelujen kehittämistyössä edistämään, mutta samaan aikaan moniongelmaisuus lisääntyy kaikissa ikäryhmissä ja korjaavien palveluiden tarve kasvaa. Palvelutoiminnan organisointi ohjaa yhteistyökäytäntöjen, työn painopisteen ja tehtävärakenteiden kehittymistä keskipitkällä aikavälillä. Useat kunnat ovat organisoimassa toimintaansa uudelleen niin, että organisaatiorakenne ja rakenteiden sisällä tapahtuva toiminta tukevat paremmin palvelujen toteutuksesta vastaavien yhteistyötä ja palvelutarpeiden riittävän varhaista tunnistamista. Paras tulos sekä asiakkaan että organisaation näkökulmasta saavutetaan yhteistyöllä ja oikea-aikaisilla interventioilla. Muutoksessa ovat samanaikaisesti niin sosiaalipalvelujen ammatilliset työkokonaisuudet kuin sektori-, hallintokunta- ja organisaatiorajoja ylittävät palveluketjut. Esimiehet ovat avainasemassa organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamisessa eli siinä, miten toimitaan yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatiorakenteiden ohella muutoksessa ovat johtamista tukevat toiminnanohjausjärjestelmät. Strategisen ja operatiivisen johtamisen informaatiojärjestelmillä tulisi taata, että päätöksentekoon osallistuvilla on yhteisten toimintatapojen kehittämistä varten tarvittava tieto käytettävissään. Vasson suunnittelijan työpanosta käytetään kuntien palveluprosesseja ja tehtävärakenteita uudistettaessa. 11

monialaista ja toimijaista verkostoyhteistyötä tukevan tiedontuotanto- ja konsultointikäytännön kehittäminen suunnitelmallisen yhteistoiminnan vahvistaminen kuntien, ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä sosiaalityön kehittämisessä työelämälähtöisen oppimisen sekä työelämän ja koulutuksen välisen yhteyden vahvistaminen asiakkaan osallisuuskäytäntöjen kehittäminen Toimintatavat: konseptoidaan ja tuotteistetaan kunta- ja oppilaitosyhteistyönä kuntien palveluprosessien kehittämistä tukeva toimintamalli, joka sisältää monialaisen yhteistyön kehittämistä tukevan tiedontuotannon, suunnitelmien laatimisen ja konsultoinnin kehitetään edellä mainitun toimintamallin pohjalta koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ohjaavia käytäntöjä ja menetelmiä oppilaitosten ja kuntien yhteistyönä edistetään edellä mainitunlaisia kehittämisprosesseja kuntien toimeksiannosta Vastuuhenkilö: Niko Lankinen 12

3.4. Asiantuntijapalveluiden kehittäminen 3.4.1. Asiantuntijarekisteri Vasson kotisivuilla on asiantuntijarekisteri Varsinais-Suomen sosiaalialan asiantuntijoista. Asiantuntijat voivat pyydettäessä järjestää konsultaatiota, koulutusta, ryhmätyöskentelyä tai työnohjausta. Rekisteriin voi ilmoittautua asiantuntijaksi sähköisellä lomakkeella, jonka perusteella ilmoittautujaan otetaan yhteyttä. sosiaalialan asiantuntijapalvelujen saatavuuden edistäminen Toimintatavat: tiedotetaan ja opastetaan sosiaalipalveluiden henkilöstöä alueellisista ja valtakunnallisista asiantuntijapalveluista; välitetään tietoa kuntien tarpeista ja asiantuntijoiden osaamisesta Vasson kehittämistyöryhmiä, muita verkostoja ja tiedotuskanavia hyödyntäen; Edistetään asiantuntijoiden verkostoitumista kehittämällä ja laajentamalla tiedotusta ja Vasson kotisivuja Vastuuhenkilö: Niko Lankinen, Erja Annala 3.4.2. Lastensuojelun juridinen konsultaatio Syksyllä 2010 toteutettiin kartoitus lastensuojelun juridisen konsultaation tarpeista kunnissa. Useat pienet ja keskisuuret kunnat ilmoittivat kiinnostuksensa Vasson organisoimaan lastensuojelun juridisen osaamisen kehittämiseen. Juridinen konsultaatio aloitetaan vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on lastensuojelun juridisen osaamisen vahvistuminen alueella ja siihen tarvittavan konsultaatio- ja koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus. Konsulttina toimii OTK, perheoikeuden assistentti Eeva Valjakka. lastensuojelun juridisen osaamisen vahvistaminen kunnissa ammatillisten tukirakenteiden vahvistaminen konsultaatiokäytännöillä Toimintatavat: juridinen asiantuntija järjestää lastensuojelun juridiikkaan ja konsultaatiotarpeisiin liittyviä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia Varsinais-Suomen kunnissa organisoidaan Varsinais-Suomeen lastensuojelun juridisen konsultaation toimintamalli, jossa konsultaatiota on saatavilla puhelimitse, henkilökohtaisen tapaamisen muodossa tai sähköisesti; tiedonvaihtoa varten kehitetään sähköinen alusta; kunnilta laskutetaan kustannukset konsultaation käytön mukaan. Vastuuhenkilö: Merja Anis 13

3.4.3. THL:n konsultaatiotoimintaan osallistuminen Valtakunnallista konsultaation kehittämistyötä toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämien Sosiaaliportin verkkopalvelun ja Hyvä käytäntö -tutor toimintojen puitteissa. Vasson toimitusjohtaja osallistuu sosiaalialan osaamiskeskusverkoston edustajana Sosiaaliportin toimitusneuvoston työhön ja toimii Sosiaaliportin maahanmuuttajatyön konsultaatioryhmässä. Vasson suunnittelija on mukana Hyvä käytäntö -tutor toiminnassa erityisesti tietoteknologian osalta. Tutorit ovat THL:n kouluttamia Hyvä käytäntö -prosessin toteuttajia. Prosessiin kuuluu hyvän käytännön tunnistaminen, arviointi, tiivistäminen ja kuvaaminen, kriittinen analysointi ja validointi sekä käyttöönoton edistäminen. Lisäksi tavoitteena on levittää ja soveltaa dokumentoituja hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomen alueella. sosiaalialan asiantuntijapalvelujen saatavuuden ja konsultaatiokäytäntöjen kehittyminen alueellisesti ja valtakunnallisesti hyviksi todettujen tietoteknologiakäytäntöjen käyttöönottamisen edistäminen Toimintatavat osallistutaan THL:n Hyvä käytäntö -verkoston toimintaan ja edistetään hyviksi todettujen tietoteknologiakäytäntöjen 3 leviämistä kunnissa mm. Kaste-hankkeiden välityksellä; osallistutaan sosiaalialan osaamiskeskusverkoston edustajana Sosiaaliportin 4 kehittämiseen toimitusneuvoston jäsenenä; osallistutaan Sosiaaliportin maahanmuuttaja-asiakastyön konsultaatioryhmään; Vastuuhenkilöt: Merja Anis (Sosiaaliportti), Niko Lankinen (Hyvä käytäntö) 3 http://www.sosiaaliportti.fi/hyvakaytanto 4 www.sosiaaliportti.fi 14

4. VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISESSÄ Kehittämistyön keskeinen toimintatapa on yhteistyön tekeminen mahdolliseksi ja sen edistäminen verkostoimalla sosiaalialan eri toimijoita keskenään sekä koordinoimalla verkostoja. Yhteistyö rakentuu erilaisten alueellisten ja valtakunnallisten työryhmien ja verkostojen varaan. Kaste-ohjelman tavoitteiden sekä uudistuvien palvelurakenteiden ja lainsäädännön myötä tulee yhä tärkeämmäksi yhteistyön lisääminen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Maakunnallinen kehittämisnäkökulma toteutuu paitsi kuntien yhteistyötä edistämällä, myös osallistumalla Varsinais-Suomen liiton ja muiden yhteistyötahojen kanssa maakuntaohjelman seurantaan, alueen työvoimatarpeen ja koulutuksen ennakointityöhön sekä hyvinvointipalvelujen kehittämistyön rakenteellisten edellytysten luomiseen. Vasso on mukana myös Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin johtoryhmässä. Klusterityön tavoitteena on hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. 4.1. Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallista osaamiskeskusyhteistyötä tehdään osallistumalla osaamiskeskusjohtajien kuukausittain kokoontuvaan työryhmään, yleissuunnittelijoiden työryhmään ja sisältökohtaisiin työryhmiin. Vuosittain järjestettävillä sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä osaamiskeskusten henkilöstö kokoontuu yhteen verkostoitumaan, kouluttautumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Osaamiskeskusjohtajat valmistelevat yhteisiä kannanottoja valtakunnallisesti merkittäviin kehittämislinjauksiin ja lakiesityksiin. Osaamiskeskusjohtajilla on myös edustajat useissa valtakunnallisissa työryhmissä. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapaamisia Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton, Kuntaliiton sekä muiden valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa. Osaamiskeskusten muut valtakunnalliset verkostot lastensuojelu, aikuissosiaalityö, päihdetyö, varhaiskasvatus, vammaistyö, vanhustyö, yleiskehittäminen toimivat osaamiskeskusten suunnittelijoiden ja hanketyöntekijöiden vertaistuen ja hyvien käytäntöjen välittymisen foorumeina. Sosiaalialan osaamiskeskusten, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja muiden valtakunnallisten tiedontuotannon toimijoiden verkosto (TITU-verkosto) toimii alueellisen tiedontuotannon edistämiseksi ja valtakunnallisen yhteistyön hyödyntämiseksi. Verkostoituminen tekee mahdolliseksi kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen ja hyödyntämisen alueellisessa tiedontuotannossa, joka on ajankohtainen kehittämiskohde lähes kaikilla osaamiskeskusalueilla. Yhteistyö ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa vahvistuu, kun FSKC:n projektipäällikkö tulee Vasson kanssa yhteisiin toimitiloihin vuonna 2011. valtakunnallisesti merkittävien kehittämistoimintojen ja -rakenteiden edistäminen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyöllä osaamiskeskusyhteistyöstä saatavan vertaistuen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Vasson työssä alueellisen tiedontuotannon hyvien käytäntöjen edistäminen 15

Toimintatavat: toimitusjohtaja osallistuu osaamiskeskusjohtajien yhteistyöryhmän toimintaan noin kerran kuukaudessa suunnittelijat osallistuvat osaamiskeskusten valtakunnallisten verkostojen toimintaan osallistutaan valtakunnallisille osaamiskeskuspäiville syksyllä 2011 osallistutaan sosiaalialan osaamiskeskusten alueellisen tiedontuotannon kehittämisverkoston toimintaan kehitetään yhteistyökäytäntöjä suunnitelmallisemmiksi THL:n, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa suunnitellaan konkreettisia toimintatapoja ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen FSKC:n ja Vasson yhteistyölle Vastuuhenkilöt: koko henkilöstö 4.2. Alueellinen yhteistyö 4.2.1. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmä Kuntien yhteistyö ja yhteisten kehittämisintressien määrittely on ollut haasteellista pienkuntavaltaisella ja lukuisia erilaisia ja erikokoisia kuntia käsittävällä alueella. Varsinais- Suomen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien kokoontumisilla pyritään maakunnallisen yhteistyön vahvistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa. Yhteistyön tiivistämisellä pyritään edistämään myös nopeampaa ja joustavampaa tapaa sopia Kasteohjelman puitteissa tapahtuvasta hanke- ym. yhteistyöstä. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohdon yhteistyöryhmä kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Tapaamisissa käsitellään meneillään olevia rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, kuntien palveluiden kehittämistarpeita, Kaste-ohjelman mukaisia kehittämistoimia ja -hankkeita sekä muita yhteisesti tärkeiksi määriteltyjä ja yhteistyötä edellyttäviä asioita. Länsi-Suomen Kaste-suunnittelija osallistuu kokouksiin ja tarvittaessa mukaan kutsutaan muita toimijoita esimerkiksi valtakunnallisista organisaatioista, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Kaste-hankkeista. Varsinais-Suomen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisten kehittämistarpeiden ja -intressien määrittely ja yhteistyöstä sopiminen Kaste-ohjelman toimeenpanon edistäminen Varsinais-Suomen kuntien näkökulmien esille tuominen erilaisissa valtakunnallisissa, kannanottoa edellyttävissä uudistuksissa, esimerkiksi palvelurakenne- ja lainsäädäntöuudistukset ja sosiaalialan koulutuksen kehittäminen verkostoituminen sekä tiedon ja kokemusten välittyminen eri kuntien kesken sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen edistäminen Toimenpiteet: järjestetään sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyötapaamisia noin neljä kertaa vuoden aikana välitetään yhteistyöryhmän avulla ja kautta tietoa ajankohtaisista paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista uudistus- ja kehittämisprosesseista käynnistetään ja koordinoidaan vuoropuhelua eri kuntien kesken sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä Vastuuhenkilö: Merja Anis 16

4.2.2. Täydennyskoulutusyhteistyö Sosiaalialan täydennyskoulutusyhteistyön maakunnallinen koordinoiminen on yksi Vasson perustoiminnoista. Täydennyskoulutuksen kehittämiseksi Vassossa kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa täydennyskoulutustyöryhmä, jossa on mukana Vasson lisäksi täydennyskoulutuskeskusten ja alueella toimivien kehittämishankkeiden edustajia. Täydennyskoulutuksen sisältöjä suunnitellaan ja koulutusta järjestetään yhteistyössä kartoitettujen ja analysoitujen koulutustarpeiden pohjalta. Täydennyskoulutusyhteistyön prosessi on kuvattu Vasson www-sivuilla (linkki tästä). Vasso osallistuu myös täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen resurssien puitteissa. Vuonna 2011 yhteistyötä tehdään Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean organisoimassa Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä koulutusohjelmassa. Vasson verkkosivujen koulutus- ja tapahtumakalenterissa julkaistaan alueellisia ja valtakunnallisia koulutustietoja. Koulutusorganisaatiot voivat itse päivittää sivuille koulutustietoja. toimiva sosiaalialan täydennyskoulutuskoordinaatio Varsinais-Suomen alueella kuntien sosiaalialan henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet päästä määräajoin tarvitsemaansa täydennyskoulutukseen ja tätä kautta pitää yllä ja kehittää omaa osaamistaan alueella järjestettävä täydennyskoulutus vastaa kuntien henkilöstön osaamistarpeita kunnilla on mahdollisuus yhteisesti järjestää täydennyskoulutusta kustannustehokkaalla tavalla Toimintatavat: kartoitetaan varsinaissuomalaisissa kunnissa työskentelevän sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutustarpeet kevään 2011 aikana varhaiskasvatuksessa, ikääntyneiden palveluissa, vammaistyössä, aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa; päihdetyön, väkivaltatyön, monikulttuurisen osaamisen, tietoteknologian ja oman työn kehittämisen näkökulmat sisällytetään kaikkiin koulutustarvekartoituksiin kehitetään täydennyskoulutusprosessia yhteistyössä oppilaitosten ja kuntien kanssa osallistutaan täydennyskoulutuksen suunnitteluun resurssien puitteissa Vastuuhenkilö: Niko Lankinen, Merja Anis 17

4.2.3. Käytännön opetus, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö Vassoon otetaan 2-4 yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun opiskelijaa työharjoittelujaksolle. Harjoittelujaksot Vassossa sisältävät aina monenlaiseen verkosto- ja työryhmätyöskentelyyn osallistumista sekä muistioiden ja yhteenvetojen laatimista. Lisäksi opiskelijoilla on jokin erikseen sovittu päätehtävä. Vasso ja kehittämishankkeet tarjoavat ja välittävät yhteistyötahoilta opiskelijoille aiheita ja materiaaleja opinnäytetöihin. Opiskelijatöinä tehtävät selvitykset ja tutkimukset suunnitellaan ja niitä tuetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Sosiaalialan koulutuksen kehittämiseen osallistutaan myös alueellisten ja valtakunnallisten työryhmien kautta. Vasson toimitusjohtaja kuuluu Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelut tulosalueen neuvottelukunnan Sosiaalialan koulutusohjelman jaokseen. Jaoksen tehtävänä on mm. AMK- ja YAMK -tutkintojen kehittäminen. Toimitusjohtaja kuuluu sosiaalialan osaamiskeskusten edustajana myös Sosiaalialan yliopistoverkoston (SOSNET) Sosiaalialan koulutuksen työelämälähtöisyys -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa on tarkoitus luoda valtakunnallisia rakenteita sosiaalityön käytännön opetuksen organisoitumiselle työelämässä ja lisätä koulutuksen ja työelämän vastavuoroisuutta. Hankkeessa luodaan pohjaa sosiaalityön tutkimus- ja opetusympäristöjen perustamiselle, ja tässä hyödynnetään sosiaalialan osaamiskeskuksia välittävinä organisaatioina. Lisäksi pilotoidaan käytännön opettajien ja työelämäohjaajien koulutusta. Vasso, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC:n sekä Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut ja yliopistot valmistelivat vuonna 2010 yhteisen kehittämishankkeen sosiaalialan käytännön opetuksen ja klinikkaopetuksen kehittämiseksi (katso Hankkeet 7.2). Jos hankkeelle myönnetään rahoitus, kehittämistyö alkaa vuonna 2011. Tavoitteet opinnäyte- ja harjoitteluyhteistyön kytkeminen sosiaalialan kehittämistyöhön kehittämistyön osaamisen vahvistaminen osana sosiaalialan opintoja käytännön opetuksen kehittäminen kuntien sosiaalialan työn ja korkeakoulujen yhteistyönä Toimenpiteet suunnitellaan oppilaitosten ja kuntien kanssa opinnäytetöitä ja tiedotetaan käytettävissä olevasta tutkimusmateriaalista ja opinnäytetöiden aiheista oppilaitoksille ja opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikkoja sosiaalialan opiskelijoille ja toimitaan harjoittelun ohjaajina toimitusjohtaja osallistuu Turun ammattikorkeakoulun neuvottelukunnan Sosiaalialan koulutusohjelman jaoksen toimintaan ja SOSNET:n Sosiaalialan koulutuksen työelämälähtöisyys -hankkeen ohjausryhmään. osallistutaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä kehittävään yhteishankkeeseen ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen FSKC:n sekä pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen ja kuntien kanssa, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Vastuuhenkilö: Niko Lankinen, Merja Anis 18

4.3. Substanssikehittäminen Substanssikohtaiset kehittämistyöryhmät ovat toimineet Vasson verkostorakenteena alueellisessa kehittämistyössä. Aktiivisesti toimivia kehittämistyöryhmiä vuonna 2010 olivat monikulttuurisuustyön, päihdetyön, vammaistyön ja varhaiskasvatuksen ryhmät. Maakunnallisiin työryhmiin osallistuu kunnista seudullisella edustuksella kunkin sisältö- ja osaamisalueen ammattilaisia (sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimahallinnon jne.), järjestöjen edustajia sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia. Substanssikehittäminen organisoituu lisäksi hankkeiden suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja/tai ohjausryhmätyöskentelyn muodossa sekä erilaisina asiantuntijatehtävinä erityisesti lastensuojelussa. 4.3.1. Kehittämistyöryhmät Työryhmien toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti. Työryhmien toiminnan painopisteet kytketään osaksi Vasson kokonaisstrategiaa. Työryhmillä on tärkeä rooli kuntien kehittämistarpeiden esiin nostamisessa ja kehittämistoimintojen suunnittelussa sekä yhteistyössä koulutus-, tutkimus- ja järjestökentän kanssa. Työryhmät linjaavat kehittämistoimintoja suhteessa valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin. Työryhmien toiminnasta tiedotetaan Vasson nettisivuilla ja Vasso-tiedotteessa. kehittämistyöryhmien toiminnan jäsentyminen osaksi Vasson strategisia toimintalinjoja kuntien palveluiden ja osaamisen kehittämistarpeiden esiin nostaminen sosiaalialalla tarvittavan tiedon tuottaminen ja välittäminen Toimintatavat: järjestetään kehittämistyöryhmien kokouksia 2-4 kertaa vuodessa kehittämistyöryhmien toimintaa arvioidaan vuosittain työryhmien toiminnasta tiedotetaan Vasson tiedotteessa ja nettisivuilla kehittämistyöryhmät kokoavat alueellisia kehittämistarpeita ja suunnittelevat kehittämistoimintoja Vastuuhenkilöt: Niko Lankinen, Merja Anis, Maija-Liisa Rantanen 19

4.3.2. Lastensuojelu Hanketoimintana lastensuojelun kehittäminen organisoituu Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen Remontti-hankkeen toimintana, joka painottuu ennaltaehkäisevien toimintamuotojen ja -rakenteiden luomiseen Kasteohjelman linjausten mukaisesti. Remontti-hankkeen työntekijät osallistuvat Vasson tiimityöhön ja Vasso osallistuu hankkeen yhteistyöverkostojen toimintaan. Vasso seuraa kehittämishankkeiden puitteissa luotujen palvelurakenteiden ja yhteistyöverkostojen jatkuvuutta, arvioi jatkokehittämisen tarpeita ja tarvittaessa käynnistää uusia kehittämistoimia kuntien ja hanketoimijoiden aloitteiden pohjalta. Vasso osallistuu kehittämishankkeiden ohjausryhmätoimintaan resurssien puitteissa. Toimitusjohtaja on Turun ammattikorkeakoulun koordinoiman Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnat -hankkeen ohjausryhmän jäsen. Vasso osallistuu lastensuojelun valtakunnallisen osaamiskeskusverkoston toimintaan resurssien sallimissa puitteissa. Yhteistyössä Kuntaliiton ja STM:n kanssa järjestetään Lastensuojelun laatupäiviä säännöllisin väliajoin. Kuntien toimeksiannosta kehitetään ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen rakenteita määrittelemällä ennaltaehkäisevän lastensuojelun käsitettä ja suunnittelemalla käytäntöjä eri palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta sekä rakentamalla yhteistyötä. (katso kpl 3.3.) Lastensuojelun tukirakenteeksi tullaan kehittämään juridisen osaamisen koulutus- ja konsultaatiomalli, jota erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat ovat toivoneet (katso kpl 3.4.2). Myös lastensuojelun edunvalvonnan maakunnallisen koordinaation toteuttamismalleja suunnitellaan uuden lainsäädännön pohjalta yhdessä Remontti-hankkeen kanssa. lastensuojelun kehittämistyön tuloksia ja jatkuvuutta tuetaan Varsinais-Suomessa lastensuojelun avohuollon kehittämisen rakenteita luodaan ja tuetaan; vuoden 2011 uutena toimintana kehitetään lastensuojelun juridisen konsultaation toimintamalli ennaltaehkäisevän lastensuojelun rakenteita ja toimintakäytäntöjä kehitetään kunnissa Toimintatavat: kehitetään lastensuojelun juridisen konsultaation alueellinen toimintamalli ja sovitaan käytännöistä kuntien, juridisen konsultin ja muiden asiantuntijoiden kanssa suunnitellaan lastensuojelun edunvalvonnan maakunnallista koordinaatiota yhdessä Remontti-hankkeen, kuntien ja muiden edunvalvontaan liittyvien toimijoiden kanssa tuetaan Kaste -ohjelman mukaisen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen Remontti -hankkeen toimintaa yhteistyöllä ja resurssien puitteissa kehitetään konsultaatiokäytäntö ennaltaehkäisevän lastensuojelun rakenteiden kehittämiseksi kunnissa tiedotetaan lastensuojeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista osallistutaan lastensuojelun osaamiskeskusverkoston toimintaan osallistutaan alueen lastensuojeluhankkeiden (kuten Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnat -hanke) ohjausryhmätyöskentelyyn resurssien puitteissa osana alueellista tiedontuotantoa kootaan, analysoidaan ja prosessoidaan hyvinvointitietoa lapsista, nuorista, perheistä ja heidän palveluistaan Varsinais-Suomen kunnissa Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Niko Lankinen 20

4.3.3. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa linjaamaan kehittämisteemoja ja laatimaan niistä johdettuja strategioita. Kehittämisryhmän puheenjohtajana toimii Turun yliopiston erityispedagogiikan lehtori Päivi Pihlaja. Vasson sivutoiminen varhaiskasvatuksen asiantuntija toimeenpanee käytännön tasolla linjauksia organisoimalla erilaisia tilaisuuksia ja foorumeita sekä pitämällä yhteyttä seutukunnallisiin verkostoihin. Valtakunnallinen yhteistyö toteutuu varhaiskasvatuksen osaamiskeskusverkoston kautta. Tavoitteet vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen eri toimijoiden verkostoitumista levittämällä olemassa olevaa tutkimustietoa ja käytännön tietotaitoa sekä tarjoamalla kollegiaalisen tuen foorumeita varhaiskasvatuksen johdolle ja henkilöstölle olla mukana lisäämässä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista koordinoimalla alan koulutushanketta pitää yllä keskustelua varhaiskasvatuksen merkityksestä elinikäisen oppimispolun alkuna Toimintatavat hanketiedon ym. hyvien käytäntöjen levittäminen yhteisissä foorumeissa ja seminaareissa projektien ja tutkielmien tiivistetyn tiedon iltapäivät yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston kanssa alan koulutushankkeen koordinoiminen ja yhteistyö koulutusta järjestävien tahojen kanssa Vastuuhenkilö: Maija-Liisa Rantanen 4.3.4. Monikulttuurisuustyö Monikulttuurisuustyön kehittäminen Vasson toiminnan puitteissa on koulutuksen ja konsultaation järjestämiseen osallistumista, tutkimuksesta ja koulutuksesta tiedottamista, työntekijöiden ja hankkeiden verkostoimista yli sektorirajojen sekä kehittämistarpeiden kartoitusta. Vasson monikulttuurisuustyön kehittämisryhmä, Moniku-työryhmä, kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ajankohtaisten yhteistyöteemojen pariin. Työryhmän puheenjohtajana toimii Vasson toimitusjohtaja Merja Anis. Alueellisesti osallistutaan myös kehittämishankkeiden suunnitteluun ja ohjausryhmiin, esimerkiksi IPS Immigrants, Police and Social Work -hanke, jota Turun ammattikorkeakoulu koordinoi. Valtakunnallinen verkostoituminen ja yhteistyö toteutuvat monikulttuurista työtä kehittävien toimijoiden kanssa mm. koulutus- ja konsultaatioyhteistyön muodossa. monikulttuurinen osaaminen hyvinvointipalveluissa vahvistuu kuntien välinen yhteistyö maahanmuuttajapalveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä vahvistuu ja sille luodaan pysyviä rakenteita konsultaation ja tuen saaminen pakolaisten vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä helpottuu 21

Toimintatavat: osallistutaan tiedottamiseen, koulutukseen ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen tuetaan kehittämishankkeiden suunnittelua ja toteutusta tuetaan kuntien välistä yhteistyötä maahanmuuttajapalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä osallistutaan monikulttuurisuustyön alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämisyhteistyöhön esimerkiksi suunnittelun ja ohjausryhmätyöskentelyn muodossa toteutetaan koulutus- ja konsultaatiotoimintaa paikallisesti ja valtakunnallisesti mm. Sosiaaliportin verkkokonsultaation muodossa nivotaan monikulttuurisuustyön kehittämisryhmän toiminta osaksi Vasson kokonaisstrategiaa: työryhmä toimii täydennyskoulutuksen tarpeiden kartoituksen ja suunnittelun tukena sekä alueellisen hyvinvointitiedon tuottamisen ja analysoinnin tukena Vastuuhenkilöt: Merja Anis 4.3.5. Vammaistyö Vasson vammaistyön kehittämisryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Työryhmä on määritellyt tärkeimmäksi kehittämisteemaksi uuden lainsäädännön myötä ajankohtaiseksi tulleen henkilökohtaisen avun kysymykset ja erilaiset käytännöt ja linjaukset kunnissa. Työryhmän puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Pirkko Heino Palveluyhdistys Kaseva ry:stä. Vasso on yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa hakenut Varsinais-Suomen liitolta maakuntarahaa Arvoa arkeen -kehittämishankkeelle (katso Hankkeet 7.3). Rahoituspäätöksen ollessa myönteinen vammaispalvelujen kehittäminen tapahtuu hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää maakunnallinen yhteistyö ja luoda edellytyksiä vammaispalveluiden palvelurakenteen kehittämiseksi valtakunnallisten kehittämisohjelmien ja uudistuvan lainsäädännön linjausten mukaiseksi alueelliset erityispiirteet huomioiden. Hankkeella luodaan kehittämisverkosto, toteutetaan palvelujen ja palvelutarpeiden kartoitus ja muu tarvittava tiedonkeruu sekä laaditaan suunnitelma ja esitys vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden arjessa selviytymistä tukevan toimintamallin/mallien ja palvelurakenteen toteuttamiseksi kunnissa. Selvityshankkeen aikana voidaan laatia myös laajempi ja tarkempi rahoitussuunnitelma ja/tai -hakemus esitettävien toimintojen edelleen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Rahoituspäätöksen ollessa kielteinen verkostoyhteistyötä pidetään yllä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tässä tapauksessa työryhmän toiminnan fokus on lähinnä jo käynnistyneen kehittämistoiminnan seuraamisessa ja täydennyskoulutustarpeiden tunnistamisessa. edistetään Varsinais-Suomen kuntien keskinäistä verkostoitumista edistetään alueen kuntien verkostoitumista valtakunnallisen vammaistyön kehittämisverkoston ja hanketoimijoiden kanssa edistetään käytännön vammaistyön ja vammaistutkimuksen verkostoitumista tuetaan Varsinais-Suomen kunnissa työskentelevän vammaistyön henkilöstön osaamisen kehittymistä kehitetään vammaispalvelun palvelurakenteita Arvoa arkeen hankkeen puitteissa 22